Mistä löytää palvelualttiin kotihengettären?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on selvästi suomalaisille naisille kova paikka. Kommentit ovat katkeria, halveksuvia ja vähätteleviä. Ollaan siinä uskossa, että täydellinen tasa-arvo on onni ja autuus. Niin täydellinen, että se on otettava väkisin vaikka seksillä kiristämällä ja nostettava parisuhteen tärkeimmäksi arvoksi. Kotityöt on pakko jakaa ja valvoa ja siinä missä ennen oli miesten työt ja naisten työt, on nykyisin miesten työt ja yhteiset työt.

Miehessä on oltava gurmeekokin vikaa ja mielellään tonibjörk hymy ja lihastakin. Imurointi on osattava ja kodin koristelu pääsiäis- tai joulusesonkiin. Silitystaidot tottakai, eihän moderni nainen miehen paitaa silitä herranjestas! Ei ole myöskään tavatonta nähdä naisen kiroilevan talvipakkasella parkkipaikalla auton lamppua ruuvatessaan kun pakko väkisin yrittää tasapuolisuuden nimissä hoitaa autokin. Rahaa tienatessa nainen ei saa jäädä miehen jalkoihin mistään hinnasta, vaan pitää säilyttää oma pankkitili, ura ja itsenäisyys. Ei vaikka mies tarjoutuisi ilomielin kustantamaan elämän kaikilla herkuilla ja sitoutumaan siihen.

Näissä asioissahan ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta ei se totuus ole kaikille tuo. Ei tasa-arvo ole se Platonin idea-avaruudessa kummitteleva täydellisen parisuhteen huipentuma. Me olemme biologisestikin erilaisia, haloo! Jokainen parisuhde muotoutukoon tekemisten ja maksamisten suhteen niin, miten osapuolet sen parhaaksi kokevat.

Ap kiltisti kysyi mistä hän löytäisi perinteisen kunnon naisen. Tälläkin palstalla jatkuvasti huudellaan perinteisten kunnon miesten perään mutta mistä se kunnon nainen? Se, jolle kotityöt eivät ole valtataistelua, se joka saa jopa iloa puuhailusta ja joka uskaltaa luottaa rakastaen mieheensä? Se joka iloitsee siitä että tyydyttää miehen tarpeet ja kokee sen kunnia-asiana? Sellainen nainen saa aivan erilaisen varmuuden ja tyydytyksen parisuhteesta kuin kirjanpidon ja laskentatoimen prosesseja kotona soveltava itkupussi.

En jaksanut lukea sepustustasi alkua pitemmälle, mutta selitän sinulle mistä vihamielisyys aloittajaa kohtaan tulee.

"Suurin osa naisia vaikuttaa olevan itseriittoisia, kaulinta heiluttavia kontrollifriikkejä joiden ainoa herkkyys on hajuyliherkkyys. Ei siinä auta enää kauneus jos puuttuu hyvyys."  "...tämän ymmärtäminen on vaadittu kiukkupussilta, nirppanokkaiselta mielensäpahoittajalta. Tuollaista käytöstä kun voi ymmärtää ja hyväksyä vain kuukautisten aikana." 

Aloittaja kirjoitti noin. Hän on häijy, provosoiva naisvihaaja, joka toivoo vain että löytäisi haukuttavakseen ja sorrettavakseen vieläkin heikomman ja säälittävämmän ihmisen kuin itse on.

Kirsikkana kakun päällä, aloittaja sanoo: "Luonne ratkaisee sen onnellisuuden parisuhteessa, tämä läksy on opittu." Aloittajan luonne on sitä luokkaa, että hän pilaa kenen tahansa naisen elämän. Jos joku on riittävän typerä kiinnostuakseen. Tuskin on, vaikka aloittaja on täällä vastannut itselleen pari kertaa naisena ja ilmaissut kiinnostustaan.

 

Ok, tämä selvensi asiaa. Aloitusviestin sävy on kieltämättä tarpeettoman hyökkäävä ja leimaava ja pääsi unohtumaan pitkää viestiketjua lukiessa. Oman kirjoitukseni pointtien takana silti seison.

-pitkän sepustuksen kirjoittaja

Jos tuo oikeasti pääsi unohtumaan, niin ei ilmeisesti paljon häirinnyt noin törkeä käytös. Eli melkoisilla ennakkoasenteilla tulit keskusteluun mukaan, jos toisten solvaaminen on niin pikkujuttu - kunhan kohteena ovat naiset. Joten pointtisi eivät paljon kiinnosta.

Ainakin pystyn myöntämään virheeni. Lokaa on heitetty keskustelussa molempiin suuntiin, joten se siitä. Naisia en todellakaan vihaa, vaan rakastan näitä ihanuuksia, jotka sulostuttavat elämääni! :)

Nii mut kyl ne muutkin. Hiekkalaatikkotasoa. Eikös avauksessa ollut kyse siitä, ettei näitä elämää sulostuttavia ihanuuksia tunnu ap:lle löytyvän? En tosin ihmettele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai näinkö sinä siellä vaativassa ja hyvin palkatussa työssäsi teet?

Kyllä minäkin pidän kahvitauon, tosin etupäässä siksi että pidän kahvista. Ap

Niin ja kuuntelet musiikkia ja ajattelet kivoja asioita? Hellanlettas.

No näinpä juuri tällä hetkellä. Asemani hyviä puolia ;) Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei. Roolijako on määritelty. Ja esitetty toivomus iloisesta, ystävällisestä luonteesta

Työelämässä kunnianhimoinen nainen ei siis ilmeisesti voi olla iloinen ja ystävällinen, elämäänsä tyytyväinen ja tasapainoinen ihminen, vaan hän on ilkeä, negatiivinen, epäluotettava ja välinpitämätön. Koskeeko tämä myös työelämässä olevia miehiä?

Ajattele monipuolisemmin. Tässä on kaksi osa-aluetta, työ ja luonne. En ajattele asioita noin mustavalkoisesti ja tuskin sinäkään. Moni uranainen on varsin hurmaava mutta uramme todennäköisesti haittaisivat perhe-elämäämme ja pariauhdettamme. No näin kuvittelen näkemieni esimerkkien perusteella, minullahan ei vielä ole lapsia (valitettavasti). Ja toisaalta kaikkien kotona viihtyvien luonne ei välttämättä sopisi siihen, mitä etsin kumppanissani. Luonteella on minulle enemmän merkitystä kuin ulkonäöllä. Ap

"Uramme todennäköisesti haittaisivat perhe-elämäämme ja parisuhdettamme" - tarkoittanet siis tällä ainoastaan naisen uraa etkä olisi omastasi valmis luopumaan perhe-elämän ja parisuhteen vuoksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai näinkö sinä siellä vaativassa ja hyvin palkatussa työssäsi teet?

Kyllä minäkin pidän kahvitauon, tosin etupäässä siksi että pidän kahvista. Ap

Niin ja kuuntelet musiikkia ja ajattelet kivoja asioita? Hellanlettas.

No näinpä juuri tällä hetkellä. Asemani hyviä puolia ;) Ap

"Tällä hetkellä"? Sinulla on kylläkin vierähtänyt täällä tunti poikineen. Tuskinpa kukaan oikeasti hyvässä asemassa oleva täällä ehtii haastavalta työltään päivystämään. Anna kun arvaan: varastomies hiljaisina välipäivinä?

Vierailija kirjoitti:

Melkein innostuin kun diili kuulosti hyvältä, sit muistin et ainiin, mähän oonkin väsynyt ja äkänen akka ja naimisissakin vielä. Ap:lle: ehkä kannattaisi tsekata hoitajat ja lastentarhaopet? Tuntuu heistä osa olevan aidosti hyvin herttaista väkeä. Enkä voi uskoa etteikö noilla ehdoilla tarjokkaita löytyisi. Vaikutat ihan fiksulta mieheltä, elämäkin tainnut kouluttaa (kuin meitä kaikkia), onnea sinulle ja tulevalle puolisollesi rakkauteen! Muuten etenisin varovasti vaimoehdokkaan kanssa, ei liikaa villejä lahjoja ja helyjä yms alkuun. Onnenonkijat ei kai olleet tähtäimessä.

Ei voi kuin ihmetellä joidenkin käsityksiä fiksuista miehistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kuvailema avioliitto perustuu molemminpuoliseen kunnioittamiseen ja toisen työn arvostamiseen. Mitään alistamista en pysty lukemaan rivienkään välistä. Eikö ihanneliitto ole juuri sitä? Kahden ihmisen läheinen, lämmin ja luottavainen suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa. Ei tarvitse kahlehtia itseään tai toista nykyisin niin itsekkääseen ajattelutapaan. Tässä tapauksessa mies haluaa luoda uraa ja samalla varmistaa perheen hyvinvointi. Ihannenainen haluaa kasvattaa lapsia ja pitää hyvää huolta kodista ja perheestä. Molemmat haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen, vain keinot ovat erilaisia. Ei se palkka määritä ihmisyyttä tai tärkeyttä elämässä.  

"jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa" - siis kuinka se on suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa, jos toinen on jo määritellyt, millainen toisen pitää olla?

Niin juuri. Mies on halunnut elämänkumppanissaan noita piirteitä. Vastaavasti nainen on hakenut tulevassa miehessään perhekeskeistä, lapsirakasta ja samalla työelämässä menestyvää miestä, joka oikeasti kunnioittaa äitiyttä. Kaksi täydellisesti yhteensopivaa perustavat elinikäisen liiton, johon lapsia saadaan ja huolehditaan riidoitta. Ehdoitta rakastetaan sekä lapsia että puolisoa. Miten tälläisessa suhteessa vain toinen on määritellyt ehdot ja arvot?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai näinkö sinä siellä vaativassa ja hyvin palkatussa työssäsi teet?

Kyllä minäkin pidän kahvitauon, tosin etupäässä siksi että pidän kahvista. Ap

Niin ja kuuntelet musiikkia ja ajattelet kivoja asioita? Hellanlettas.

No näinpä juuri tällä hetkellä. Asemani hyviä puolia ;) Ap

"Tällä hetkellä"? Sinulla on kylläkin vierähtänyt täällä tunti poikineen. Tuskinpa kukaan oikeasti hyvässä asemassa oleva täällä ehtii haastavalta työltään päivystämään. Anna kun arvaan: varastomies hiljaisina välipäivinä?

Minun veikkaukseni: työtön.

Olen kyllä kuullut alottajan kaltaisista työ"kavereista". Heitä vihataan koko työyhteisön voimin, kun nuo 50-luvun asenteet paistavat kilometrin päähän. Jostain kumman syystä eivät pysy kauan samassa työpaikassa.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisia vaikuttaa olevan itseriittoisia, kaulinta heiluttavia kontrollifriikkejä joiden ainoa herkkyys on hajuyliherkkyys. Ei siinä auta enää kauneus jos puuttuu hyvyys. Onko jäljellä iloisia, ystävällisiä naisia jotka nauttivat kodin keskipisteenä olemisesta, saavat arvostusta ja kunnioitusta lastenhoidosta, ruuanlaitosta yms. ilman elatuksen murheista miehen hankkiessa elannon. Tärkein työ tehdään kodin seinien sisällä. Mutta liikaa tämän ymmärtäminen on vaadittu kiukkupussilta, nirppanokkaiselta mielensäpahoittajalta. Tuollaista käytöstä kun voi ymmärtää ja hyväksyä vain kuukautisten aikana. Mistä löytää aidosti herttaisen naisihmisen? Ulkonäkö on sivuseikka ja ikä vain numeroita, lapsirakkaana minua ei haittaa jos on yh. Luonne ratkaisee sen onnellisuuden parisuhteessa, tämä läksy on opittu.

Minua on joskus kutkuttanut ajatus kotirouvana olosta(varsinkin kun ei tunnu löytyvän töitä),mutta olisi ihan hirveää olla taloudellisesti täysin toisen armoilla.Siis jos on virallisesti jonkun toisen elätettävänä,ei taida saada omaa rahaa mistään? Itsenäisyys menee mukavuudenhalun edelle,kyllä yhä etsin töitä enkä elättäjää :D

En tosin ymmärrä,miksi naisella ei voisi olla aidosti herttainen luonne,vaikka hän ei haluaisikaan elää kuin 50-luvulla.Ei ainoat vaihtoehdot ole kaulinta heiluttava kiukkupussi tai herttainen kodinhengetär,on niitä välimuotojakin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niin. Jos jäi epäselväksi niin en ole naisvihaaja enkä naisten alistaja. Päinvastoin huolehdin naisestani, sehän tässä on tarkoitus. Ap

Kukahan naisvihaaja myöntää olevansa naisvihaaja, varsinkin silloin kun on etsiskelemässä vaimoa alistettavakseen?

Luullakseni myös suurimmalla osalla naisista on odotuksia tulevaa kumppaniaan kohtaan sekä odotuksia parisuhteeltaan ja perhe-elämältään. Tuskin he ovat miesvihaajia, jos luettelevat ominaisuuksia joita eivät halua tulevalta kumppaniltaan tai piirteitä joita eivät etsi tai siedä. Todennäköisesti odotuksia on myös taloudellisen vakauden suhteen vaikkei sitä suoraan kehdata myöntää. Nainen, joka sanoo "en seurustelisi työttömän alkoholiongelmaisen lyhyen läskin kanssa" tai "en seurustelisi playerin kanssa huolimatta komeudesta koska en hyväksy pettämistä" tuskin on miesvihaaja. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kuvailema avioliitto perustuu molemminpuoliseen kunnioittamiseen ja toisen työn arvostamiseen. Mitään alistamista en pysty lukemaan rivienkään välistä. Eikö ihanneliitto ole juuri sitä? Kahden ihmisen läheinen, lämmin ja luottavainen suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa. Ei tarvitse kahlehtia itseään tai toista nykyisin niin itsekkääseen ajattelutapaan. Tässä tapauksessa mies haluaa luoda uraa ja samalla varmistaa perheen hyvinvointi. Ihannenainen haluaa kasvattaa lapsia ja pitää hyvää huolta kodista ja perheestä. Molemmat haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen, vain keinot ovat erilaisia. Ei se palkka määritä ihmisyyttä tai tärkeyttä elämässä.  

"jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa" - siis kuinka se on suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa, jos toinen on jo määritellyt, millainen toisen pitää olla?

 

Niin juuri. Mies on halunnut elämänkumppanissaan noita piirteitä. Vastaavasti nainen on hakenut tulevassa miehessään perhekeskeistä, lapsirakasta ja samalla työelämässä menestyvää miestä, joka oikeasti kunnioittaa äitiyttä. Kaksi täydellisesti yhteensopivaa perustavat elinikäisen liiton, johon lapsia saadaan ja huolehditaan riidoitta. Ehdoitta rakastetaan sekä lapsia että puolisoa. Miten tälläisessa suhteessa vain toinen on määritellyt ehdot ja arvot?  

"Ehdoitta rakastetaan"? Kyllähän ap:n avauksessa ja kommenteissa melkoisia ehtoja sille rakkaudelle ja rakastamiselle on esitetty.

Työvoimatoimistosta. Maksathan riittävän suuren palkan henkilölle, joka siivoaa, kokkaa ja hoitaa lapsia.

"Tällä hetkellä"? Sinulla on

Minun veikkaukseni: työtön.

Olen kyllä kuullut alottajan kaltaisista työ"kavereista". Heitä vihataan koko työyhteisön voimin, kun nuo 50-luvun asenteet paistavat kilometrin päähän. Jostain kumman syystä eivät pysy kauan samassa työpaikassa.[/quote]

Laittakaa mailia niin kerron tarkemmin yksityiskohtia urastani. Vastaan tuohon ja muihinkin kysymyksiinne. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on selvästi suomalaisille naisille kova paikka. Kommentit ovat katkeria, halveksuvia ja vähätteleviä. Ollaan siinä uskossa, että täydellinen tasa-arvo on onni ja autuus. Niin täydellinen, että se on otettava väkisin vaikka seksillä kiristämällä ja nostettava parisuhteen tärkeimmäksi arvoksi. Kotityöt on pakko jakaa ja valvoa ja siinä missä ennen oli miesten työt ja naisten työt, on nykyisin miesten työt ja yhteiset työt.

Miehessä on oltava gurmeekokin vikaa ja mielellään tonibjörk hymy ja lihastakin. Imurointi on osattava ja kodin koristelu pääsiäis- tai joulusesonkiin. Silitystaidot tottakai, eihän moderni nainen miehen paitaa silitä herranjestas! Ei ole myöskään tavatonta nähdä naisen kiroilevan talvipakkasella parkkipaikalla auton lamppua ruuvatessaan kun pakko väkisin yrittää tasapuolisuuden nimissä hoitaa autokin. Rahaa tienatessa nainen ei saa jäädä miehen jalkoihin mistään hinnasta, vaan pitää säilyttää oma pankkitili, ura ja itsenäisyys. Ei vaikka mies tarjoutuisi ilomielin kustantamaan elämän kaikilla herkuilla ja sitoutumaan siihen.

Näissä asioissahan ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta ei se totuus ole kaikille tuo. Ei tasa-arvo ole se Platonin idea-avaruudessa kummitteleva täydellisen parisuhteen huipentuma. Me olemme biologisestikin erilaisia, haloo! Jokainen parisuhde muotoutukoon tekemisten ja maksamisten suhteen niin, miten osapuolet sen parhaaksi kokevat.

Ap kiltisti kysyi mistä hän löytäisi perinteisen kunnon naisen. Tälläkin palstalla jatkuvasti huudellaan perinteisten kunnon miesten perään mutta mistä se kunnon nainen? Se, jolle kotityöt eivät ole valtataistelua, se joka saa jopa iloa puuhailusta ja joka uskaltaa luottaa rakastaen mieheensä? Se joka iloitsee siitä että tyydyttää miehen tarpeet ja kokee sen kunnia-asiana? Sellainen nainen saa aivan erilaisen varmuuden ja tyydytyksen parisuhteesta kuin kirjanpidon ja laskentatoimen prosesseja kotona soveltava itkupussi.

En jaksanut lukea sepustustasi alkua pitemmälle, mutta selitän sinulle mistä vihamielisyys aloittajaa kohtaan tulee.

"Suurin osa naisia vaikuttaa olevan itseriittoisia, kaulinta heiluttavia kontrollifriikkejä joiden ainoa herkkyys on hajuyliherkkyys. Ei siinä auta enää kauneus jos puuttuu hyvyys."  "...tämän ymmärtäminen on vaadittu kiukkupussilta, nirppanokkaiselta mielensäpahoittajalta. Tuollaista käytöstä kun voi ymmärtää ja hyväksyä vain kuukautisten aikana." 

Aloittaja kirjoitti noin. Hän on häijy, provosoiva naisvihaaja, joka toivoo vain että löytäisi haukuttavakseen ja sorrettavakseen vieläkin heikomman ja säälittävämmän ihmisen kuin itse on.

Kirsikkana kakun päällä, aloittaja sanoo: "Luonne ratkaisee sen onnellisuuden parisuhteessa, tämä läksy on opittu." Aloittajan luonne on sitä luokkaa, että hän pilaa kenen tahansa naisen elämän. Jos joku on riittävän typerä kiinnostuakseen. Tuskin on, vaikka aloittaja on täällä vastannut itselleen pari kertaa naisena ja ilmaissut kiinnostustaan.

 

Ok, tämä selvensi asiaa. Aloitusviestin sävy on kieltämättä tarpeettoman hyökkäävä ja leimaava ja pääsi unohtumaan pitkää viestiketjua lukiessa. Oman kirjoitukseni pointtien takana silti seison.

-pitkän sepustuksen kirjoittaja

Jos tuo oikeasti pääsi unohtumaan, niin ei ilmeisesti paljon häirinnyt noin törkeä käytös. Eli melkoisilla ennakkoasenteilla tulit keskusteluun mukaan, jos toisten solvaaminen on niin pikkujuttu - kunhan kohteena ovat naiset. Joten pointtisi eivät paljon kiinnosta.

Ainakin pystyn myöntämään virheeni. Lokaa on heitetty keskustelussa molempiin suuntiin, joten se siitä. Naisia en todellakaan vihaa, vaan rakastan näitä ihanuuksia, jotka sulostuttavat elämääni! :)

Nii mut kyl ne muutkin. Hiekkalaatikkotasoa. Eikös avauksessa ollut kyse siitä, ettei näitä elämää sulostuttavia ihanuuksia tunnu ap:lle löytyvän? En tosin ihmettele.

En ole AP, vaan pitkän viestin runoilija. Ja kyllä, naiset ovat aina olleet se suloisin asia elämässäni ja niitä on ollut ihan riittävästi.

Pointtini on, että älkää katsoko liikaa muista mallia miten löydätte onnellisuuden tai tuomitko muita heidän tavoitteluissaan. Ap oli idiootti aloittaessaa loanheiton, mutta varmaan halusi herätellä ja provosoida tätä kireää nykyilmapiiriä, jossa ei oikein anneta kaikkien kukkien kukkia vaan tasapäistetään ja tasa-arvoistetaan kaikki sukupolvet ja -puolet samaan laariin ja samalle vaateosastolle. Ei se fundamentaalinen tasa-arvo ole mikään onni-automaatti. Tehkää työtä jos haluatte, nauttikaa seksistä, oppikaa iloitsemaan siitä, että tuotatte puolisollenne iloa vaikka hoitamalla ne kotityöt ihan pyynteettömästi! Niin miehet kuin naisetkin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkein innostuin kun diili kuulosti hyvältä, sit muistin et ainiin, mähän oonkin väsynyt ja äkänen akka ja naimisissakin vielä. Ap:lle: ehkä kannattaisi tsekata hoitajat ja lastentarhaopet? Tuntuu heistä osa olevan aidosti hyvin herttaista väkeä. Enkä voi uskoa etteikö noilla ehdoilla tarjokkaita löytyisi. Vaikutat ihan fiksulta mieheltä, elämäkin tainnut kouluttaa (kuin meitä kaikkia), onnea sinulle ja tulevalle puolisollesi rakkauteen! Muuten etenisin varovasti vaimoehdokkaan kanssa, ei liikaa villejä lahjoja ja helyjä yms alkuun. Onnenonkijat ei kai olleet tähtäimessä.

Ei voi kuin ihmetellä joidenkin käsityksiä fiksuista miehistä.

ja olen vielä tuplamaisteri femakko, go figure... jos ap on kerran valmis sijoittamaan omaisuuttaan vapaaehtoisesti puolison nimiin riittävissä määrin, antaa kuitenkin tasapuolisesti vaikuttaa perheen päätöksentekoon eikä rajoita perheen ulkopuolista elämää, ja nainen kokee järjestelyn hyväksi, en pysty näkemään asiassa ongelmaa. Onnellisuus on ainoassa elämässämme olennaisempaa kuin poliittinen korrektius, eikä politiikka kuulu makuuhuoneeseen. Itse en tähän järjestelyyn pysty, koska varallisuutemme ei riitä, mutta pienten lasten kanssa elämä olisi hurjasti helpompaa kun toinen voisi vain olla kotona. Tulotasomme ovat melko tasaiset ja meillä mieskin on ollut vuorollaan kotona vauvavuosina, mutta jos toinen tienaa huomattavasti enemmän, on ihan luontevaa jakaa työt. Tai jos haluaa vaan järjestää elämänsä niin. En vastusta homoliittoja, en tasan jaettuja heteroliittoja, mutta en myöskään puoliksi jaettuja liittoja kunhan molempien oikeudet on turvattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kuvailema avioliitto perustuu molemminpuoliseen kunnioittamiseen ja toisen työn arvostamiseen. Mitään alistamista en pysty lukemaan rivienkään välistä. Eikö ihanneliitto ole juuri sitä? Kahden ihmisen läheinen, lämmin ja luottavainen suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa. Ei tarvitse kahlehtia itseään tai toista nykyisin niin itsekkääseen ajattelutapaan. Tässä tapauksessa mies haluaa luoda uraa ja samalla varmistaa perheen hyvinvointi. Ihannenainen haluaa kasvattaa lapsia ja pitää hyvää huolta kodista ja perheestä. Molemmat haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen, vain keinot ovat erilaisia. Ei se palkka määritä ihmisyyttä tai tärkeyttä elämässä.  

"jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa" - siis kuinka se on suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa, jos toinen on jo määritellyt, millainen toisen pitää olla?

 

Niin juuri. Mies on halunnut elämänkumppanissaan noita piirteitä. Vastaavasti nainen on hakenut tulevassa miehessään perhekeskeistä, lapsirakasta ja samalla työelämässä menestyvää miestä, joka oikeasti kunnioittaa äitiyttä. Kaksi täydellisesti yhteensopivaa perustavat elinikäisen liiton, johon lapsia saadaan ja huolehditaan riidoitta. Ehdoitta rakastetaan sekä lapsia että puolisoa. Miten tälläisessa suhteessa vain toinen on määritellyt ehdot ja arvot?  

"Ehdoitta rakastetaan"? Kyllähän ap:n avauksessa ja kommenteissa melkoisia ehtoja sille rakkaudelle ja rakastamiselle on esitetty.

Mutta jos ja kun ne ehdot ja vaatimukset kohtaavat puolin ja toisin? Eikä aloittajan kirjoituksessa pyydetty kuuta taivaalta, vain mukavaa ja arjessa läsnäolevaa naista joka on kypsä äidiksi.  

Nii mut kyl ne muutkin. Hiekkalaatikkotasoa. Eikös avauksessa ollut kyse siitä, ettei näitä elämää sulostuttavia ihanuuksia tunnu ap:lle löytyvän? En tosin ihmettele.[/quote]

Vaimon kuoleman jälkeen kesti aikansa surutyössä ja siinä, että koin olevani valmis parisuhteeseen. Muutamat lyhyet tapailut jäivät lyhyiksi lähinnä siksi, etteivät olleet mitä etsin. Olen tavannut vääränlaisia ihmisiä (minulle vääränlaisia). Ap

Haen itse miespuolista kotiorjaa.

Minä maksan, miehen tulee olla komea, fiksu, siivota ja olla lasten kanssa, hän saa puuhastella myös vapaa-ajalla, esim.salilla.

Mene takaisin keskiajalle ap toiveinesi.

Vielä yksi kysymys, sitten kun lapset ovat kasvaneet. Saako sitten vaimo mennä töihin?

Vierailija kirjoitti:

Haen itse miespuolista kotiorjaa.

Minä maksan, miehen tulee olla komea, fiksu, siivota ja olla lasten kanssa, hän saa puuhastella myös vapaa-ajalla, esim.salilla.

Mene takaisin keskiajalle ap toiveinesi.

Minä tosin en etsi kotiorjaa ;) Ap

Näkisin että tämä on nettipalstojen ongelma. Ilman provosoivaa aloitusta on vaikea saada keskustelua aikaiseksi, toisaalta saattaa tulla provosoineeksi liikaa ja sithän juttu onkin jo väärillä urilla...