Lue keskustelun säännöt.
Muita vauvan sukupuoleen pettyneitä :(
21.01.2016 |
Käytiin tänään ultrassa, olen itkenyt koko illan. En vai voi mitään sille, että olen pettynyt vauvan sukupuoleen. Meillä on ennestään kolme tyttöä ja nyt tämä neljäskin on tyttö :( Olemme kovasti toivoneet poikaa, ensimmäisestä lapsesta lähtien. En ymmärrä, miksemme vain voi saada poikaa ja mikä menee vikaan. Annoin jo eteenpäin tyttlvauvan vaatteetkin kun olin jo ihan varma, että nyt tulee poika mutta ei :( Mies ei ole puhunut mulle mitään koko iltana, kävi vain salilla ja meni yläkertaan jatkamaan töitään. Musta tuntuu niin pahalta, lohduttakaa joku saman kokenut joka ymmärtää mua.
Kommentit (227)
Aatteleppa, kun nämä tyttösi saavat lapsia, niin saat ilman muuta olla mukana lastenlasten elämässä. Mutta jos poika olisi syntynyt, voisi tulla sellainen kireä miniä, joka ei antaisi appivanhempien tavata lapsenlapsia juuri ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi kuitenkin tärkeintä on, että lapsi on terve :)
Näinhän se tietysti on - ja ihan inhimillistä sanoa näin.
Mutta kuitenkin kalskahtaa aika julmalta....
Olisitte ottaneet koiran tai kissan. Olisitte päässeet valitsemaan.
Entä adoptio viidennen kohdalla?
Tosin adoptiolapsetkin ovat pääosin tyttöjä. Kehitysmaissa luovutaan tytöstä mieluummin kuin pojasta. Teillä ehkä ikäkin alkaa painaa. Oletan lapsiluvusta, että ikä ei enää ala kakkosella?
Mutta se voisi olla yksi ratkaisu, jos vielä viidettä ajattelette.
Kysyhän itseltäsi miltä neljännestä tytöstäsi tulee tuntumaan, kun hän joskus kuulee/tajuaa kummankin vanhempansa olleen häneen niin pettyneitä että itkua väänsivät. Että hänen piti lunastaa toiveet joita muutkaan sisaruksista eivät olleet onnistuneet lunastamaan. Eikä hänkään siinä onnistunut. Että koko hänen elämänsä ajan vanhemmat miettivät, miten paljon upeampaa kaikki olisi ollut jos hän vain olisi ollut poika. Miettivät tuota jo ennen kuin hän sai edes syntyä. Että hän on ollut kohdusta asti väärä, Väärä, VÄÄRÄ.
.
Äläkä väitä, etteikö hän ajatuksistanne tule koskaan kuulemaan. Nämä asiat vaistoaa ja ne tulevat kulkemaan mukana koko hänen loppuelämänsä ajan. Tuollaisenko elämän haluat tyttärellesi antaa? Miten voit kutsua itseäsi äidiksi? Tai miehesi itseään isäksi, eipä unohdeta häntäkään.
.
Pahoitteluni, ei sympatiaa täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatteleva AP, miten olisi käynyt jos olisitte saaneet sen pojan nyt? Kun kerran niin kovasti olette halunneet poikaa koko ajan, niin varmaan jo ennestään olemassa olevat tytöt kokisivat syrjintää ja väheksyntää kun vanhemmat vain lellivät poikalasta.
Oksettavia itsekkyyttä, että tehdään lapsia mutta kiukutellaan kun ei saadakaan mitä halutaan. Ei olla kiitollisia siitä että yleensä pystyy saamaan lapsia ja vieläpä terveitä sellaisia.
Häpeä AP, et ansaitse lapsiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua hyvin!
Minulla on kolme tytärtä ja kovasti toivoin jo ensimmäisestä lähtien poikaa ja niin miehenikin. Nyt eletään vaaleanpunaisessa hörhelöunelmassa, mikä on minulle edelleen niin vierasta. Olin lapsena todellinen poikatyttö, pidin vauhdista ja vaaratilanteista. Nämä ovat perin tyttömäisiä tapauksia barbeineen ja "hieno neiti -leikkeineen".
Neljättä en uskalla enää edes yrittää, pettymys olisi niin valtaisa tytöstä. Pelkään, etten voisi edes rakastaa....
No, mitäs tykkäisit, jos olisi tullut poika, joka myös tykkäisi hörhelöistä ja pinkistä? Ei se automaattisesti mene aina niin, että pojat riehuvat ja tytöt ovat nätisti, olithan itsekin ns. poikatyttö.
Toki lapset ovat omia persooniaan, mutta aika paljon on väliä sillä, millaisiksi heidät kasvatetaan tai ollaan kasvattamatta. Jos ap:kin kaipaa miehensä kanssa poikaa nimenomaan sen takia, että haluaa jonkun jalkapallonpelaajan tai vastaavan, niin voisitte myös kokeilla, innostuisivatko tyttärenne siitä. Vaikka olisittekin vankkojen sukupuoliroolien kannalla, niin helpompihan tytön on olla poikamainen kuin pojan tyttömäinen yhteiskunnan silmissä, joten sikäli teillä on tuuria, kun sukupuoli meni "väärin" noin päin...
Tuo on kuitenkin aika marginaalista. Totta kai pojat ovat hyvin erilaisia, eivätkä kaikki suinkaan ole rohkeita rämäpäitä. Harvemmin homoiksikaan kasvavat pojat ihan varsinaisesti prinsessaleikkejä harrastavat, ovat pikemminkin sellaisia androgyyneja leikeissään.
Mutta poika kuin poika, kunhan on poika! Olkoon sitten vaikka prinsessapoika. Poikaa toivoin kolme kertaa, en saanut ja siihen tietysti tyydyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi kuitenkin tärkeintä on, että lapsi on terve :)
Näinhän se tietysti on - ja ihan inhimillistä sanoa näin.
Mutta kuitenkin kalskahtaa aika julmalta....
Kirjoittaessani tuota mietinkin, että aika julma lausahdus :D
Mutta ihan lapsen itsensä kannalta toivon, ettei hän ole sairas ja joudu kärsimään. Tietysti sitä toivoo tervettä lasta - olenhan itsekin mieluummin terve kuin sairas. Varmasti esim. downin syndroomaa sairastavakin voi olla hyvin onnellinen, mutta silti toivon että lapseni olisi kaikin puolin terve ja pystyisi itsenäiseen elämään, ihan lapsen itsensä takia :) Jos lapsella kuitenkin on down tms, rakastan häntä tietenkin siitä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Ajatteleva AP, miten olisi käynyt jos olisitte saaneet sen pojan nyt? Kun kerran niin kovasti olette halunneet poikaa koko ajan, niin varmaan jo ennestään olemassa olevat tytöt kokisivat syrjintää ja väheksyntää kun vanhemmat vain lellivät poikalasta.
Oksettavia itsekkyyttä, että tehdään lapsia mutta kiukutellaan kun ei saadakaan mitä halutaan. Ei olla kiitollisia siitä että yleensä pystyy saamaan lapsia ja vieläpä terveitä sellaisia.
Häpeä AP, et ansaitse lapsiasi.
Lopettakaa tuollaiset ala-arvoiset "häppee ittees" - toivotukset. Ap kertoi rehellisesti tunteistaan ja sitä todella arvostan.
Koen vahvaa sielunsisaruutta hänen kanssaan. Ymmärrän silti, että joistain aihe on epämiellyttävä. Kenenkään ei silti tarvitse hävetä.
-kolmen tytön äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatteleva AP, miten olisi käynyt jos olisitte saaneet sen pojan nyt? Kun kerran niin kovasti olette halunneet poikaa koko ajan, niin varmaan jo ennestään olemassa olevat tytöt kokisivat syrjintää ja väheksyntää kun vanhemmat vain lellivät poikalasta.
Oksettavia itsekkyyttä, että tehdään lapsia mutta kiukutellaan kun ei saadakaan mitä halutaan. Ei olla kiitollisia siitä että yleensä pystyy saamaan lapsia ja vieläpä terveitä sellaisia.
Häpeä AP, et ansaitse lapsiasi.
No hei, pikkusen rajaa. Aapee ja jäbä on nyt maiskessa, ku ne ei saaneet arpavoitossa pääpalkinto.
Aika hupaisaa...mut toi häpeä on turhaa. Ja tyhmäähän toi on...mutta eiköhän ne tokene.
Ap:lla on oikeus tunteisiinsa, enkä usko että ap syntymätöntä lastaan nyt vihaa. Toivoisin minäkin tyttöä, ja varmaan hetken olisin "pettynyt" jos tulisikin poika. Kuitenkin loppupeleissä varmasti olisin tyytyväinen kumpaan tahansa sukupuoleen. Samalla tavoin toivon lapseni esimerkiksi perivän taiteellisuuden (itse en ole taiteellinen, mutta sisarukseni ovat..)ja omaavan suuret silmät. Jos lapsi on pieni silmäinen poika joka ei ole taiteellinen, rakastan häntä varmasti tästä huolimatta ihan yhtä paljon kuin olisin rakastanut suuri silmäistä, taiteellista tyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatteleva AP, miten olisi käynyt jos olisitte saaneet sen pojan nyt? Kun kerran niin kovasti olette halunneet poikaa koko ajan, niin varmaan jo ennestään olemassa olevat tytöt kokisivat syrjintää ja väheksyntää kun vanhemmat vain lellivät poikalasta.
Oksettavia itsekkyyttä, että tehdään lapsia mutta kiukutellaan kun ei saadakaan mitä halutaan. Ei olla kiitollisia siitä että yleensä pystyy saamaan lapsia ja vieläpä terveitä sellaisia.
Häpeä AP, et ansaitse lapsiasi.
Lopettakaa tuollaiset ala-arvoiset "häppee ittees" - toivotukset. Ap kertoi rehellisesti tunteistaan ja sitä todella arvostan.
Koen vahvaa sielunsisaruutta hänen kanssaan. Ymmärrän silti, että joistain aihe on epämiellyttävä. Kenenkään ei silti tarvitse hävetä.
-kolmen tytön äiti
No kyllä pitää hävetä että tieten tahtoen tekee lapsia ja tietää että sieltä voi tulla kumpi vaan. Ja sitten nyyhkii ja voivottelee kun ei tullutkaan mieleistä. Ei lapsia voi valita kuin koiranpentuja.
Ei pidä tehdä lapsia jos toinen sukupuoli on niin suuri pettymys.
Kiven heittäjät; saako kolmen pojan jälkeen toivoa tyttöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiven heittäjät; saako kolmen pojan jälkeen toivoa tyttöä?
Tyhmä kysymys.
Ainahan sitä saa toivoa, mutta ei pidä pettyä jos sitä tyttöä ei tulekaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiven heittäjät; saako kolmen pojan jälkeen toivoa tyttöä?
en ole kiven heittäjä, mutta vastaan silti!
Kolmen pojan jälkeen saa toivoa tyttöä.
Kolmen tytön jälkeen saa toivoa poikaa.
seitsemän tytön jälkeen saa toivoa tyttöä.
Kymmenen pojan jälkeen saa toivoa poikaa.
Ihme syyllistäjiä tässä ketjussa, kai sitä ihminen saa tiettyjä ominaisuuksia toivoa lapselleen.
Mä ymmärrän hyvin. Haluaisin tehdä yhden lapsen, mutta en halua tyttölasta, eikä sitä oikein voi päättää.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on oikeus tunteisiinsa, enkä usko että ap syntymätöntä lastaan nyt vihaa. Toivoisin minäkin tyttöä, ja varmaan hetken olisin "pettynyt" jos tulisikin poika. Kuitenkin loppupeleissä varmasti olisin tyytyväinen kumpaan tahansa sukupuoleen. Samalla tavoin toivon lapseni esimerkiksi perivän taiteellisuuden (itse en ole taiteellinen, mutta sisarukseni ovat..)ja omaavan suuret silmät. Jos lapsi on pieni silmäinen poika joka ei ole taiteellinen, rakastan häntä varmasti tästä huolimatta ihan yhtä paljon kuin olisin rakastanut suuri silmäistä, taiteellista tyttöä.
Minusta on jotenkin oksettavaa lukea näitä tavoitteita ja määritelmiä mitä "lapsen olis kiva olla". Tälläisistä muka-leikkimielisistä toiveista ne vanhempien lapsilleen asettamat paineet lähtee. Leikkimielisessä toiveessakin vanhempi kuvittelee mielessään ideaalilapsensa. Tätä ideaalia ei lapsi voi koskaan täyttää, ja on väärin edes luoda tälläinen asetelma. Lapsi vaistoaa kyllä sen. On parempi vain mielenkiinnolla odottaa, millainen ihminen ja persoona sieltä syntyy.
Ap, ehkäpä vaihdat miestä seuraavaksi? Sinun miehesi taitaa pystyä siittämään vain tyttöjä.
Kyllä se niin on, että se on nainen, yleensä kuopus, joka jää lopulta hoitamaan sairaita vanhempia. Niin on käynyt minun elämässä ja lähipiirissä. Aina. Ei siis suinkaan esikoinen, vieläpä poika. Että olkaa iloisia niistä tytöistä.
No, mitäs tykkäisit, jos olisi tullut poika, joka myös tykkäisi hörhelöistä ja pinkistä? Ei se automaattisesti mene aina niin, että pojat riehuvat ja tytöt ovat nätisti, olithan itsekin ns. poikatyttö.
Toki lapset ovat omia persooniaan, mutta aika paljon on väliä sillä, millaisiksi heidät kasvatetaan tai ollaan kasvattamatta. Jos ap:kin kaipaa miehensä kanssa poikaa nimenomaan sen takia, että haluaa jonkun jalkapallonpelaajan tai vastaavan, niin voisitte myös kokeilla, innostuisivatko tyttärenne siitä. Vaikka olisittekin vankkojen sukupuoliroolien kannalla, niin helpompihan tytön on olla poikamainen kuin pojan tyttömäinen yhteiskunnan silmissä, joten sikäli teillä on tuuria, kun sukupuoli meni "väärin" noin päin...