Minut jätettiin ja voimat hupenevat lopullisesti
Minut jätettiin enkä ole selvinnyt tilanteesta eteenpäin. Elämäni on muutenkin huonoa. Useamman kuukauden olen tässä jo kärvistellyt. Viimeinenkin toivo hupenee. Itsemurhan tapa ja paikka on jo katsottuna. Toinen vaihtoehto on silta, jolta uskaltaisin hypätä selvinpäin. Toinen todennäköisempi vaihtoehto on veturin alle, jonne menisin kännissä. Käy vain junakuskia sääliksi. Nytkin juon, vaikka tiedän, että se vain pahentaa oloa.
En vain pysty hyväksymään sitä, että pitkäaikainen kumppanini ei edes halunnut neuvotella tilanteesta. Yhäkkiä sain vain eroilmoituksen. Suhteessamme oli huono yhteys, mutta ei pettämistä, riitoja, väkivaltaa tai alkoholin väärinkäyttöä.
En vain keksi enää mitään suuntaa. Vaikeinta tässä on se, että en ymmärrä jättämisen syytä ja sitä, miksi eksäni ei tahtonut vaikka terapiaan kanssani.
Väestöliiton sivuilla on miehille erokurssi. Katsoin sen, mutta ei siitä mitään apua ollut. Ei se avannut mitenkään tietä tulevaisuuteen.
Kommentit (22)
En tiedä, mistä tunne tulee, mutta minusta tuntuu, että eksäni valehtelee minulle. Todennäköisesti hyväntahtoisesti tunteitani suojellakseen. Tahtoisin vain, että hän olisi rehellinen, sanoisi vaikka, että rakkaus on loppunut.
Keksisitkö itsellesi jonkun harrastuksen? Joku, missä olisi myös toisia ihmisiä. Yksin lenkkeily on pidemmän päälle masentavaa (ainakin tuollaisessa tilassa). Työväenopistossa voi harrastaa edullisesti. Monilla paikkakunnilla on halpoja ghettosaleja, joissa on kaikki tarvittava muttei infrapunasaunaa tms. hienouksia. Ala laittamaan vaikka itseäsi kuntoon kesää varten ;)
Jotkut hyvin harvat onnelliset (tai onnettomat) selviävät elämästä ilman riipiviä sydänsuruja. Loppujen lopuksi kaikki selviävät, jos vain antavat ajalle mahdollisuuden.