Sain hääkutsun kaverilta - en arvosta avioliittoa, menenkö?
Kyseessä yhteisten kavereiden kautta tavattu tyyppi. Ollaan tunnettu kymmenisen vuotta ja paljon ollaan tekemisissä. Emme ole sydänystäviä, mutta hän on mukava, samoin puolisonsa.
Nyt tuli kutsu heidän häihinsä. Itseäni ajatus tästä peruskuviosta "avio ja 2 lasta" lähinmä ahdistaa - siksi mietinkin että pitäisikö minun jättää häät väliin kun en koe mitään sisäistä onnea heidän puolestaan, en näe avioitumisessa mitään pointtia enkä tunne sitä liikutusta jota häissä tunnutaan vaativan? Enemmänkin ajattelen että suhde alkaa varmaan hiipua kun pitää keksiä uutta jännää (isot häät, oltu yhdessä 15v) ja halutaan naimisiin koska muutkin menee.
VAI onko ok mennä juhlimaan heidän kanssaan, ovat kutsuneet kuitenkin, nauttia hyvästä seurasta ja jotenkin teeskennellä sitä onnen huumaa ja liikutusta?
En siis todellakaan ajatellut pilata häitä julistamalla omia ajatuksiani tai mitenkään vähätellä mitään!
Kommentit (76)
"En siis todellakaan ajatellut pilata häitä julistamalla omia ajatuksiani tai mitenkään vähätellä mitään!"
Ööö, kyllä sä jo vähättelet nytkin.
En tiedä oletko missään kohtaa huomannut, mutta kyse noissa häissä EI ole sinusta, vaan ne ovat tämän tuttavapariskuntasi häät, he ovat ovat sen ratkaisun tehneet, joten ei sun tartte miettiä kuinka ahdistava avioliitto voi olla, ethän sinä ole naimisiin menossa. Ei se hääkutsu ole mikään kosinta
Sille tietenkään ei voi mitään, jos ihminen on sisältä niin kylmä, ettei osaa olla onnellinen ystävän onnesta, vaan heti pitää käydä miettimään asiaa omalle kohdalleen.
Ilmeisesti ystäväsi ei näköjään kovin hyvin sinua tunne, kun olet kutsunkin häihin saanut... Eli olet sä kuitenkin osannut kaverille näytellä kivaa, niin miks et onnistuisi siellä häissä sen pari tuntia teeskentelemään, kun 10 vuottakin on tähän mennessä onnistunut?
ap, mikä siinä on niin vaikea olla onnellinen toisen puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trine kirjoitti:
Omituinen asenne aloittajalla. Ymmärrän sen, että ei koe tarvetta naimisiinmenolle, mutta se, että pitää avioliittoa naurettavana...siis ei vaan oman vaan MUIDENKIN.
Katsos, kun se ei ole aika suurelle osalle ihmisistä mikään typerä rakkauden julistus, vaan juridinen sopimus. Jolla turvataan puolison taloudellinen turva, kuoleman ja sairauden kohdatessa.
Juuri näin! Turvaa myös yhteisten lasten asemaa. Avio- ja avoliitto ovat kuitenkin kahden ihmisen välinen liitto. Mikä tekee avioliitosta naurettavan?
Meillä on testamentit ja vakuutukset.
Jos menee naimisiin vain näistä syistä, miksi järjestää juhlat?
Sitäkin ajatusta pidän naurettavana.. Musta jotenkin tuntuu että niin moni kokee että pitää olla naimisissa ja hankkia kaks lasta, ja tälläinen normi ahdistaa mua. Jos elämä on ollut hyvää 15v ilman aviota, miksi pitää mennä naimisiin? Että näytetään ulkopuolisille? Mitä näytetään? Piristetään eltaantunutta suhdetta? Koska "kuuluu"? Koska Lissukin meni?
Ap
Koitas nyt ymmärtää, että toiset vaan haluaa mennä naimisiin. Ja kyllä, vielä sen 15 vuodenkin jälkeen. Sitä on mahdollisesti haluttu ja suunniteltu se 15 vuotta, joka yhdessä on oltu ja aina syystä tai toisesta on tullut este.
Et taida muutenkaan pahemmin ystävääsi arvostaa, kun täytyy niin raakalla kädellä nimenomaan hänen valintojaan arvostella. Ja mistä ihmeestä tulee nimenomaan tämä 2 lasta ja naimisiin asenne? Kaikki avioliitotko on sun mielestä samanlaisia :D
Ihan vaan vinkkinä: tolla asenteella jättäisin menemättä. Mitä ilmeisimmin et kykene ystäväsi tukena olemaan, edes yrittämällä väkisin.
Jos ystäväsi viitsivät järjestää häät, niin on kohteliasta yrittää päästä paikalle. Omat ajatuksesi häistä pidät mahassasi, kuten olit hienosti miettinytkin.
Jos joku alkaa utelemaan teidän hääsuunnitelmia, vastaat häissä jotain epämääräistä (vaikka että aika näyttää) ja käännät keskustelun toiseen aiheeseen. Jos vastapuoli on tahdikas ihminen, hän jättää asian siihen. Jos jää jänkkäämään, niin toteat vaan, että tänään juhlitaan Maijaa ja Mattia. Ja jatkat toisesta aiheesta.
Olen naimisissa, kaksi lasta, omistusasunto, kesämökki ja vielä farmariauto. Naimisiin mentiin oikein perinteisesti kesähäissä. Hassua ajatella, että joku epäilee minun päätyneen tähän siksi, että haluaisin elää "niin kuin pitää".
Minä rakastan miestäni, haluan olla hänen kanssaan loppuelämän ja meidän yhteiskunnassamme avioliitto on paitsi tapa järjestää asia helposti juridisesti ja taloudellisesti, niin myös tapa jolla kertoa rakkaudesta ja sitoumuksesta toiselle ja ympäristölle. Miksi ryhtyä monimutkaisiin sopimus-, lasten tunnustus jne järjestelyihin, kun saman voi hoitaa avioliitolla?
Minusta tuntuu, että et vastusta avioliittoa, vaan ahdistut jostain ihan muusta.
Ei muakaan kiinnosta avioliitto, häät tai lapset, mutta tykkään tosi paljon hääjuhlista, sillä ainahan juhliminen on kivaa. Eri asia, jos vastustaisit tätä kyseistä liittoa, esim mies hakkaa naista ja koko liitto on jo tuhoon tuomittu, niin silloin ymmärtäisin, jos jäisit pois. Ja siis eihän sinne nytkään kukaan pakota, voit vain keksiä tekosyyn, vaikka työvuoro tai jotain. Mutta itse ainakin olen fiiliksissä häistä ja muistakin juhlista, koska sinne saa laittautua, tavata ihmisiä, syödä ilmaista ruokaa ja juomaa, ehkäpä vielä jatkojuhlat myöhemmin illalla...
Mistä hemmetistä olet ap imenyt nuo kieroutuneet asenteesi? Ei suinkaan vain pilkahda kateuden viherrys kirjoituksestasi? ... sisäinen onni ... vaadittava liikutus...? Et halua olla onnellinen ystäviesi puolesta ja siitä, että he ovat päättäneet ottaa sen ratkaisevan askeleen, kuten niin kauniisti sanotaan. Kaunis vaihkirituaali ei siis liikuta sinua pätkääkään. Mikä liikuttaa vai ei mikään? On parempi, jos jätät häät väliin, ettei ystäviesi ja muiden häävieraiden tarvitse katsella hapanta naamaasi. Mutta ota huomioon, että kutsut saattavat alkaa harveta ja ystäväpiiri supistua.
Avioliitto ei ole vankila, joku tuolla sanoi ystävänsä menneen narsistin kanssa naimisiin...avioliitosta voi ihan yhtä hyvin lähteä kuin mistä tahansa liitosta, ei siihen tarvita tuomarin tms. "lupaa".
Aika moni näistä avioliiton vastustajista on loppupelissä ihmisiä, joilla on ns. takaportti auki. Ei hyvään liittoon tarvita mitään lupauksia papin edessä, avioliitto on tämän "lisä", juridinen sopimus, jolla taataan puolisoiden oikeudet myös POIKKEUStilanteissa.
Minäkin olen ollut 21 vuotta kihloissa, jonka jälkeen menimme maistraatissa naimisiin. Siksi, että olisimme myös valtiovallan silmissä puolisoita.
Jätä menemättä ja katkaise välittömästi kaikki yhteydenpito kyseisiin henkilöihin. He ovat huomanneet, että yksinäisyys on sinulle kova paikka ja nyt haluavat nujertaa sinut esittelemällä muka niin ihanaa ihmissuhdettaan kutsumalla sinut häihinsä. Ajatuksenahan heillä on se, että näkisit mistä olet jäänyt ja tulet jäämään paitsi. Siellä sitten naureskeltaisiin ja vaihdettaisiin merkitseviä katseita kun sana kiertää häävieraiden joukossa, että olet vanhapiika.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä! Kiitos kommenteista. Osa sitä mieltä että älä mene pilaamaan juhlia, jotkut sitä mieltä että poisjäänti pilaa juhlat, ja moni sitä mieltä että olen jotenkin vajaa :D
Itse olen ollut saman miehen kanssa 12v ja meillä on yksi lapsi. Kumpikaan ei ole aiemminkaan ollut naimisissa eilä kummallakaan ole lapsia muiden kanssa, eli en ole katkeroitunut tms. Me koemme sitoutuneemme toisiimme ja perheeseemme ilman aviotakin.
Kuten kirjoitin, ajatuksena ei ole todellakaan mennä häihin pitämään mitään palopuhetta tai muutakaan avioliiton vastaista puhetta! Tästä naispiiristä moni vaan on sellainen ooooh häät iih ihkuihanaa nyyh nyyh, ja tiedän että tolle levelille en pääse. Toki voin juhlia näiden ihmisten kanssa, niin me usein muutenkin tehdään (synttärit, lasten synttärit, tuparit, koska kesä, koska syksy jne), mutta jotenkin tuntuu että häät olisi sellainen tilaisuus jossa pitäs ihan sydämestään olla innoissaan.
Ja toki, olen iloinen jos tämä KAVERI (en pidä ystävänä koska emme puhu kovin henkkoht asioita, en edes tiennyt aviohaluista ennen kuin tämä kutsu tuli) on onnellinen, tietenkin.En analysoi juhlia yleensä kovin tarkkaan, mutta esim valmistujaisissa tuskin onkaan mitään kovin ajatuksia jakavaa takana.
Minä pidän avioliittoa naurettavana enkä itse halua naimisiin. Pidän näistä ihmisistä ja arvostan heitä.Koska häät ovat isot (200 vierasta), sulaudun varmaan joukkoon? Täytyy sitten vaan toivoa ettei kukaan kysy koska mä menen naimisiin :)
Öhm. Olen ehkä jotenkin yksinkertainen, mutta en nyt kerta kaikkiaan ymmärrä ongelmaa. Mikään, mitä kirjoitat, ei selitä, miksi et menisi häihin.
Ei niissä sinua juhlita, vaan kaveria ja hänen puolisoa. Sinä ja sinun mielipiteesi ette ole pääosassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sitten vaan toivoa ettei kukaan kysy koska mä menen naimisiin :)
Miksi sitä ei saa kysyä... etkö kuitenkaan uskalla sanoa että sinä ajattelet eritavalla kuin ne jotka haluavat naimisiin ja/tai haluavat pitää häät.
Minusta jokainen on oikeutettu tekemään omat ratkaisunsa siten miten itse ajattelevat. Ei ole minun tehtävä halveksia sitä että joku toinen tuntee/ajattelee eritavalla kuin minä.
No ajattelin sitä että kehtaako häissä kuitenkaan sanoa suoraan? Varsinkaan kun en tosiaan ajatellut tehdä häistä mitään mielenosoitusta..
ApSiis mitä sun nyt pitäis sanoa suoraan toisten häissä? Että naimisiinmeno on mielestäsi naurettavaa? Jos et ole sen verran aikuinen että osaisit pitää mölyt mahassasi, on todellakin parempi ettet mene. Taidat olla aika itsekeskeinen ihminen kun kuvittelet, että yksittäisen vieraan (=sinun) kuuluu alkaa häissä kertoa mielipidettään naimisiinmenosta ja avioliitosta.
Osaatko sinä lukea? Vai halusitko vaan olla ilkeä? Jos kysyttäisiin suoraan että millos mä meen naimisiin mieheni kanssa, mitä vastaan? Sitä juuri pohdin että voisko häissä sanoa suoraan että en milloinkaan? Jos joku kysyy ja haluaa tietää miksi en ole naimisissa tai menossa naimisiin, voinko sanoa suoraan että en pidä avioliittoa arvossa? Kun mielestäni en voi, mutta tuossa aiemmassa kommentissa joku oli sitä mieltä että ihan hyvin voi olla eri mieltäkin.
Olen ihan normaali aikuinen nainen, 42v, avoliitossa vuosia, yksi lapsi, paljon ystäviä (sinkkuja, lapsiperheitä, naimisissa, avoliitossa) useista eri maista ja kulttuureista, en mikään katkera vanhapiika joka ei osaa käyttäytyä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sitten vaan toivoa ettei kukaan kysy koska mä menen naimisiin :)
Miksi sitä ei saa kysyä... etkö kuitenkaan uskalla sanoa että sinä ajattelet eritavalla kuin ne jotka haluavat naimisiin ja/tai haluavat pitää häät.
Minusta jokainen on oikeutettu tekemään omat ratkaisunsa siten miten itse ajattelevat. Ei ole minun tehtävä halveksia sitä että joku toinen tuntee/ajattelee eritavalla kuin minä.
No ajattelin sitä että kehtaako häissä kuitenkaan sanoa suoraan? Varsinkaan kun en tosiaan ajatellut tehdä häistä mitään mielenosoitusta..
ApSiis mitä sun nyt pitäis sanoa suoraan toisten häissä? Että naimisiinmeno on mielestäsi naurettavaa? Jos et ole sen verran aikuinen että osaisit pitää mölyt mahassasi, on todellakin parempi ettet mene. Taidat olla aika itsekeskeinen ihminen kun kuvittelet, että yksittäisen vieraan (=sinun) kuuluu alkaa häissä kertoa mielipidettään naimisiinmenosta ja avioliitosta.
Osaatko sinä lukea? Vai halusitko vaan olla ilkeä? Jos kysyttäisiin suoraan että millos mä meen naimisiin mieheni kanssa, mitä vastaan? Sitä juuri pohdin että voisko häissä sanoa suoraan että en milloinkaan? Jos joku kysyy ja haluaa tietää miksi en ole naimisissa tai menossa naimisiin, voinko sanoa suoraan että en pidä avioliittoa arvossa? Kun mielestäni en voi, mutta tuossa aiemmassa kommentissa joku oli sitä mieltä että ihan hyvin voi olla eri mieltäkin.
Olen ihan normaali aikuinen nainen, 42v, avoliitossa vuosia, yksi lapsi, paljon ystäviä (sinkkuja, lapsiperheitä, naimisissa, avoliitossa) useista eri maista ja kulttuureista, en mikään katkera vanhapiika joka ei osaa käyttäytyä.Ap
Osaan kyllä lukea. Itseltäsi taitaa olla normaali käyttäytyminen ja kohteliaisuus hakusessa. Todellakin kaverisi häissä juhlitaan heidän liittoaan, eikä sinua. Ketään ei oikeasti siellä kiinnosta sinun mielipiteesi häistä tai avioliitosta. Eikä kenellekään ole iso juttu, vaikka juuri sinä et olisikaan naimisissa tai halua naimisiin (paitsi ehkä sinulle itsellesi?). Mutta jotenkin vaikuttaa siltä, että sinun on pakko jollain tavalla tuoda tämä asenteesi esiin, koska muutenhan asiassa ei ole minkäänlaista ongelmaa. Siinä tapauksessa että et pysty olemaan ilmaisematta mielipidettäsi toisten häissä tai muuten tekemään itsestäsi huomion keskipisteen, pysy kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sitten vaan toivoa ettei kukaan kysy koska mä menen naimisiin :)
Miksi sitä ei saa kysyä... etkö kuitenkaan uskalla sanoa että sinä ajattelet eritavalla kuin ne jotka haluavat naimisiin ja/tai haluavat pitää häät.
Minusta jokainen on oikeutettu tekemään omat ratkaisunsa siten miten itse ajattelevat. Ei ole minun tehtävä halveksia sitä että joku toinen tuntee/ajattelee eritavalla kuin minä.
No ajattelin sitä että kehtaako häissä kuitenkaan sanoa suoraan? Varsinkaan kun en tosiaan ajatellut tehdä häistä mitään mielenosoitusta..
ApSiis mitä sun nyt pitäis sanoa suoraan toisten häissä? Että naimisiinmeno on mielestäsi naurettavaa? Jos et ole sen verran aikuinen että osaisit pitää mölyt mahassasi, on todellakin parempi ettet mene. Taidat olla aika itsekeskeinen ihminen kun kuvittelet, että yksittäisen vieraan (=sinun) kuuluu alkaa häissä kertoa mielipidettään naimisiinmenosta ja avioliitosta.
Osaatko sinä lukea? Vai halusitko vaan olla ilkeä? Jos kysyttäisiin suoraan että millos mä meen naimisiin mieheni kanssa, mitä vastaan? Sitä juuri pohdin että voisko häissä sanoa suoraan että en milloinkaan? Jos joku kysyy ja haluaa tietää miksi en ole naimisissa tai menossa naimisiin, voinko sanoa suoraan että en pidä avioliittoa arvossa? Kun mielestäni en voi, mutta tuossa aiemmassa kommentissa joku oli sitä mieltä että ihan hyvin voi olla eri mieltäkin.
Olen ihan normaali aikuinen nainen, 42v, avoliitossa vuosia, yksi lapsi, paljon ystäviä (sinkkuja, lapsiperheitä, naimisissa, avoliitossa) useista eri maista ja kulttuureista, en mikään katkera vanhapiika joka ei osaa käyttäytyä.Ap
Ihan oikeasti, olen 42v ja elänyt vuosikausia avoliitossa, etkä keksi miten selvitä tuollaisesta kysymyksestä? Siinä määrin, että teet joihinkin häihin menosta/menemättömyydestä hirveän numeron?
Esimerkkivastauksia:
No koskas te sitten menette naimisiin?
"noo...se ei taida olla meidän juttu"
"me taidetaan pysyä tässä avoliittosysteemissä"
"ei me kyllä varmaan mennä"
"ei olla ajateltu mennä"
Kaikkiin voi vielä naurahtaa tahi virnistää perään, niin tilanne pysyy kepeänä eikä tarvitse kovin vaivautua. There, you're welcome.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sitten vaan toivoa ettei kukaan kysy koska mä menen naimisiin :)
Miksi sitä ei saa kysyä... etkö kuitenkaan uskalla sanoa että sinä ajattelet eritavalla kuin ne jotka haluavat naimisiin ja/tai haluavat pitää häät.
Minusta jokainen on oikeutettu tekemään omat ratkaisunsa siten miten itse ajattelevat. Ei ole minun tehtävä halveksia sitä että joku toinen tuntee/ajattelee eritavalla kuin minä.
No ajattelin sitä että kehtaako häissä kuitenkaan sanoa suoraan? Varsinkaan kun en tosiaan ajatellut tehdä häistä mitään mielenosoitusta..
ApSiis mitä sun nyt pitäis sanoa suoraan toisten häissä? Että naimisiinmeno on mielestäsi naurettavaa? Jos et ole sen verran aikuinen että osaisit pitää mölyt mahassasi, on todellakin parempi ettet mene. Taidat olla aika itsekeskeinen ihminen kun kuvittelet, että yksittäisen vieraan (=sinun) kuuluu alkaa häissä kertoa mielipidettään naimisiinmenosta ja avioliitosta.
Osaatko sinä lukea? Vai halusitko vaan olla ilkeä? Jos kysyttäisiin suoraan että millos mä meen naimisiin mieheni kanssa, mitä vastaan? Sitä juuri pohdin että voisko häissä sanoa suoraan että en milloinkaan? Jos joku kysyy ja haluaa tietää miksi en ole naimisissa tai menossa naimisiin, voinko sanoa suoraan että en pidä avioliittoa arvossa? Kun mielestäni en voi, mutta tuossa aiemmassa kommentissa joku oli sitä mieltä että ihan hyvin voi olla eri mieltäkin.
Olen ihan normaali aikuinen nainen, 42v, avoliitossa vuosia, yksi lapsi, paljon ystäviä (sinkkuja, lapsiperheitä, naimisissa, avoliitossa) useista eri maista ja kulttuureista, en mikään katkera vanhapiika joka ei osaa käyttäytyä.Ap
Ihan oikeasti, olen 42v ja elänyt vuosikausia avoliitossa, etkä keksi miten selvitä tuollaisesta kysymyksestä? Siinä määrin, että teet joihinkin häihin menosta/menemättömyydestä hirveän numeron?
Esimerkkivastauksia:
No koskas te sitten menette naimisiin?
"noo...se ei taida olla meidän juttu"
"me taidetaan pysyä tässä avoliittosysteemissä"
"ei me kyllä varmaan mennä"
"ei olla ajateltu mennä"
Kaikkiin voi vielä naurahtaa tahi virnistää perään, niin tilanne pysyy kepeänä eikä tarvitse kovin vaivautua. There, you're welcome.
Niin, oikeastihan tämä ei koskaan ollut mikään ongelma, mainitsin sivulauseessa hymiön kanssa mutta nousi esille. Ei mulla ole mitään ongelmaa vastata kohteliaasti JOS joku sattuis kysymään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä! Kiitos kommenteista. Osa sitä mieltä että älä mene pilaamaan juhlia, jotkut sitä mieltä että poisjäänti pilaa juhlat, ja moni sitä mieltä että olen jotenkin vajaa :D
Itse olen ollut saman miehen kanssa 12v ja meillä on yksi lapsi. Kumpikaan ei ole aiemminkaan ollut naimisissa eilä kummallakaan ole lapsia muiden kanssa, eli en ole katkeroitunut tms. Me koemme sitoutuneemme toisiimme ja perheeseemme ilman aviotakin.
Kuten kirjoitin, ajatuksena ei ole todellakaan mennä häihin pitämään mitään palopuhetta tai muutakaan avioliiton vastaista puhetta! Tästä naispiiristä moni vaan on sellainen ooooh häät iih ihkuihanaa nyyh nyyh, ja tiedän että tolle levelille en pääse. Toki voin juhlia näiden ihmisten kanssa, niin me usein muutenkin tehdään (synttärit, lasten synttärit, tuparit, koska kesä, koska syksy jne), mutta jotenkin tuntuu että häät olisi sellainen tilaisuus jossa pitäs ihan sydämestään olla innoissaan.
Ja toki, olen iloinen jos tämä KAVERI (en pidä ystävänä koska emme puhu kovin henkkoht asioita, en edes tiennyt aviohaluista ennen kuin tämä kutsu tuli) on onnellinen, tietenkin.En analysoi juhlia yleensä kovin tarkkaan, mutta esim valmistujaisissa tuskin onkaan mitään kovin ajatuksia jakavaa takana.
Minä pidän avioliittoa naurettavana enkä itse halua naimisiin. Pidän näistä ihmisistä ja arvostan heitä.Koska häät ovat isot (200 vierasta), sulaudun varmaan joukkoon? Täytyy sitten vaan toivoa ettei kukaan kysy koska mä menen naimisiin :)
Öhm. Olen ehkä jotenkin yksinkertainen, mutta en nyt kerta kaikkiaan ymmärrä ongelmaa. Mikään, mitä kirjoitat, ei selitä, miksi et menisi häihin.
No hyvä! Ap
Teoriassa olen kanssasi samaa mieltä, mutta mielessäni on esim. Parhaan kaverini tilaane vuosia sitten.
Hän meni naimisiin 3 kk:n seurustelun jälkeen narsistin kanssa. Mies tiedettiin, häntä varoitettiin. Kaveri oli ikionnellinen.
Minä taisin kakistaa suustani valheelliset onnittelut silloin. Ja tunsin itseni valehtelijaksi.
Lopun arvaatkin.... Nyt toistakymmentä vuotta eron jälkeen mies piinaa vieläkin.