Lue keskustelun säännöt.
Mistä löytää palvelualttiin kotihengettären?
05.01.2016 |
Suurin osa naisia vaikuttaa olevan itseriittoisia, kaulinta heiluttavia kontrollifriikkejä joiden ainoa herkkyys on hajuyliherkkyys. Ei siinä auta enää kauneus jos puuttuu hyvyys. Onko jäljellä iloisia, ystävällisiä naisia jotka nauttivat kodin keskipisteenä olemisesta, saavat arvostusta ja kunnioitusta lastenhoidosta, ruuanlaitosta yms. ilman elatuksen murheista miehen hankkiessa elannon. Tärkein työ tehdään kodin seinien sisällä. Mutta liikaa tämän ymmärtäminen on vaadittu kiukkupussilta, nirppanokkaiselta mielensäpahoittajalta. Tuollaista käytöstä kun voi ymmärtää ja hyväksyä vain kuukautisten aikana. Mistä löytää aidosti herttaisen naisihmisen? Ulkonäkö on sivuseikka ja ikä vain numeroita, lapsirakkaana minua ei haittaa jos on yh. Luonne ratkaisee sen onnellisuuden parisuhteessa, tämä läksy on opittu.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on selvästi suomalaisille naisille kova paikka. Kommentit ovat katkeria, halveksuvia ja vähätteleviä. Ollaan siinä uskossa, että täydellinen tasa-arvo on onni ja autuus. Niin täydellinen, että se on otettava väkisin vaikka seksillä kiristämällä ja nostettava parisuhteen tärkeimmäksi arvoksi. Kotityöt on pakko jakaa ja valvoa ja siinä missä ennen oli miesten työt ja naisten työt, on nykyisin miesten työt ja yhteiset työt.
Miehessä on oltava gurmeekokin vikaa ja mielellään tonibjörk hymy ja lihastakin. Imurointi on osattava ja kodin koristelu pääsiäis- tai joulusesonkiin. Silitystaidot tottakai, eihän moderni nainen miehen paitaa silitä herranjestas! Ei ole myöskään tavatonta nähdä naisen kiroilevan talvipakkasella parkkipaikalla auton lamppua ruuvatessaan kun pakko väkisin yrittää tasapuolisuuden nimissä hoitaa autokin. Rahaa tienatessa nainen ei saa jäädä miehen jalkoihin mistään hinnasta, vaan pitää säilyttää oma pankkitili, ura ja itsenäisyys. Ei vaikka mies tarjoutuisi ilomielin kustantamaan elämän kaikilla herkuilla ja sitoutumaan siihen.
Näissä asioissahan ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta ei se totuus ole kaikille tuo. Ei tasa-arvo ole se Platonin idea-avaruudessa kummitteleva täydellisen parisuhteen huipentuma. Me olemme biologisestikin erilaisia, haloo! Jokainen parisuhde muotoutukoon tekemisten ja maksamisten suhteen niin, miten osapuolet sen parhaaksi kokevat.
Ap kiltisti kysyi mistä hän löytäisi perinteisen kunnon naisen. Tälläkin palstalla jatkuvasti huudellaan perinteisten kunnon miesten perään mutta mistä se kunnon nainen? Se, jolle kotityöt eivät ole valtataistelua, se joka saa jopa iloa puuhailusta ja joka uskaltaa luottaa rakastaen mieheensä? Se joka iloitsee siitä että tyydyttää miehen tarpeet ja kokee sen kunnia-asiana? Sellainen nainen saa aivan erilaisen varmuuden ja tyydytyksen parisuhteesta kuin kirjanpidon ja laskentatoimen prosesseja kotona soveltava itkupussi.
En jaksanut lukea sepustustasi alkua pitemmälle, mutta selitän sinulle mistä vihamielisyys aloittajaa kohtaan tulee.
"Suurin osa naisia vaikuttaa olevan itseriittoisia, kaulinta heiluttavia kontrollifriikkejä joiden ainoa herkkyys on hajuyliherkkyys. Ei siinä auta enää kauneus jos puuttuu hyvyys." "...tämän ymmärtäminen on vaadittu kiukkupussilta, nirppanokkaiselta mielensäpahoittajalta. Tuollaista käytöstä kun voi ymmärtää ja hyväksyä vain kuukautisten aikana."
Aloittaja kirjoitti noin. Hän on häijy, provosoiva naisvihaaja, joka toivoo vain että löytäisi haukuttavakseen ja sorrettavakseen vieläkin heikomman ja säälittävämmän ihmisen kuin itse on.
Kirsikkana kakun päällä, aloittaja sanoo: "Luonne ratkaisee sen onnellisuuden parisuhteessa, tämä läksy on opittu." Aloittajan luonne on sitä luokkaa, että hän pilaa kenen tahansa naisen elämän. Jos joku on riittävän typerä kiinnostuakseen. Tuskin on, vaikka aloittaja on täällä vastannut itselleen pari kertaa naisena ja ilmaissut kiinnostustaan.
Ok, tämä selvensi asiaa. Aloitusviestin sävy on kieltämättä tarpeettoman hyökkäävä ja leimaava ja pääsi unohtumaan pitkää viestiketjua lukiessa. Oman kirjoitukseni pointtien takana silti seison.
-pitkän sepustuksen kirjoittaja
Jos tuo oikeasti pääsi unohtumaan, niin ei ilmeisesti paljon häirinnyt noin törkeä käytös. Eli melkoisilla ennakkoasenteilla tulit keskusteluun mukaan, jos toisten solvaaminen on niin pikkujuttu - kunhan kohteena ovat naiset. Joten pointtisi eivät paljon kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viestin sävy on tarkoituksella harkitusti tietynlainen jotta jyvät erottuvat akanoista. En voi suhtautua vakavasti ihmisiin jotka kiukustuvat pelkästä aloituksestani vauvapalstalla. Näin säästyy aikaa, sekä omaani että naisten. Ap
No tätähän täällä on sanottu. Etsit naista joka kestää naisiin kohdistetun henkisen väkivallan (solvaamisen ja väheksynnän) silmää räpäyttämättä ja kiittää siitä hymyillen. Koska typeryydessään kuvittelee että aloituksen naisviha ei kohdistu häneen.
Eikä törkeä käytös ole koskaan harkittua eikä tarkoituksellista, paitsi että tarkoituksena on tuottaa pahaa oloa muille. Minä en voi suhtautua vakavasti ilkeisiin pelkureihin ja nettikiusaajiin.
No tätähän täällä on sanottu. Etsit naista joka kestää naisiin kohdistetun henkisen väkivallan (solvaamisen ja väheksynnän) silmää räpäyttämättä ja kiittää siitä hymyillen. Koska typeryydessään kuvittelee että aloituksen naisviha ei kohdistu häneen.
Eikä törkeä käytös ole koskaan harkittua eikä tarkoituksellista, paitsi että tarkoituksena on tuottaa pahaa oloa muille. Minä en voi suhtautua vakavasti ilkeisiin pelkureihin ja nettikiusaajiin.[/
quote]
Voi hyvänen aika. Valitset vieläkin inttää epäonnistunutta keittiöpsykologiaa. Olisiko helpompaa jos et jaksaisi pahoittaa mieltäsi mitättömistä asioista kuten vaikkapa aloituksestani kun se selkeästi ei koske sinua? Arvosta nyt hyvä nainen aikaasi ja keskity itsellesi tärkeisiin asioihin. Tee jotain mukavaa, rentoudu. Keitä vaikkapa kuppi kahvia itsellesi, kuuntele lempimusiikkiasi ja ajattele mukavia asioita. Vaikkapa matkakohdetta keväälle? Tehdäänpä aselepo, älä ota henkilökohtaisesti aloitustani joka selkeästi ei kuvannut sinua. Ap
Vierailija kirjoitti:
Leikitään, että olen tuollainen, ja jään siis kotiin ensin hoitamaan lapsia ja sitten kotirouvaksi. Itselläni on tämän liiton solmiessamme vain opintolainaa eikä mitään omaisuutta.
- Otatko siis yksin asuntolainan maksettavaksesi mutta asunto pannaan molempien nimiin?
- Vaaditko avioehdon?
- Entä muu kiinteä ja irtain omaisuus, pannaanko se molempien nimiin, vaikka sinä yksin vastaat maksamisesta?
- Sopiiko, että nämä tällaiset paperit tehdään asianajajien kanssa? Sukulaiseni todennäköisesti suostuisi edustamaan minua ilman maksua
- Äitiys-, vanhempain- ja kotihoidontuella saanen käyttää ko. maksut omiin menoihini, mutta entä sen jälkeen: paljonko olet valmis maksamaan minulle viikottain tai kuukaudessa "omaa rahaa", kun olen kotirouvana? Ja/tai millaista luottolimiittiä olet ajatellut yhteiseen korttiimme (jonka sinä siis yksin maksat)?
- Paljonko kykenet sijoittamaan eläkerahastooni kuukausittain?
- Mitä tapahtuu, jos jäät työttömäksi?
- Saanko minäkin päättää esimerkiksi yhteisistä lomakohteista, vaikka sinä yksin maksaisit molempien matkan?
Kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kuvailema avioliitto perustuu molemminpuoliseen kunnioittamiseen ja toisen työn arvostamiseen. Mitään alistamista en pysty lukemaan rivienkään välistä. Eikö ihanneliitto ole juuri sitä? Kahden ihmisen läheinen, lämmin ja luottavainen suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa. Ei tarvitse kahlehtia itseään tai toista nykyisin niin itsekkääseen ajattelutapaan. Tässä tapauksessa mies haluaa luoda uraa ja samalla varmistaa perheen hyvinvointi. Ihannenainen haluaa kasvattaa lapsia ja pitää hyvää huolta kodista ja perheestä. Molemmat haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen, vain keinot ovat erilaisia. Ei se palkka määritä ihmisyyttä tai tärkeyttä elämässä.
"jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa" - siis kuinka se on suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa, jos toinen on jo määritellyt, millainen toisen pitää olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin. Jos jäi epäselväksi niin en ole naisvihaaja enkä naisten alistaja. Päinvastoin huolehdin naisestani, sehän tässä on tarkoitus. Ap
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. Valitset vieläkin inttää epäonnistunutta keittiöpsykologiaa. Olisiko helpompaa jos et jaksaisi pahoittaa mieltäsi mitättömistä asioista kuten vaikkapa aloituksestani kun se selkeästi ei koske sinua? Arvosta nyt hyvä nainen aikaasi ja keskity itsellesi tärkeisiin asioihin. Tee jotain mukavaa, rentoudu. Keitä vaikkapa kuppi kahvia itsellesi, kuuntele lempimusiikkiasi ja ajattele mukavia asioita. Vaikkapa matkakohdetta keväälle? Tehdäänpä aselepo, älä ota henkilökohtaisesti aloitustani joka selkeästi ei kuvannut sinua. Ap
Missä työssä saa niin hyvää palkkaa, että on varaa pitää vaimoa kotirouvana, eikä työn takia ole kuitenkaan tarvinnut opetella esimerkiksi lainaamaan tekstiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tätähän täällä on sanottu. Etsit naista joka kestää naisiin kohdistetun henkisen väkivallan (solvaamisen ja väheksynnän) silmää räpäyttämättä ja kiittää siitä hymyillen. Koska typeryydessään kuvittelee että aloituksen naisviha ei kohdistu häneen.
Eikä törkeä käytös ole koskaan harkittua eikä tarkoituksellista, paitsi että tarkoituksena on tuottaa pahaa oloa muille. Minä en voi suhtautua vakavasti ilkeisiin pelkureihin ja nettikiusaajiin.[/
quote]Voi hyvänen aika. Valitset vieläkin inttää epäonnistunutta keittiöpsykologiaa. Olisiko helpompaa jos et jaksaisi pahoittaa mieltäsi mitättömistä asioista kuten vaikkapa aloituksestani kun se selkeästi ei koske sinua? Arvosta nyt hyvä nainen aikaasi ja keskity itsellesi tärkeisiin asioihin. Tee jotain mukavaa, rentoudu. Keitä vaikkapa kuppi kahvia itsellesi, kuuntele lempimusiikkiasi ja ajattele mukavia asioita. Vaikkapa matkakohdetta keväälle? Tehdäänpä aselepo, älä ota henkilökohtaisesti aloitustani joka selkeästi ei kuvannut sinua. Ap
Sinulla ei vieläkään onnistu tuo tekstien lainaaminen. Mitäpäs jos itse otat sen kahvikupin ja opettelet?
Ja tämä on minun tapani rentoutua. Väittelen netissä ihmisten kanssa, jotka ovat liian pihalla tajutakseen oikeasta maailmasta mitään. Ja yritän myös huvikseni takoa järkeä päähäsi. Lakkaa pelkäämästä ihmisiä ja korjaa passiivis-aggressiivinen asenteesi, tai pysy poissa nettipalstoilta jos todellisuus on sinulle liikaa. Oikeastaan olisi parempi jos vain häipyisit, netissä on tarpeeksi kiusaajia.
Miksi kummassa tekisin mitään aselepoa sinun kanssasi, kun aloituksessasi solvaat koko sukupuoltani? En ole sellainen nössö joita etsit, en kuuntele loukkauksia hymyilen. Mitä itse tuhlaat aikaasi minun kanssani väittelyyn, kun en kohderyhmääsi kuulu? Kai siksi, että sinulla ei ole muuta tekemistä kun etsimäsi kaltaisia naisia ei ole. Todella harmi että kaltaisiasi miehiä on, vaikka ei teitä tosielämässä paljon huomaa sieltä nurkasta luimistelemasta.
Vierailija kirjoitti:
No tätähän täällä on sanottu. Etsit naista joka kestää naisiin kohdistetun henkisen väkivallan (solvaamisen ja väheksynnän) silmää räpäyttämättä ja kiittää siitä hymyillen. Koska typeryydessään kuvittelee että aloituksen naisviha ei kohdistu häneen.
Eikä törkeä käytös ole koskaan harkittua eikä tarkoituksellista, paitsi että tarkoituksena on tuottaa pahaa oloa muille. Minä en voi suhtautua vakavasti ilkeisiin pelkureihin ja nettikiusaajiin.[/
quote]Voi hyvänen aika. Valitset vieläkin inttää epäonnistunutta keittiöpsykologiaa. Olisiko helpompaa jos et jaksaisi pahoittaa mieltäsi mitättömistä asioista kuten vaikkapa aloituksestani kun se selkeästi ei koske sinua? Arvosta nyt hyvä nainen aikaasi ja keskity itsellesi tärkeisiin asioihin. Tee jotain mukavaa, rentoudu. Keitä vaikkapa kuppi kahvia itsellesi, kuuntele lempimusiikkiasi ja ajattele mukavia asioita. Vaikkapa matkakohdetta keväälle? Tehdäänpä aselepo, älä ota henkilökohtaisesti aloitustani joka selkeästi ei kuvannut sinua. Ap
Ai näinkö sinä siellä vaativassa ja hyvin palkatussa työssäsi teet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa" - siis kuinka se on suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa, jos toinen on jo määritellyt, millainen toisen pitää olla?[/quote]
Ei. Roolijako on määritelty. Ja esitetty toivomus iloisesta, ystävällisestä luonteesta joka useimmiten sujuu itsestään onnelliselta ja tasapainoiselta ihmiseltä, joka ei hae elämänsä ihmissuhteisiin tahallisesti draamaa esim. ilkeydellään, negatiivisuudellaan, epäluotettavuudellaan tai välinpitämättömyydellään. Minusta tämä on hyvä lähtökohta rakentaa suhdetta. Se, jolle kotiäitiys sopii ja joka haluaa perustaa perheen voi toteuttaa itseään ja tarpeitaan tässä suhteessa. Jos haluaa luoda uraa tai ei halua lapsia niin ei tuhlaa kummankaan aikaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
No niin. Jos jäi epäselväksi niin en ole naisvihaaja enkä naisten alistaja. Päinvastoin huolehdin naisestani, sehän tässä on tarkoitus. Ap
Kukahan naisvihaaja myöntää olevansa naisvihaaja, varsinkin silloin kun on etsiskelemässä vaimoa alistettavakseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa" - siis kuinka se on suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa, jos toinen on jo määritellyt, millainen toisen pitää olla?
Ei. Roolijako on määritelty. Ja esitetty toivomus iloisesta, ystävällisestä luonteesta joka useimmiten sujuu itsestään onnelliselta ja tasapainoiselta ihmiseltä, joka ei hae elämänsä ihmissuhteisiin tahallisesti draamaa esim. ilkeydellään, negatiivisuudellaan, epäluotettavuudellaan tai välinpitämättömyydellään. Minusta tämä on hyvä lähtökohta rakentaa suhdetta. Se, jolle kotiäitiys sopii ja joka haluaa perustaa perheen voi toteuttaa itseään ja tarpeitaan tässä suhteessa. Jos haluaa luoda uraa tai ei halua lapsia niin ei tuhlaa kummankaan aikaa. Ap
Ja mitäs sinun aloituksesi muuta on kuin tahallista draaman hakemista ja ihmisten ärsyttämistä? Minkä itsekin myönsit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on selvästi suomalaisille naisille kova paikka. Kommentit ovat katkeria, halveksuvia ja vähätteleviä. Ollaan siinä uskossa, että täydellinen tasa-arvo on onni ja autuus. Niin täydellinen, että se on otettava väkisin vaikka seksillä kiristämällä ja nostettava parisuhteen tärkeimmäksi arvoksi. Kotityöt on pakko jakaa ja valvoa ja siinä missä ennen oli miesten työt ja naisten työt, on nykyisin miesten työt ja yhteiset työt.
Miehessä on oltava gurmeekokin vikaa ja mielellään tonibjörk hymy ja lihastakin. Imurointi on osattava ja kodin koristelu pääsiäis- tai joulusesonkiin. Silitystaidot tottakai, eihän moderni nainen miehen paitaa silitä herranjestas! Ei ole myöskään tavatonta nähdä naisen kiroilevan talvipakkasella parkkipaikalla auton lamppua ruuvatessaan kun pakko väkisin yrittää tasapuolisuuden nimissä hoitaa autokin. Rahaa tienatessa nainen ei saa jäädä miehen jalkoihin mistään hinnasta, vaan pitää säilyttää oma pankkitili, ura ja itsenäisyys. Ei vaikka mies tarjoutuisi ilomielin kustantamaan elämän kaikilla herkuilla ja sitoutumaan siihen.
Näissä asioissahan ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta ei se totuus ole kaikille tuo. Ei tasa-arvo ole se Platonin idea-avaruudessa kummitteleva täydellisen parisuhteen huipentuma. Me olemme biologisestikin erilaisia, haloo! Jokainen parisuhde muotoutukoon tekemisten ja maksamisten suhteen niin, miten osapuolet sen parhaaksi kokevat.
Ap kiltisti kysyi mistä hän löytäisi perinteisen kunnon naisen. Tälläkin palstalla jatkuvasti huudellaan perinteisten kunnon miesten perään mutta mistä se kunnon nainen? Se, jolle kotityöt eivät ole valtataistelua, se joka saa jopa iloa puuhailusta ja joka uskaltaa luottaa rakastaen mieheensä? Se joka iloitsee siitä että tyydyttää miehen tarpeet ja kokee sen kunnia-asiana? Sellainen nainen saa aivan erilaisen varmuuden ja tyydytyksen parisuhteesta kuin kirjanpidon ja laskentatoimen prosesseja kotona soveltava itkupussi.
Yhyy byhyy ja uikun uikun. Se nyt on vain niin, että nykynaiset ovat koulutetumpia ja kunnianhimoisempia kuin miehet, ainakin Suomessa. Hyvin harva saa iloa "pienestä puuhailusta" tai "miehen tarpeiden täyttämisestä" - nainen kaipaa haastetta ja omien rajojensa ylittämistä koulutuksessa, työelämässä sekä myös ihmissuhteissa; ei ole kenellekään salaisuus, että Suomessa naisilla on avioliiton ulkopuolisia suhteita yhtä paljon kuin miehillä, ja hyvä niin.
Miksi teille miehille ei muuten riitä ilon saaminen pienistä kotihommista ja lasten hoitamisesta - ettekö pidä sitä kunnia-asiana, vai onko kyse valtataistelusta? Turhaan te haikailette paluuta jonnekin 50-luvulle. Te miehet voisitte oikeasti lopettaa tuon muutosvastarintaa pursuavan uikutuksenne kodin hengettärien perään. Jos äitinne ovat teitä paaponeet, on jo korkea aika opetella siitä tavasta pois. Opetatteko muuten tyttärennekin perinteisiksi kodin hengettäriksi?
Enhän minä sitä kiistä, etteikö uraan saisi keskittyä, jos niin haluaa. Mutta älä tule tänne ulisemaan, että kaikkien pitäisi siihen keskittyä. Mene etsimään miehesi jostain muualta. Sanon vain, että kaikkien kannattaa tehdä niin kuin itsestä tuntuu hyvältä eikä tulla valittamaan toisten seuranhakuilmoituksiin, jos itsellä on huono parisuhdehistoria. Aloittaja kertoi erittäin selvästi mitä toivoi, eikä pyytänyt moralisointia mihinkään suuntaan. Itse osoitit hyvin selkeästi rajautuvasi hakuehtojen ulkopuolelle.
Ja minkäs takia sinä tulit vastaamaan toisten seuranhakuilmoituksiin, entäpä moralisoimaan muiden kommentteja siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa" - siis kuinka se on suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa, jos toinen on jo määritellyt, millainen toisen pitää olla?
Ei. Roolijako on määritelty. Ja esitetty toivomus iloisesta, ystävällisestä luonteesta joka useimmiten sujuu itsestään onnelliselta ja tasapainoiselta ihmiseltä, joka ei hae elämänsä ihmissuhteisiin tahallisesti draamaa esim. ilkeydellään, negatiivisuudellaan, epäluotettavuudellaan tai välinpitämättömyydellään. Minusta tämä on hyvä lähtökohta rakentaa suhdetta. Se, jolle kotiäitiys sopii ja joka haluaa perustaa perheen voi toteuttaa itseään ja tarpeitaan tässä suhteessa. Jos haluaa luoda uraa tai ei halua lapsia niin ei tuhlaa kummankaan aikaa. Ap
Työelämässä kunnianhimoinen nainen ei siis ilmeisesti voi olla iloinen ja ystävällinen, elämäänsä tyytyväinen ja tasapainoinen ihminen, vaan hän on ilkeä, negatiivinen, epäluotettava ja välinpitämätön. Koskeeko tämä myös työelämässä olevia miehiä?
[/quote]
Ai näinkö sinä siellä vaativassa ja hyvin palkatussa työssäsi teet?[/quote]
Kyllä minäkin pidän kahvitauon, tosin etupäässä siksi että pidän kahvista. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on selvästi suomalaisille naisille kova paikka. Kommentit ovat katkeria, halveksuvia ja vähätteleviä. Ollaan siinä uskossa, että täydellinen tasa-arvo on onni ja autuus. Niin täydellinen, että se on otettava väkisin vaikka seksillä kiristämällä ja nostettava parisuhteen tärkeimmäksi arvoksi. Kotityöt on pakko jakaa ja valvoa ja siinä missä ennen oli miesten työt ja naisten työt, on nykyisin miesten työt ja yhteiset työt.
Miehessä on oltava gurmeekokin vikaa ja mielellään tonibjörk hymy ja lihastakin. Imurointi on osattava ja kodin koristelu pääsiäis- tai joulusesonkiin. Silitystaidot tottakai, eihän moderni nainen miehen paitaa silitä herranjestas! Ei ole myöskään tavatonta nähdä naisen kiroilevan talvipakkasella parkkipaikalla auton lamppua ruuvatessaan kun pakko väkisin yrittää tasapuolisuuden nimissä hoitaa autokin. Rahaa tienatessa nainen ei saa jäädä miehen jalkoihin mistään hinnasta, vaan pitää säilyttää oma pankkitili, ura ja itsenäisyys. Ei vaikka mies tarjoutuisi ilomielin kustantamaan elämän kaikilla herkuilla ja sitoutumaan siihen.
Näissä asioissahan ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta ei se totuus ole kaikille tuo. Ei tasa-arvo ole se Platonin idea-avaruudessa kummitteleva täydellisen parisuhteen huipentuma. Me olemme biologisestikin erilaisia, haloo! Jokainen parisuhde muotoutukoon tekemisten ja maksamisten suhteen niin, miten osapuolet sen parhaaksi kokevat.
Ap kiltisti kysyi mistä hän löytäisi perinteisen kunnon naisen. Tälläkin palstalla jatkuvasti huudellaan perinteisten kunnon miesten perään mutta mistä se kunnon nainen? Se, jolle kotityöt eivät ole valtataistelua, se joka saa jopa iloa puuhailusta ja joka uskaltaa luottaa rakastaen mieheensä? Se joka iloitsee siitä että tyydyttää miehen tarpeet ja kokee sen kunnia-asiana? Sellainen nainen saa aivan erilaisen varmuuden ja tyydytyksen parisuhteesta kuin kirjanpidon ja laskentatoimen prosesseja kotona soveltava itkupussi.
En jaksanut lukea sepustustasi alkua pitemmälle, mutta selitän sinulle mistä vihamielisyys aloittajaa kohtaan tulee.
"Suurin osa naisia vaikuttaa olevan itseriittoisia, kaulinta heiluttavia kontrollifriikkejä joiden ainoa herkkyys on hajuyliherkkyys. Ei siinä auta enää kauneus jos puuttuu hyvyys." "...tämän ymmärtäminen on vaadittu kiukkupussilta, nirppanokkaiselta mielensäpahoittajalta. Tuollaista käytöstä kun voi ymmärtää ja hyväksyä vain kuukautisten aikana."
Aloittaja kirjoitti noin. Hän on häijy, provosoiva naisvihaaja, joka toivoo vain että löytäisi haukuttavakseen ja sorrettavakseen vieläkin heikomman ja säälittävämmän ihmisen kuin itse on.
Kirsikkana kakun päällä, aloittaja sanoo: "Luonne ratkaisee sen onnellisuuden parisuhteessa, tämä läksy on opittu." Aloittajan luonne on sitä luokkaa, että hän pilaa kenen tahansa naisen elämän. Jos joku on riittävän typerä kiinnostuakseen. Tuskin on, vaikka aloittaja on täällä vastannut itselleen pari kertaa naisena ja ilmaissut kiinnostustaan.
Ok, tämä selvensi asiaa. Aloitusviestin sävy on kieltämättä tarpeettoman hyökkäävä ja leimaava ja pääsi unohtumaan pitkää viestiketjua lukiessa. Oman kirjoitukseni pointtien takana silti seison.
-pitkän sepustuksen kirjoittaja
Jos tuo oikeasti pääsi unohtumaan, niin ei ilmeisesti paljon häirinnyt noin törkeä käytös. Eli melkoisilla ennakkoasenteilla tulit keskusteluun mukaan, jos toisten solvaaminen on niin pikkujuttu - kunhan kohteena ovat naiset. Joten pointtisi eivät paljon kiinnosta.
Ainakin pystyn myöntämään virheeni. Lokaa on heitetty keskustelussa molempiin suuntiin, joten se siitä. Naisia en todellakaan vihaa, vaan rakastan näitä ihanuuksia, jotka sulostuttavat elämääni! :)
Melkein innostuin kun diili kuulosti hyvältä, sit muistin et ainiin, mähän oonkin väsynyt ja äkänen akka ja naimisissakin vielä. Ap:lle: ehkä kannattaisi tsekata hoitajat ja lastentarhaopet? Tuntuu heistä osa olevan aidosti hyvin herttaista väkeä. Enkä voi uskoa etteikö noilla ehdoilla tarjokkaita löytyisi. Vaikutat ihan fiksulta mieheltä, elämäkin tainnut kouluttaa (kuin meitä kaikkia), onnea sinulle ja tulevalle puolisollesi rakkauteen! Muuten etenisin varovasti vaimoehdokkaan kanssa, ei liikaa villejä lahjoja ja helyjä yms alkuun. Onnenonkijat ei kai olleet tähtäimessä.
Vierailija kirjoitti:
Ai näinkö sinä siellä vaativassa ja hyvin palkatussa työssäsi teet?
Kyllä minäkin pidän kahvitauon, tosin etupäässä siksi että pidän kahvista. Ap
Niin ja kuuntelet musiikkia ja ajattelet kivoja asioita? Hellanlettas.
Ei. Roolijako on määritelty. Ja esitetty toivomus iloisesta, ystävällisestä luonteesta
Työelämässä kunnianhimoinen nainen ei siis ilmeisesti voi olla iloinen ja ystävällinen, elämäänsä tyytyväinen ja tasapainoinen ihminen, vaan hän on ilkeä, negatiivinen, epäluotettava ja välinpitämätön. Koskeeko tämä myös työelämässä olevia miehiä?[/quote]
Ajattele monipuolisemmin. Tässä on kaksi osa-aluetta, työ ja luonne. En ajattele asioita noin mustavalkoisesti ja tuskin sinäkään. Moni uranainen on varsin hurmaava mutta uramme todennäköisesti haittaisivat perhe-elämäämme ja pariauhdettamme. No näin kuvittelen näkemieni esimerkkien perusteella, minullahan ei vielä ole lapsia (valitettavasti). Ja toisaalta kaikkien kotona viihtyvien luonne ei välttämättä sopisi siihen, mitä etsin kumppanissani. Luonteella on minulle enemmän merkitystä kuin ulkonäöllä. Ap
Oletko etsinyt Ukrainasta? Siellä on niin köyhää että muija pysyy varmasti nöyränä perus suomimiehellekin sellaisen pari vuotta. Sitten lienee oppinut jo maan tavoille eli joudut etsimään uuden, älä mene siis naimisiin koska muuten lähtee omaisuutta mukana. Parin vuoden kierto, Thaimaa-Ukraina-ehkä venäjä. Afrikkaa ei kannata miettiä, ne on rumia ja ärhäköitä.