Miksi joitain kiusataan koko elämän läpi
Itse olen tälläinen ja taas ilmeisesti työpaikkakiusattu. Mitkä syyt johtaa siihen että jopa aikuiset kiusaa?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Läski? Vinoleuka? Nörtti? Muuten ruma? Puhevika? Vammainen? Haisee paskalta (=läski)? Ujo? Tyhmä? Rumat vaatteet?
Noi syyt nyt ainakin tuli äkkiseltään mieleen että milänkälaisia itse kiusaan. On toki varmasti muitakin ärsyttäviä piirteitä jotka syyksi kelpaavat.
"Milänkälaisia"?
REPS
Varmasti kiusattu on sellainen joka ei osaa mitenkään puolustaa itseään vaan perääntyy ja kiusaajat saavat voittajafiiliksen. Tai sitten kiusattu kuvittelee koko ajan juoruakkarinkien puhuvan vain ja ainoastaan hänestä, ei alunperinkään ole vaivautunut tutustumaan toisiin ja menemään mukaan porukkaan, eikä oikeasti tiedä mistä siellä puhutaan. Jos valittaa että kiusataan vaikka oikeasti ei kiusata, saa vittumaisen maineen, ei sekään hyväksi ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain tietynlaisia ihmisiä ärsyttävää näissä kiusatuissa ehkä on? Kiusaaminen on siis ehdottomasti väärin ja aina tuomittavaa. Tunnen vain yhden aikuisen, jota on kiusattu lähes koko kouluaika, myös ammattiopinnoissa ja sen jälkeen työpaikalla. Hän on sellainen, joka aina haluaa saada olla huomion keskipisteenä, on siis aina suunapäänä jokapaikassa, eikä kukaan tajua, että hän kokee olevansa kiusattu, ennemmin ajatellaan päinvastoin. Hän näyttää kovalta, puhuu äänekkäästi, nauraa paljon, kiroilee, tupakoi, juhlii railakkaasti...ja tulee aina ja kaikkialla jollain tavalla kiusatuksi, jopa tupakkapaikalla.
Näitä kiusaamisia hän julistaa facessa ja muuallakin, kertoo siellä juttuja miten joku on sanonut hänelle sitä tai tätä, katsonut pahasti, ottanut työpaikalla silmätikuksi. Hän kohkaa jatkuvasti siitä kuinka häntä aina kohdellaan väärin ja kaikki vaan siksi, että hän on niin kaunis. Oikeasti hän ei ole mitenkään erityisen kaunis, aika monien mielestä päivastoin. Hän janoaa huomiota ja ihailua ja ellei sitä saa riittävästi, hän alkaa syyttämään kiusaamisesta.
Eli tämä tapaus ei ole mikään ressukka, ennemminkin mun mielestä häirikkö, eikä varmaan edusta kiusattujen suurta enemmistöä. Mutta tällaisiakin voi siis porukkaan mahtua.
Wannabe-kiusattu.
Tunnistin itseni nuorena tuosta. :D
Kai se oli sitä, kun oli aina potkittu henkisesti ja kokenut myös väkivaltaa lapsena, niin sitä ei osannut olla, niin ettei kukaan vihaa. :D Oli tottunut siihen..
Nykyisin olen jo ehjäksi Rakastettu.
Mulla oli se, että arka ja pieni. Mutta työpaikkakiusaamista on ollut vain yhdessä paikassa, missä oli aivan järkky ilmapiiri (olin atk-tuessa, jossa olin edellisessä työpaikassa ollut todella loistava, mutta se oli vain sijaisuus). Siellä eläkeikää lähestyvä naisihminen syrjäytti ihan töykeästi, kysyi kollegaltan asioita jotka minä olisin voinut hoitaa. Voi sitä loukkaantumisen määrää, kun kerran kollega ei osannut, lähetti minut ja minä osasin. Kollegaa se ei haitannut, mutta tämä naisihminen oli raivoissaan!
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden monessa työpaikassa kiusatuksi tulleen. En itsekään pidä hänestä, mutta en kiusaa tietoisesti. Silti hän luultavasti pitää minuakin kiusaajana.
Merkittävin piirre hänessä tähän liittyen on se, että hän tarkkailee, analysoi ja pohtii muita ihmisiä aivan jatkuvasti. Jotenkin hän kuvittelee, että myös muut ajattelevat häntä lakkaamatta joten kaikilla toisten tekemisillä on häneen liittyvä merkitys. Häntä pitäisi huomioida positiivisesti koko ajan. Ilmeisesti hänellä on siis heikko itsetunto. Hän tulkitsee toisten tekemiset ja sanomiset aina negatiivisesti ja on aina tietävinään toisten ajatukset (eli että ne ovat pahantahtoisia).
Itse tutustuin häneen, kun hän tuli työpaikalla keskustelemaan kanssani "luottamuksellisesti". Kertoi tietävänsä, etten pidä hänestä ja halusi ystävällisessä hengessä tietää miksi. Hän varmasti kuvitteli toimivansa aikuismaisesti ja rakentavasti, mutta itse en edes tuolloin tiennyt kuka hän oli. Työskentelemme eri yksiköissä, tiesin hänet ulkonäöltä mutta en ollut koskaan ajatellut hänestä mitään.
En hyväksy kiusaamista, enkä väitä että tämän henkilön kohtaama kiusaaminen on yksiselitteisesti kuviteltua. Mutta minun on pakko sanoa, että hänen tarkkaileva, analysoiva ja pikkuisen mielistelevä olemuksensa on ärsyttävä. Ymmärrän niitä jotka välttelevät häntä. Hänen tapansa olettaa muista pahinta on myös loukkaava. Itse olen sellainen ajatuksiini uppoutuja, ja tuon "rakentavan" keskustelun anti minulle oli se, että hän on tällä perusteella analysoinut minut sellaiseksi ihmiseksi joka on tarkoituksella epäkohtelias ja joka ottaa silmätikukseen täysin tuntemattoman ihmisen haluten olla tälle ilkeä. Ei kovin mairittelevaa.
Itse tiedän kiusaajan, joka tarkkailee muita jatkuvasti. Yhtään kiusattua en tiedä, joka tarkkailisi muita, vaan kaikkien minun tuntemieni ja netissä kiusaamistarinoita luettuani, ainoa toive kiusatulla on saada olla rauhassa.
taas kiusaaja siellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden monessa työpaikassa kiusatuksi tulleen. En itsekään pidä hänestä, mutta en kiusaa tietoisesti. Silti hän luultavasti pitää minuakin kiusaajana.
Merkittävin piirre hänessä tähän liittyen on se, että hän tarkkailee, analysoi ja pohtii muita ihmisiä aivan jatkuvasti. Jotenkin hän kuvittelee, että myös muut ajattelevat häntä lakkaamatta joten kaikilla toisten tekemisillä on häneen liittyvä merkitys. Häntä pitäisi huomioida positiivisesti koko ajan. Ilmeisesti hänellä on siis heikko itsetunto. Hän tulkitsee toisten tekemiset ja sanomiset aina negatiivisesti ja on aina tietävinään toisten ajatukset (eli että ne ovat pahantahtoisia).
Itse tutustuin häneen, kun hän tuli työpaikalla keskustelemaan kanssani "luottamuksellisesti". Kertoi tietävänsä, etten pidä hänestä ja halusi ystävällisessä hengessä tietää miksi. Hän varmasti kuvitteli toimivansa aikuismaisesti ja rakentavasti, mutta itse en edes tuolloin tiennyt kuka hän oli. Työskentelemme eri yksiköissä, tiesin hänet ulkonäöltä mutta en ollut koskaan ajatellut hänestä mitään.
En hyväksy kiusaamista, enkä väitä että tämän henkilön kohtaama kiusaaminen on yksiselitteisesti kuviteltua. Mutta minun on pakko sanoa, että hänen tarkkaileva, analysoiva ja pikkuisen mielistelevä olemuksensa on ärsyttävä. Ymmärrän niitä jotka välttelevät häntä. Hänen tapansa olettaa muista pahinta on myös loukkaava. Itse olen sellainen ajatuksiini uppoutuja, ja tuon "rakentavan" keskustelun anti minulle oli se, että hän on tällä perusteella analysoinut minut sellaiseksi ihmiseksi joka on tarkoituksella epäkohtelias ja joka ottaa silmätikukseen täysin tuntemattoman ihmisen haluten olla tälle ilkeä. Ei kovin mairittelevaa.
Itse tiedän kiusaajan, joka tarkkailee muita jatkuvasti. Yhtään kiusattua en tiedä, joka tarkkailisi muita, vaan kaikkien minun tuntemieni ja netissä kiusaamistarinoita luettuani, ainoa toive kiusatulla on saada olla rauhassa.
Yhtään kiusattua en tiedä myöskään, että olisi tuolla lailla lähestynyt ketään. Mutta kiusaajilla on yleinen tapa mennä lähelle toista ja saada tämä tuntemaan itsensä ainutlaatuiseksi ja samalla sylky lentäen puhua pahaa vaivihkaa niistä joita ei paikalla ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan tavallisen kokoinen ja näköinen. Olen normaalia syrjäänvetäytyväisempi ja hiljaisempi. En viihdy juoruakka piireissä. Alani on naisvaltainen. En oikein tietä mitä pitäisi tehdä tai reagoida. Luulen että paskaa puhutaan paljon selän takana kun en ole kuulemassa. Välillä vittuillaan suoraan. Tälläistäkö minun pitää vain kestää vuodesta toiseen?
Tässähän se syy on. Joko kuulut juoruakkapiiriin tai joudut sen uhriksi. Been there, done that. En vaan jaksa välittää.
Olet häiriintynyt. Sairas.
Nämä, jotka väittävät kovimpaan ääneen että lapset ovat lapsia, ja pojat poikia, tekevät lapsia, jotka jo heti kun oppivat kävelemään ja puhumaan, ovat täysin häiriintyneitä elukkoja. Usutetaan tahallsiesti häiriköimään ja kiusaamaan jotain ihmistä vuosikausien, 10 vuoden ajan, organisoidun häiriinnän keinoin, ja ei tässä vielä kaikki, tiedetään mitä se aiheuttaa ja esiinnytään netissä kirjoitustaidottomina häirintää kokevina trolleina! Kipeitä ja tällainen perhe voi asua ihan tavallisella omakotialueella.
Luonnehäiriöisiä sadistisia elukkoja koko perhe.
taas kiusaaja siellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden monessa työpaikassa kiusatuksi tulleen. En itsekään pidä hänestä, mutta en kiusaa tietoisesti. Silti hän luultavasti pitää minuakin kiusaajana.
Merkittävin piirre hänessä tähän liittyen on se, että hän tarkkailee, analysoi ja pohtii muita ihmisiä aivan jatkuvasti. Jotenkin hän kuvittelee, että myös muut ajattelevat häntä lakkaamatta joten kaikilla toisten tekemisillä on häneen liittyvä merkitys. Häntä pitäisi huomioida positiivisesti koko ajan. Ilmeisesti hänellä on siis heikko itsetunto. Hän tulkitsee toisten tekemiset ja sanomiset aina negatiivisesti ja on aina tietävinään toisten ajatukset (eli että ne ovat pahantahtoisia).
Itse tutustuin häneen, kun hän tuli työpaikalla keskustelemaan kanssani "luottamuksellisesti". Kertoi tietävänsä, etten pidä hänestä ja halusi ystävällisessä hengessä tietää miksi. Hän varmasti kuvitteli toimivansa aikuismaisesti ja rakentavasti, mutta itse en edes tuolloin tiennyt kuka hän oli. Työskentelemme eri yksiköissä, tiesin hänet ulkonäöltä mutta en ollut koskaan ajatellut hänestä mitään.
En hyväksy kiusaamista, enkä väitä että tämän henkilön kohtaama kiusaaminen on yksiselitteisesti kuviteltua. Mutta minun on pakko sanoa, että hänen tarkkaileva, analysoiva ja pikkuisen mielistelevä olemuksensa on ärsyttävä. Ymmärrän niitä jotka välttelevät häntä. Hänen tapansa olettaa muista pahinta on myös loukkaava. Itse olen sellainen ajatuksiini uppoutuja, ja tuon "rakentavan" keskustelun anti minulle oli se, että hän on tällä perusteella analysoinut minut sellaiseksi ihmiseksi joka on tarkoituksella epäkohtelias ja joka ottaa silmätikukseen täysin tuntemattoman ihmisen haluten olla tälle ilkeä. Ei kovin mairittelevaa.
Itse tiedän kiusaajan, joka tarkkailee muita jatkuvasti. Yhtään kiusattua en tiedä, joka tarkkailisi muita, vaan kaikkien minun tuntemieni ja netissä kiusaamistarinoita luettuani, ainoa toive kiusatulla on saada olla rauhassa.
Jaa, no minä tiedän kiusattuja jotka joutuvat tarkkailemaan muita, koska olen itsekin ollut yksi heistä. Minua ei ole kiusattu aikuisena, mutta teininä on ja olen myös väkivaltaisesta kodista, joka on ollut pahinta kiusaamista sekin. Opinkin erittäin taitavaksi toisten tarkkailijaksi ja heidän tunnetilojensa tulkitsijaksi, ja se taito on säilynyt tähän päivään asti. Oli lähes elintärkeää saada tietää, millä mielellä toiset ovat, pitääkö heitä välttää välitunnilla, uskaltaako kotona mennä keittiöön syömään vai onko viisainta viedä ruoka omaan huoneeseen tai lähteä pikimmiten ulos. Halusin olla rauhassa mutta toki minulla oli muitakin toiveita.
Uskon, että tuolla lainauksen kiusatulla on samanlaista taustaa joka jatkuessaan ja ehkä myös mt-ongelmien myötä on johtanut tarpeettomaan tarkkailuun ja (yli)tulkitsemiseen, ehkä jopa paranoiaan. Jotkut myös olettavat toisista pahaa välttääkseen pettymyksiä, eivätkä tule ajatelleeksi että se voi olla hyvin loukkaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika iso osa ihmisistä on helvetin kusipäitä ja aina niin täydellisiä, että heillä on oikeus nokkia toisia ja saada vielä mahtavampi olo itselleen, sekä vyöryttää kaikki paska toisten niskaan.
Näiden henkisesti keskenkasvuisten pirujen kiusan kohteeksi joutuvat kakki ne jotka eivät pysty/uskalla sanallisesti nujertamaan kiusaajaa tai lyöttäydy heidän hännystelijöihinsä ja samalla alenna itseään alhaisimpaan porukkaan.
Loppujen lopuksi kunniallisempaa olla kiusattu, kuin hännystellä siinä pelossa, että tulee kiusatuksi. Napautappa ap kiusaajillesi sellaiset vastalauseet ja perustelut, että jäävät sanattomaksi. Tarpeeksi monta kertaa, kun häpäiset heidät, niin tajuavat lopettaa.
Millä oikeudella sinä nokit toisia?
nyt purkaudun kirjoitti:
Nämä, jotka väittävät kovimpaan ääneen että lapset ovat lapsia, ja pojat poikia, tekevät lapsia, jotka jo heti kun oppivat kävelemään ja puhumaan, ovat täysin häiriintyneitä elukkoja. Usutetaan tahallsiesti häiriköimään ja kiusaamaan jotain ihmistä vuosikausien, 10 vuoden ajan, organisoidun häiriinnän keinoin, ja ei tässä vielä kaikki, tiedetään mitä se aiheuttaa ja esiinnytään netissä kirjoitustaidottomina häirintää kokevina trolleina! Kipeitä ja tällainen perhe voi asua ihan tavallisella omakotialueella.
Luonnehäiriöisiä sadistisia elukkoja koko perhe.
Mene hoitoon! Joko tuo on seurausta kiusaamisesta tai ei, mutta tervettä tekstiä tuo ei ole..
hohhoijaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan tavallisen kokoinen ja näköinen. Olen normaalia syrjäänvetäytyväisempi ja hiljaisempi. En viihdy juoruakka piireissä. Alani on naisvaltainen. En oikein tietä mitä pitäisi tehdä tai reagoida. Luulen että paskaa puhutaan paljon selän takana kun en ole kuulemassa. Välillä vittuillaan suoraan. Tälläistäkö minun pitää vain kestää vuodesta toiseen?
Tässähän se syy on. Joko kuulut juoruakkapiiriin tai joudut sen uhriksi. Been there, done that. En vaan jaksa välittää.
Olet häiriintynyt. Sairas.
Mitä? Olen aina pysytellyt noiden juorupiirien ulkopuolella, en vaan saa mitään kiksejä siitä jatkuvasta pahantahtoisesta kälätyksestä, riidanhaastamisesta ja supattelusta. Tämän takia monet edelliseen ryhmään kuuluvista eivät minusta pidä ja ovat tehneet sen selväksi. Millä tavalla minä olen tässä kuviossa se häiriintynyt?
Vierailija kirjoitti:
taas kiusaaja siellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden monessa työpaikassa kiusatuksi tulleen. En itsekään pidä hänestä, mutta en kiusaa tietoisesti. Silti hän luultavasti pitää minuakin kiusaajana.
Merkittävin piirre hänessä tähän liittyen on se, että hän tarkkailee, analysoi ja pohtii muita ihmisiä aivan jatkuvasti. Jotenkin hän kuvittelee, että myös muut ajattelevat häntä lakkaamatta joten kaikilla toisten tekemisillä on häneen liittyvä merkitys. Häntä pitäisi huomioida positiivisesti koko ajan. Ilmeisesti hänellä on siis heikko itsetunto. Hän tulkitsee toisten tekemiset ja sanomiset aina negatiivisesti ja on aina tietävinään toisten ajatukset (eli että ne ovat pahantahtoisia).
Itse tutustuin häneen, kun hän tuli työpaikalla keskustelemaan kanssani "luottamuksellisesti". Kertoi tietävänsä, etten pidä hänestä ja halusi ystävällisessä hengessä tietää miksi. Hän varmasti kuvitteli toimivansa aikuismaisesti ja rakentavasti, mutta itse en edes tuolloin tiennyt kuka hän oli. Työskentelemme eri yksiköissä, tiesin hänet ulkonäöltä mutta en ollut koskaan ajatellut hänestä mitään.
En hyväksy kiusaamista, enkä väitä että tämän henkilön kohtaama kiusaaminen on yksiselitteisesti kuviteltua. Mutta minun on pakko sanoa, että hänen tarkkaileva, analysoiva ja pikkuisen mielistelevä olemuksensa on ärsyttävä. Ymmärrän niitä jotka välttelevät häntä. Hänen tapansa olettaa muista pahinta on myös loukkaava. Itse olen sellainen ajatuksiini uppoutuja, ja tuon "rakentavan" keskustelun anti minulle oli se, että hän on tällä perusteella analysoinut minut sellaiseksi ihmiseksi joka on tarkoituksella epäkohtelias ja joka ottaa silmätikukseen täysin tuntemattoman ihmisen haluten olla tälle ilkeä. Ei kovin mairittelevaa.
Itse tiedän kiusaajan, joka tarkkailee muita jatkuvasti. Yhtään kiusattua en tiedä, joka tarkkailisi muita, vaan kaikkien minun tuntemieni ja netissä kiusaamistarinoita luettuani, ainoa toive kiusatulla on saada olla rauhassa.
Jaa, no minä tiedän kiusattuja jotka joutuvat tarkkailemaan muita, koska olen itsekin ollut yksi heistä. Minua ei ole kiusattu aikuisena, mutta teininä on ja olen myös väkivaltaisesta kodista, joka on ollut pahinta kiusaamista sekin. Opinkin erittäin taitavaksi toisten tarkkailijaksi ja heidän tunnetilojensa tulkitsijaksi, ja se taito on säilynyt tähän päivään asti. Oli lähes elintärkeää saada tietää, millä mielellä toiset ovat, pitääkö heitä välttää välitunnilla, uskaltaako kotona mennä keittiöön syömään vai onko viisainta viedä ruoka omaan huoneeseen tai lähteä pikimmiten ulos. Halusin olla rauhassa mutta toki minulla oli muitakin toiveita.
Uskon, että tuolla lainauksen kiusatulla on samanlaista taustaa joka jatkuessaan ja ehkä myös mt-ongelmien myötä on johtanut tarpeettomaan tarkkailuun ja (yli)tulkitsemiseen, ehkä jopa paranoiaan. Jotkut myös olettavat toisista pahaa välttääkseen pettymyksiä, eivätkä tule ajatelleeksi että se voi olla hyvin loukkaavaa.
Ok. On myös olemassa luonnehäiriöisiä psykopaattisia ja ehkä usein harhaisiakin kiusaajia, joiden maailmassa on pakko koko ajan kylvää pahaa, hajota ja hallitse tyyliin ja tarkkailevat koko ajan kohteitaan kenelle voi sanoa mitäkin ja mikä menee kenellekin läpi. Patologisia sairaita addiktoituneita tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
nyt purkaudun kirjoitti:
Nämä, jotka väittävät kovimpaan ääneen että lapset ovat lapsia, ja pojat poikia, tekevät lapsia, jotka jo heti kun oppivat kävelemään ja puhumaan, ovat täysin häiriintyneitä elukkoja. Usutetaan tahallsiesti häiriköimään ja kiusaamaan jotain ihmistä vuosikausien, 10 vuoden ajan, organisoidun häiriinnän keinoin, ja ei tässä vielä kaikki, tiedetään mitä se aiheuttaa ja esiinnytään netissä kirjoitustaidottomina häirintää kokevina trolleina! Kipeitä ja tällainen perhe voi asua ihan tavallisella omakotialueella.
Luonnehäiriöisiä sadistisia elukkoja koko perhe.
Mene hoitoon! Joko tuo on seurausta kiusaamisesta tai ei, mutta tervettä tekstiä tuo ei ole..
se on totta. Sairaista voi puhua vain kuten sairaista puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
taas kiusaaja siellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden monessa työpaikassa kiusatuksi tulleen. En itsekään pidä hänestä, mutta en kiusaa tietoisesti. Silti hän luultavasti pitää minuakin kiusaajana.
Merkittävin piirre hänessä tähän liittyen on se, että hän tarkkailee, analysoi ja pohtii muita ihmisiä aivan jatkuvasti. Jotenkin hän kuvittelee, että myös muut ajattelevat häntä lakkaamatta joten kaikilla toisten tekemisillä on häneen liittyvä merkitys. Häntä pitäisi huomioida positiivisesti koko ajan. Ilmeisesti hänellä on siis heikko itsetunto. Hän tulkitsee toisten tekemiset ja sanomiset aina negatiivisesti ja on aina tietävinään toisten ajatukset (eli että ne ovat pahantahtoisia).
Itse tutustuin häneen, kun hän tuli työpaikalla keskustelemaan kanssani "luottamuksellisesti". Kertoi tietävänsä, etten pidä hänestä ja halusi ystävällisessä hengessä tietää miksi. Hän varmasti kuvitteli toimivansa aikuismaisesti ja rakentavasti, mutta itse en edes tuolloin tiennyt kuka hän oli. Työskentelemme eri yksiköissä, tiesin hänet ulkonäöltä mutta en ollut koskaan ajatellut hänestä mitään.
En hyväksy kiusaamista, enkä väitä että tämän henkilön kohtaama kiusaaminen on yksiselitteisesti kuviteltua. Mutta minun on pakko sanoa, että hänen tarkkaileva, analysoiva ja pikkuisen mielistelevä olemuksensa on ärsyttävä. Ymmärrän niitä jotka välttelevät häntä. Hänen tapansa olettaa muista pahinta on myös loukkaava. Itse olen sellainen ajatuksiini uppoutuja, ja tuon "rakentavan" keskustelun anti minulle oli se, että hän on tällä perusteella analysoinut minut sellaiseksi ihmiseksi joka on tarkoituksella epäkohtelias ja joka ottaa silmätikukseen täysin tuntemattoman ihmisen haluten olla tälle ilkeä. Ei kovin mairittelevaa.
Itse tiedän kiusaajan, joka tarkkailee muita jatkuvasti. Yhtään kiusattua en tiedä, joka tarkkailisi muita, vaan kaikkien minun tuntemieni ja netissä kiusaamistarinoita luettuani, ainoa toive kiusatulla on saada olla rauhassa.
Jaa, no minä tiedän kiusattuja jotka joutuvat tarkkailemaan muita, koska olen itsekin ollut yksi heistä. Minua ei ole kiusattu aikuisena, mutta teininä on ja olen myös väkivaltaisesta kodista, joka on ollut pahinta kiusaamista sekin. Opinkin erittäin taitavaksi toisten tarkkailijaksi ja heidän tunnetilojensa tulkitsijaksi, ja se taito on säilynyt tähän päivään asti. Oli lähes elintärkeää saada tietää, millä mielellä toiset ovat, pitääkö heitä välttää välitunnilla, uskaltaako kotona mennä keittiöön syömään vai onko viisainta viedä ruoka omaan huoneeseen tai lähteä pikimmiten ulos. Halusin olla rauhassa mutta toki minulla oli muitakin toiveita.
Uskon, että tuolla lainauksen kiusatulla on samanlaista taustaa joka jatkuessaan ja ehkä myös mt-ongelmien myötä on johtanut tarpeettomaan tarkkailuun ja (yli)tulkitsemiseen, ehkä jopa paranoiaan. Jotkut myös olettavat toisista pahaa välttääkseen pettymyksiä, eivätkä tule ajatelleeksi että se voi olla hyvin loukkaavaa.
Kyllä!
Oletkohan muuten sisareni..
Itselleni kehittyi myös tällainen, että kun huomasin vähänkään samanlaisia piirteitä tilanteessa, kun kiusaus tm. tilanteet, puolustauduin! Monesti ampuen sitten hiirtä norsukiväärillä..
Olen ollut varmasti todella rasittava työkaveri, mutta minkäs teet.. Enää en mene työpaikkaan, jossa pitäisi olla ryhmässä.
ok kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
taas kiusaaja siellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden monessa työpaikassa kiusatuksi tulleen. En itsekään pidä hänestä, mutta en kiusaa tietoisesti. Silti hän luultavasti pitää minuakin kiusaajana.
Merkittävin piirre hänessä tähän liittyen on se, että hän tarkkailee, analysoi ja pohtii muita ihmisiä aivan jatkuvasti. Jotenkin hän kuvittelee, että myös muut ajattelevat häntä lakkaamatta joten kaikilla toisten tekemisillä on häneen liittyvä merkitys. Häntä pitäisi huomioida positiivisesti koko ajan. Ilmeisesti hänellä on siis heikko itsetunto. Hän tulkitsee toisten tekemiset ja sanomiset aina negatiivisesti ja on aina tietävinään toisten ajatukset (eli että ne ovat pahantahtoisia).
Itse tutustuin häneen, kun hän tuli työpaikalla keskustelemaan kanssani "luottamuksellisesti". Kertoi tietävänsä, etten pidä hänestä ja halusi ystävällisessä hengessä tietää miksi. Hän varmasti kuvitteli toimivansa aikuismaisesti ja rakentavasti, mutta itse en edes tuolloin tiennyt kuka hän oli. Työskentelemme eri yksiköissä, tiesin hänet ulkonäöltä mutta en ollut koskaan ajatellut hänestä mitään.
En hyväksy kiusaamista, enkä väitä että tämän henkilön kohtaama kiusaaminen on yksiselitteisesti kuviteltua. Mutta minun on pakko sanoa, että hänen tarkkaileva, analysoiva ja pikkuisen mielistelevä olemuksensa on ärsyttävä. Ymmärrän niitä jotka välttelevät häntä. Hänen tapansa olettaa muista pahinta on myös loukkaava. Itse olen sellainen ajatuksiini uppoutuja, ja tuon "rakentavan" keskustelun anti minulle oli se, että hän on tällä perusteella analysoinut minut sellaiseksi ihmiseksi joka on tarkoituksella epäkohtelias ja joka ottaa silmätikukseen täysin tuntemattoman ihmisen haluten olla tälle ilkeä. Ei kovin mairittelevaa.
Itse tiedän kiusaajan, joka tarkkailee muita jatkuvasti. Yhtään kiusattua en tiedä, joka tarkkailisi muita, vaan kaikkien minun tuntemieni ja netissä kiusaamistarinoita luettuani, ainoa toive kiusatulla on saada olla rauhassa.
Jaa, no minä tiedän kiusattuja jotka joutuvat tarkkailemaan muita, koska olen itsekin ollut yksi heistä. Minua ei ole kiusattu aikuisena, mutta teininä on ja olen myös väkivaltaisesta kodista, joka on ollut pahinta kiusaamista sekin. Opinkin erittäin taitavaksi toisten tarkkailijaksi ja heidän tunnetilojensa tulkitsijaksi, ja se taito on säilynyt tähän päivään asti. Oli lähes elintärkeää saada tietää, millä mielellä toiset ovat, pitääkö heitä välttää välitunnilla, uskaltaako kotona mennä keittiöön syömään vai onko viisainta viedä ruoka omaan huoneeseen tai lähteä pikimmiten ulos. Halusin olla rauhassa mutta toki minulla oli muitakin toiveita.
Uskon, että tuolla lainauksen kiusatulla on samanlaista taustaa joka jatkuessaan ja ehkä myös mt-ongelmien myötä on johtanut tarpeettomaan tarkkailuun ja (yli)tulkitsemiseen, ehkä jopa paranoiaan. Jotkut myös olettavat toisista pahaa välttääkseen pettymyksiä, eivätkä tule ajatelleeksi että se voi olla hyvin loukkaavaa.
Ok. On myös olemassa luonnehäiriöisiä psykopaattisia ja ehkä usein harhaisiakin kiusaajia, joiden maailmassa on pakko koko ajan kylvää pahaa, hajota ja hallitse tyyliin ja tarkkailevat koko ajan kohteitaan kenelle voi sanoa mitäkin ja mikä menee kenellekin läpi. Patologisia sairaita addiktoituneita tapauksia.
Totta tämäkin. Monesti kiusaaja on myös taitava lukemaan toisia, ja tietää siksi mikä heihin sattuu pahiten. Sairaita tapauksia, kyllä.
Vierailija kirjoitti:
hohhoijaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan tavallisen kokoinen ja näköinen. Olen normaalia syrjäänvetäytyväisempi ja hiljaisempi. En viihdy juoruakka piireissä. Alani on naisvaltainen. En oikein tietä mitä pitäisi tehdä tai reagoida. Luulen että paskaa puhutaan paljon selän takana kun en ole kuulemassa. Välillä vittuillaan suoraan. Tälläistäkö minun pitää vain kestää vuodesta toiseen?
Tässähän se syy on. Joko kuulut juoruakkapiiriin tai joudut sen uhriksi. Been there, done that. En vaan jaksa välittää.
Olet häiriintynyt. Sairas.
Mitä? Olen aina pysytellyt noiden juorupiirien ulkopuolella, en vaan saa mitään kiksejä siitä jatkuvasta pahantahtoisesta kälätyksestä, riidanhaastamisesta ja supattelusta. Tämän takia monet edelliseen ryhmään kuuluvista eivät minusta pidä ja ovat tehneet sen selväksi. Millä tavalla minä olen tässä kuviossa se häiriintynyt?
Ok. Missä tuollaista on? Hoitoalalla?
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nämä kesto-kiusatut ovat ammattiuhreja. Tavallinen ihminen ei ole moksiskaan niistä asioista jotka tämä kesto-kiusattu ylianalysoimalla kääntää kiusaamiseksi. Tai sitten taustalla on huonot sosiaaliset taidot, syytetään muita syrjinnästä samalla kun itse vältellään kontaktia muihin.
Tämä tulee saamaan rutkasti alapeukkuja, mutta olen tehnyt saman havainnon. Kestokiusattujen maailma pyörii pitkälti heidän oman napansa ympärillä ja he kuvittelevat, että kaikella, mitä muut tekevät tai sanovat, on joku piilomerkitys tälle kiusaamisen uhrille.
"Hän vilkaisi minua ja kohensi heti kampaustaan. Hän pitää minun kampaustani rumana." Tai ehkäpä kyseessä oli sattuma.
"Hän poistui taukohuoneesta heti, kun astuin sisään. Hän ei halua olla kanssani samassa huoneessa." Tai ehkäpä hän oli istunut siellä jo vartin ja halusi mennä jatkamaan töitä, että pääsisi joskus kotiinkin.
"Kaksi työkaveria jutteli kahvihuoneessa viikonlopun suunnitelmistaan, mutta eivät pyytäneet minua mukaan. Minut jätetään porukan ulkopuolelle." Tai ehkäpä nämä kaksi ovat hyviä ystäviä vuosien takaa ja näkevät paljon keskenään vapaa-ajalla, eivätkä kutsu sinua, sen koommin kuin niitä kymmentä muutakaan työkaveria illanviettoihinsa.
Edellinen on totta, mutta miksiköhän ne ajatukset pyörii sen oman navan ympärillä?
Älä suotta vastaa, jos sinua ei ole kiusattu tm.
Koska sä et vaan voi ymmärtää.
Jotkut asiat täytyy kokea itse, ennen kuin voi ymmärtää.
Tämä on enemmän kuin totta. Välttämättä väkivaltaa ei tarvita, mutta on hyvä oppia psyykkaamaan itsensä kohtaamaan p*skiaiset mielikuvaharjoittelulla.
Itselläni on muutama suosikkiväkivaltafantasia, joita etukäteen ajattelemalla pystyn kohtaamaan kenet tahansa. Käytännössä siis muutan mielessäni oman roolini ja se näkyy myös olemuksessani.
Olen myös suositellut vastaavien ajattelumallien opettelua eräälle ystävälleni, joka on kertonut, että on joutunut useammalla työpaikallaan kiusatun rooliin.