Mistä työtön, masentunut introvertti mies löytäisi naisen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin muutama vuosi sitten lievästi masentunut ja ahdistunut, työtön introvertti, olin muuttanut juuri uuteen kaupunkiin enkä tuntenut ketään ja olin vain kotona enkä käynyt muualla kuin kaupassa ja kirjastossa. Laitoin treffiprofiilin suomi24 missä kerroin rehellisesti ja huumoripitoisesti itsestäni, juuri ahdistuksesta ja sosiaalisten tilanteiden tilanteiden pelosta ja lopulta löysinkin ihanan työttömän introverttimiehen ja neljä vuotta myöhemmin olemme edelleen onnellisesti yhdessä. Eli laita vaan rohkeasti ilmoitusta vaikka sinne suomi24 tai okcupidiin, ole rehellinen, mutta älä kieriskele itsesäälissä.

Toimii naisilla, koska miehiä on niin valtavasti sinkkuna, että kaikki menee kaupaksi. Miehenä on ihan turhaa mitään vastaavia ilmoituksia laitella.

Tämä on suosittu mutta järjetön väittämä. Kun nainen alkaa seurustella, mieskin alkaa seurustella.

Joo, mutta naisia on määrällisesti vähemmän. Joten vaikka kaikki naiset alkais seurustella, silti suuri osa miehistä jää ilman, vaikka osa naisen saisikin. Ero on siinä että se kaikista vähiten haluttu nainen on silti haluttu ja löytää jonkun, kun taas se kaikista vähiten haluttu mies jää armotta ilman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin muutama vuosi sitten lievästi masentunut ja ahdistunut, työtön introvertti, olin muuttanut juuri uuteen kaupunkiin enkä tuntenut ketään ja olin vain kotona enkä käynyt muualla kuin kaupassa ja kirjastossa. Laitoin treffiprofiilin suomi24 missä kerroin rehellisesti ja huumoripitoisesti itsestäni, juuri ahdistuksesta ja sosiaalisten tilanteiden tilanteiden pelosta ja lopulta löysinkin ihanan työttömän introverttimiehen ja neljä vuotta myöhemmin olemme edelleen onnellisesti yhdessä. Eli laita vaan rohkeasti ilmoitusta vaikka sinne suomi24 tai okcupidiin, ole rehellinen, mutta älä kieriskele itsesäälissä.

Toimii naisilla, koska miehiä on niin valtavasti sinkkuna, että kaikki menee kaupaksi. Miehenä on ihan turhaa mitään vastaavia ilmoituksia laitella.

Tämä on suosittu mutta järjetön väittämä. Kun nainen alkaa seurustella, mieskin alkaa seurustella.

Joo, mutta naisia on määrällisesti vähemmän. Joten vaikka kaikki naiset alkais seurustella, silti suuri osa miehistä jää ilman, vaikka osa naisen saisikin. Ero on siinä että se kaikista vähiten haluttu nainen on silti haluttu ja löytää jonkun, kun taas se kaikista vähiten haluttu mies jää armotta ilman.

Miten tuohon teoriaasi mahtuu ne naiset jotka eivät koko elämänsä aikana löydä kumppania? Itse olen jo 10v ajan etsiskellut, tehnyt aloitteita, treenannut kropan timmiksi, hymyillyt ja ollut avoin yms yms. Ei ole kellekään kelvannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin muutama vuosi sitten lievästi masentunut ja ahdistunut, työtön introvertti, olin muuttanut juuri uuteen kaupunkiin enkä tuntenut ketään ja olin vain kotona enkä käynyt muualla kuin kaupassa ja kirjastossa. Laitoin treffiprofiilin suomi24 missä kerroin rehellisesti ja huumoripitoisesti itsestäni, juuri ahdistuksesta ja sosiaalisten tilanteiden tilanteiden pelosta ja lopulta löysinkin ihanan työttömän introverttimiehen ja neljä vuotta myöhemmin olemme edelleen onnellisesti yhdessä. Eli laita vaan rohkeasti ilmoitusta vaikka sinne suomi24 tai okcupidiin, ole rehellinen, mutta älä kieriskele itsesäälissä.

Toimii naisilla, koska miehiä on niin valtavasti sinkkuna, että kaikki menee kaupaksi. Miehenä on ihan turhaa mitään vastaavia ilmoituksia laitella.

Tämä on suosittu mutta järjetön väittämä. Kun nainen alkaa seurustella, mieskin alkaa seurustella.

Joo, mutta naisia on määrällisesti vähemmän. Joten vaikka kaikki naiset alkais seurustella, silti suuri osa miehistä jää ilman, vaikka osa naisen saisikin. Ero on siinä että se kaikista vähiten haluttu nainen on silti haluttu ja löytää jonkun, kun taas se kaikista vähiten haluttu mies jää armotta ilman.

Miten tuohon teoriaasi mahtuu ne naiset jotka eivät koko elämänsä aikana löydä kumppania? Itse olen jo 10v ajan etsiskellut, tehnyt aloitteita, treenannut kropan timmiksi, hymyillyt ja ollut avoin yms yms. Ei ole kellekään kelvannut.

Niillä on rima liian korkealla miehen suhteen, ja sitten mielummin ovat yksin vaikka olisi miehiä tarjolla. On tosin olemassa muutamia harvinaisia tapauksia, että nainen on vaan yksinkertaisesti niin epäviehättävä kaikella tavalla ettei kelpaa, mutta se on tyyliin joku yksi tuhannesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuuu masennuksen asteesta, mutta moni haluaa tasavertaisen parisuhteen eikä sairaanhoitajaksi.

Paitsi juopporentuille tietysti riittää ottajia.

No mutta kahden masentuneen suhdehan on just tasavertainen. Mistä päin aloittaja on ja minkä ikäinen?

Kait on varmaan ihmisestä ja masennuksesta kiinni mutta kun itse sairastin keskivaikeaa masennusta, jo pelkästään hengittäminen tuntui pelkältä työltä. Hyvä kun pääsi sängystä edes vessaan. Ei kyllä kauheasti ollut ihmissuhteet mielessä tuolloin saati että olisi moisia jaksanut. Halusin vain olla omissa oloissani.

Ihan samaa mietin. Alkava masennus oli iso(in?) syy edellisen suhteeni päättymiseen. En enää jaksanut olla seurallinen enkä lopulta enää välittää edes siitä, tuleeko miesystäväni luokseni vai ei. Sen jälkeen sitten menikin kaikki vapaa-aika sängyllä maaten ja kattoon tuijottaen, kun mikään ei jaksanut kiinnostaa. Ei olisi tullut mieleenikään alkaa treffailla, hyvä kun jaksoin hoitaa vähäiset työni ja hygieniani niin että pystyin ihmisten ilmoilla liikkumaan (kotia en jaksanut hoitaa, sinne en olisi voinut kuvitellakaan päästäväni ketään).

En ryhtyisi tapailemaan masentunutta ihmistä. Sekä masennus itsessään että mielialalääkkeet aiheuttavat "tunteettomuutta" ja välinpitämättömyyttä, kaikki elämän normaalit "ups and downs" -fiilikset katoavat. En kestäisi ihmistä, joka ei pystyisi nauttimaan asioista ja olisi innostunut ja aktiivinen.

Hetkinen, voiko masennus olla vain tuollaistakin? Minä en ole käynyt 8 vuoteen töissä ja olen ajatellut olevani vain laiska. Ei ole oikein positiivisia tai negatiivisia tunteita. Ei intohimoja tai motivaatiota yrittää päästä töihin. Koskaan ei tunnu kuitenkaan pahalta tai surulliselta, mitä olen pitänyt masennuksen tärkeimpänä oireena. 

Pidän asuntoni ihan siistinä, kiinnitän huomiota ulkonäkööni ja syön terveellisesti. Kaikki päivät ovat samanlaisia, joskus on "ihan kivaa". Kuten vaikka silloin kun eniten pitämästäni sarjasta tulee uusi jakso. Olen elämänhaluinen ja oikeastaan ainut toiveeni olisi vaan elää ikuisesti. Istua koneella ja odotella uusia tarinoita netistä.

Kuulostaa enemmän eristäytyvältä persoonallisuustyypiltä kuin masennukselta. Siihen voi kyllä liittyä sivuoireena masennustakin (koska masennusriski kasvaa eristyksessä), mutta monilla eristäytyvillä mieliala liikkuu lähinnä neutraalin ja hyvän paikkeilla.

Eikä se ole mikään teoria, että miehiä on enemmän kuin naisia, vaan ihan fakta. Suosittelen tutustumaan tilastoihin sukupuolijakaumasta ikäluokkien mukaan. Miehiä syntyy jo koko ajan enemmän ja turvapaikanhakijat kasvattavat vinoutumaa ennestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin muutama vuosi sitten lievästi masentunut ja ahdistunut, työtön introvertti, olin muuttanut juuri uuteen kaupunkiin enkä tuntenut ketään ja olin vain kotona enkä käynyt muualla kuin kaupassa ja kirjastossa. Laitoin treffiprofiilin suomi24 missä kerroin rehellisesti ja huumoripitoisesti itsestäni, juuri ahdistuksesta ja sosiaalisten tilanteiden tilanteiden pelosta ja lopulta löysinkin ihanan työttömän introverttimiehen ja neljä vuotta myöhemmin olemme edelleen onnellisesti yhdessä. Eli laita vaan rohkeasti ilmoitusta vaikka sinne suomi24 tai okcupidiin, ole rehellinen, mutta älä kieriskele itsesäälissä.

Toimii naisilla, koska miehiä on niin valtavasti sinkkuna, että kaikki menee kaupaksi. Miehenä on ihan turhaa mitään vastaavia ilmoituksia laitella.

Tämä on suosittu mutta järjetön väittämä. Kun nainen alkaa seurustella, mieskin alkaa seurustella.

Joo, mutta naisia on määrällisesti vähemmän. Joten vaikka kaikki naiset alkais seurustella, silti suuri osa miehistä jää ilman, vaikka osa naisen saisikin. Ero on siinä että se kaikista vähiten haluttu nainen on silti haluttu ja löytää jonkun, kun taas se kaikista vähiten haluttu mies jää armotta ilman.

Miten tuohon teoriaasi mahtuu ne naiset jotka eivät koko elämänsä aikana löydä kumppania? Itse olen jo 10v ajan etsiskellut, tehnyt aloitteita, treenannut kropan timmiksi, hymyillyt ja ollut avoin yms yms. Ei ole kellekään kelvannut.

Niillä on rima liian korkealla miehen suhteen, ja sitten mielummin ovat yksin vaikka olisi miehiä tarjolla. On tosin olemassa muutamia harvinaisia tapauksia, että nainen on vaan yksinkertaisesti niin epäviehättävä kaikella tavalla ettei kelpaa, mutta se on tyyliin joku yksi tuhannesta.

Minä kuulun sitten varmaan tuohon yhteen tuhannesta. Kyllähän Suomessakin aika monta tuhatta ihmistä on...