Lue keskustelun säännöt.
Miten saisin mun terveyden takaisin?
16.01.2016 |
Itseasiassa miten saisin mun elämän takas?
Tilanne on tällänen: Olen nuori nainen joka sairastaa ärtyneen suolen oireyhtymää, kaljuuntumista, mielenterveysongelmia, unettomuutta, hormonaalisia ongelmia, virtsarakon ongelmia, peräaukon ongelmia...
15-vuotiaaks asti sain olla täysin terve, mutta sitä ennen jouduin kestämään 2v ajan erittäin vaikeaa elämäntilannetta joka aiheutti minulle vahvaa stressiä ja reagoin sillon stressiin aina vatsalla, 2v ajan kärsin lähes joka päivä vatsakivuista ja sitten minulle puhkesi tuo ärtyneen suolen oireyhtymä.
Se mullisti elämäni täysin. Sosiaalinen elämä sai jäädä siihen ja sitten alkoi vaikeat masennuskaudet.
Juoksin monia eri lääkäreitä läpi saadakseni sairauteeni parannuksen, turhaan. Lääkärit vaan sanovat että mun pitää opetella elämään vaivani kanssa ja kirjottivat lääkkeitä joista ei ollut paljoakaan hyötyä. Masennukseni syveni entisestään.
Kun lääkäreistä ei ollut apua, löysin vaihtoehtoiset hoitomuodot. Niistä sain ärtyneeseen suoleeni pientä parannusta ja en ole antanut toivon vielä hiipua siitä, että jonain päivänä minä voisin olla täysin terve, kiitos vaihtoehtoisten hoitomuotojen...
Luulin että sen 2v vaikean elämäntilanteen jälkeen alkaisi paremmat ajat ja kun olin sairastunut halusin itsekin tehdä elämääni muutoksen parempaan suuntaan! Aloin syömään terveellisemmin, harrastamaan kunnolla liikuntaa... Mut sit tuli eteen lisää vielä vaikeita, vaikeita, vaikeita stressitilanteita ja suunnatonta ahdistusta ja surullisuutta että se imi musta viimesetkin voimat ja sairaudet lisääntyivät askel askeleelta.
Tällä hetkellä helvetillisimmät vaivat on unettomuus ja kaljuuntuminen. Huonosti nukutun yön jälkeen on niin paha olo ja kaljuuntuminen taas hävettää todella paljon naisena. Unilääkkeitä olen myös syönyt ja monia muitakin eri mielialalääkkeitä ja voin sanoa että niistä menee vaan nuppi ja elämä entistä enemmän sekaisin.
Musta tuntuu etten mä enää kohta jaksa 6v taistelun jälkeen joka ei ole vieläkään ylittänyt maaliviivaa haaveilla siitä että minusta tulisi jonain päivänä vielä terve, kaunis ja elämäni olisi vapaata ja onnellista.
Pelkään että en elä enää kauaa ja olen katkera siitä, koska olisin tahtonut elää aivan tavallista elämää, ehkä toiset on vaan tarkoitettu nuorina enkeleiksi ja taivaassa taas olisin kaunis, terve, onnellinen ja juoksentelisin pilvien päällä käsikädessä tärkeiden ihmisten kanssa jotka ovat lähteneet jo tästä todellisuudesta pois. En ymmärrä enää tätä miksi joudun elämään näin helvetillisessä painajaisessa, mikä selitys tähän kaikkeen on että mulle on tapahtunu näin paljon pahoja asioita, missä on oikeus ja kohtuus!? Jos musta tulee kunnolla kalju, psyykeeni sietokyky on ylitetty. Mulla ei ole enää edes perhettä. Multa on elämänhalu menny. Kiitos että sain avautua, tämän tekstin muodossa jätän tänne maailmaan edes jotain muistoja itsestäni ja haluan vaan sanoa että huolehtikaa itestänne ja toisistanne, älkää tehkö niitä virheitä mitä mä tein, koska sitä kautta mä sain paljon paskaa niskaani muilta ihmisiltä, menetin terveyteni ja tässä sitä nyt ollaan, epätoivoisessa tilanteessa.
Kommentit (85)
Ihan tavallinen 100% kauraleipä (esim Vaasan, Leivon leipomo) käy. Ei ole siis kallis, maksaa jotain 1,10-1,40€. Vaihda leipä vaikka siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huh, pakko kyllä sanoa, että sulla on isoin ongelma asenteessa. Ymmärrän kyllä, että vastoinkäymiset lannistaa ja sairaudet kuluttaa, mutta sitä mihin itse ei voi vaikuttaa on turha myöskään märehtiä. Tiedän kyllä mistä puhun, itse sairastan syöpää ja ikää on alle 25. Noihin suolisto-ongelmiin kannattaa kokeilla erilaisia ruokavalioita (kuten se fodmap), sillä ei ole mitään tekemistä allergioiden tai keliakian kanssa vaan toisilla maha sietää tiettyjä juttuja huonommin kuin toisilla. Jos ärtyvä suoli vaivaa ihan hirveästi voisi ehkä avanteesta olla apua? Kuulostaa äkkiseltään radikaalilta, mutta minulla oli syövän takia monia samanlaisia oireita kuin sinulla ja nyt on avanne ja elämä miljoona kertaa helpompaa. Elämää ei enää sanele se, missä on lähin vessa :) Eikä se ole erotiikkaakaan vähentänyt pätkääkään, päinvastoin, kokonaisuutena olo on niin paljon parempi, että peitotkin heiluvat useammin..
Ps. Kalju nainen on erittäin kaunis
:D
Tuota, luuletko sinä että suolet ruvetaan leikkaamaan pois jos siellä ei ole mitään näkyvää syytä miksi leikata ne?
On ihan eriasia sairastaa jotain syöpää tai vaikka haavaista paksusuolen tulehdusta. Näissä se leikkaushoito on mahdollinen ja joskus jopa pelastava tekijä.
Mä myös rakastan mun pitkiä hiuksia! Rakastan tehdä kampauksia. Mun mielipide todellakin on se, että yleensä kalju nainen ei ole kaunis, joillekin voi sopia, mutta ei läheskään kaikille ja se pitäisi olla ihmisen itsensä päätettävissä ajaako itsensä kaljuksi vai ei, pitääkö pitkät hiukset tai kenties lyhyen tukan!
Olen itse aika samanlaisessa tilanteessa kuin ap, ja ymmärrän 100-prosenttisesti miltä hänestä tuntuu. Oikein tekee pahaa lukea täällä kommentteja sellaisilta ihmisiltä jotka ei selvästi ymmärrä pätkääkään miltä tuntuu kun elämässä on about kaikki pielessä, ja viimeiset ~10 vuotta on ollut pelkkää kärsimystä. Voin kertoa että tuollainen ihmedieettien sun muiden omien neuvojen tuputtaminen yleensä vain pahentaa sairaan oloa.
Tosin voihan se olla vähän kohtuutonta odottaakaan että sellainen jolla on elämässä ollut asiat aina suht hyvin, ymmärtäisi miltä sellaisesta ihmisestä tuntuu jolla on asiat oikeasti huonosti...
Vierailija kirjoitti:
Olen itse aika samanlaisessa tilanteessa kuin ap, ja ymmärrän 100-prosenttisesti miltä hänestä tuntuu. Oikein tekee pahaa lukea täällä kommentteja sellaisilta ihmisiltä jotka ei selvästi ymmärrä pätkääkään miltä tuntuu kun elämässä on about kaikki pielessä, ja viimeiset ~10 vuotta on ollut pelkkää kärsimystä. Voin kertoa että tuollainen ihmedieettien sun muiden omien neuvojen tuputtaminen yleensä vain pahentaa sairaan oloa.
Tosin voihan se olla vähän kohtuutonta odottaakaan että sellainen jolla on elämässä ollut asiat aina suht hyvin, ymmärtäisi miltä sellaisesta ihmisestä tuntuu jolla on asiat oikeasti huonosti...
Mutta kun FODMAP ei ole mikään ihmedieetti, vaan hoitomuoto!! T: itse samassa tilanteessa ollut, fodmapia avulla elämänsä takaisin saanut.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse aika samanlaisessa tilanteessa kuin ap, ja ymmärrän 100-prosenttisesti miltä hänestä tuntuu. Oikein tekee pahaa lukea täällä kommentteja sellaisilta ihmisiltä jotka ei selvästi ymmärrä pätkääkään miltä tuntuu kun elämässä on about kaikki pielessä, ja viimeiset ~10 vuotta on ollut pelkkää kärsimystä. Voin kertoa että tuollainen ihmedieettien sun muiden omien neuvojen tuputtaminen yleensä vain pahentaa sairaan oloa.
Tosin voihan se olla vähän kohtuutonta odottaakaan että sellainen jolla on elämässä ollut asiat aina suht hyvin, ymmärtäisi miltä sellaisesta ihmisestä tuntuu jolla on asiat oikeasti huonosti...
Fodmapien välttäminen ei ole mikään ihmedietti. Se on tieteellisesti tutkittu ja sillä on saatu tähän asti paras hoitovaste IBS:ssä. Siksi ihmiset täällä yrittävät saada ap:ta kokeilemaan sitä.
T. Toinen ibs:ää sairastava ja tiedän kyllä miten helvettiä se voi olla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, vaikka olet nainen voit keskittyä elämässäsi muuhunkin kuin eroottisuuteen tai naisellisuuteen. Sillai tavalliset ihmiset saavat sen tavallisen elämänsä: eivät halua asioita joita eivät voi saada, yrittävät haluta niitä asioita joita saavat. Elämässä on kyse muutoksesta ja siitä miten sen kykenee itse hyväksymään ja elämään sen kanssa.
Esimerkiksi kirjojen lukemista ei piereminen häiritse.
Tosin joku aika sitten luin jutun naisesta joka sai eutanasia-apua koska ei halunnut elää enää oliko nyt rintasyöpäleikkauksen jälkeen: oli tykännyt elää eroottisena ja naisellisena, ei niinkään äitinä lapsilleen. Voi sitä niinkin tehdä.
eli häneltä leikattiin rinnat pois ja sen takia halusi eutanasian? miks ei hankkinut silareita, niinhän angelina joliekin teki. Juu köyhillä ei ole vara, mut aina voi tehdä kovasti töitä ja toteuttaa sen haaveen, ei heti mutta muutamassa vuodessa.
Mä eläsin ihan mieluusti silikoonirintojen kanssa. :) Peruukki onkin vähän eri asia, sen joutuu aina ottamaan jossain vaiheessa pois ja paljastamaan esimerkiksi kumppanille olevansa kalju. Siihen tilanteeseen en halua joutua!
Miksi tästä ketjusta katoaa ihan siistit ja järkevät vastaukset? AP:ko niitä siellä ilmoittelee ylläpidolle sitä mukaa kun on eri mieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vaihtoehtohoitoja olet kokeillut?
Ilman kertyminen vatsaan voi hyvin olla yhteydessä siihen, että esimerkiksi maitotuotteet ja/tai gluteeni eivät sovellu sinulle. Kokeile pari viikkoa olla ilman niitä ja katso huomaatko muutoksia.
Kova stressi ja ahdistus kuluttaa elimistön vitamiini- ja hivenainevarastoja ja suoliston limakalvon hyvä kunto on riippuvainen mm. niistä. Yksi tärkeimmistä suoliston hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on oikea bakteerikanta. Suosittelen syömään jotakin laadukasta maitohappobakteerivalmistetta.En halua nyt niistä vaihtoehtohoidoistakaan avautua enempää, ottakoon ihmiset itse selvää mitä eri vaihtoehtohoitoja on olemassa kun minä en halua tästä keskustelusta mitään eipäs juupas keskustelua jossa ihmiset keillä on hyviä kokemuksia vaihtoehtohoidoista niin joutuvat kinastelemaan skeptikkojen kanssa jotka eivät niihin usko.
Edelleen laktoosi-intoleranssi, keliakia on testattu ja MULLA EI NIITÄ OLE ! En viitsi tätäkään asiaa monta kertaa toistaa. Eli maito ja viljatuotteiden pitäisi sopia mulle.
Syön myös monivitamiinia, kalaöljykapseleita, erillistä d-vitamiinia, biotiiniä ja magnesiumia. Juon gefilus mehuja jotka on täysmehuja, sisältää maitohappobakteeria myös ja vital mehuja jotka on täysmehuja ja sisältää lisäksi vitamiineja.
MÄ EN MYÖSKÄÄN OLE SOKEA SILLE ETTEN TIETÄISI MIKÄ MINUT ON SAIRASTUTTANUT , mut on sairastuttanut liika stressi ja ahdistus , eikä se ole mikään ihme että ihmiselle voi liiasta stressaamisesta ja ahdistuksesta puhjeta sairauksia ... :( Itse kuitenkaan en ole syypää kaikkeen, minua kohtaan on tehty paljon vääryyttä!!!
Voisit kokeilla tällaista tuotetta, Probi mage. En tiedä jos sitä ehkä myydään jonkun toisen nimisenä suomessa, itse ostan se ruotsista. Se sisältää joka tapauksessa Lactobacillus plantarum 299v. On tosi tehokas tuote mun vatsalle. Ei paljon maksa jos kokeilisit.
Ja sitten menet hoitamaan noita sun paineitas jonkun terapeutin luona. Tilaa aika heti maanantaina.
Myydään Suomessa samalla nimellä. Itse ostin Life-myymälästä.
Nro 75 jatkaa... Itselläni on myös ärtyvän suolen oireyhtymä, suuri määrä erilaisia allergioita jotka rajoittavat elämääni, astma, rikkinäiset ja vinot hampaat, erilaisia neurologisia ja psyykkisiä ongelmia joiden aiheuttajasta ei ole koskaan päästy selvyyteen ym. ym. ym.. Ja mielenterveystoimiston asiakas olen ollut jo yli 9 vuotta.
Pitkään jatkunut sairastelu on johtanut mm. opintojen keskenjäämiseen, työttömyyteen ja sosiaalisten suhteiden katkeamiseen. Voin rehellisesti sanoa että minulla ei ole yhtäkään kaveria, ja kännykässäni ei ole muuta kuin perheenjäsenteni numerot. Usein tosin perheenjäsenetkin vain syyllistävät minua ongelmistani, joten eipä niihin perheenjäseniinkään tule oltua niin usein yhteydessä. Aika turha kapine minulle koko kännykkä siis.
Aika vähän tässä elämässä on oikeastaan mitään ilon aiheita. Silloin kun kaikkein pahiten ahdistaa, niin itsemurhan ajatteleminen auttaa vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä eläsin ihan mieluusti silikoonirintojen kanssa. :) Peruukki onkin vähän eri asia, sen joutuu aina ottamaan jossain vaiheessa pois ja paljastamaan esimerkiksi kumppanille olevansa kalju. Siihen tilanteeseen en halua joutua!
Ei huolta, tuskin tuolla asenteella kumppania löydät.
Lähde vaikka kirkon ulkomaanavun vapaaehtoiseksi jonnekin kehitysmaahan tekemään avustustyötä.
Ehkä toi sun kurjuutesi vois lähteä kohentumaan jos keskittyisit välillä muuhun kuin itsesi märehtimiseen. Kun tekee töitä voi unikin tulla paremmin. Tukka sais rauhassa kasvaa kun et vanuta sitä koko ajan. Ja yksi puhdistava kunnon turistiripuli pistää vatsan kuntoon loppuajaksi; olet vaikka kuuden kuukauden jakson jossain Perussa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse aika samanlaisessa tilanteessa kuin ap, ja ymmärrän 100-prosenttisesti miltä hänestä tuntuu. Oikein tekee pahaa lukea täällä kommentteja sellaisilta ihmisiltä jotka ei selvästi ymmärrä pätkääkään miltä tuntuu kun elämässä on about kaikki pielessä, ja viimeiset ~10 vuotta on ollut pelkkää kärsimystä. Voin kertoa että tuollainen ihmedieettien sun muiden omien neuvojen tuputtaminen yleensä vain pahentaa sairaan oloa.
Tosin voihan se olla vähän kohtuutonta odottaakaan että sellainen jolla on elämässä ollut asiat aina suht hyvin, ymmärtäisi miltä sellaisesta ihmisestä tuntuu jolla on asiat oikeasti huonosti...
Ap:ko se siellä? Ehkä ongelma onkin siinä, että suurimmalla osalla vastanneita ihmisiä on ollut huomattavasti isompia ja pahempia vastoinkäymisiä elämässään kuin ap:llä ja vastaukset perustuvat kokemukseen siitä, mikä auttaa. Ai niin, mutta jos tarjoaa ap:n pyytämiä neuvoja, ei ymmärräkään ap:n tilannetta jne.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse aika samanlaisessa tilanteessa kuin ap, ja ymmärrän 100-prosenttisesti miltä hänestä tuntuu. Oikein tekee pahaa lukea täällä kommentteja sellaisilta ihmisiltä jotka ei selvästi ymmärrä pätkääkään miltä tuntuu kun elämässä on about kaikki pielessä, ja viimeiset ~10 vuotta on ollut pelkkää kärsimystä. Voin kertoa että tuollainen ihmedieettien sun muiden omien neuvojen tuputtaminen yleensä vain pahentaa sairaan oloa.
Tosin voihan se olla vähän kohtuutonta odottaakaan että sellainen jolla on elämässä ollut asiat aina suht hyvin, ymmärtäisi miltä sellaisesta ihmisestä tuntuu jolla on asiat oikeasti huonosti...
Itse sinä sen kärsimyksesi poistat opettelemalla asioita. Mikäli luulet, että lääkärit sinut parantavat, luulet väärin. Nykypäivän ihmisissä on se vika, etteivät he edes halua kuunnella neuvoja ja mikä pahinta, eivät halua opetella edes vähäistä määrää perusasioita ihmisen fysiologiasta, mielestä tai vaikkapa ruokatuotannosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelisin käyntiä ravitsemusterapeutilla. Kokeilisit uutta ruokavaliota vaikka vain kuukauden ajan, ja katsoisit sitten parantuuko vatsan toiminta. Ethän siinä mitään menetä, voit jopa löytää uusia lempiruokia :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse aika samanlaisessa tilanteessa kuin ap, ja ymmärrän 100-prosenttisesti miltä hänestä tuntuu. Oikein tekee pahaa lukea täällä kommentteja sellaisilta ihmisiltä jotka ei selvästi ymmärrä pätkääkään miltä tuntuu kun elämässä on about kaikki pielessä, ja viimeiset ~10 vuotta on ollut pelkkää kärsimystä. Voin kertoa että tuollainen ihmedieettien sun muiden omien neuvojen tuputtaminen yleensä vain pahentaa sairaan oloa.
Tosin voihan se olla vähän kohtuutonta odottaakaan että sellainen jolla on elämässä ollut asiat aina suht hyvin, ymmärtäisi miltä sellaisesta ihmisestä tuntuu jolla on asiat oikeasti huonosti...
Itse sinä sen kärsimyksesi poistat opettelemalla asioita. Mikäli luulet, että lääkärit sinut parantavat, luulet väärin. Nykypäivän ihmisissä on se vika, etteivät he edes halua kuunnella neuvoja ja mikä pahinta, eivät halua opetella edes vähäistä määrää perusasioita ihmisen fysiologiasta, mielestä tai vaikkapa ruokatuotannosta.
Minusta vaikuttaa vahvasti siltä, että se IBS on itseasiassa vain yksi sivuhaara ap:n ongelmista, mutta sitähän suurin osa tämän palstan kirjoittajista ei tunnu tajuavan. Kun jakelette noita ruokavaliovinkkejänne ja saarnaatte elintapojen muuttamisesta, niin ohitatte oikeastaan kokonaan sen syvemmän ja tärkeämmän tason asiassa. Mitä jos joskus edes pysähtyisitte kuuntelemaan toista ihmistä, ettekä kuvittelisi itse tietävänne kaikkea. Pelkällä toisen ihmisen myötätunnolla voi nimittäin olla paljon vahvempi parantava vaikutus kuin millään ruokavaliokikoilla tai maitohappobakteerivalmisteilla. Tosin av-mammoilta nyt taitaa olla turha odottaa minkäänlaista asioiden syvempää tajuamista, saati sitten empatiaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse aika samanlaisessa tilanteessa kuin ap, ja ymmärrän 100-prosenttisesti miltä hänestä tuntuu. Oikein tekee pahaa lukea täällä kommentteja sellaisilta ihmisiltä jotka ei selvästi ymmärrä pätkääkään miltä tuntuu kun elämässä on about kaikki pielessä, ja viimeiset ~10 vuotta on ollut pelkkää kärsimystä. Voin kertoa että tuollainen ihmedieettien sun muiden omien neuvojen tuputtaminen yleensä vain pahentaa sairaan oloa.
Tosin voihan se olla vähän kohtuutonta odottaakaan että sellainen jolla on elämässä ollut asiat aina suht hyvin, ymmärtäisi miltä sellaisesta ihmisestä tuntuu jolla on asiat oikeasti huonosti...
Itse sinä sen kärsimyksesi poistat opettelemalla asioita. Mikäli luulet, että lääkärit sinut parantavat, luulet väärin. Nykypäivän ihmisissä on se vika, etteivät he edes halua kuunnella neuvoja ja mikä pahinta, eivät halua opetella edes vähäistä määrää perusasioita ihmisen fysiologiasta, mielestä tai vaikkapa ruokatuotannosta.
Minusta vaikuttaa vahvasti siltä, että se IBS on itseasiassa vain yksi sivuhaara ap:n ongelmista, mutta sitähän suurin osa tämän palstan kirjoittajista ei tunnu tajuavan. Kun jakelette noita ruokavaliovinkkejänne ja saarnaatte elintapojen muuttamisesta, niin ohitatte oikeastaan kokonaan sen syvemmän ja tärkeämmän tason asiassa. Mitä jos joskus edes pysähtyisitte kuuntelemaan toista ihmistä, ettekä kuvittelisi itse tietävänne kaikkea. Pelkällä toisen ihmisen myötätunnolla voi nimittäin olla paljon vahvempi parantava vaikutus kuin millään ruokavaliokikoilla tai maitohappobakteerivalmisteilla. Tosin av-mammoilta nyt taitaa olla turha odottaa minkäänlaista asioiden syvempää tajuamista, saati sitten empatiaa...
IBS liittyy vahvasti sympaattisen hermoston yliaktiivisuuteen. Siihen johtaa käytännössä sekä psyykkinen stressi (näkyy skopiassa nopeutuneena suolen liikkeenä) että ruokavalion aiheuttama stressi (ml. oksidatiivinen stressi). Eli kyllä nuo ohjeet ovat täysin valideda. IBS voidaan hoitaa ruokavaliolla, oireita voi peitellä vaikkapa Libraxilla.
Vierailija kirjoitti:
Minusta vaikuttaa vahvasti siltä, että se IBS on itseasiassa vain yksi sivuhaara ap:n ongelmista, mutta sitähän suurin osa tämän palstan kirjoittajista ei tunnu tajuavan. Kun jakelette noita ruokavaliovinkkejänne ja saarnaatte elintapojen muuttamisesta, niin ohitatte oikeastaan kokonaan sen syvemmän ja tärkeämmän tason asiassa.
Ärtyneen suolen oireyhtymähän oli se, mikä mullisti AP:n maailman. On täysin absurbia, että sen ajan, mitä on ollut tietoinen sairaudestaan, ei ole edes kuullut itsehoidosta... Halutaan vaan pika-apua lääkkeistä.
Eräs tuttavani kärsii närästyksestä ja kuluttaa kyllä tähtitieteellisellä nopeudella paketillisen närästyslääkkeitä. En edes viitsi ehdottaa kahvin tai makkaroiden ym. vähentämistä, on varmasti itsekin tietoinen mikä sitä närästystä aiheuttaa. AP:n näkökulmasta tuttavallani ei olisi mitään syytä tarkastaa ruokavaliota, sillä kahvi ja makkara ovat myös kotiruokaa!
Suosittelen muiden hoitomuotojen lisäksi psykoterapiaa.
Kun tätä keskustelua katsoo niin näkee ihmisten yltiö positiivisen ajatusmaailman. Ihmiset yrittää viimeseen saakka välttää kuolemaa ja jopa pelkää sitä tai sit asiat vaan ollu aina liian hyvin, eikä voi tajuta pään sisällä tällästä tuskan määrää kun koko elämä menny päin helvettiä. On ihan okei, tuntea että sietokyky on jossain vaiheessa ylitetty ja ei siinä tarvitse enää väkisin räpiköidä hymyssä suin. :))))) Kuolema on myös kaunis asia jos elämä on mennyt täysin pieleen tai muut ovat pilanneet sulta sen, ehkä heitäkin kohtaa jossain vaiheessa rangaistus siitä, se on ainut lohtu ja tärkeintä on että olet yrittänyt ja antanut kaikkesi, mutta niissä mitoissa mikä sopii sinulle itsellesi. Mäkin joskus pelkäsin kuolemaa, mut sillon olin se naiivi lapsi, joka ei tiennyt mitään tälläsestä tuskasta... Mut sit kun kokee liian paljon vastoinkäymisiä, liian moni ihminen kohtelee sua kuin paskaa, sä alat näkemään että kuolema voi olla jopa parempi asia kuin eläminen. Mä oon myös niin itsepäinen, että ns. rampana en pysty elämään enää onnellista elämää, tiedän itse mihin pystyn ja se on mun päätös, oletan muiden kunnioittavan sitä. Toivo elää tervehtymisestä viimeseen saakka ja että olisin joskus vielä se sama ihminen mitä olin ennen kaikkia sairauksiani!
Eli et halua suolistoasi (ja sitä kautta hiuksiasi) kuntoon. Selvä homma ja ihan sama mulle. :D Mussuta leipääsi ja "terveellistä kotiruokaa" ja raivoa palstalla siitä miten muut ihmiset ovat syyllisiä kaikkeen elämässäsi.