Olethan allekirjoittanut äitiyslain? Lue!

Vierailija kirjoitti:

Eihän noissa kohdissa ole mitään eroa siihen, millainen tilanne olisi adoptiossa - ainoastaan lapsi saa oikeuden toiseenkin vanhempaansa nopeammin. Ei adotoitaessakaan lapsella ole voinut olla kolmea virallista vanhempaa.

Uuden lain myötä siis edes 18 vuotta täyttäneellä lapsella ei olisi oikeutta vaatia "toisen äidin" äitiyden purkua eikä myöskään oikeutta isyyden vahvistamiseen, vaikka sekä HÄN ITSE että biologinen isä näin tahtoisivat. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsella ei ole myöskään oikeutta periä isäänsä. Isä voi tehdä testamentin lapsen hyväksi, mutta perintövero on tietysti suurempi. 

Se kaikista olennaisin kysymys on tämä: oletko sinä, tämän aloitteen allekirjoittaja valmis sanomaan päin naamaa lapselle, joka haluaa isän eikä kahta äitiä että

"Kannatan lakia, joka estää sinua hakemasta äitisi naiskumppanin äitiyden purkua ja saamasta viralliseksi isäksesi biologista isääsi, joka on sinut valmis tunnustamaan."

Olen sitä mieltä, että jokaisen tuon kansalaisaloitteen allekirjoittajan tulee olla valmis sanomaan tuo ihan KASVOTUSTEN sellaiselle lapselle, jolta hän on valmis viemään oikeuden oikeisiin vanhempiinsa lapsen omasta tahdosta välittämättä. Ulkopuolisille tällainen lakialoitteen kannattaminen ei merkitse muuta kuin hauskaa keinoa esiintyä FB:ssa ja muualla somessa tosi suvaitsevaisena ihmisenä.

Noilla adoptiojutuilla ym. jutuilla ei ole mitään väliä. Jokainen voi pyöritellä ja selitellä tätä asiaa mielin määrin, mutta lopulta olennaista on vain se, oletko juuri sinä valmis ihan kasvotusten asettumaan sellaista lasta vastaan, joka haluaa että hänen isänsä vahvistetaan hänen isäksi ja toisen äidin äitiys puretaan.

Fakta on se, että isä voi olla lapselle todella tärkeä, vaikkei häntä olisi ikinä tavannutkaan http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1406600418923

Sama tilanne on vastaavassa tilanteessa olevalla heteroparin lapsella on: jos luovutettuja sukusoluja on käytetty, ei luovuttaja eli biologinen vanhempi voi vahvistaa isyyttään/äitiyttään. Tai jos on käytetty luovutettua alkiota, sama koskee molempia biologisia vanhempia. Eikä lapsi voi tällöin periä häntä/heitä. Henkilöllisyyden voi toki selvittää kuten naisparinkin lapsi.

Hyväksytkö tämän? Erona on toki se, ettei heteroparin tarvitse välttämättä kertoa lapselle, ettei hän ole heidän molempien biologinen jälkeläinen. Se on sitten toinen juttu, onko tämä lapsen kannalta oikein vai ei.

Eivätpä luovuttajat taida paljoa (jos yhtään) antaa lupaa tuolle isyyden vahvistamiselle, joten sinänsä tuo keskustelu on aikalailla turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan samalla tavalla varmasti löytyy adoptiolapsia, jotka eivät hyväksy adoptiota omien kokemustensa perusteella, pitäisikö adoptiot siis kieltää?

Varmaan useimmat tietävät jonkun lapsen, joka ei ole aikuisena missään tekemisissä vanhempienssa kanssa, mutta tuskin tätäkään voidaan pitää osoituksena sille, että heterot eivät sovellu kasvattamaan lapsia..?

Nykyinen laki :

- Ne lesboparien aikuiset lapset, joille riittää kaksi äitiä ja jotka eivät halua itselleen isää, voivat jättää käyttämättä oikeuden isäänsä

- Ne lesboparien aikuiset lapset, jotka haluavat isyyden vahvistamisen, voivat sen halutessaan saada

Uusi lakiehdotus:

- Ne lesboparien aikuiset lapset, joille riittää kaksi äitiä ja jotka eivät halua itselleen isää, voivat edelleen olla tyytyväisiä

- Ne lesboparien aikuiset lapset, jotka haluavat isyyden vahvistamisen ja joiden isäkin tähän suostuu, eivät voi saada itselleen isää eikä toista äitiyttä purettua

Olen samaa mieltä siitä, että on adoptiolapsia ja ihan bio-vanhempien kanssa kasvavia lapsia, jotka eivät ole tyytyväisiä perheeseensä. Mutta käsi sydämellä, millä tavalla uusi lakiehdotus on lapsen kannalta parempi?

Jos jotkut sateenkaariperheessä kasvaneet ovat tyytyväisiä isättömyyteen, niin keneltä on pois se jos ne tyytymättömät lapset saavat oikeuden isäänsä? Joo, rehellinen vastaus tietysti on, että niiltä lesbovanhemmilta, mutta kuinka moni kehtaa tuota oikeaa syytä edes tunnustaa ääneen?

Kun perheen sisäinen adoptio on vahvistettu, ei isyyttä käsittääkseni voida enää vahvistaa - eli tilanne ei sinällään muutu, sillä nythän toinen vanhempi on adoptoinut lapsen tämän ollessa vauva. Ikävä kyllä Suomessa ei tällä hetkellä lapsella voi olla kuin kaksi vanhempaa.

Kannattaa muistaa, ettei tämä laki koske niitä perheitä, joissa lapset on hankittu muilla menetelmillä kuin luovutetuilla sukusoluilla. Esimerkiksi ns muumimukia käyttäneillähän isyyden vahvistaminen olisi ainakin teoriassa mahdollista, eikä äitiyttä pysty silloin tunnustamaan.

Vierailija kirjoitti:

Sama tilanne on vastaavassa tilanteessa olevalla heteroparin lapsella on: jos luovutettuja sukusoluja on käytetty, ei luovuttaja eli biologinen vanhempi voi vahvistaa isyyttään/äitiyttään. Tai jos on käytetty luovutettua alkiota, sama koskee molempia biologisia vanhempia. Eikä lapsi voi tällöin periä häntä/heitä. Henkilöllisyyden voi toki selvittää kuten naisparinkin lapsi.

Hyväksytkö tämän? Erona on toki se, ettei heteroparin tarvitse välttämättä kertoa lapselle, ettei hän ole heidän molempien biologinen jälkeläinen. Se on sitten toinen juttu, onko tämä lapsen kannalta oikein vai ei.

Lapsella pitäisi olla ensisijaisesti oikeus biologisiin vanhempiinsa. Oikeastaan parasta olisi, jos hedelmöityshoitoja ei tehtäisi lainkaan luovutetuilla soluilla. Jos lapsi kasvaa isän ja äidin perheessä, mutta on saanut alkunsa luovutetuilla soluilla, niin viranomaisilla pitäisi olla velvollisuus tiedottaa tästä täysi-ikäiselle lapselle. 

Australiassa (jossa on tietysti tehty hedelmöityshoitoja kauemmin ja enemmän kuin Suomessa) on viime vuosina ollut paljon ongelmia näiden lakien kanssa. Tästä on ollut paljon mediassa. Esim. http://www.news.com.au/lifestyle/parenting/sperm-donor-fathers-reveal-s…

Lapset etsivät juuriaan ja monet anonyymisti spermaa luovuttaneet ovat alkaneet etsiä jälkeläisiään. Sitten on niitä tilanteita, joissa lapsi haluaisi isyyden vahvistamisen, mutta isä ei. Jos lapsi syntyisi yhden illan jutusta, hänellä olisi laillinen oikeus isäänsä, vaikka äiti ja isä kuinka olisivat sopineet, ettei isyyttä tunnusteta. 

Aika jännä juttu muuten sekin, että jos mies luovuttaa spermaa epävirallisesti (muumimuki-tyylillä), niin hän on elatusvelvollinen ja lapsella on täydet oikeudet isäänsä. Tämä on täysin loogista, koska oikeus isään on lapsen oikeus, jota isä tai äiti ei voi lapsen puolesta antaa pois. Epäloogista on se, ettei samoja oikeuksia annetta hedelmöityshoidoilla syntyneille lapsille.

No voit tietenkin aloittaa kansalaisaloitteen luovutettujen sukusolujen ja alkioiden käytön kieltämiseksi, mutta tämä aloite ei noihin hoitoihin vaikuta.

Jos luovuttaja olisi elatusvelvollinen, ei taitaisi kukaan enää luovuttaa ja tällöin heteroidenkin hoitomahdollisuudet kapenisivat huomattavasti.

Itse katsoisin kuitenkin, että lapsen kannalta olennaisempia vanhempia ovat ne, jotka hänet hoitavat ja kasvattavat. Kiinnostus omia juuria kohtaan on tietenkin ymmärrettävää ja on hyvä, että lapsi saa aikuisena biologisen vanhempansa tiedot. Veikkaisin kuitenkin, että samalla tavalla kuin suuri osa adoptoiduista lapsista pitää adoptiovanhempiaan "oikeina vanhempinaan" sama koskee myös naisparien lapsia, vaikka hän haluaisikin tavata biologisenkin vanhempansa. Vanhemmuus on kuitenkin niin paljon enemmän kuin pelkät geenit.

Vierailija kirjoitti:

Uskomaton lakiehdotus! LUKEKAA nyt ainakin tuo läpi ennen kuin allekirjoitatte! Tässä pari mielenkiintoista kohtaa:

Pari kysymystä teille, jotka ajatte tätä lakialoitetta / olette sen allekirjoittaneet:

Millä tavalla LAPSEN ETUA palvelee se, että

1) lapsen toiseksi äidiksi voidaan vahvistaa oikean äidin ex-naispuoliso, josta oikea äiti on eronnut raskausaikana ja ex-kumppani sitä haluaa?

2) jos äitiys on "vahvistettu lainvoimaisella tuomioistuimen ratkaisulla", lapsella EI OLE oikeutta nostaa äitiyden kumoamiskannetta

3) jatkossa lapsen isäksi EI VOIDA vahvistaa sukusolujen luovuttajaa, vaikka hän antaisi siihen suostumuksen ja lapsi tätä haluaisi!

Ihan totta, perustelkaa tätä nyt vielä lapsen oikeudella :D

1) Esimerkiksi siten, ettei lapsi ole orpo vaan hänellä on juridinen vanhempi, joka on hänestä vastuussa. Myös juridinen vanhemmuus on oikeaa vanhemmuutta. Lapsen etu ei ainakaan ole orpous.

2) Äitiyslakiluonnoksessa ei näin lue, vaan maistraatissa vahvistettu äitiys voidaan kumota samoin perustein kuin maistraatissa vahvistettu isyys.

3) Soopaa. Sukusolujen luovuttajalla tarkoittanet tilannetta, jossa on käytetty muumimukimetodia ja henkilö on tuttu. Voidaan kumota, samat perusteet kuin pitkälti samat perusteet kuin isyyslaissa.

"Huomattavaa on, että isänä itseään pitävä mies eikä äitinä itseään pitävä nainen ei voi ajaa äitiyden kumoamiskannetta. Ratkaisu on yhdenmukainen isyyslain kanssa, jonka mukaan isänä itseään pitävällä miehellä ei ole kanneoikeutta isyyden kumoamiseksi tilanteessa, jossa lapsen isyys on vahvistettu tunnustamisen perusteella. Tilanne on verrannollinen adoptiotilanteisiin. Lapsen biologinen isä menettää oikeutensa vanhemmuuteen kun adoptio on vahvistettu."

Olen allekirjoittanut.

Vierailija kirjoitti:

2) Äitiyslakiluonnoksessa ei näin lue, vaan maistraatissa vahvistettu äitiys voidaan kumota samoin perustein kuin maistraatissa vahvistettu isyys.

3) Soopaa. Sukusolujen luovuttajalla tarkoittanet tilannetta, jossa on käytetty muumimukimetodia ja henkilö on tuttu. Voidaan kumota, samat perusteet kuin pitkälti samat perusteet kuin isyyslaissa.

Kansalaisaloitteesta kopioitu:

...naispareille annetun hedelmöityshoidon tuloksena syntyvän lapsen isäksi ei voida tulevaisuudessa vahvistaa sukusolujen luovuttajaa, vaikka tämä olisi antanut hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksen isyyden vahvistamiseen.

...äitiyden kumoamiskanteen saa nostaa lapsi, lapsen synnyttänyt äiti tai nainen, jonka äitiys on maistraatin päätöksellä vahvistettu. Jos äitiys on vahvistettu lainvoimaisella tuomioistuimen ratkaisulla, ei kanteen nostaminen ole sitä vastoin mahdollista.

Sinänsä tuo kansalaisaloite on sairaan pitkä ja varmaan ideana on se, ettei kaikki jotka sen allekirjoittavat, lue sitä kokonaan tai ei ainakaan ymmärrä sen seurauksia.

Ehkä tätä pitäisi miettiä ihan käytännössä:

Arja ja Merja haluavat vauvan. Pariskunnalle täysin vieras Juhani on luovuttanut spermaa, ja hedelmöityshoitoklinikalla Arja saatetaan raskaaksi Juhanin spermalla. Syntyy lapsi, Mikko, jolle on vahvistettu kaksi äitiä, Arja ja Merja.

18-vuotiaana Mikko saa tietää isänsä henkilöllisyyden. Voi olla, että tässä vaiheessa hän on riitaantunut äitiensä kanssa, ei hyväksy homoseksuaalista elämäntapaa, on tullut uskoon tai ehkä Arja ja Merja ovat eronneet ajat sitten, eikä Mikko ole läheinen Merjan kanssa. Eli joka tapauksessa syystä tai toisesta Mikko haluaa purkaa kakkosäiti Merjan vanhemmuuden (ja luopua samalla perintöoikeudesta) ja hakea isyydenvahvistamista, jotta Juhanista tulisi hänen virallinen isänsä (ja Mikosta  Juhanin rintaperillinen). Juhanin puolesta asia on OK.

Onko joku nyt oikeasti sitä mieltä, että Mikolla ei saa edellä mainittuja oikeuksia olla? Hyvin mielenkiintoiseksi tilanne muuttuu, jos 18-v. Mikko (sekä isä Juhani) haluavat että Merjan äitiys kumotaan ja Juhanin isyys vahvistetaan, mutta Arja ja Merja eivät tätä hyväksy. Toki voin hyvin kuvitella tilanteen, jossa laki olisi Arjan ja Merjan puolella Mikkoa vastaan ja netissäkin kerättäisiin adressia Arjan ja Merjan puolesta homofobiaa vastaan. 

Nythän tilanne on se, että Arja adoptoi Merjan synnyttämän Mikon, jolloin Juhani ei voi isyyttään tunnustaa.

Jos Arja ja Merja olisivatkin Aki ja Merja, lopputulos olisi täsmälleen sama - Juhani ei voisi tunnustaa isyyttään, koska lain mukaan Aki on Merjan aviomiehenä Mikon isä. Sekö ei kuitenkaan olisi niin huono juttu?

Kirjoitin aiemmin, että suvussani on yksi (riitainen) sateenkaariperhetapaus, joka on muuten hyvä esimerkki siitä että nämä lait vaikuttavat myös muihin ihmisiin.

Nainen A on eroamassa naisesta B, joka on synnyttänyt lapsen. Perheen sisäisen adoption kautta myös nainen A on lapsen äiti. Naisen A vanhemmat eivät hyväksy tyttärensä elämäntapaa eikä nainen A ole vanhempiensa kanssa tekemisissä.

Jos nainen A kuolee ennen vanhempiaan niin kuka perii hänen vanhempansa? Kyllä vain, naisen B eli ex-lesbopartnerin lapsi. Tällä vanhalla parilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia estää perintönsä menemistä heille täysin vieraan naisen lapselle, joka ei ole heille mitään sukua ja jota he eivät ole ikinä tavanneet.

Tämä ongelma on tietysti jo nyt olemassa eikä uusi laki siihen muutosta tuo. Olen vain sitä mieltä, että kun nyt koko avioliitto- ja perhelainsäädäntö ollaan muuttamassa pelkästään aikuisten mielihalujen ja oikeuksien mukaan, niin samalla voisi muitakin lakeja kuten perintölakia muuttaa. Vielä parempi olisi, jos vanhemmuus katsottaisiin jatkossa vain biologiseksi vanhemmuudeksi eikä valtio ottaisi lainkaan kantaa juridiseen vanhemmuuteen niin kauan kuin lapsella on yksikin biologinen vanhempi huoltajana. Vanhemmat voisivat sitten elää vaikka 10 hengen homo- ja lesbosuhteissa, eikä sillä olisi lapsen viralliseen asemaan mitään vaikutusta.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin aiemmin, että suvussani on yksi (riitainen) sateenkaariperhetapaus, joka on muuten hyvä esimerkki siitä että nämä lait vaikuttavat myös muihin ihmisiin.

Nainen A on eroamassa naisesta B, joka on synnyttänyt lapsen. Perheen sisäisen adoption kautta myös nainen A on lapsen äiti. Naisen A vanhemmat eivät hyväksy tyttärensä elämäntapaa eikä nainen A ole vanhempiensa kanssa tekemisissä.

Jos nainen A kuolee ennen vanhempiaan niin kuka perii hänen vanhempansa? Kyllä vain, naisen B eli ex-lesbopartnerin lapsi. Tällä vanhalla parilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia estää perintönsä menemistä heille täysin vieraan naisen lapselle, joka ei ole heille mitään sukua ja jota he eivät ole ikinä tavanneet.

Tämä ongelma on tietysti jo nyt olemassa eikä uusi laki siihen muutosta tuo. Olen vain sitä mieltä, että kun nyt koko avioliitto- ja perhelainsäädäntö ollaan muuttamassa pelkästään aikuisten mielihalujen ja oikeuksien mukaan, niin samalla voisi muitakin lakeja kuten perintölakia muuttaa. Vielä parempi olisi, jos vanhemmuus katsottaisiin jatkossa vain biologiseksi vanhemmuudeksi eikä valtio ottaisi lainkaan kantaa juridiseen vanhemmuuteen niin kauan kuin lapsella on yksikin biologinen vanhempi huoltajana. Vanhemmat voisivat sitten elää vaikka 10 hengen homo- ja lesbosuhteissa, eikä sillä olisi lapsen viralliseen asemaan mitään vaikutusta.

Pitäisikö sinusta Suomessa olla oikeus ohittaa rintaperillinen perinnönjaossa? Mitä jos henkilö ei ole vanhempiensa kanssa väleissä jostain muusta syystä kuin homoseksuaalisuudesta johtuen, ja isovanhemmat eivät ole koskaan tavanneet lapsenlastaan? Tyttäreni mummi ei ole koskaan tavannut poikansa nuorempaa lasta, koska ei ole poikansa kanssa väleissä. Pitäisikö tämän vaikuttaa perinnönjakoon?

Vierailija kirjoitti:

Nythän tilanne on se, että Arja adoptoi Merjan synnyttämän Mikon, jolloin Juhani ei voi isyyttään tunnustaa.

Jos Arja ja Merja olisivatkin Aki ja Merja, lopputulos olisi täsmälleen sama - Juhani ei voisi tunnustaa isyyttään, koska lain mukaan Aki on Merjan aviomiehenä Mikon isä. Sekö ei kuitenkaan olisi niin huono juttu?

Oikeastaan olen sitä mieltä, että myös Akin isyys pitäisi voida kumota samassa tilanteessa.

Jos nyt kuitenkin palataan Arjan, Merjan, Mikon ja Juhanin tilanteeseen... Ja siihen olennaiseen kysymykseen eli:

jos tilanne on se, että Mikko haluaa Merjan äitiyden purkua ja Juhanin isyyden vahvistamista, niin onko sinulla pokkaa sanoa Mikolle päin naamaa, että hänellä ei tuollaista oikeutta saa olla? 

Oikeastaan muulla ei ole tässä tilanteessa merkitystä kuin sillä, miten Mikon vaatimukseen ihan käytännössä tulee suhtautua. 

Tämähän ei ole mikään potentiaalinen kysymys vaan niitä lapsiahan jo on jotka tahtomattaan ovat joutuneet elämään sateenkaariperheessä. On täysin mahdollista, että juuri sinä joka tällaisen aloitteen allekirjoitat, joudut jonakin päivänä ihan henk. koht. perustelemaan tällaiselle lapselle, miksi haluat kieltää häneltä isän ja pakottaa häntä pitämään äitinsä nykyistä tai entistä kumppania isän korvikkeena. Miten sellaista edes voi perustella? Esittämällä tutkimuksia siitä, että sateenkaariperhe on ihan yhtä hyvä kuin tavallinen perhe, joten lapsen täytyy tilastojen mukaan olla jopa terveempi ja onnellisempi kuin isän ja äidin kanssa kasvaneet lapset? 

Mutta miksi joku vaikkapa tanskalainen eahan vuoksi ourkkiin runkannut opiskelijamies haluaisi tunnustaa suomalaisen jälkeläisensä, joka on saanut alkunsa kahden naisen yhdessä käymien hedelmöityshoitojen kautta?

Lapsi saa toki tietää luovuttajan tiedot, mutta eihän se luovuttaja ole lasta halunnut. Eikä sitä lasta olisi olemassa, elleivät ne kaksi naista olisi päättäneet yhdessä hankkia lasta. Yhteinen halu perheeseen ja lapseen teki sen lapsen, vaikka siihen tarvittiinkin luovuttaja.

Mutta luovuttajan tarvitsee moni miehen toimimattoman sperman vuoksi lapseton heteropariskuntakin! Tarvitsisiko tässä tapauksessa jättää sosiaalisen isän isyys tunnustamatta, jotta lapsi saisi myöhemmin papereihinsa "oikean" isä eli luovuttajan! Olisipa idioottia!

En voi käsittää tätä keskustelun tasoa! Siis oletteko aikuiset ihmiset tosissanne?

Onko sekin sitten teidän mielestä väärin, että heteropari hankkii lapsia luovutetulla sukusolulla jos ei omillansa pysty saamaan? Yhtälailla siinäkin "lapsiraukka joutuu 18 ensimmäistä vuotta pohtimaan, että kukakohan se mun oikea iskä mahtaa olla"! Pitäisikö sille raukalle jättää oikeus valita, ettei halua tätä "feikki-isäänsä" elämäänsä vaan hän saa sitten "oikean isän" perinnön ja isyyden tunnustettua? Ehh..

Sitten tuo kommentti, että "ette te voi hankkia yhdessä lasta", on ihan naurettava perustelu. Moni lapseton heteroparikaan ei voi saada yhdessä lasta, mutta hedelmöityshoitojen ja luovutettujen sukusolujen avulla se onnistuu. Onko tämäkin ällöttävää ja luonnotonta?

Miettikää nyt vähän oikeesti!

Tietenkin minä ainakin haluan, että kaikki lapseni perivät minut, hyvänen aika mitä juttuja sitä lukee! Jos isovanhemmat eivät hyväksyisi tyttärensä miestä eivätkä siksi ole tavanneet lapsenlapsiaan, olisiko tämäkin sinusta 53 hyvä syy jättää lapset perinnöttä? Tai jos isovanhemmat eivät hyväksy lapsensa puolisonsa kanssa ulkomailta adoptoimaa lasta, pitäisikö lapsi jättää perinnöttä, koska hän ei ole verisukulainen? Ja olet vielä sitä mieltä, että tämä olisi oikein lasten kannalta?

Omasta mielestäni tuo, että hetero- ja homo-/lesboparien lasten kohdalla ei-biologisen vanhemman isyys/äitiys voitaisiin purkaa, voisi jollakin asteella olla ihan hyvä juttu. Jos siis kaikki osapuolet (täysikäinen lapsi ja uusi vanhempi) sitä haluaisivat. Tämän pitäisi koskea kuitenkin myös heteroparien lapsia, muutenhan heitä syrjittäisiin. Aika vaikea sanoa, millainen laki pitäisi ajaa läpi, jotta esimerkiksi jo tunnustetut isyydet voitaisiin kumota 18 vuoden takaa, saati kaikki ne tapaukset, joissa on käytetty luovutettua munasolua ja synnyttäneen äidin äitiys pitäisi kumota. Ja todellisuudessa harva luovuttaja sallii isyyden selvittämisen.

Todellisuus on kuitenkin se, ettei lapsi voi vanhempiaan valita, ei biologisia eikä adoptiovanhempiakaan (jos adoptio on tapahtunut lapsen ollessa pieni), eikä käsittääkseni mistään näistä vanhemmista pääse eroon, ellei lasta adoptoida uudelleen. Ja luulenpa, että harva täysikäinen haluaisi niin paljoa kelvottomistakaan vanhemmistaan eroon, että hän haluaisi aloittaa adoptioprosessin. Tällöinhän hänen ei enää tarvitse vanhempiaan ikinä tavata, jos hän niin haluaa, eivätkä nämä voi päättää hänen puolestaan mistään.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin aiemmin, että suvussani on yksi (riitainen) sateenkaariperhetapaus, joka on muuten hyvä esimerkki siitä että nämä lait vaikuttavat myös muihin ihmisiin.

Nainen A on eroamassa naisesta B, joka on synnyttänyt lapsen. Perheen sisäisen adoption kautta myös nainen A on lapsen äiti. Naisen A vanhemmat eivät hyväksy tyttärensä elämäntapaa eikä nainen A ole vanhempiensa kanssa tekemisissä.

Jos nainen A kuolee ennen vanhempiaan niin kuka perii hänen vanhempansa? Kyllä vain, naisen B eli ex-lesbopartnerin lapsi. Tällä vanhalla parilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia estää perintönsä menemistä heille täysin vieraan naisen lapselle, joka ei ole heille mitään sukua ja jota he eivät ole ikinä tavanneet.

Tämä ongelma on tietysti jo nyt olemassa eikä uusi laki siihen muutosta tuo. Olen vain sitä mieltä, että kun nyt koko avioliitto- ja perhelainsäädäntö ollaan muuttamassa pelkästään aikuisten mielihalujen ja oikeuksien mukaan, niin samalla voisi muitakin lakeja kuten perintölakia muuttaa. Vielä parempi olisi, jos vanhemmuus katsottaisiin jatkossa vain biologiseksi vanhemmuudeksi eikä valtio ottaisi lainkaan kantaa juridiseen vanhemmuuteen niin kauan kuin lapsella on yksikin biologinen vanhempi huoltajana. Vanhemmat voisivat sitten elää vaikka 10 hengen homo- ja lesbosuhteissa, eikä sillä olisi lapsen viralliseen asemaan mitään vaikutusta.

Haluaisit siis huonontaa lasten asemaa?

Olen allekirjoittanut