Miksi joitain kiusataan koko elämän läpi

Kiusaamisen syy on aina kiusaajassa. Vaikka ajattelisi mitä toisista ihmisistä, ei mokään pakota kiusaamaan. Paitsi luonnevika, ja, aika monilla ihmisillä on luonnevikoja.

En osaa sanoa mutta kiusaajissa on yhdistäviä tekijöitä :

-huono itsetunto

-rohkeuden puute (omassa elämässä jne)

-viat ulkonäössä

-heikot sosiaaliset taidot

-alistava parisuhde

-usein alkoholismi

-heikko pettymystensietokyky

-tunneälyn vajavaisuus

Samasta syystä kun eläinmaailmassa heikoimmat syödään.

Puolusta itseäsi tai sua nokitaan.

Kyllä ihminenkin aistii toisen luonteen ja alistumisen.

Luin koko ketjun, monipuolisesti vastauksia mutta yksi näkökulma puuttuu:

kiusaajat ovat luonnevikaisia (empatiakyvyttömyys voi viitata esim psykopatiaan, narsistiseen pers.häiriöön jne) ja kun he hakevat kohdetta (voi olla tiedostamatontaKin hakemista, toimivat luonteensa mukaan) voi siihen vaikuttaa tietynlainen matematiikka jota kiusaaja arvioi ryhmän määrää ja laatua vastaan:

 * onko kohteella paljon kavereita, onko kohde helposti "saatavilla", onko muu ympäristö "otollista" esim tyhmempää kuin kiusaaja jolloin hän tietää voivansa saada porukan mukaan taikka olemaan tajuamatta/piittamatta meiningistä 

* onko kohteen luonne ja muut resurssit sellaisia, että häneltä ei ole oletettavissa miinus miinus-vaikutusta kiusaajaan päin, mitä enemmän kohteelta puuttuu kovia keinoja ja kovuutta, sitä enemmän hän on plussaa

* onko seuraamusten näkymä millainen, jos paikassa ei ole mitään kontrollia tai parhaimmillaan johto (tms) on paskaa, niin tie on avoin ja plussaa kiusaamisen/häirinnän pyörittämiseen 

Vierailija kirjoitti:

Samasta syystä kun eläinmaailmassa heikoimmat syödään.

Puolusta itseäsi tai sua nokitaan.

Kyllä ihminenkin aistii toisen luonteen ja alistumisen.

JA tässä erotellaankin sitten ne Oikeasti Vahvat joita joskus alfoiksi kutsutaan niistä, jotka luulevat sadistisen vallankäytön/kiusaamisen kautta itsejään vahvoiksi ja joita ihmismaailmassa sanotaan luonnevikaisiksi (empatiakyvyttömyys esim viittaus narsismiin tai psykopatiaan) . 

Eläinmaailmassa ryhmä saattaa nokkia heikompaa, mutta ryhmän alfa saattaa nokkaista ryhmäläisiä koska alfa haluaa pitää klaanin ruodussa ja yhdessä eikä menetyksiä haluta määrään. Mitä älykkäämmästä lajista kyse, sitä enemmän on yhteistyötä selviytymiseen ja se hyödyttää ryhmän jäseniä. Vain jos hengenjäännistä kamppaillaan, kuka jää eloon, jokainen kannattaa itsejään kynsin hampain. 

Ihmisten joukossa alfa on sellainen joka voisi käyttää valtaa väärin, joka voisi trippailla toisten kustannuksella ja saada lisää pönkitystä/"vahvuutta" mutta joka ilman kysymisiä ja velvoitteita vain on alfa. Hänen kanssaan muut saavat turvaa ja hän on sellainen joka esim koulun rehtorina saisi koulun toimimaan ja oikeasti osoittaa nollatoleranssin linjan kiusaamiselle. 

Alfoja on harvassa. 

Pahimmat kiusaajat ovat todella rumia ja persjalkoja. Näin heidät anonyymit surkimukset kahvilassa. En pidä heitä edes ihmisinä.

Ei terveet ihmiset alituisesti mieti mitään valtajuttuja muihin nähden. Kiusaajien aivotoimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä nämä kesto-kiusatut ovat ammattiuhreja. Tavallinen ihminen ei ole moksiskaan niistä asioista jotka tämä kesto-kiusattu ylianalysoimalla kääntää kiusaamiseksi. Tai sitten taustalla on huonot sosiaaliset taidot, syytetään muita syrjinnästä samalla kun itse vältellään kontaktia muihin.

Yleisyydestä en osaa sanoa, mutta olen myös huomannut parissa tapauksessa, että entinen koulukiusattu todella kokee tulevansa kiusatuksi tilanteissa, mitä muut eivät näe tilannetta lainkaan niin. Nämä myös vaativat jonkinlaista erityiskohtelua työpaikalla koska ovat niin traumatisoituneita menneisyytensä vuoksi, mikä taas asettaisi muut eriarvoiseen asemaan.

Vähättelemättä kiusatun traumoja, on työ- ja harrastusyhteisöille todella raskasta elää jatkuvasti varpaillaan. Ja nimenomaan tuo että huonommat sosiaaliset taidot omaava saattaa huomaamattaan käyttää muita likasankoinaan/terapeutteinaan ja syyttää sitten syrjinnästä jos muut haluavat viettää taukonsa rauhassa tai kevyempien aiheiden parissa.

Eräs nainen ahdistui hyvin monen miespuolisen kollegan aivan normaaleista tervehdyksistä ja kommunikoinneista. Hän käänsi kaiken päässään seksuaaliseksi (ahdisteluksi), vaikkei tilanteissa ollut mitään sellaista. Tuo nainen vaan oli traumatisoitunut miehistä ja toi sen kyllä avoimesti esiin. Sääliksi kyllä kävi työpaikan miehiä, selvästi ton naisen paikka olisi ollut kuntouttavassa työssä kun ei henkiset eväät riittäneet normaaliin kanssakäymiseen sillä hetkellä.

Miksi pahimmat kiusaajat on niin järkyttävän rumia? Netissä huudellaan törkeyksiä. Livenä on silleen että oikeesti...

Ole jo hiiva ämmä hiljaa

Korjaa se hiivasi kuntoon.

Miehet ei kiinnostu. Ne ei ole susta kiinnostuneita. Ei auta nettiraivo asiassa.

Oi suuri nettialistaja. ;)

Koko av on alistettu... ;) hänen nettikorkeutensa.

Hiiva haisee

Jotkut voivat olla pohjimmiltaan kusipäitä. Esim. luonteeltaan pomottavia tai laiskoja, jotka käyttävät asemaansa saadakseen muita tekemään asioita. Sitten alkavat vaatia joiltain henkilökohtaisia huomionosoituksia tai yrittävät kääntää katsetta ihmisiin, jotka ovat työhönsä palkattuja ja tekevät työnsä. Eivät kiusaajat sillä sen enempää kyseisiä ihmisiä saa puolelleen. Ottavat vain kaiken irti tilanteesta ja asemastaan.

Lohdutuksena: jos pomottavilta, laiskureilta tai muuten veemäisiltä loppuu työt, voi asema ja suosiokin hiipua. Myötäilijät siirtyvät jonkun toisen myötäilijöiksi tai keksivät muuta ajanvietettä.

Itse olen koulukiusattu, aina kun kohtaan uuden ihmisen niin oletan että hän ei pidä minusta, ja käyttäydyn varautuneesti. Kierre on valmis.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden monessa työpaikassa kiusatuksi tulleen. En itsekään pidä hänestä, mutta en kiusaa tietoisesti. Silti hän luultavasti pitää minuakin kiusaajana. 

Merkittävin piirre hänessä tähän liittyen on se, että hän tarkkailee, analysoi ja pohtii muita ihmisiä aivan jatkuvasti. Jotenkin hän kuvittelee, että myös muut ajattelevat häntä lakkaamatta joten kaikilla toisten tekemisillä on häneen liittyvä merkitys. Häntä pitäisi huomioida positiivisesti koko ajan. Ilmeisesti hänellä on siis heikko itsetunto. Hän tulkitsee toisten tekemiset ja sanomiset aina negatiivisesti ja on aina tietävinään toisten ajatukset (eli että ne ovat pahantahtoisia).

Itse tutustuin häneen, kun hän tuli työpaikalla keskustelemaan kanssani "luottamuksellisesti". Kertoi tietävänsä, etten pidä hänestä ja halusi ystävällisessä hengessä tietää miksi. Hän varmasti kuvitteli toimivansa aikuismaisesti ja rakentavasti, mutta itse en edes tuolloin tiennyt kuka hän oli. Työskentelemme eri yksiköissä, tiesin hänet ulkonäöltä mutta en ollut koskaan ajatellut hänestä mitään.

En hyväksy kiusaamista, enkä väitä että tämän henkilön kohtaama kiusaaminen on yksiselitteisesti kuviteltua. Mutta minun on pakko sanoa, että hänen tarkkaileva, analysoiva ja pikkuisen mielistelevä olemuksensa on ärsyttävä. Ymmärrän niitä jotka välttelevät häntä. Hänen tapansa olettaa muista pahinta on myös loukkaava. Itse olen sellainen ajatuksiini uppoutuja, ja tuon "rakentavan" keskustelun anti minulle oli se, että hän on tällä perusteella analysoinut minut sellaiseksi ihmiseksi joka on tarkoituksella epäkohtelias ja joka ottaa silmätikukseen täysin tuntemattoman ihmisen haluten olla tälle ilkeä. Ei kovin mairittelevaa.

Öh miksi edes ihmettelette tällaista? Onhan tuolle kaksikin mahdollista mt-diagnoosia. 😆 Höpönassut. Harhaluuloisuushäiriö tai paranoidinen skitsofrenia. .

Tai sitten on ennen tullut kovin traumaattisesti kiusatuksi.

Olipa kiusaamista vähättelevä ketju. Taidatte suurin osa vaan olla itse kiusaajia. Itse en jaksa kuspäisistä ihmisistä välittää enää. Niitä on runsaasti nähnyt ja nykyään teen vaan työni. Rupattelen kevyesti mukavia niiden kivojen työkavereiden kanssa. Ne jotka on mulkkuja luonteeltaan tai tahallaan, ovat sitten. Ei vaikuta mun työhön mitenkään. Onneks voin aina laittaa kuulosuojaimet korville xD

Koska he ovat edellisessä elämässään olleet kiusaajia itse. Nyt karma tasoittaa. Seuraavassa elämässä sitten puhtaalta pöydältä - toki edellyttäen että on oppinut jotakin.