60-luvulla syntyneet, muistoja!
En enää muista nimeä, mutta kaupoissa oli vanukkaita, joiden logossa oli tytön pää. Värit keltainen ja ruskea. Muistan, että sain t-paidan, kun vanukkaita tuli ostettua tarpeeksi. Mikähän oli nimi?
Jäätelöitä oli mm. pingviinejä, joitain ihme peikonpäitä (oransssi tukka ja punainen naama). Melissa maitohyytelö tuli kauppoihin, ja sitä vihattiin!
Karkkeina tykkäsin Chewtitseistä, niitä oli minttua, appelsiinia, mansikkaa..
Sarjakuvia oli paljon. Tintit ja Asteriksit olivat suosikkejani. Veikko, Tette ja Jykke oli parina sarjana. Muffet (silloin ei vielä Smurffeja) . Puk-kirjoja luin paljon, samoin Lotta-sarjaa. Ja hevoskirjoja. Laura-sarjaa, Mustaa Oria, australialaista villiori-sarjaa. Uljas musta.. TV:ssä rakastin Ratsutilan Nuoria.
Telkussa oli Mahdollisuuksia rajoilla ja Tiikeriprikaati. Cannon. Starsky ja Hutch vähän vanhempana. Alkuperäinen Star Trek ja Avaruusasema Alfa. Itse en saanut katsoa Hitchcock Esittää -sarjaa tai Yöjuttua!
Paljon muutakin tulee mieleen .. Postailen lisää, jos muillekin tulee nostalgiaa mieleen! Muistoja, kiitos!
Kommentit (2694)
Asuimme varuskunnassa ja viikonloppuisin lähdimme äidin ja isin kanssa upseerikerholle. Syötiin hienosti, jonka jälkeen me kaikki kakarat lähdimme keskenämme aulatiloihin ja naulakoille leikkimään, pelaamaan pajazzoa ja riehumaan sillä aikaa kun vanhemmat ottivat drinksua ravintolan puolella. Jonkun ajan päästä vanhemmat muuttuivat höveleiksi ja osasimme mennä vasta sitten pyytämään rahaa, ja kävimme ostamassa tiskiltä karkkia tai jäätelöä.
Oli tosi hauskaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kattelin myös Bonanza-lännensarjaa pikkulikkana, ja se tuli mustavalkeasta telkkarista jo 60-luvun lopulla ja väreissä myöhemmin. Pikku-Joe, ja se lihava äijä Hoss kuin myös heidän vanha isänsä jäänyt mielen kuviini. Oliks niitten äiti kuollut vai oliko siinä lännen talossa naista lainkaan, kun en muista, että olis ollut????:D
Manolito, eikös sekin ollu Bonanzassa?
Kahdeksan surmanluotia järkytti kovasti.
Lauantain toivotut levyt, loppupuolella oli muutama rokimpi biisi joita odotin käsi mankan rec-nappulalla valmiina, biisit alkoi kesken ja loppu kesken. Heikki Harmalla oli joku musaohjelma myös. Ei ollu youtubea :)
MANOLITO ei ollut Bonanzassa. Manolito oli oma sarja, en muista mikä sen nimi oli, ellei Manolito.
Ja sitten oli VIRGINIALAINEN. ... tulikohan se Tesvisiosta tms kanavasta joka ei näkynyt koko maassa. Ihan virginialainen!"Henry Darrow was an American character actor of stage and film known for his role as Manolito "Mano" Montoya on ... Bonanza (1967)"
Manolito oli Bonanzassa.
Kukas High Chaparralissa oli? Siinäkin oli joku samantapainen roolihahmo. Ei jaksa kaivaa wikipediaa nyt...
Katso IMDB:stä. Manolito oli vain ja ainoastaan High Chapparalissa. Henry Darrow on esiintynyt yhdessä Bonanzan jaksossa, henkilönä 'Amigo'.
Sitähän minäkin, että ei ollut Bonanzassa. Tämä oli sitä aikaa, kun molemmat kanavat eivät näkyneet koko maassa. Meillä näkyi Bonanza, mutta ei näkynyt Manolitoa. Zorron kyllä muistan.
Vierailija kirjoitti:
oynho kirjoitti:
Onnittelut kaikille, jotka välttyivät Retu-kengiltä. Nehän hajosivat viikossa.
Ja Rymd-mehu - kahdesti join, kahdesti seuraavana yönä oksensin. Siinä oli jotakin minulle sopimatonta.
Meillä oli Rymdiä aina mökillä. Aika kamalaa! Muistatteko limsapullojen korkit? Ihanat metallinvärit, niistä sai taiteltuna pitkät kynnet.
En uskaltanut avat limsapulloja just niitten korkkien takia. Sain haavoja sormiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita muistoja. Kaikki veti röökiä kotona ja dokasi myös. Rymd jauhetta kuljetettiin mökille, oli halvempaa kuin limu. Luusoppaa äiti teki joskus. Viikonloppuna oli uunikyljyksiä ja muusia. Vanhemmille haettiin ärrältä tupakkaa.
t. m-50
Mäkin muistan tuon Rymd-jauheen, vaikka olen 15 vuotta vanhempi.
Tupakkaa ei lapsuudessani saanut vapaasti ostaa, mutta tutuissa kaupoissa sain, kun sanoin, että menee isälle. Niin kuin oikeasti menikin.
Sisällä poltettiin aivan yleisesti vielä 80-luvullakin. Myös meillä. Parveketupakointi käsitteenä on tullut vasta joskus 90-luvulla. Nythän sekin on paheksuttua.
Piti sanoa, että 15 vuotta nuorempi. Tätä se ikä teettää :)
Kirjoitin tuon markan löytämisen myös.
Ja muistankin, että jätskituutit olivat merkkiä Pauligin Topsy. Ei ole vähään aikaan vissiin kaupoissa näkynyt?
Valio teki myös tuutteja. Perheenjäsen oli jäätelötehtaalla töissä, ja toi joskus kotiin ns. raakkituutteja. En tiedä mitä raakkia niissä oli, mutta hyvin maistuivat.
Vierailija kirjoitti:
Kiiltokuvat . Se tuoksu, kun kirja- tai paperikaupassa myyjä avasi kansion selailtavaksi. Myytin ns. arkeissa . En muista paljonko yksi kiiltokuva-arkki maksoi. Oli kukkia, eläimiä ja enkeleitä jne. kimalluksella tai ilman. Koulussa välitunneilla vaihdeltiin "kiltsikoita".
Osa kiiltokuvista, tai muisteista, oli tosi kauniita. Muistan , että minulla oli paljon (liikaa) niitä enkelimuisteja, joissa oli pulleahkon kerubin näköisen enkelin pää ja käsivarret, ja pienet siivet. Niitä oli myös kaikilla, eli kukaan ei halunnut vaihtaa.
Eikö 60-luvulla syntyneet ala olla jo mullan alla.
Vierailija kirjoitti:
Eikö 60-luvulla syntyneet ala olla jo mullan alla.
No ei tod.
s. -64
Mitä niin vanhat tekee tällä palstalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olympiakisat olivat isoja tapahtumia.
Nykyään ovat vielä isompia, mutta tuolloin saivat kansakunnan jakamattoman huomion.
Muistan vieläkin 1980 ja 1984 Olympialaiset pitopaikkoineen ja käänteineen. Moskovan keihäskisan, Vainion "talonmies selitys", boikotit jneEn muista kuin tuurilla 2000-luvun Olympialaista edes jotain.
Sama juttu. Voin vieläkin nähdä silmissäni Virenin kaatumisen. Koulussa tuotiin telkkari luokkaan ja siitä katsottiin tärkeimpiä kisoja. Tämän vuosituhansien olympialaisista tuskin muistan edes paikkoja ja harvoista suomalaisista voittajistakin vain niitä, jotka voivat tulla jossakin vastaan.
Katsoin suorana lähetyksenä Virenin juoksun, jossa hän kaatui. Silloin oli koulusta kesäloma ja olympialaiset ehti seuraamaan. Jännitin hirveästi ja rukoilin, että Viren voittaisi. Rukoukseeni vastattiin.
Samoissa olympialaisissa tapahtui hirvittävä terroriteko, jossa israelilaisia urheilijoita menehtyi.
Ehkä siihenkin aikaan koulut alkoivat eri kunnissa eri aikaan, kun minä muistelen olleeni koulussa jo sillä viikolla. Se juoksuhan oli illalla, arkipäivänä.
Muistatte kumpikin väärin. Lauantaikoulu oli loppunut edellisenä vuonna ja kesälomat loppui tuolloin siis jo elokuussa. Tarkalleen ottaen tuolloin mentiin kesäloman jälkeen kouluun 21.08.1972 ja siis kaikki meni samana päivänä.
10 000 metrin finaali taas juostiin sunnuntaina 03.09.1972, eli silloin kyllä kerkisi koululainenkin juoksua seuraamaan, mutta kesäloma oli kyllä päättynyt jo pari viikkoa aikaisemmin. Tosin olisi sen kerinnyt koululainen seuraamaan arkenakin, sillä kisa alkoi Suomen aikaa kello 18.15 (paikallista aikaa klo 17.15).
Itse muistan kyseisen juoksun kuin elisen päivän ja tosiaan ihan kotona sen katsoin.
Olen syntynyt tammikuussa 1960, ja kovasti toivon pääseväni mummiksi, siksi täällä.
Leikeistä muistelen, että meillä tytöillä oli kesäaikaan "twisti", eli ostettiin kaupasta kumilankapaketti, ja siitä sitten leikattiin varmaan about 10 metrin pätkä, sidottiin päät yhteen, ja twistilenkki oli valmis!
Vähintään kolmistaan meni näin:
kaksi seisoi kummassakin päässä, kuminauhalenkki nilkoissaan, että oli viritetty siis II:-muotoinen twistilenkki pelaajalle/kilpailijalle.
Oli erilaisia tehtäviä, ja kun osallistuja niistä selvisi, niin nostettiin kuminauhalenkki polviin. Tämän jälkeen reisiin, sitten vyötärölle, ja huikeimmillaan jopa kainaloihin.
Kotona yksikseni esim. vähän kipeänä, olen käyttänyt kahta tuolia apuna, pääsi niiden kanssa siihen polvikorkeuteen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö 60-luvulla syntyneet ala olla jo mullan alla.
2000-luvulla syntyneen laskutaito...😂
70-luvulla kun yleistyivät C-kasettimankat/radiot niin niihin oli sellainen hassu pieni yhden korvan kuuloke.
Vierailija kirjoitti:
Eikö 60-luvulla syntyneet ala olla jo mullan alla.
Aloitin työurani vuonna 1963.
Polkupyörän sisäkumista sai ennen tehtyä hyvän ritsan tai pallon.
Vierailija kirjoitti:
Polkupyörän sisäkumista sai ennen tehtyä hyvän ritsan tai pallon.
Venttilikumista sai vielä paremman, sitä myytiin silloin metritavarana eikä maksanut paljoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerättiin postimerkkejä. Niiden pikkuruisissa kuvissa tuli suuri maailma lähelle, kun vähän matkustettiin, eikä todellakaan ollut nettiä.
Se oli vielä sitä hyvää aikaa, kun maailma ei tullut liian lähelle - saati että olisi tullut kylään.
Minua nauratti, kun iranilaisissa postimerkeissä luki Empire Perse.
Tämä oli 70-luvun alussa.Ja kreikkalaisissa postimerkeissä luki Helvetia.
Eikö se tarkoita Sveitsiä eikä Kreikkaa?
Se olikin vain hämäystä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä niin vanhat tekee tällä palstalla?
.
ONKOS TÄNNE JOKU IKÄRAJA???
Fät Mama kirjoitti:
Koulussa opeteltiin heti kaunokirjoitusta oikealla mustekynällä. Kun kynän säiliö tyhjeni, piti mennä luokan lavuaarille täyttämään kynä. Mulla on edelleen tosi kaunis käsiala / käsialoja ja monta mustekynää.
Kansakoulussa oli jokaisella oppilaalla omat mustepullot, johon tosiaan piti käydä opettajan pöydällä olevasta isosta mustepullosta hakemassa täydennystä. Muistaakseni opettaja kaatoi siitä pullosta jokaiselle oppilaalle mustetta. Ehkäpä se kaataminen ei olisi onnistunut ihan kaikilta kunnialla kansakouluikäisinä. Oli omat sinikantiset vihot, joiden sivut oli valmiiksi viivoitettuina kirjoittamista varten.
Itsekkin tykkäsin kaunokirjoituksesta. Pieniä aineita kirjoitimme vihkoon ja opettaja kirjoitti mallitekstit liitutaululle, johon opettaja liidulla veteli viivat metriviivaimella, kuten ne olivat vihossakin; ja sitten opettaja kirjoitti liidulla virkkeitä esimerkeiksi liitutaululle.
Itse olen oikeakätinen, mutta sivusta säälin muutamaa vasenkätistä luokkakavereriani, koska eihän se oikein onnistunut vasemmalla kädellä kirjoittelu, ja etenkin mustekärkikynällä, jonka muste sottasi pahasti vihkoa, kun vasurilla kirjoitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olympiakisat olivat isoja tapahtumia.
Nykyään ovat vielä isompia, mutta tuolloin saivat kansakunnan jakamattoman huomion.
Muistan vieläkin 1980 ja 1984 Olympialaiset pitopaikkoineen ja käänteineen. Moskovan keihäskisan, Vainion "talonmies selitys", boikotit jneEn muista kuin tuurilla 2000-luvun Olympialaista edes jotain.
Sama juttu. Voin vieläkin nähdä silmissäni Virenin kaatumisen. Koulussa tuotiin telkkari luokkaan ja siitä katsottiin tärkeimpiä kisoja. Tämän vuosituhansien olympialaisista tuskin muistan edes paikkoja ja harvoista suomalaisista voittajistakin vain niitä, jotka voivat tulla jossakin vastaan.
Katsoin suorana lähetyksenä Virenin juoksun, jossa hän kaatui. Silloin oli koulusta kesäloma ja olympialaiset ehti seuraamaan. Jännitin hirveästi ja rukoilin, että Viren voittaisi. Rukoukseeni vastattiin.
Samoissa olympialaisissa tapahtui hirvittävä terroriteko, jossa israelilaisia urheilijoita menehtyi.
Ehkä siihenkin aikaan koulut alkoivat eri kunnissa eri aikaan, kun minä muistelen olleeni koulussa jo sillä viikolla. Se juoksuhan oli illalla, arkipäivänä.
Muistatte kumpikin väärin. Lauantaikoulu oli loppunut edellisenä vuonna ja kesälomat loppui tuolloin siis jo elokuussa. Tarkalleen ottaen tuolloin mentiin kesäloman jälkeen kouluun 21.08.1972 ja siis kaikki meni samana päivänä.
10 000 metrin finaali taas juostiin sunnuntaina 03.09.1972, eli silloin kyllä kerkisi koululainenkin juoksua seuraamaan, mutta kesäloma oli kyllä päättynyt jo pari viikkoa aikaisemmin. Tosin olisi sen kerinnyt koululainen seuraamaan arkenakin, sillä kisa alkoi Suomen aikaa kello 18.15 (paikallista aikaa klo 17.15).
Itse muistan kyseisen juoksun kuin elisen päivän ja tosiaan ihan kotona sen katsoin.
Kiitos täsmennyksestä, muisti ei nyt ihan tarkkaan minulla pelannut. T. Se, jonka rukoukseen vastattiin.:))
Kuka muistaa Kontran? "Jerry Cotton" ja "Ressu ja Punainen Paroni". Osasin molempien sanat ulkoa.