Voisitko seurustella kiltin ja herkän miehen kanssa?
Kommentit (84)
kirjoitti:
No, kiltti ja herkkä ei riitä mulle. Mun miehessä pitää olla kyllä kiltteyttä, mutta myös kovuutta ( ns. "munaa" sanoa, tehdä asioita). Mutta jos sä tykkäät kiltistä ja herkästä, niin se on sun juttu.
Ei mullekaan kiltti ja herkkä riitä jos sillä ei ole munaa sanoa ja tehdä asioita. En vain ajattele että ne sulkisivat toisensa pois.
Ei tarvitse olla "munaa" sanoa ja tehdä ilkeitä ja tunteettomia asioita, sellaista kovuutta en kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni, jos kiltteys ja herkkyys on tosiaan sitä, eikä marttyrointia ja yliherkkyyttä.
Oma poikani on kiltti ja herkkä, ja maailman ihanin ihminen. Hän on myös tosi hauska ja fiksu, ja hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Joku onnellinen tyttö saa hänestä vielä ihanan puolison.
Vaan niin tuskin käy. Poikasi tulevaisuus on noilla ominaisuuksilla yksinäinen lassukkuus.
Miksi ihmeessä niin kuvittelet?
Kysyn siis ihan vilpittömästä mielenkiinnosta tätä lassukkateoriaa kohtaan, en siksi että olisin yhtään huolissani.
Kiltti ja herkkä ei pärjää sellaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä, jossa naiset jaetaan. Tuollaisen janarin kun pistät johonkin Namuun, niin reunoilla päivystävät lätkätjätkät ja kovisnekuthan ajelee pikkupellesi pystyyn.
Mistä ihmeestä sait päähäsi että hän ei pelaisi lätkää? Eivätkö kiltit ja herkät saisi harrastaa joukkueurheilua?
Täällä on todella ihmeellisiä käsityksiä siitä, mikä on kiltteyden määritelmä.
EI niinkään kiltteyden, vaan herkkyyden.
No tämä ehkä selittää. Joo en siis tarkoittanut että poikani olisi herkkä sillä tavalla ettei kestä saada kiekosta kylkeensä.
Ei tietenkään, poikasi on herkkä juuri sillä tavalla, että saa kaikki maailman naiset ja alistaa koko maailman miehet. Koska sinun poikasi on heti jumalasta seuraava.
Totuus on tietysti aivan toinen, mutta onneksi äitinä et sitä näe. Tai halua nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Tietty, en mä mitään vittuilijaa ja ilkeilijää katsoisi.
Olen seurustellut herkän ja kiltin miehen kanssa, ja siitä kuoriutui juuri vittuilija ja ilkeilijä. Sittemmin olen palannut aktiivisaggressiivisen luolamiehen seuraan. Ainakin tämän kanssa tietää mistä päin tuulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni, jos kiltteys ja herkkyys on tosiaan sitä, eikä marttyrointia ja yliherkkyyttä.
Oma poikani on kiltti ja herkkä, ja maailman ihanin ihminen. Hän on myös tosi hauska ja fiksu, ja hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Joku onnellinen tyttö saa hänestä vielä ihanan puolison.
Vaan niin tuskin käy. Poikasi tulevaisuus on noilla ominaisuuksilla yksinäinen lassukkuus.
Miksi ihmeessä niin kuvittelet?
Kysyn siis ihan vilpittömästä mielenkiinnosta tätä lassukkateoriaa kohtaan, en siksi että olisin yhtään huolissani.
Kiltti ja herkkä ei pärjää sellaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä, jossa naiset jaetaan. Tuollaisen janarin kun pistät johonkin Namuun, niin reunoilla päivystävät lätkätjätkät ja kovisnekuthan ajelee pikkupellesi pystyyn.
Mitähän nämä "sosiaaliset tilanteet joissa naisia jaetaan " oikein on ? Näin naisena kiinnostaa...tarkoitatko jotain baarien lihatiskejä joilla illasta toiseen notkuu vähän vähemmän älykkäät ja herkät ihmiset kauppaamassa alapäätään.
Omissa opiskelijaporukoissani kiltit ja herkät olivat kuumaa kamaa. Itse olen seurustellut aina kilttien ja herkkien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni, jos kiltteys ja herkkyys on tosiaan sitä, eikä marttyrointia ja yliherkkyyttä.
Oma poikani on kiltti ja herkkä, ja maailman ihanin ihminen. Hän on myös tosi hauska ja fiksu, ja hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Joku onnellinen tyttö saa hänestä vielä ihanan puolison.
Vaan niin tuskin käy. Poikasi tulevaisuus on noilla ominaisuuksilla yksinäinen lassukkuus.
Miksi ihmeessä niin kuvittelet?
Kysyn siis ihan vilpittömästä mielenkiinnosta tätä lassukkateoriaa kohtaan, en siksi että olisin yhtään huolissani.
Naiset aina tykkävät käyttää itseään esimerkkinä, joten jos minäkin nyt sitten:
Munkin äiti sanoo musta just noin, melkein sanasta sanaan. Mutta silti olen naisille kelpaamaton.
Hyvää tarkoittavat äidit kasvattavat poikansa usein väärin (eli kilteiksi ja naista arvostavaksi, vaikka pitäisi opettaa röyhkeäksi ja aggresiiviseksi siaksi) ja näkevät aikuiset poikansakin aina äitivinkkelistä, eivät samalla lailla miehinä, kuten muut naiset heitä arvioivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni, jos kiltteys ja herkkyys on tosiaan sitä, eikä marttyrointia ja yliherkkyyttä.
Oma poikani on kiltti ja herkkä, ja maailman ihanin ihminen. Hän on myös tosi hauska ja fiksu, ja hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Joku onnellinen tyttö saa hänestä vielä ihanan puolison.
Vaan niin tuskin käy. Poikasi tulevaisuus on noilla ominaisuuksilla yksinäinen lassukkuus.
Miksi ihmeessä niin kuvittelet?
Kysyn siis ihan vilpittömästä mielenkiinnosta tätä lassukkateoriaa kohtaan, en siksi että olisin yhtään huolissani.
Kiltti ja herkkä ei pärjää sellaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä, jossa naiset jaetaan. Tuollaisen janarin kun pistät johonkin Namuun, niin reunoilla päivystävät lätkätjätkät ja kovisnekuthan ajelee pikkupellesi pystyyn.
Mistä ihmeestä sait päähäsi että hän ei pelaisi lätkää? Eivätkö kiltit ja herkät saisi harrastaa joukkueurheilua?
Täällä on todella ihmeellisiä käsityksiä siitä, mikä on kiltteyden määritelmä.
EI niinkään kiltteyden, vaan herkkyyden.
No tämä ehkä selittää. Joo en siis tarkoittanut että poikani olisi herkkä sillä tavalla ettei kestä saada kiekosta kylkeensä.
Ei tietenkään, poikasi on herkkä juuri sillä tavalla, että saa kaikki maailman naiset ja alistaa koko maailman miehet. Koska sinun poikasi on heti jumalasta seuraava.
Totuus on tietysti aivan toinen, mutta onneksi äitinä et sitä näe. Tai halua nähdä.
Tietenkin olen äitinä puolueellinen ja tajuan että kun kutsun häntä maailman ihanimmaksi ihmiseksi, se on vahvasti äidinrakkauden värittämää. Eikä minulla ole todellakaan tavoitteena että hän "saisi kaikki maailman naiset ja alistaisi koko maailman miehet", kuvottava ajatuskin.
Tuntuu vain tosi omituiselta että sinun mielestäsi kiltteys ja herkkyys on negatiivista. Ehkä et vain ole tavannut kilttejä miehiä etkä osaa kuvitella miten mahtavaa seuraa kiltti ihminen voi olla? Luulet että kiltteys on samaa kuin nössöys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni, jos kiltteys ja herkkyys on tosiaan sitä, eikä marttyrointia ja yliherkkyyttä.
Oma poikani on kiltti ja herkkä, ja maailman ihanin ihminen. Hän on myös tosi hauska ja fiksu, ja hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Joku onnellinen tyttö saa hänestä vielä ihanan puolison.
Vaan niin tuskin käy. Poikasi tulevaisuus on noilla ominaisuuksilla yksinäinen lassukkuus.
Tai sitten kaikkien tyttöjen tavoittelema ihanuus. Tiedän ainakin yhden kiltin, herkän ja älykkään nuoren miehen lähipiiristäni, jonka seurassa tytöt viihtyvät tosi hyvin. Itsekin viihdyn, hankala olla pitämättä siitä ihmisestä.
Arvatenkin em. mies on teille tytöille se harmiton kaveripoika. Vai kyntääkö tämä sälli vakoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni, jos kiltteys ja herkkyys on tosiaan sitä, eikä marttyrointia ja yliherkkyyttä.
Oma poikani on kiltti ja herkkä, ja maailman ihanin ihminen. Hän on myös tosi hauska ja fiksu, ja hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Joku onnellinen tyttö saa hänestä vielä ihanan puolison.
Vaan niin tuskin käy. Poikasi tulevaisuus on noilla ominaisuuksilla yksinäinen lassukkuus.
Miksi ihmeessä niin kuvittelet?
Kysyn siis ihan vilpittömästä mielenkiinnosta tätä lassukkateoriaa kohtaan, en siksi että olisin yhtään huolissani.
Kiltti ja herkkä ei pärjää sellaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä, jossa naiset jaetaan. Tuollaisen janarin kun pistät johonkin Namuun, niin reunoilla päivystävät lätkätjätkät ja kovisnekuthan ajelee pikkupellesi pystyyn.
Mitähän nämä "sosiaaliset tilanteet joissa naisia jaetaan " oikein on ? Näin naisena kiinnostaa...tarkoitatko jotain baarien lihatiskejä joilla illasta toiseen notkuu vähän vähemmän älykkäät ja herkät ihmiset kauppaamassa alapäätään.
Omissa opiskelijaporukoissani kiltit ja herkät olivat kuumaa kamaa. Itse olen seurustellut aina kilttien ja herkkien kanssa.
Miksi tällainen kysymys, kun valitat toisin ajattelijoille, että kyllä KIlTTI JA HERKKÄ on kuitenkin parempi. Taidat kuitenkin miettiä toisin, heh heh!
Luin joskus amerikkalaistutkimuksen, jossa oli kyselty ihmisiltä, mitä luonteenpiirteitä he liittävät menestyneisiin ihmisiin. Herkkyys oli yksi niistä piirteistä siinä listalla. Jäin silloin miettimään, että aika jännä juttu. Mutta toisaalta se ei ihmetytä, sillä herkkä ihminen on monesti voimakkaasti tilanteessa läsnä ja huomaa ympäristöstä paljon asioita. Ehkä sellaisia, jotka jäävät monilta muilta huomaamatta. Herkkyys voi auttaa ihmissuhteissa, kun on niin voimakkaasti "hereillä" vuorovaikutustilanteissa. Herkkyyden kääntöpuolena on varmaan sosiaalinen ahdistus, mikä taitaa olla ongelma joillekin herkille.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu miten kiltti ja herkkä - yhden kanssa seurustelin joka oli niin kiltti ja herkkä että koko ajan piti olla varppeillaan sanomisista kun niin herkästi tuli paha mieli kaikesta. Kaikki edes lievästi eriävät mielipiteet piti verhota sellaiseen ylenmääräiseen "olis musta niiiin kiva jos vaikka ehkä voitais harkita ehkä että vaikka kokeiltaisiin" -lässytykseen kun ei voinut suoraan sanoa että "en halua että [x] koska [y]", ja jos vähänkään oli poikkipuolista sanottavaa niin draamahan siitä tuli. Ei semmoista kyllä kauaa jaksa.
Herkkä ja herkkänahkainen ovat eri asioita, exäsi kuulostaa jälkimmäiseltä. Herkkä ihminen aistii ja eläytyy helposti muiden tunteisiin ja tunnelmiin, "liikuttuu" esim luonnosta, taiteesta, jne, ei pysty puhumaan karkeasti jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuh, ollut jo 4v.
Etsin sellaista, ja ennen kuin tuon "oikean" löysin, havaitsin että valitettavasti moni mies joka identifioi itsensä kiltiksi ja herkäksi, on sisimmissään katkera ja vihainen. Naureskelee ilkeästi muille ihmisille, jotka "kuvittelee olevansa parempia", kun itse vaan kompensoi sitä, että luulee olevansa huonompi ja muiden paremmuus on joku hyökkäys heitä kohtaan.
Pillunpuute tekee kiltinkin lopulta katkeraksi ja vihaiseksi.
Etenkin jos on vähääkään komea tulee olo, että koko maailma on vastaan ja onhan se, kun näkee kadulla jonkun mukavan tytön jonkun leuhkan idiootti persenaaman kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni, jos kiltteys ja herkkyys on tosiaan sitä, eikä marttyrointia ja yliherkkyyttä.
Oma poikani on kiltti ja herkkä, ja maailman ihanin ihminen. Hän on myös tosi hauska ja fiksu, ja hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Joku onnellinen tyttö saa hänestä vielä ihanan puolison.
Vaan niin tuskin käy. Poikasi tulevaisuus on noilla ominaisuuksilla yksinäinen lassukkuus.
Miksi ihmeessä niin kuvittelet?
Kysyn siis ihan vilpittömästä mielenkiinnosta tätä lassukkateoriaa kohtaan, en siksi että olisin yhtään huolissani.
Naiset aina tykkävät käyttää itseään esimerkkinä, joten jos minäkin nyt sitten:
Munkin äiti sanoo musta just noin, melkein sanasta sanaan. Mutta silti olen naisille kelpaamaton.
Hyvää tarkoittavat äidit kasvattavat poikansa usein väärin (eli kilteiksi ja naista arvostavaksi, vaikka pitäisi opettaa röyhkeäksi ja aggresiiviseksi siaksi) ja näkevät aikuiset poikansakin aina äitivinkkelistä, eivät samalla lailla miehinä, kuten muut naiset heitä arvioivat.
Enpä ole tähänikään mennessä tavannut yhtäkään naista joka haluaisi röyhkeän ja agressiivisen sian, saati olisi sellaisen kanssa parisuhteessa. Olen aina ihaillut nimenomaan (aidosti) herkkiä miehiä (ja naisia).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni, jos kiltteys ja herkkyys on tosiaan sitä, eikä marttyrointia ja yliherkkyyttä.
Oma poikani on kiltti ja herkkä, ja maailman ihanin ihminen. Hän on myös tosi hauska ja fiksu, ja hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Joku onnellinen tyttö saa hänestä vielä ihanan puolison.
Vaan niin tuskin käy. Poikasi tulevaisuus on noilla ominaisuuksilla yksinäinen lassukkuus.
Miksi ihmeessä niin kuvittelet?
Kysyn siis ihan vilpittömästä mielenkiinnosta tätä lassukkateoriaa kohtaan, en siksi että olisin yhtään huolissani.
Kiltti ja herkkä ei pärjää sellaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä, jossa naiset jaetaan. Tuollaisen janarin kun pistät johonkin Namuun, niin reunoilla päivystävät lätkätjätkät ja kovisnekuthan ajelee pikkupellesi pystyyn.
Mitähän nämä "sosiaaliset tilanteet joissa naisia jaetaan " oikein on ? Näin naisena kiinnostaa...tarkoitatko jotain baarien lihatiskejä joilla illasta toiseen notkuu vähän vähemmän älykkäät ja herkät ihmiset kauppaamassa alapäätään.
Omissa opiskelijaporukoissani kiltit ja herkät olivat kuumaa kamaa. Itse olen seurustellut aina kilttien ja herkkien kanssa.
Miksi tällainen kysymys, kun valitat toisin ajattelijoille, että kyllä KIlTTI JA HERKKÄ on kuitenkin parempi. Taidat kuitenkin miettiä toisin, heh heh!
Nyt en kyllä enää tajua ajatuksenjuoksuasi.
Oikeasti herkkyys miehessä on piirre jota kauheasti kannata piilotella.
Tunneälyttömille sarvikuonoillekin löytynee jostain baarista vastaava kumppani, mutta miehen herkkyys, kiltteys ja erityisesti niistä tuleva turvallisuudentunne on useimpien naisten mieleen. Onneksi meitä on monenlaisia.
En ole muuten koskaan innostunut missään baarissa miehistä.
Kaikki ovat vaikuttaneet siellä aina humalaisilta idiooteilta. Koulu ja opiskelukuvioissa on helpompi tutustua ja sieltä niitä poikakavereita on löytynyt.
Aika monet taiteilijat ovat herkkiä... ja kiinnostavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni, jos kiltteys ja herkkyys on tosiaan sitä, eikä marttyrointia ja yliherkkyyttä.
Oma poikani on kiltti ja herkkä, ja maailman ihanin ihminen. Hän on myös tosi hauska ja fiksu, ja hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Joku onnellinen tyttö saa hänestä vielä ihanan puolison.
Vaan niin tuskin käy. Poikasi tulevaisuus on noilla ominaisuuksilla yksinäinen lassukkuus.
Miksi ihmeessä niin kuvittelet?
Kysyn siis ihan vilpittömästä mielenkiinnosta tätä lassukkateoriaa kohtaan, en siksi että olisin yhtään huolissani.
Kiltti ja herkkä ei pärjää sellaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä, jossa naiset jaetaan. Tuollaisen janarin kun pistät johonkin Namuun, niin reunoilla päivystävät lätkätjätkät ja kovisnekuthan ajelee pikkupellesi pystyyn.
Mistä ihmeestä sait päähäsi että hän ei pelaisi lätkää? Eivätkö kiltit ja herkät saisi harrastaa joukkueurheilua?
Täällä on todella ihmeellisiä käsityksiä siitä, mikä on kiltteyden määritelmä.
EI niinkään kiltteyden, vaan herkkyyden.
No tämä ehkä selittää. Joo en siis tarkoittanut että poikani olisi herkkä sillä tavalla ettei kestä saada kiekosta kylkeensä.
Ei tietenkään, poikasi on herkkä juuri sillä tavalla, että saa kaikki maailman naiset ja alistaa koko maailman miehet. Koska sinun poikasi on heti jumalasta seuraava.
Totuus on tietysti aivan toinen, mutta onneksi äitinä et sitä näe. Tai halua nähdä.
Tietenkin olen äitinä puolueellinen ja tajuan että kun kutsun häntä maailman ihanimmaksi ihmiseksi, se on vahvasti äidinrakkauden värittämää. Eikä minulla ole todellakaan tavoitteena että hän "saisi kaikki maailman naiset ja alistaisi koko maailman miehet", kuvottava ajatuskin.
Tuntuu vain tosi omituiselta että sinun mielestäsi kiltteys ja herkkyys on negatiivista. Ehkä et vain ole tavannut kilttejä miehiä etkä osaa kuvitella miten mahtavaa seuraa kiltti ihminen voi olla? Luulet että kiltteys on samaa kuin nössöys?
En ole aiempi vastaaja, haluan vain sanoa että poikasi kuulostaa aivan ihanalta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni, jos kiltteys ja herkkyys on tosiaan sitä, eikä marttyrointia ja yliherkkyyttä.
Oma poikani on kiltti ja herkkä, ja maailman ihanin ihminen. Hän on myös tosi hauska ja fiksu, ja hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Joku onnellinen tyttö saa hänestä vielä ihanan puolison.
Vaan niin tuskin käy. Poikasi tulevaisuus on noilla ominaisuuksilla yksinäinen lassukkuus.
Miksi ihmeessä niin kuvittelet?
Kysyn siis ihan vilpittömästä mielenkiinnosta tätä lassukkateoriaa kohtaan, en siksi että olisin yhtään huolissani.
Naiset aina tykkävät käyttää itseään esimerkkinä, joten jos minäkin nyt sitten:
Munkin äiti sanoo musta just noin, melkein sanasta sanaan. Mutta silti olen naisille kelpaamaton.
Hyvää tarkoittavat äidit kasvattavat poikansa usein väärin (eli kilteiksi ja naista arvostavaksi, vaikka pitäisi opettaa röyhkeäksi ja aggresiiviseksi siaksi) ja näkevät aikuiset poikansakin aina äitivinkkelistä, eivät samalla lailla miehinä, kuten muut naiset heitä arvioivat.
Enpä ole tähänikään mennessä tavannut yhtäkään naista joka haluaisi röyhkeän ja agressiivisen sian, saati olisi sellaisen kanssa parisuhteessa. Olen aina ihaillut nimenomaan (aidosti) herkkiä miehiä (ja naisia).
No vaikka tämä pariskunta Kärpänen & Lampela?
Julkisuudesta vastaavia löytyy vaikka kuinka.
Pitäisi yksilöidä, että voin vastata. Ylenmääräinen herkkyyshän voi oikeasti ilmetä esim. machoiluna.
Vierailija kirjoitti:
Aika monet taiteilijat ovat herkkiä... ja kiinnostavia.
Ja monet myös ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni, jos kiltteys ja herkkyys on tosiaan sitä, eikä marttyrointia ja yliherkkyyttä.
Oma poikani on kiltti ja herkkä, ja maailman ihanin ihminen. Hän on myös tosi hauska ja fiksu, ja hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia. Joku onnellinen tyttö saa hänestä vielä ihanan puolison.
Vaan niin tuskin käy. Poikasi tulevaisuus on noilla ominaisuuksilla yksinäinen lassukkuus.
Miksi ihmeessä niin kuvittelet?
Kysyn siis ihan vilpittömästä mielenkiinnosta tätä lassukkateoriaa kohtaan, en siksi että olisin yhtään huolissani.
Kiltti ja herkkä ei pärjää sellaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä, jossa naiset jaetaan. Tuollaisen janarin kun pistät johonkin Namuun, niin reunoilla päivystävät lätkätjätkät ja kovisnekuthan ajelee pikkupellesi pystyyn.
Mitähän nämä "sosiaaliset tilanteet joissa naisia jaetaan " oikein on ? Näin naisena kiinnostaa...tarkoitatko jotain baarien lihatiskejä joilla illasta toiseen notkuu vähän vähemmän älykkäät ja herkät ihmiset kauppaamassa alapäätään.
Omissa opiskelijaporukoissani kiltit ja herkät olivat kuumaa kamaa. Itse olen seurustellut aina kilttien ja herkkien kanssa.
Miksi tällainen kysymys, kun valitat toisin ajattelijoille, että kyllä KIlTTI JA HERKKÄ on kuitenkin parempi. Taidat kuitenkin miettiä toisin, heh heh!
Nyt en kyllä enää tajua ajatuksenjuoksuasi.
Oikeasti herkkyys miehessä on piirre jota kauheasti kannata piilotella.
Tunneälyttömille sarvikuonoillekin löytynee jostain baarista vastaava kumppani, mutta miehen herkkyys, kiltteys ja erityisesti niistä tuleva turvallisuudentunne on useimpien naisten mieleen. Onneksi meitä on monenlaisia.En ole muuten koskaan innostunut missään baarissa miehistä.
Kaikki ovat vaikuttaneet siellä aina humalaisilta idiooteilta. Koulu ja opiskelukuvioissa on helpompi tutustua ja sieltä niitä poikakavereita on löytynyt.
Taidat olla sellainen huolimaton tai iloluonteinen nainen, kun kirjoitat poikakavereistasi monikossa.
Kyllä naisen hyväksyntä nimenomaan miehenä (pillunsaanti on rahvaanomainen synonyymi sille) olisi minulle, kuten varmasti lähes kaikille heteromiehille tavattoman tärkeää.
Yksin ja pelkästään itseä varten eläessä (silloin kun se ei ole oma valinta) miehille tulee väistämättä motivaatio-ongelmia jossakin kohtaa, koska miehet ovat rationaalisia ajattelussaan. Tekemisille tulisi olla joku järkevä syy. Ilman sitä ja syytä skarpata (pill...korjaan: nainen) osa ajautuu jopa kokonaan rappiolle.