Miksi aikuinen ihminen kuuluu kirkkoon vain tavan vuoksi?

Kirkon diakoniatyö auttaa monia sellaisia ihmisiä, joita mikään muu taho ei auta. Ja ne käsitykset siitä, että tuo auttamistoiminta (tai esim. parisuhdeneuvonta tai muu keskusteluapu) olisi uskonnon tuputtamista ovat virheellisiä, ja perustuvat johonkin kiihkoateistien demonisoimaan kuvaan seurakunnista.

Herätysliikkeet toki erikseen, mutta valtionkirkon toiminta on monin tavoin melko maallista, ja perustuu lähinnä siihen, että kun tämän uskonnon arvoihin nyt kerran kuuluu hädänalaisten auttaminen, niin autetaan sitten.

Itse olen agnostinen enkä hengellisissä tilaisuuksissa käy, mutta en aio erota kirkosta. Kolmannen sektorin yleishyödylliseltä toiminnalta leikataan ihan tarpeeksi muutenkin tällä hallituskaudella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en käytä kirkon palveluja, mutta maksan siitä, että joku toinen voi. Olen itse nuorena käynyt tyttökerhossa ja nuorisotoiminta oli kivaa. Juurikaan muita vaihtoehtoja ei ollut. Vauvamuskari on varmaan viimeinen asia, mitä olen hyödyntänyt.

Maksan sius noista kerhoista, diakoniatyöstä ja parisuhdeneuvontatyöstä.

Mun mielestäni ne ovat todella tärkeitä.

Minusta olisi parmpi että vauvamuskarit ja parisuhdeneuvonta järjestettäisiin ilman uskonnon mukaan ymppäämistä.

Kirkon mukaanotto kunnallisen toimnnan korvaajaksi parisuhdetyössä on vastenmielistä, itse en saanut terapeutilta yhtään järkevää neuvoa. Oli eläkeikää lähenevä ukko. Kunta ei muuta tarjoa ja yksityisiin einollut varaa. Muskareita onneksi järjestää isommilla paikkakunnilla musiikkiopistot ja muut tahot.

Vierailija kirjoitti:

No, jos ei ole kummempaa kapinointihalua asian suhteen. Eli kuten sanoit: "vain tavan vuoksi". Saahan sillä ne perinteiset häät, hautajaiset, ristiäiset. Ja jos haluaa tukea diakoniatyötä ym. eikä se summa tunnu niin isolta.

Summa noin 400 e vuodessa oli aika iso osa päätöstä erota kirkosta minun kannalta. En halunnut maksaa ns.tyhjän takia muodon vuoksi. En halua, että yhteiskunnan palveluita ulkoistetaan tietyn kirkkokunnan asiaksi. Maksan kunnallisveroa, jotta apua tarvitsevat saavat sossusta tukea.

En käy jumalanpalveluksissa ym tapahtumissa, enkä aktiivisesti usko jumalaan, mutten missään nimessä halua erota kirkosta. Syitä on monia. Mut on kasvatettu kunnioittamaan kirkkoa, äitini arvosti mm. seurakunnan järjestämiä iltapäiväkerhoja ja kesäleirejä. Teininä kävin itse seurakunnan nuorten illoissa ja tämä oli mulle todella tärkeä paikka pitkään.

Kirkko on ainut taho, jolla oli tarjota mitään aitoa apua kun läheiseni kuoli. Kirkko on ainut, joka järjestää sururyhmiä luonnolliseen kuolemaan liityen, kirkon tukichat on ainut, joka on myös illalla auki. Diakoniatyöntekijöiden kanssa voi mennä juttelemaan missä tahansa elämän hankalassa tilanteessa. Ja kaikki tämä on ilmaista. Kirkko on mulle tukipylväs, helpottaa tietää että on olemassa yhteisö jolta voi pyytää apua jos sitä tarvitsee.

Ja kyllä siihen liittyy myös sellainen rakkauden ilmapiiri joka on jäänyt vahvasti mieleeni noista nuorten illoista. :)

Vierailija kirjoitti:

Kirkon diakoniatyö auttaa monia sellaisia ihmisiä, joita mikään muu taho ei auta. Ja ne käsitykset siitä, että tuo auttamistoiminta (tai esim. parisuhdeneuvonta tai muu keskusteluapu) olisi uskonnon tuputtamista ovat virheellisiä, ja perustuvat johonkin kiihkoateistien demonisoimaan kuvaan seurakunnista.

Herätysliikkeet toki erikseen, mutta valtionkirkon toiminta on monin tavoin melko maallista, ja perustuu lähinnä siihen, että kun tämän uskonnon arvoihin nyt kerran kuuluu hädänalaisten auttaminen, niin autetaan sitten.

Itse olen agnostinen enkä hengellisissä tilaisuuksissa käy, mutta en aio erota kirkosta. Kolmannen sektorin yleishyödylliseltä toiminnalta leikataan ihan tarpeeksi muutenkin tällä hallituskaudella.

Wikipedian mukaan keskimääräinen ev.lut kirkkoon kuuluva suomalainen maksoi kirkollisveroa 175 € - 2012,  josta summasta noin 74 € menee edellä kuvaamiisi toimiin (Yhteinen nuorisotyö 27 €, Diakonia ja yhteiskuntavastuu 15 €, Yhteinen lapsityö 14 €, Hautaustoimi 12 €,Perheneuvonta 3 €,Sairaalasielunhoito 3 €).

Jos lasketaan mukaan Yleishallinto 17 €,  yhteensä 91€ euroa, niin 52% maksamastasi kirkoillisverosta on yleishyödyllistä toimintaa Suomessa, loput 48% on sitten seurakuntien toimintaa, muuta hengellistä työtä, ulkomaan apua ja lähtetystyötä, jota ei tuossa ole eritelty joten ei voi tietää tarkasti mikä on jälkimmäisen osuus.

Ev.lut kirkko ei ole mitenkään tehokas hyväntekijäjärjestönä, suuri osa sen tuloista menee byrokratiaan ja kiinteistöiden ylläpitoon, joista suurin osa on tyhjinä suurimman osan aikaa.

Rahoitan mielelläni kirkon toimintaa. Olen ollut siellä töissä ja nähnyt kuinka tärkeä juttu se on esim. monelle vanhukselle ja vammaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Ei käy jumalanpalveluksissa eikä missään vapaaehtoistoiminnassa. Ehkä jonkun häissä tai hautajaisissa joskus. En ymmärrä ns.tapakristittyjä. Voihan sitä uskoa mihin tahansa maksamatta aneveroa kirkon organisaatioille.

Miksi eroakirkosta.fi -ihmiset viettävät unettomia öitä ja ottavat paineita toisten tapakristillisyydestä?!

Ymmärtäisin tuon vouhotuksen uskonnollisilta hihhuleilta, mutta en jaksaisi millään näitä maallistuneita fundamentalisteja.

Tavan vuoksi tosiaan kuulutaan. Kirkkoon kuuluu vieläkin valtaosa suomalaisista, ja enemmistöön kuuluminen antaa lämpöisen tunteen monille. Tosiaan sitten on häät ja hautajaiset, koska perinteetkin on kivoja, tai ainakin vanhoja tuttuja. Sitten suomalaiseen kulttuuriin kirkko kuuluu vahvasti, tapakulttuuri, sananlaskut... Monen käytännön järjestelyn takana on kirkko, jotkut kulkuväylät menee sen mukaan, että ennen pääsi kirkkoon. Katsokaapa vaikka pidemmän matkan aikana, niin tasaisin väliajoin aika lähellä tietä on kirkko: ei tosiaan sattumalta.

Kun sen kirkon jättää pois elämästään, niin tutut ja turvalliset asiat jää pois. Eli on ihan ymmärrettävää, että tavan vuoksi kirkkoon kuuluu.

Sitten loppuun. Silti kirkkoon kuuluminen on ääliömäistä, koska pohjana on, että satuolennot olisivat olemassa. Jos on hiukkaakaan älyä, niin tajuaa, ettei näin ole. Ero kirkosta on siis älykäs ja viisas ratkaisu. Nykymaailma on myös kehittänyt omaa vastakulttuuriaan kirkolle, joten loppujen lopuksi ei noi kirkon tarjoamat jutut oikeastaan mitään olennaista tarjoa: ovatpahan keppi, johon nojata, kun muuta ei uskalleta tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vielä oudompaa on se että vauvoja liitetään uskontokuntiin. Oikeastaan aika sairasta.

Eikö se perustu siihen uskomukseen, että jos vauvaa ei ole kastettu, niin se ei pääse taivaaseen, jos kuolee.

Vierailija kirjoitti:

Mä en käytä kirkon palveluja, mutta maksan siitä, että joku toinen voi. Olen itse nuorena käynyt tyttökerhossa ja nuorisotoiminta oli kivaa. Juurikaan muita vaihtoehtoja ei ollut. Vauvamuskari on varmaan viimeinen asia, mitä olen hyödyntänyt.

Maksan sius noista kerhoista, diakoniatyöstä ja parisuhdeneuvontatyöstä.

Mun mielestäni ne ovat todella tärkeitä.

Samat ajatukset, mutta...

Jos saisin lapsia, eroaisin kirkosta. Haluaisin lasteni osallistuvan ennemmin elämänkatsomustiedon kuin uskonnon opetukseen.

Eihän tuota ole vaikea ymmärtää. Vaikka olisi vain tapakristitty, niin voi hyvinkin arvostaa ja kannattaa kirkon arvoja. Niistä arvoista keskustelemista haluaa sitten kannattaa. Minä arvostan sitä runsasta lapsityötä mitä kirkko tekee. Käy päiväkodeissa ja eskareissa pitämässä pyhäkoulua, kouluissa aamunavauksia ja pitää päiväkerhoja. Näissä lapsille annetaan hyvää moraaliopetusta mikä edesauttaa, että yhteiskunnassa säilyisi inhimillisyys. Tätä työtä haluan tukea.

Kirkko tekee muutenkin paljon hyvää. Ja ylläpitää perinteitä. Niitäkin kannatan ja haluan tukea kirkkoa perinteiden ylläpitäjänä. Haluan myös osaltani tukea sitä, että ev.lut. kirkko säilyy tämän maan valtakirkkona. Huolissani olen kirkkoon kuuluvien jatkuvasta vähenemisestä.

Ap:n kaverilla ei ehkä ole näin, mutta monilla on se, että kun joku ylimielinen ateisti alkaa tivata uskonasioista, sitä menee jotenkin defensiiviseksi ja saattaa sanoa kuuluvansa kirkkoon vain tavan vuoksi, kun ei kehdata alkaa tilittää uskoaan.

Miksi toisten kirkkoasiat hiertää niin monien perseitä? Eiköhän se ole jokaisen oma asia.

Haluan ei-uskonnollisena ihmisenä kuulua Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, koska kannatan sen edistyksellisen siiven edustamia arvoja.

Pidän kirkkojen arkkitehtuurista. Kirkollisveroilla ne pidetään kunnossa.

Rakastan kirkkomusiikkia. Rahoillani siellä saa veisata ja pitää konsertteja, urut huolletaan tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en käytä kirkon palveluja, mutta maksan siitä, että joku toinen voi. Olen itse nuorena käynyt tyttökerhossa ja nuorisotoiminta oli kivaa. Juurikaan muita vaihtoehtoja ei ollut. Vauvamuskari on varmaan viimeinen asia, mitä olen hyödyntänyt.

Maksan sius noista kerhoista, diakoniatyöstä ja parisuhdeneuvontatyöstä.

Mun mielestäni ne ovat todella tärkeitä.

Minusta olisi parmpi että vauvamuskarit ja parisuhdeneuvonta järjestettäisiin ilman uskonnon mukaan ymppäämistä.

Vauvamuskarin saa jokainen valta itse, muitakin vaihtoehtoja on. Muuten, en muista 18 vuoden takaisesta muskarista mitään uskollista. Parisuhdeneuvontaa järjestävät muutkin tahot ja yhteiskunnan tehtävä se olisi. Mutta jonot ovat niin pitkät, että hyvä että jokin taho auttaa. Valitettavasti taitaa kirkonkin palveluihin olla jono.

Oletko itse käyttänyt näitä palveluita, jos tiedät miten niihin uskonto ympätään?

Esim itse olen pitänyt 20-30 vuotta sitten erilaisia seurakunnan kerhoja. Kokkikerhon ainoa uskollinen juttu oli rukous. Ja 2 tuntia kokattiin / leivottiin. Tyttökerhossani kävi varhaisteinejä, 13-14 -vuotiaita, joille ei ollut oikein muutakaan paikkaa. Perjantai-iltana aika tutun ja turvallisen aikuisen kanssa jutteleminen, askarteleminen ja milloin mikäkin puuhastelu teki heille hyvää. Kirkko tarjosi paikan ja minut. Meillä ei edes ollut sitä rukousta.

Kiusallani, perkele! Vituttaa noi kiihkoateistit.