Lue keskustelun säännöt.
Onko teistä pakkoruotsin vastustajien vai kannattajien ajatusmaailma "terveempi" ?
31.01.2016 |
- Pakkoruotsin vastustajat eivät haluaisi keneltäkään mitään pois, eivätkä halua päättää asioita muiden puolesta. Naapurin perhe voisi edelleen valita lapsilleen ruotsin, eli kenenkään tilanne ei muuttuisi huonompaan suuntaan.
- Pakkoruotsin kannattajat sen sijaan haluavat puuttua toisten asioihin ja päättää muiden puolesta. Heille ei riitä se, että omat lapset saisivat opiskella ruotsia, vaan he haluavat pakottaa kaikki muutkin opiskelemaan ruotsia ja haluavat ottaa muilta pois mahdollisuuden opiskella jotain itselle tärkeämpää kieltä.
Minusta pakkoruotsin vastustajien ajatusmaailma vaikuttaa terveemmältä ja inhimillisemmältä.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsin kannattajat kannattavat maamme laillista järjestelmää. Itse koen, että ruotsin kielen oppiminen on ollut Suomessa järkevää ja tärkeää, ja on hienoa, että yleensä saamme ilmaiseksi koulussa jo pienestä asti oppia monia kieliä.
Pakkoruotsihan nimenomaan estää kielten oppimista. Ja pakkoruotsin ala-asteella aikaistamisen on ennustettu vähentävän A2-kielten opiskelua entisestään.
Pakkoruotsin vastustajat nimenomaan kannattavat monipuolista kielten opiskelua.
Näen asian toisin. Unohdat ensiksi jo sen, että pakkoruotsin rinnalla on ruotsinkielisillä pakkosuomi. Pitäisikö se poistaa samalla -- pakkohan ei ole kivaa jne... ?
On lapsellista verrata maan pääkielen opiskelua pienen vähemmistökielen pakko-opiskeluun. Kyseessä on täysin eri asiat. Suomi ja ruotsi eivät ole rinnakkaisia kieliä Suomessa (turha itkeä jostain lakipykälistä, kun fakta kuitenkin on se, että suomi on maamme pääkieli). Maan pääkieltä on joka maassa opiskeltava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsin kannattajat kannattavat maamme laillista järjestelmää. Itse koen, että ruotsin kielen oppiminen on ollut Suomessa järkevää ja tärkeää, ja on hienoa, että yleensä saamme ilmaiseksi koulussa jo pienestä asti oppia monia kieliä.
Pakkoruotsihan nimenomaan estää kielten oppimista. Ja pakkoruotsin ala-asteella aikaistamisen on ennustettu vähentävän A2-kielten opiskelua entisestään.
Pakkoruotsin vastustajat nimenomaan kannattavat monipuolista kielten opiskelua.
Näen asian toisin. Unohdat ensiksi jo sen, että pakkoruotsin rinnalla on ruotsinkielisillä pakkosuomi. Pitäisikö se poistaa samalla -- pakkohan ei ole kivaa jne... ?
Olen itse kaksikielisestä kodista ja olen käynyt sekä suomen- että ruotsinkielistä koulua, joten olen opiskellut sekä pakkoruotsia että pakkosuomea. En vaan kokenut niitä pakoiksi, koska nehän olivat ne kielet, joita kuulin kotonakin. Lisäksi opiskelin peruskoulussa englantia, ranskaa ja espanjaa sekä vähän saksaa.
Ruotsin kieli on germaaninen kieli ja helpottaa mm. englannin ja saksan oppimista.
Puhun itse sujuvasti kuutta kieltä, välttävästi hallitsen muutamaa sen lisäksi. Olen siis elävä todiste siitä, ettei pakkoruotsi estä oppimasta kieliä monipuolisesti. Itse koen että ruotsin osaaminen on päinvastoin tukenut muiden kielten osaamista. Omana kouluaikanani opetettiin suomea ja ruotsia hyvin kielioppipainoitteisesti, mistä on ollut apua kielten oppimisessa yleensä.
Tällä hetkellä en muista yhtään työpaikkaa, jossa ei olisi edes joskus tarvinnut ruotsia. Itse olen tarvinnut ruotsia heti ensimmäisissä kesätyöpaikoissanikin, ja myös Ranskassa työpaikkoja hakiessani. Nykyisellä alallani on ruotsia on pakko osata ja lisäksi ruotsista on ollut apua, koska en puhu tanskaa tai norjaa.
Kielet eivät todellakaan ole mitään yksittäisiä pakkauksia, jotka päähäsi "ladattuina" viesivät muka tilaa muilta kieliltä, vaan jokainen kieli on järjestelmä, jolla on yhteyksiä toisiin kieliin ja edistää niiden nopeaa omaksumista. Kielten oppiminen yleensä muokaa aivoissa uusia yhteyksiä eri osien ja hermoratojen välillä, joten jokaisen kielen oppimisesta on jo sinänsä hyötyä. Pakkoruostin vastustajien väitteet ovat siis tieteellisesti katsoen huuhaata.
Ajankäytöllisesti voidaan tietysti harkita miten paljon koulutunteja mihinkin käytetään. Tosin sekään ei ole poissuljettu, että läheisiä kieliä voitaisiin opettaa yhtäaikaa. Se vaan vaatii erilaiset opetusmetodit.
Olet kaksikielinen, joten turha tulla yksikielisiä neuvomaan kielten opiskelusta ja mainostamaan, miten helppoa sinulle on ollut oppia suomea ja ruotsia. Toki, jos perheessä puhutaan näitä kieliä, niin ne oppii eri tavalla kuin koulussa.
Englannin opiskelulla aloittaa lähes kaikki, joten miten pakkoruotsi muka tukisi englannin opiskelua? Ei mitenkään. Lasten kapasiteetti kannattaisikin höydyntää englannin lisäksi ruotsia haasteellisempien kielten opiskeluun. Ruotsin voi englannin pohjalta opiskella aikuisena kansalaisopistossa, jos sille nyt ikinä mitään tarvetta sattuisi tulemaan.
Suomessa on 5% ruotsinkielinen vähemmistö, josta 95% puhuu hyvää suomea. Tästä huolimatta ainoa koko valtakunnan alueella virallinen kieli on ruotsi (Ahvenanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen).
Tuon 5% vuoksi koko kansa pakotetaan opiskelemaan ruotsia, jolla ei pärjää maailmalla sen paremmin kuin suomellakaan.
Kaksikielisyys tuo hallintoon lisää kuluja noin 20%, lisäksi tietysti tuo pakkoruotsi (mihin käytetty aika on pois muista kielistä esim.saksa, ranska, venäjä, espanja, Japani. ..), omat pikkukoulut, suhteeton määrä jatko-opiskelupaikkoja (ruotsinkielellä pääsee yliopistoon papereilla, jotka suomeksi riittävät vain ammattikoulun hylkylinjoille), kielikiintiöillä siis saadaan työelämään ja opiskelemaan pätevien sijaan kielellisesti sopivia. Lisää kustannuksia tulee vielä mm.massiivisesta Yle Fst:tä ja tietysti Ahvenanmaan erityisasemasta.
Kaiken kaikkiaan keinotekoinen kaksikielisyys maksaa Suomelle miljardeja vuodessa sekä suoraan että välillisesti (mm.kielipääoman kapenemisesta johtuva kilpailukyvyn heikentyminen).
Kaiken lisäksi kukaan ei ole pystynyt esittämääntämän maan ja kansan kannalta yhtäkään järkevää perustetta ruotsinkielen asemalle Suomessa.
Hoetaan fraaseja, kuten ruotsi on portti muihin kieliin. Jos on vaikka 200 tuntia aikaa oppia saksaa, niin kannattaa varmaan opiskella koska. aika saksaa eikä uhrata siitä 100 tai 150h Ruotsiin. Puhutaan pohjoismaisesta yhteistyöstä, joka hoidetaan yli 90%sti englannin kielellä samoin kuin kauppakin. Puhutaan yhteisestä historiasta. Historiaa pitää kunnioittaa, mutta siinä ei pidä elää. Suomella on pitkä yhteinen historia myös Venäjän kanssa. Historiallisesti ruotsi on muuten ollut aina sortajan kieli. Ruotsin vallan aikaan mm yrittää sai ja oikeutta käytiin vain ruotsiksi, vaikka kansa oli suomenkielistä.
Talvisodan aikaan ruotsi esti länsimaisten avustusjoukkojen tulon suomeen alueiden kautta ja sodissamme esiintyi myös kuuluisa Munsalan laivasto-osasto, jossa suuret määrät ruotsinkielisiä asevelvollisia miehiä soutelivat Ruotsiin sotaa pakoon.
Keinotekoinen kaksikielisyys pakkoruotseineen on poliittisen lehmänkaupan jäänne , josta luopumalla saataisiin vuosittain miljardisäästöt samaan aikaan kun kilpailukyky paranisi kohisten. Itse asiassa keinotekoisesti kaksikielisyydestä luopuminen korvaisi teholtaan moninkertaisesti kaikki hallituksen kaavailemat pakkolait tuottavuushypyn saavuttamiseksi eivätkä aiheuttaisi maalle ja kansalle mitään haittoja.
Kannatan kielten opiskelua.
Kannatan ruotsin opiskelua.
En kannata pakkoa. Pakkoruotsi ehkäisee ruotsin oppimista.
Pk seudun lähellä = Sipoo, Inkoo jne, en puhunut pk seudusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pk seudun lähellä = Sipoo, Inkoo jne, en puhunut pk seudusta.
Pikkukuntia, joilla ei ole mitään käytännön merkitystä tässä asiassa.
No laki on sama joka kunnassa. Itse sain töitä valmistumisen jälkeen toisesta noista, onneksi oli pakkoruotsi takana. Huom en ole mikään fanaattinen pakkoruotsin kannattaja, mutta nykytilanne nyt vaan on tämä, joku muu muuttakoot sen mua ei kiinnosta niinpaljoa :p
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastustajien ehdottomasti. Mikä jätki on tuhlata resursseja sellaisen kielen opiskeluun jota ei missään tarvitse käyttää. Ruotsalaiset kun taitavat englannin aivan loistavasti. Pitäisikö nuo resurssit suunnata jonkin käytetymmän kielen opiskeluun? Esim. saksa, venäjä, ranska, espanja....
Tukholmassakin on vaikeaa pärjätä nykyään ruotsilla, jostain Malmösta puhumattakaan. Ja siellä pitäisi puhua oikeaa ruotsia muumiruotsi jota koulussa opetaan ei kelpaa.
Tyypillinen peruste pakkoruotsille on se, että joku voi joskus muuttaa tai on muuttanut Ruotsiin tai muutoin voi/voinut tarvita ruotsinkieltä.
Mahtaisiko tuon ruotsin tilalle voida muuttaa vaikka viron, venäjän, espanjan, Japanin tai minkä muun tahansa kielen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaan, että kieliä osaamattomien käsitys kielestä ja kielten oppimisesta on hyvin puutteellinen. Eikä tunneta Suomen koulujärjestelmääkään. Ruotsin kielen "pakottaminen" on vasta uusi ilmiö eli tullut 1960-luvulla, eikä ole siten "jäänne" mistään vanhasta, vaan edustaa modernimpaa kieliajattelua.
Lisäksi peruskouluudistus antaa mahdollisuuden valita ruotsin kielen eri vaiheessa, se ei tule siis "pakosti" A1 kieleksi. Jos ruotsin valitsee A1 kieleksi se tukee englanninkin opiskelua. Lukiossa voi myös valita useaita kieltä, joten yksi kieli ei ole "pois" muilta.
Englanninkielessä on jopa 5 000 sanaa muinasskandinaavista (siis kielestä jota puhuttiin mm. eteläisessä Ruotsissa). Nämä viikinkiaikana englantiin tulleet sanat ovat usein ne, joita käytetään kielen perustasolla, arkikielessä, joten yhteys englannin kielen perustason oppimisen ja ruotsin kielen välillä on selkeä. Sen sijaan akateeminen englanti perustuu latinaan.
Suomessa latinan kielen aseman tärkeys on unohdettu, vaikka minunkin äitini joutui opiskelemaan vielä "pakkolatinaa" lukiossa. Latina oli Suomen yliopistoissa opetuskielenä vuosisatojen ajan, ja eräissä tiedekunnissa latinan opiskelu oli pakollista vielä 1970-luvulle asti. Kuinka moni muistaa tämän?
Saksa oli 1800-luvulla ja eräillä aloilla tieteen kieli vielä myöhemmin, joten saksaakin oli "pakko" opiskella.
Ranskankieltä puhuttiin Suomen aatelistossa yleisesti autonomian aikana, ja diplomatian kielenä sekä myöhemmin EU:ssä kieli on ollut tärkeässä asemassa eri aikoina viimeisen 100 vuoden aikana.
Aika mielenkiintoista maamme historiassa on se, että itse asiassa suuri osa suomen kielen aseman puolesta taistelleista 1800-luvulla oli ruotsinkielistä väkeä.
Englannin valta-asema on historiallisesti katsoen aika uusi ilmiö sekä globaalisti että Suomessa. Lisäksi moni kuvittelee, että joka alalla käytetään englantia, mutta on aloja, joilla jokin muu kieli on tärkeämpi. Jos oma elämä on suppea kielellisesti, se ei tarkoita, että se olisi normaali tilanne tai edes yleinen tilanne.
Joku kirjoitti minulle näin yllä: "Olet kaksikielinen, joten turha tulla yksikielisiä neuvomaan kielten opiskelusta ja mainostamaan, miten helppoa sinulle on ollut oppia suomea ja ruotsia. Toki, jos perheessä puhutaan näitä kieliä, niin ne oppii eri tavalla kuin koulussa."
Ai, koska puhun useampaa kieltä, niin minulla muka olisi Suomen perustuslain takaamia demokraattisia oikeuksia osallistua keskusteluun? Höpönlöppöö! Edistät vain mielikuvaa pakkoruotsin vastustajien älyn vähäisyydestä tuollaisilla heitoilla.
Lisäksi et tunnut tajuavan kielen oppimisesta tai opetuksesta yhtään mitään. Ei lapsi opi kotona kuin puhumaan puhekieltä arkiyhteyksissä. Jokainen joutuu opiskelemaan koulussa äidinkielensä yleiskieltä, jotta osaisi sitä käyttää työssä, virallisissa yhteyksissä, ymmärtäisi kirjallisuutta, ja pystyisi oppimaan sitten akateemista kieltä. Lapselle yleiskieli voi siis olla melkein kuin uusi, vieras kieli, joka vain etäisesti muistuttaa kotona puhuttua kieltä, kotikieli ei ole vain puhekieltä vaan murrettakin.
Minusta pakkoruotsin vastustajilla vastustus on enemmänkin asennevamma ja poliittinen kysymys kuin järkevä argumentti kielen oppimisesta ja opetuksesta.
Kun taas puhutaan kaksikielisten laitosten ylläpitämisestä, se on hieman eri kysymys kuin ruotsinkielen opetus peruskoulussa. Toisaalta Suomi ei oikeastaan ole kaksi- vaan monikielinen. Meillähän on verorahoilla tuettuja kouluja, joissa opetus on saameksi tai saamenkielistä opetusta, lisäksi ainakin pääkaupunkiseudulla tuetaan osittain eri kielistä opetusta, kotikielen opetusta ja kielikylpyjä aivan valtavan monella kielellä.
Minusta tuo on todella loistavaa, ja "pakkoruotsiriehujien" kannattaisi joskus pysähtyä miettimään asian toista puolta. Valtaosa ulkomaisista tuttavistani ovat aivan ihastuksissaan kuullessaan Suomen järjestelmästä, jossa jo pienenä voi oppia muita kieliä kuin äidinkieltään. Ja vielä ilmaiseksi.
Vain Suomessa joka asiasta tehdään joku ihmeellinen itku ja hammasten vääntö, sen sijaan että nähtäisiin satsaukset vahvuutena.
Se että meillä on ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja mahdollistaa sen että tutkimusta on enemmän. Näihin kouluhin pääsee myös suomenkielinen ja tunnen monia, jotka ovat näissä opiskelleet, ja sen jälkeen kyenneet hakemaan töitä koko Pohjoismaiden alueelta. Jotenkin vain Suomessa tämä nähdään jotenkin huonona asiana.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen peruste pakkoruotsille on se, että joku voi joskus muuttaa tai on muuttanut Ruotsiin tai muutoin voi/voinut tarvita ruotsinkieltä.
Mahtaisiko tuon ruotsin tilalle voida muuttaa vaikka viron, venäjän, espanjan, Japanin tai minkä muun tahansa kielen?
Mitä kieliä olet itse opiskellut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsin kannattajat kannattavat maamme laillista järjestelmää. Itse koen, että ruotsin kielen oppiminen on ollut Suomessa järkevää ja tärkeää, ja on hienoa, että yleensä saamme ilmaiseksi koulussa jo pienestä asti oppia monia kieliä.
Pakkoruotsihan nimenomaan estää kielten oppimista. Ja pakkoruotsin ala-asteella aikaistamisen on ennustettu vähentävän A2-kielten opiskelua entisestään.
Pakkoruotsin vastustajat nimenomaan kannattavat monipuolista kielten opiskelua.
Näen asian toisin. Unohdat ensiksi jo sen, että pakkoruotsin rinnalla on ruotsinkielisillä pakkosuomi. Pitäisikö se poistaa samalla -- pakkohan ei ole kivaa jne... ?
Olen itse kaksikielisestä kodista ja olen käynyt sekä suomen- että ruotsinkielistä koulua, joten olen opiskellut sekä pakkoruotsia että pakkosuomea. En vaan kokenut niitä pakoiksi, koska nehän olivat ne kielet, joita kuulin kotonakin. Lisäksi opiskelin peruskoulussa englantia, ranskaa ja espanjaa sekä vähän saksaa.
Ruotsin kieli on germaaninen kieli ja helpottaa mm. englannin ja saksan oppimista.
Puhun itse sujuvasti kuutta kieltä, välttävästi hallitsen muutamaa sen lisäksi. Olen siis elävä todiste siitä, ettei pakkoruotsi estä oppimasta kieliä monipuolisesti. Itse koen että ruotsin osaaminen on päinvastoin tukenut muiden kielten osaamista. Omana kouluaikanani opetettiin suomea ja ruotsia hyvin kielioppipainoitteisesti, mistä on ollut apua kielten oppimisessa yleensä.
Tällä hetkellä en muista yhtään työpaikkaa, jossa ei olisi edes joskus tarvinnut ruotsia. Itse olen tarvinnut ruotsia heti ensimmäisissä kesätyöpaikoissanikin, ja myös Ranskassa työpaikkoja hakiessani. Nykyisellä alallani on ruotsia on pakko osata ja lisäksi ruotsista on ollut apua, koska en puhu tanskaa tai norjaa.
Kielet eivät todellakaan ole mitään yksittäisiä pakkauksia, jotka päähäsi "ladattuina" viesivät muka tilaa muilta kieliltä, vaan jokainen kieli on järjestelmä, jolla on yhteyksiä toisiin kieliin ja edistää niiden nopeaa omaksumista. Kielten oppiminen yleensä muokaa aivoissa uusia yhteyksiä eri osien ja hermoratojen välillä, joten jokaisen kielen oppimisesta on jo sinänsä hyötyä. Pakkoruostin vastustajien väitteet ovat siis tieteellisesti katsoen huuhaata.
Ajankäytöllisesti voidaan tietysti harkita miten paljon koulutunteja mihinkin käytetään. Tosin sekään ei ole poissuljettu, että läheisiä kieliä voitaisiin opettaa yhtäaikaa. Se vaan vaatii erilaiset opetusmetodit.
"Pakkoruosti",tosiaankin,heh,heh Ainakin aika ruostuneet perusteet sillä jo....
Vierailija kirjoitti:
Huomaan, että kieliä osaamattomien käsitys kielestä ja kielten oppimisesta on hyvin puutteellinen. Eikä tunneta Suomen koulujärjestelmääkään. Ruotsin kielen "pakottaminen" on vasta uusi ilmiö eli tullut 1960-luvulla, eikä ole siten "jäänne" mistään vanhasta, vaan edustaa modernimpaa kieliajattelua.
Lisäksi peruskouluudistus antaa mahdollisuuden valita ruotsin kielen eri vaiheessa, se ei tule siis "pakosti" A1 kieleksi. Jos ruotsin valitsee A1 kieleksi se tukee englanninkin opiskelua. Lukiossa voi myös valita useaita kieltä, joten yksi kieli ei ole "pois" muilta.
Englanninkielessä on jopa 5 000 sanaa muinasskandinaavista (siis kielestä jota puhuttiin mm. eteläisessä Ruotsissa). Nämä viikinkiaikana englantiin tulleet sanat ovat usein ne, joita käytetään kielen perustasolla, arkikielessä, joten yhteys englannin kielen perustason oppimisen ja ruotsin kielen välillä on selkeä. Sen sijaan akateeminen englanti perustuu latinaan.
Suomessa latinan kielen aseman tärkeys on unohdettu, vaikka minunkin äitini joutui opiskelemaan vielä "pakkolatinaa" lukiossa. Latina oli Suomen yliopistoissa opetuskielenä vuosisatojen ajan, ja eräissä tiedekunnissa latinan opiskelu oli pakollista vielä 1970-luvulle asti. Kuinka moni muistaa tämän?
Saksa oli 1800-luvulla ja eräillä aloilla tieteen kieli vielä myöhemmin, joten saksaakin oli "pakko" opiskella.
Ranskankieltä puhuttiin Suomen aatelistossa yleisesti autonomian aikana, ja diplomatian kielenä sekä myöhemmin EU:ssä kieli on ollut tärkeässä asemassa eri aikoina viimeisen 100 vuoden aikana.
Aika mielenkiintoista maamme historiassa on se, että itse asiassa suuri osa suomen kielen aseman puolesta taistelleista 1800-luvulla oli ruotsinkielistä väkeä.
Englannin valta-asema on historiallisesti katsoen aika uusi ilmiö sekä globaalisti että Suomessa. Lisäksi moni kuvittelee, että joka alalla käytetään englantia, mutta on aloja, joilla jokin muu kieli on tärkeämpi. Jos oma elämä on suppea kielellisesti, se ei tarkoita, että se olisi normaali tilanne tai edes yleinen tilanne.
Joku kirjoitti minulle näin yllä: "Olet kaksikielinen, joten turha tulla yksikielisiä neuvomaan kielten opiskelusta ja mainostamaan, miten helppoa sinulle on ollut oppia suomea ja ruotsia. Toki, jos perheessä puhutaan näitä kieliä, niin ne oppii eri tavalla kuin koulussa."
Ai, koska puhun useampaa kieltä, niin minulla muka olisi Suomen perustuslain takaamia demokraattisia oikeuksia osallistua keskusteluun? Höpönlöppöö! Edistät vain mielikuvaa pakkoruotsin vastustajien älyn vähäisyydestä tuollaisilla heitoilla.
Lisäksi et tunnut tajuavan kielen oppimisesta tai opetuksesta yhtään mitään. Ei lapsi opi kotona kuin puhumaan puhekieltä arkiyhteyksissä. Jokainen joutuu opiskelemaan koulussa äidinkielensä yleiskieltä, jotta osaisi sitä käyttää työssä, virallisissa yhteyksissä, ymmärtäisi kirjallisuutta, ja pystyisi oppimaan sitten akateemista kieltä. Lapselle yleiskieli voi siis olla melkein kuin uusi, vieras kieli, joka vain etäisesti muistuttaa kotona puhuttua kieltä, kotikieli ei ole vain puhekieltä vaan murrettakin.
Minusta pakkoruotsin vastustajilla vastustus on enemmänkin asennevamma ja poliittinen kysymys kuin järkevä argumentti kielen oppimisesta ja opetuksesta.
Kun taas puhutaan kaksikielisten laitosten ylläpitämisestä, se on hieman eri kysymys kuin ruotsinkielen opetus peruskoulussa. Toisaalta Suomi ei oikeastaan ole kaksi- vaan monikielinen. Meillähän on verorahoilla tuettuja kouluja, joissa opetus on saameksi tai saamenkielistä opetusta, lisäksi ainakin pääkaupunkiseudulla tuetaan osittain eri kielistä opetusta, kotikielen opetusta ja kielikylpyjä aivan valtavan monella kielellä.
Minusta tuo on todella loistavaa, ja "pakkoruotsiriehujien" kannattaisi joskus pysähtyä miettimään asian toista puolta. Valtaosa ulkomaisista tuttavistani ovat aivan ihastuksissaan kuullessaan Suomen järjestelmästä, jossa jo pienenä voi oppia muita kieliä kuin äidinkieltään. Ja vielä ilmaiseksi.
Vain Suomessa joka asiasta tehdään joku ihmeellinen itku ja hammasten vääntö, sen sijaan että nähtäisiin satsaukset vahvuutena.
Se että meillä on ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja mahdollistaa sen että tutkimusta on enemmän. Näihin kouluhin pääsee myös suomenkielinen ja tunnen monia, jotka ovat näissä opiskelleet, ja sen jälkeen kyenneet hakemaan töitä koko Pohjoismaiden alueelta. Jotenkin vain Suomessa tämä nähdään jotenkin huonona asiana.
Kiitos historiallisesta katsauksesta.
Englannin valta-asema on aika uusi, mutta se on kuitenkin vallitseva olotila. Englanti on myös mm. merenkulun ja ilmailun kieli, ranska toki pitää puoliaan vielä postin kielenä, mutta missäs asiassa ruotsi on kansainvälinen kieli?
Historiaa toki pitää kunnioittaa, mutta sen keskellä ei pidä elää. Siinäkin mielessä myös tuo sdp:n ja rkp:n 1960 luvun lehmänkauppa pakkoruotsista on jo historiaa, josta pitää päästä eroon.
Omakin kielitaitoni on kohtalaisen laaja, suomi, englanti, venäjä, vähän saksaa ja lisäksi pakko sekä virkamiesruotsi (joita en edes virkamiehenä ole tarvinnut missään, yhteispohjoismaiset ja kansainväliset suhteetkin hoituvat englannilla. Toki joku sitä tarvitsee, mutta suurimmalle osalle kansasta se on yhtä suuri rikkaus kuin pahanlaatuinen syöpäkasvain).
Pakkoruotsi on pakkoruotsi tulipa se missä vaiheessa koulua tahansa, eri vaieessa tuleminen ei myöskään tee pienen vähemmistön pienestä kielestä yhtään sen tärkeämpää.
Ellet suuressa viisaudessas ole huomannut, vuorokaudessa on 24h ja vuodessa 365 päivää. On turha väittää, että niitä tunteja ilmestyy lisää, jos halutaan opiskella jotain, mitä ei tarvita. Tuntimäärä on aina sama, eli kannattaisi keskittä siihen, mikä on oleellista.
Puhuttaessa ruotsinkielisistä oppilaitoksista ja korkeakouluista, tulee huomioida kuinka suuret ovat hakijamäärät / paikka. Onko mielestäsi kohtuullista, että ruotsinkielelää yliopistoon pääsee papereilla, joilla suomenkielellä pääsee vain ammattioppilaitoksen hylkylinjoille. Perusteluna "voivathan suomenkielisetkin hakea ruotsinkieliseen koulutukseen on vähän huono, voivathan myös ruotsinkieliset hakea suomenkieliselle puolelle. Eikö siis vaatimustason tulisi olla sama tutkintokielestä huolimatta?
Hakiessani itse aikanaan oman alani perustutkintoa suorittamaan, oli hakijoita yli 2500 ja aloituspaikkoja suomenkielellä 60. Samaan aikaan oli haku ruotsinkieliselle kurssille hakuilmoituksessa luki: "Ruotsinkielinen kurssi järjestetään, jos saadaan tarpeeksi testit läpäiseviä hakijoita". Ruotsinkielinen kurssi järjestettin ja kun vertailtiin pääsykoe tuloksia todettiin, että tuolta kursilta 2 olisi päässyt meidän kurssillemme ja 28 valittiin vain siis tutkintokielen perusteella ohi pätevämpien hakijoiden, reilua eikö?
Toki on mahdollista opiskella pohjoismaissa tai työllistyä sinne, kuten klobaalissa maailmassa myös muualle eurooppaan, venäjälle, amerikkaan... huomaatko, että pakkoruotsilla ei tee mitään ruotsin ulkopuolella ja ruotsissakin pärjää hyvin englannilla monissa, varsinkin kansainvälisissä töissä ja yliopsto-opinnoissa.
Tosiasiaksi jää, että kukaan ei ole pystynyt esittämään tämän maan ja kansan kannalta yhtäkään järkevää perustetta ruotsinkielen asemalle suomessa. Joku tietysti voi kokea vakavan syöpäkasvaimenkin rikkautena?
Jos siis pystyt esittämään nykysuomessa edes yhden järkevän perusteen ruotsinkielen asemalle, voit olla varma että Rasistinen Kansanpuolue RKP palkitsee sinut ruhtinaallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastustajien tietenkin. Pakkoruotsissa ei ole pienintäkään järkeä.
31:lle:
Itse juuri todistit, että kielten tarve on vaihdellut historiassa. Siksipä kieliä ei pidäkään opiskella historian vuoksi vaan nykypäivän ja tulevaisuuden vuoksi. Ruotsin kielen tarve Suomessa on jatkuvasti vähentynyt, eikä ole mitään merkkiä siitä, että tämä trendi muuttuisi tulevaisuudessa. Suomenruotsalaiset osaavat suomea, ruotsalaiset englantia ja yhä suurempi osa pohjoismaiden välisestä kommunikoinnista hoidetaan englanniksi.
Mitä järkeä pakottaa lapset opiskelemaan kieltä, jolle ei ole tarvetta tulevaisuudessa?
Vierailija kirjoitti:
Se että meillä on ruotsinkielisiä yliopistoja ja korkeakouluja mahdollistaa sen että tutkimusta on enemmän. Näihin kouluhin pääsee myös suomenkielinen ja tunnen monia, jotka ovat näissä opiskelleet, ja sen jälkeen kyenneet hakemaan töitä koko Pohjoismaiden alueelta. Jotenkin vain Suomessa tämä nähdään jotenkin huonona asiana.
Miksi Ruotsissa ei ole suomenkielisiä yliopistoja? Miksi vain Ruotsissa vähemmistökieliset yliopistot nähdään jotenkin huonona asiana?
Sen verran mitä minä olen nettipalstoja seurannut niin ruotsin opiskelun kannattajat on normaaleja ja täysjärkisiä.
Nämä "pakkoruotsista" jankkaajat vaikuttaa jotenkin pakkomielteisiltä ja yksinkertaisilta.
Esim. suomi24:sen puolella politiikka palstalla on yksi "pois pakkoruotsi" spämmäri joka on lukuisia vuosia spämmännyt tätä samaa asiaa mutta minkäänlaiseen keskusteluun se ei kykene.
Vierailija kirjoitti:
Sen verran mitä minä olen nettipalstoja seurannut niin ruotsin opiskelun kannattajat on normaaleja ja täysjärkisiä.
Nämä "pakkoruotsista" jankkaajat vaikuttaa jotenkin pakkomielteisiltä ja yksinkertaisilta.
Esim. suomi24:sen puolella politiikka palstalla on yksi "pois pakkoruotsi" spämmäri joka on lukuisia vuosia spämmännyt tätä samaa asiaa mutta minkäänlaiseen keskusteluun se ei kykene.
Näkisin asian aivan toisin päin.
Pakkoruotsin kannattajat toistavat samoja, vanhoja valheellisia kliseitä kuin mantraa ja eivät kykene keskustelemaan muulla tavalla, kun ei löydy yhtään maan ja kansan kannalta järkevää perustetta nykykäytännön puolustamiseksi.
Eivät pakkoruotsin vastustajat suinkaan mitään vapaa-ehtoisen ruotsinkielen opetusta ja opiskelua maassamme vastusta,vain nimenomaan sitä pakotettua ja sen pakollisuutta. Historiaan usein vetoavat ,mutta unohtavat kuitenkin ,että se historia ,eli Ruotsinvallan aika Suomessa päättyi jo v. 1809...