Lue keskustelun säännöt.
Pahastuuko äitini ja pitääkö minun välittää siitä?
06.01.2016 |
Äidilläni on tänään syntymäpäivä, mutta olemme olleet viimeaikoina puhelinhiljaisuudessa. Minä katkaisin välit, mutta muutama yhteydenpito on silti tähän tullut. Mulle tulee hirveä olo, jos otan yhteyttä, koska se tarkoittaisi, että mitätöin omat tuntemukseni, joiden takia katkaisin välit. Niin no, kai se ratkaisu tuli jo tuossa.
Surettaa vain äiti, jonka pelkään ei-tajuavan, että mullakin on tunteet ja mun on kuitenkin itseni takia ratkaistava asia näin. Kun en ymmärrä, miksi äiti on aina ystävällinen ja jotenkin silleen ehkä hiukan vain marttyyri, jos mä toimin ns. omasta itsestäni käsin häneen nähden.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Hä? Ja koet lapsuutesi olleen pahempi kuin alkoholistiperheessä. Toivoit kerran, että olisit päässyt ammattikasvattajien hoivaan. Tajuatko millaista se on ollut?
No, millaista? Olen toivonut niin, joo. Millaista olisi ollut kasvaa ammattikasvattajien hoivissa? Olisivatko he jopa ymmärtäneet, mitä vaativat lapselta?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö lapsesi voisi lähettää onnittelut mummolleen, vaikka sinä oletkin hänen kanssaan riidoissa?
No voisivat. Tietty. Ois pitänyt päivemmällä hoksata, nyt on jo aika myöhä. Säälionnittelut lapsilta, tuntuiskohan ne sille?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä koskee varmaan myös äitiäsi
Niin, mitä? Hän löi sanoilla, ei ole tähän päivään asti myöntänyt, että olen kokenut sen kauheana joten se oli tai ainakin meni väärin, oli tarkoitus mikä vain, ei usko, että on satuttanut minua ja hänen mielestään loukkauksista tuli ottaa opiksi.
Tai kun hän ei nähnyt loukkaavansa, niin se, mille se minuun päin näytti oli, että loukkaamalla sanotuista asioista täytyy ottaa opiksi! En ottanut. Silloinhan olisin hyväksynyt sen, että olen loukkausten arvoinen paska.
ApNyt riittää! Äitisi on mielestäsi loukannut sinua sanallisesti, ok, mutta mitä sitten? Sehän on mennyttä, se tapahtui aikoja sitten. Sinua ei kuitenkaan ole pahoinpidelty, kidutettu tai käytetty seksuaalisesti hyväksi. Joten unohda koko juttu ja keskity lapsiesi hyvinvointiin.
Olet kertonut, että huudat lapsillesi vielä pahemmin. Mitä luulet, miten he kokevat oman äitinsä karjumiset? Miksi et katkaise kierrettä?
Äitini ON loukannut minua sanallisesti, eikä vain minun mielestäni. (Tai kenen muun mielipide siihen tarvitaan?) Kyllä sanallinenkin loukkaus on haavoittava, lisäksi pidän äidin toimintaa sikäli pahempana, kuin jonkun rapajuopon, että hän verhoili tekonsa hyvyyden taakse, enkä kyennyt näkemään, että aikuisessa, joka loukkaa lasta on enemmän vikaa, kuin lapsessa , joka ei käyttäydy kuten aikuinen halusi, koska vaadittiin sellaista, mitä ei ollut opetettu.
Ap
Aikuisessa eli sinussa on vika, kun vaadit lapsiasi olemaan kilttejä. Raivostut pienestäkin. Olet poissa. Kohtelet heitä huonommin kuin sinua on kohdeltu
Ei nyt aivan noin. Ei täydellistä, ei sellaista kuin haluaisn, mutta aiemmin kuvasin, millaista. En "raivostu pienestäkin". Olen paikalla, kotona! En suostu ajattelemaan, että kohtelen lapsiani huonommin, kuin minua on kohdeltu. Minua kasvatettiin loukkauksin, en tee itse niin.
Ap
Niin vaan teet. Olet läsnä mutta poissa. Sinua ei saa häiritä. Et tee mitään lastesi hyväksi. Et edes leipäpalaa pysty antamaan. Et ole paikalla. Esim yänään kokopäivä palstalla. Hermostut ellei sinua heti totella. Haukut lspsiadi. Olet kertonut ettet välitä vähääkään.
En tiedä pahempaa.
Kyllä lapset elämääni kuuluvat, mutta en halua kehuskella asialla mainitsemalla heitä, et oon niinku äitikin, vaikka tuskin oon. Ja tehän tiesitte, että mulla on lapsia.
Äiti on maalta eikä kiertänyt isänpuolen sukuun verrattuna paljon muuta kuin tahkoa.
Ap
Tein just voileivän nuoremmalle. Mahtavaa!
Ap
Että tajuuksä nyt 124, ettet tajua mitään? Voit sanoa ihan mitä sanot, mutta koitat vain painaa minua alaspäin, sillä et saa koskaan mitään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Värähteleväksi riittää että kritiikittä kehuu sinua. Tottakai
Oot varmaan sellainen moitteella kasvattaja. Mitä sanoit, ei ole kysymys. Kritisoin itse itseäni jo aivan tarpeeksi.
ApPlus, että äiti on ollut se ultimatum kritisoija. Ette ole vielä puolivälissäkään hänen kritiikkejään minua kohtaan. Eikä minua lyömällä lyödä ja auteta, vaan lempeydellä. Mutta ehkei teillä sitä ole kuin hyville? Se on helppoa. Sitä on oltava myös pahoille. Niin lukee raamatussakin, vaikken uskovainen olekaan. Inhottaa kun fariseukset hyökkäävät minun, heikon, kimppuun lakikirjoillaan.
Ap
Kohtele muita niinkuin itseäsi toivoisit kohdeltavan. Tämä lukee Raamatussa myös. Eli myös sinun pitää jaksaa kohdella epätäydellisiä, vajavaisia ihmisiä lempeydellä. Aikuisuus on myös sitä että oppii antamaan itselleen ja muille anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Värähteleväksi riittää että kritiikittä kehuu sinua. Tottakai
Oot varmaan sellainen moitteella kasvattaja. Mitä sanoit, ei ole kysymys. Kritisoin itse itseäni jo aivan tarpeeksi.
ApPlus, että äiti on ollut se ultimatum kritisoija. Ette ole vielä puolivälissäkään hänen kritiikkejään minua kohtaan. Eikä minua lyömällä lyödä ja auteta, vaan lempeydellä. Mutta ehkei teillä sitä ole kuin hyville? Se on helppoa. Sitä on oltava myös pahoille. Niin lukee raamatussakin, vaikken uskovainen olekaan. Inhottaa kun fariseukset hyökkäävät minun, heikon, kimppuun lakikirjoillaan.
ApKohtele muita niinkuin itseäsi toivoisit kohdeltavan. Tämä lukee Raamatussa myös. Eli myös sinun pitää jaksaa kohdella epätäydellisiä, vajavaisia ihmisiä lempeydellä. Aikuisuus on myös sitä että oppii antamaan itselleen ja muille anteeksi.
Joo, vähän vajavainen neuvo sinänsä vaan, että kaikki ihmiset (tai en ainakaan minä) eivät suinkaan tiedä, miten heitä tulisi oikeudenmukaisesti kohdella ja millaista peetä ei tarvitse muilta sietää. Ihan totta ei tiedä! Silloinhan elämä oliskin helpompaa, paljon.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein just voileivän nuoremmalle. Mahtavaa!
Ap
Että tajuuksä nyt 124, ettet tajua mitään? Voit sanoa ihan mitä sanot, mutta koitat vain painaa minua alaspäin, sillä et saa koskaan mitään aikaan.
Pari asiaa tajuan. Sinä olet palstan kauhein hahmo. Säälin lapsiasti todella.
En tiedä mitään muuta niin iljettävää kuin epävakaa, joka kohtelee kaikkia välineenä. On lapsilleenkin täysin välinpitämätön
Ps. Isän perintöä siis odottelet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Värähteleväksi riittää että kritiikittä kehuu sinua. Tottakai
Oot varmaan sellainen moitteella kasvattaja. Mitä sanoit, ei ole kysymys. Kritisoin itse itseäni jo aivan tarpeeksi.
ApPlus, että äiti on ollut se ultimatum kritisoija. Ette ole vielä puolivälissäkään hänen kritiikkejään minua kohtaan. Eikä minua lyömällä lyödä ja auteta, vaan lempeydellä. Mutta ehkei teillä sitä ole kuin hyville? Se on helppoa. Sitä on oltava myös pahoille. Niin lukee raamatussakin, vaikken uskovainen olekaan. Inhottaa kun fariseukset hyökkäävät minun, heikon, kimppuun lakikirjoillaan.
ApKohtele muita niinkuin itseäsi toivoisit kohdeltavan. Tämä lukee Raamatussa myös. Eli myös sinun pitää jaksaa kohdella epätäydellisiä, vajavaisia ihmisiä lempeydellä. Aikuisuus on myös sitä että oppii antamaan itselleen ja muille anteeksi.
Joo, vähän vajavainen neuvo sinänsä vaan, että kaikki ihmiset (tai en ainakaan minä) eivät suinkaan tiedä, miten heitä tulisi oikeudenmukaisesti kohdella ja millaista peetä ei tarvitse muilta sietää. Ihan totta ei tiedä! Silloinhan elämä oliskin helpompaa, paljon.
Ap
Koska jos tietäisi, ja pystyisi pitämään omista rajoistaan huolen, niin ei olisi mitään tarvetta kohdella muita sen huonommin. Sitä tarkoitin vielä tuohon lisäksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein just voileivän nuoremmalle. Mahtavaa!
Ap
Että tajuuksä nyt 124, ettet tajua mitään? Voit sanoa ihan mitä sanot, mutta koitat vain painaa minua alaspäin, sillä et saa koskaan mitään aikaan.Pari asiaa tajuan. Sinä olet palstan kauhein hahmo. Säälin lapsiasti todella.
En tiedä mitään muuta niin iljettävää kuin epävakaa, joka kohtelee kaikkia välineenä. On lapsilleenkin täysin välinpitämätönPs. Isän perintöä siis odottelet
Mua ei hetkauta se, mitä sä ajattelet, yhtään. Paitsi että olen hieman huolissani sinusta ja sinun mielenterveydestäsi. Jos koet minut noin ja olen kuitenkin jonkinlainen heijastuma sille, mitä itse tunnet niin...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein just voileivän nuoremmalle. Mahtavaa!
Ap
Että tajuuksä nyt 124, ettet tajua mitään? Voit sanoa ihan mitä sanot, mutta koitat vain painaa minua alaspäin, sillä et saa koskaan mitään aikaan.Pari asiaa tajuan. Sinä olet palstan kauhein hahmo. Säälin lapsiasti todella.
En tiedä mitään muuta niin iljettävää kuin epävakaa, joka kohtelee kaikkia välineenä. On lapsilleenkin täysin välinpitämätönPs. Isän perintöä siis odottelet
Ethän sä oo sen lastaan haukkuneen "tajusin kasvattaneeni hirviön" -ketjun ap?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja on ruumiillistunut ilkeys.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on ruumiillistunut ilkeys.
Niin oonkin! Eikä teissä muissa oo sitä yyyyhtäään....
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ajatelkaa; ruumiillistunut ilkeys löysi rinnalleen suurinpiirtein ruumiillistuneen kiltteyden... Opposites attract
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mutta ajatelkaa; ruumiillistunut ilkeys löysi rinnalleen suurinpiirtein ruumiillistuneen kiltteyden... Opposites attract
Ap
Niin. Hoivavietti. Tunnen tapauksia. Valitettvasti ruokkii sitä ilkeyttä ja egoismia. Ymmärrän että olet sairas, mutta sulla on niin megalomaaniset vaatimukset kaikkia ympäristösi läheisiä kohtaan, että vedät ne samaan kuiluun itsesi kanssa. Toki kuuluu taudinkuvaan, ja juuri siten että sitähän juuri haluatkin. Että kaikki olisivat siellä kaivon pohjalla märehtimässä sinua, sinua ja vain sinua, sillä sinä olet ainoa asia joka mahtuu maailmaasi.
Vierailija kirjoitti:
Plus että minun on vaikeaa ilmaista ongelmiani irl, koska en kestäisi ensin sataa paskamyrskyä löytääkseni yhden ymmärtävän sielun heidän joukostaan. Tai epäilisin hiljaa olevien oksentavan minulle selkäni takana. Että kukaan ei tiedä ajatuksistani joita tapaan tuolla noin. Mutta haluan silti ajatella löytäväni sellaisen ihmisen, jolle voi puhua, aidosti, oikeasti, vailla hänen omaa hämmennystään tilanteeni suhteen.
Ap
Kiitos. Olet vain oma itsesi ja avoin, kuten nyt. Kyllä tulet löytämään jossakin vaiheessa yhtä avointa seuraa. Yleensä ne, jotka ovat kokeneet samaa, ymmärtävät ja heidän kanssaan on helppo puhua. Meitä on ihan rikkaista köyhiin, yleensä ne, joilla asiat alkavat saavuttaa pisteen alkavat puhumaan ja haluamaan muutosta.
Se on rohkeutta uskaltaa olla avoin.
Jotkut pelästyvät ja saattavat alkaa ilkeiksi, mutta ne voikin jättää taakseen. Kyllä niitä lämpimiä ihmisiä on kuitenkin enemmän, näin olen alkanut pikkuhiljaa uskomaan, vaikken ole niin seurallinen kuin ennen.
Se tunne, kun kuuntelee tunteitaan, kohtaa ne ja selättää pelot avaamalla suunsa kertoakseen tunteet ja mielipiteet on ratkaiseva.
Jos on tottunut olemaan kynnysmattona, mielistellä hylkäämispelon väijyessä taustalla, tuntuu vapauttavalta vihdoin alkaa kuuntelemaan itseään, olla arvokas.
Ei kukaan "jankuta" turhasta, kyllä se vaatii sen historian läpi käymistä ihan samoin kuin mikä tahansa muu trauma.
Tulee vielä päivä, kun huomaat, että et anna niille enää arvoa, että jankuttaisit. Se on taas eteenpäin.
Mutta se, että et hiljenny pelkoosi saa sut parantumaan. Puhu kaikki. Kuuntele itseäsi. Sun tunteet kyllä kertoo sulle mikä on sun mielestä oikein.
Ei sun tarvitse kysellä kenenkään muun mielipidettä. Jos et halua tai tuntuu ikävältä kortin tms. lähetys, sitten on parempi, että et tee niin.
Siksi kysytkin muille ihan itsestäänselviä asioita, koska sulle ne ei ole sitä olleet.
Äitisi on raivostunut usein turhasta. Olet oppinut lukemaan äitisi ilmeitä. Tuo on niin laajaa, jos on elänyt narsistiäidin ikeen alla, että muutama lause ei riitä kertomaan.
Vierailija kirjoitti:
Sinähän julistit että on oltava hyvä myös pahoille
Pidät äitiäsi pahana. Joten sinun on oltava hyvä hänelle
Vertaat lasta ja aikuista sekä uhrille toisen posken kääntämistä. Olet naivi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ajatelkaa; ruumiillistunut ilkeys löysi rinnalleen suurinpiirtein ruumiillistuneen kiltteyden... Opposites attract
ApNiin. Hoivavietti. Tunnen tapauksia. Valitettvasti ruokkii sitä ilkeyttä ja egoismia. Ymmärrän että olet sairas, mutta sulla on niin megalomaaniset vaatimukset kaikkia ympäristösi läheisiä kohtaan, että vedät ne samaan kuiluun itsesi kanssa. Toki kuuluu taudinkuvaan, ja juuri siten että sitähän juuri haluatkin. Että kaikki olisivat siellä kaivon pohjalla märehtimässä sinua, sinua ja vain sinua, sillä sinä olet ainoa asia joka mahtuu maailmaasi.
En ole sokea sille, mutta voimaton tai osaamaton kylläkin. Ja mies on meistä kahdesta voimakkaammin halunnut olla pari, mutta kyllä itsekin, vaikka on ollut hankalaa. Läheisyys yms.
Jos mies vaatisi edes jotain niin saattaisihan se auttaa ylös suosta, kannustaa muutokseen, johon en äidin kanssa päässyt. Toisaalta on niinkin, että kun itse tajuaa lähestyvänsä itsessään olevaa kuollutta kohtaa, niin jos sen haluaa tai edes pystyy kohtaamaan, niin se on sisäinen prosessi, jonka keskellä on vaikea huomioida muita.
Ap
Aloittaja on oikein huolissaan jonkun toisen mielenterveydedtä?
Hullumpaa ei ole kuullut
Eivätkö lapsesi voisi lähettää onnittelut mummolleen, vaikka sinä oletkin hänen kanssaan riidoissa?