Mistä löytää palvelualttiin kotihengettären?

Vierailija kirjoitti:

Vielä yksi kysymys, sitten kun lapset ovat kasvaneet. Saako sitten vaimo mennä töihin?

 

Toki. Minusta pienten lasten tulee saada kasvaa kotona. Ap

Minä ymmärrän ap:tä hyvin. Mikäli tutustuisin häneen ja huomaisin,että hän on ihmisenä mukava ja mahdollisesti sopiva kumppani,voisin hyvin elää hänen kanssaan.

En ole millään tavoin ura/työsuuntautunut ja jos pelisäännöt olisi sovittu ja puolison elämä turvattu myös eron sattuessa eli puoliso saa "turvan" taloudellisesti myös silloin. Voisin hyvin elää näin rauhallisella ja hyvällä mielellä. Minulla on lapsia ja olen onnellisesti naimisissa ja minulla on oma yritys joten en ole mikään loisija,kuten joku varmasti kohta heittää.

Mutta ymmärrän tilanteen hyvin ja toivon ap;lle onnea,toivottavasti löydät kumppanin,joka sopii sinulle,sovitte pelisäännöt ja kumpikin arvostaa toisen tuomaan panosta yhteiseen elämään.

Vierailija kirjoitti:

Minä ymmärrän ap:tä hyvin. Mikäli tutustuisin häneen ja huomaisin,että hän on ihmisenä mukava ja mahdollisesti sopiva kumppani,voisin hyvin elää hänen kanssaan.

En ole millään tavoin ura/työsuuntautunut ja jos pelisäännöt olisi sovittu ja puolison elämä turvattu myös eron sattuessa eli puoliso saa "turvan" taloudellisesti myös silloin. Voisin hyvin elää näin rauhallisella ja hyvällä mielellä. Minulla on lapsia ja olen onnellisesti naimisissa ja minulla on oma yritys joten en ole mikään loisija,kuten joku varmasti kohta heittää.

Mutta ymmärrän tilanteen hyvin ja toivon ap;lle onnea,toivottavasti löydät kumppanin,joka sopii sinulle,sovitte pelisäännöt ja kumpikin arvostaa toisen tuomaan panosta yhteiseen elämään.

Kiitos. Ap

Itse oon ap:n kuvailema nainen, tosin mun pitää tehdä töitäkin hieman että saadaan kaikki kulut katettua. Teen töitä kotoa käsin ja rahat käytän itseeni ja esim osallistun matkoihin ja yhteisten harrastusten kustannuksiin, mies maksaa asumisen, vakuutukset, ruoat jne pakolliset kulut.

Mielelläni hoidan kotia sen edestä että mies tienaa enemmän ja tekee töitä enemmän. Vaikka mieheni maksaa enemmän asioita niin ei ole mikään ihmeellinen kontrollifriikki tai väkivaltainen hullu, tykkää vaan et kotona on siistiä ja ruoka valmiina kun tulee raskaan päivän jälkeen töistä pois. Lapsia meillä ei vielä ole, toivottavasti joskus.

Kyllä meitä naisia on mutta taidetaan olla naimisissa jo :)

Vierailija kirjoitti:

Mä taas en tajua miksi joku väkisin haluaa tehdä kotityöt töiden päälle tai tapella niiden jakamisesta. Jos miehen palkalla elettäis nii en päivääkään raatais töissä. T. Ei-feministi ja kypsä lh

Ei kai kukaan sellaisesta raatamisesta varsinaisesti nauti,mutta työstä saa sisältöä elämään ja palkkaa,kotityöt taas täytyy tehdä jotta olisi puhtaita astioita,vaatteita ja koti.Tietysti jos onnistuisin jotenkin ulkoistamaan kaikki kotityöt tai saisin miehen,joka haluaa olla vain kotona ilman rahaa,en päivääkään raataisi kotitöissä.Mikä tahansa palkkatyö voittaa kodinhoidon.

Eli ei,ihmiset eivät väkisin halua tehdä sekä kotitöitä että oikeita töitä,mutta niin tehdään koska täytyy.

Vierailija kirjoitti:

Leikitään, että olen tuollainen, ja jään siis kotiin ensin hoitamaan lapsia ja sitten kotirouvaksi. Itselläni on tämän liiton solmiessamme vain opintolainaa eikä mitään omaisuutta.

- Otatko siis yksin asuntolainan maksettavaksesi mutta asunto pannaan molempien nimiin?

- Vaaditko avioehdon?

- Entä muu kiinteä ja irtain omaisuus, pannaanko se molempien nimiin, vaikka sinä yksin vastaat maksamisesta?

- Sopiiko, että nämä tällaiset paperit tehdään asianajajien kanssa? Sukulaiseni todennäköisesti suostuisi edustamaan minua ilman maksua

- Äitiys-, vanhempain- ja kotihoidontuella saanen käyttää ko. maksut omiin menoihini, mutta entä sen jälkeen: paljonko olet valmis maksamaan minulle viikottain tai kuukaudessa "omaa rahaa", kun olen kotirouvana? Ja/tai millaista luottolimiittiä olet ajatellut yhteiseen korttiimme (jonka sinä siis yksin maksat)?

- Paljonko kykenet sijoittamaan eläkerahastooni kuukausittain?

- Mitä tapahtuu, jos jäät työttömäksi?

- Saanko minäkin päättää esimerkiksi yhteisistä lomakohteista, vaikka sinä yksin maksaisit molempien matkan?

---> KAIKKIIN EDELLÄ MAINITTUIHIN VASTAAN KYLLÄ (JA EN VAADI)!

Lisätään kirjalliseen sopimukseen vain pari kohtaa osallesi:

- lupaat rakastaa minua myötä ja vastamäessa, ja ihan sellaisenaan kuin olen tavatessamme

- annat hellyttä ja läheisyyttä (lähes) päivittäin

- rakastelemme, jos ei nyt päivittäin, niin pari -kolme kertaa viikossa

- ja viimeisenä: mikäli sinä aiheutat (uskottomuus)toimillasi avioeron niin sopimus on mitätön.

Luulisi, että tällaisia naisia löytyy. Tuossa on vaan se ongelma, että nuorena/ ennen lapsia ei voi varmuudella tietää, millainen äiti on, montako lasta haluaa, viihtyykö todella kotona koko ikänsä (harrastuksista ym. huolimatta). Synnytyksen jälkeisen masennuksen voi saada kuka tahansa jne. Mielestäni kukaan ei voi luvata etukäteen olevansa hyvä äiti ja onnellinen kotirouva loppuikäänsä.

128 oikeastaan yh-äiti olisi loistava. Näkisi miten hän kohtelee lapsiaan ja käyttäytyy heidän seurassaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kuvailema avioliitto perustuu molemminpuoliseen kunnioittamiseen ja toisen työn arvostamiseen. Mitään alistamista en pysty lukemaan rivienkään välistä. Eikö ihanneliitto ole juuri sitä? Kahden ihmisen läheinen, lämmin ja luottavainen suhde, jossa molemmat saavat vapaasti olla omanlaisensa. Ei tarvitse kahlehtia itseään tai toista nykyisin niin itsekkääseen ajattelutapaan. Tässä tapauksessa mies haluaa luoda uraa ja samalla varmistaa perheen hyvinvointi. Ihannenainen haluaa kasvattaa lapsia ja pitää hyvää huolta kodista ja perheestä. Molemmat haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen, vain keinot ovat erilaisia. Ei se palkka määritä ihmisyyttä tai tärkeyttä elämässä.  

Kaunis satu niin kauan kuin todellisuus tulee vastaan. Ei ole olemassa tällaisia patenttiratkaisuja elämässä. Niin monta avioliittoa, jossa alkuun on ajateltu, että tässä on nyt se minun parempi puoliskoni ja yhdessä ratsastetaan auringonlaskuun, on kaatunut johonkin. Kyllästymiseen (niin... se turvallisuus, minkä perään ap:kin haikailee, on usein ansa) Kumppani toimii niin kaavamaisen ennalta odotettavasti, arki on samantekevää ja samankaltaista päivästä, viikosta, vuodesta toiseen. Toinen on itsestäänselvyys mitä vielä vahvistaa "kotihengetär" tyyppiset vahvat ennakko-odotukset. Tai sitten kumppani muuttuu, sairastuu, pettää. Tai sitten verkkokalvolle tulee jostain joku nuorempi, houkuttelevampi tai seksikkäämpi. Kuinka moni nainen on uhrannut ison osan elämäänsä miehen ja perheen eteen ja sitten tullut jätetyksi jonkun nuoren naisen takia? Siinä ei silloin paljon lohduta muisto "suurista lupauksista" huolehtia ja elättää. Silloin ollaan tilanteessa, jolloin on ehkä liian vanha kouluttautumaan tai samaan työpaikkaa, kun parhaat vuodet on hoidettu yhteistä kotia ja lapsia.

Siksi tarttuminen ap:n ehdottamaan kotihengettären/ ylläpidettävän vaimon rooliin on

lyhytnäköistä ja tyhmää. Ja jos itse olisin ap, en missään nimessä haluaisi ottaa näin vahvasti vastuulleni toisen ihmisen onnellisuutta, koska todennäköisesti joutuisimme molemmat pettymään karvaasti.

130, olen aina ollut uskollinen ja tiedän olevani jatkossakin. Voin tarjota vakautta ja turvallisuutta taloudellisesti, emotionaalisesti ja fyysisesti. Siihen urautumiseenkin on keinonsa, satun tietämään muutaman ja loput opettelen enemmän kuin ilomielin. Parisuhteessa missä tahansa ollaan aina vastuussa myös toisesta - siitä, että kumppanilla on hyvä olla ja toinen kokee olevansa arvostettu, rakastettu ja kunnioitettu. Ap

Edelleen jos haluat keskustella lisää yksityisemmin niin bemine@europe.com mailista tavoittaa. Ap

Entä jos ei tee kotitöitä riittävän "hyvin"?

Vierailija kirjoitti:

130, olen aina ollut uskollinen ja tiedän olevani jatkossakin. Voin tarjota vakautta ja turvallisuutta taloudellisesti, emotionaalisesti ja fyysisesti. Siihen urautumiseenkin on keinonsa, satun tietämään muutaman ja loput opettelen enemmän kuin ilomielin. Parisuhteessa missä tahansa ollaan aina vastuussa myös toisesta - siitä, että kumppanilla on hyvä olla ja toinen kokee olevansa arvostettu, rakastettu ja kunnioitettu. Ap

Oletpa ap ihana! :) Toivon todella että löydät etsimäsi! Tuollaisesta miehestä minäkin monen muun tavoin haaveilen, mutta en varmaan olisi koskaan tarpeeksi rohkea ottamaan yhteyttä kaltaiseesi mieheen. Kun on rakkaudessa aina joutunut pettymään, alkaa pelätä ettei ole edes ansainnut onnea ja hyvää miestä.

Mielestäni APn odotukset ovat ihan normaaleja. On meitä naisiakin vielä, jotka haluaisivat "vain" olla kotiäiteinä. Minä haluaisin saada lapsia ja olla heidän kanssaan kotona, jos se vain olisi mahdollista. Mielestäni ei ole tärkeämpää tehtävää kuin kasvattaa lapsista fiksuja aikuisia. Sen lisäksi minulla olisi enemmän aikaa tehdä kaikkea mistä minä nautin. Maailmassa on niin paljon kaikkea mielenkiintoista, ettei minulla ole koskaan aikaa tehdä sitä kaikkea. Jos olisin kotona lasten kanssa, minulla olisi siihen hieman paremmat mahdollisuudet.

Minä olen, mutta olen jo varattu, naimisissa 4 vuotta. Mies käy töissä 8-16, minä teen _kaikki_ kotityöt viimeisen päälle. Aina on koti tiptop, kiiltävä ja järjestyksessä, pyykkikorit tyhjennetty ja ruokaa valmiina (teen myös miehelle töihin ruoan). Käyn kaupassa jos mies haluaa, hoidan lasta että mies pääsee harrastuksiin. En vaadi osallistumista kodin töihin. Tuon voileipiä nenän eteen jos hän pyytää.

Vastaavasti mies kustantaa kaunistautumiseni, omat harrastukseni jne. Tosin saanhan minäkin kotona olosta rahaa nettona n. 700 e, kun lapsi on vielä pieni.

Nautin tästä. Mieskin tykkää tästä näin, aina silloin tällöin varmistelen että ei ole mieli muuttunut. Pidän itseni nättinä, olen aina valmis myös seksiin. Kun tulee tarve saada "älyllistä haastetta", opiskelen itsekseni.

Mies on toisinaan sanonutkin että mielestään olisi hyvä jos yhteiskunta olisi osittain niin kuin ennen. Kun naisilla nyt kuitenkin useammin on enemmän osaamista ja suuntautumista kodin asioihin nähden.

AP:n kannattaa panna nettiin treffi-iloitus, jossa etsii suoraan tuollaista naista ja listaa myös nuo kaikki sopimuksen ehdot, jotka on valmis täyttämään ja paljonko maksaa naiselle jne. Kyllä varmasti joku löytyy niillä ehdoilla, mutta helpompi löytää sellainen nainen, jos laittaa toiveet ja tarjoamansa tuote heti avoimesti esille. Suurin osa naisista kuitenkaan ei sellaista halua, niin ei hukkaa turhaan aikaa heihin. Itsenäistä naista ei voi tuollaiseksi muuttaa, joten pitää etsiä avoimin kortein.

Mutta ap on rehellinen. Ei tuhlaa itsenäisen naisen aikaa kun ei halua sellaista. Pisteet siitä.

Minä minä mutta sun pitää olla hyvännäköinen

Vierailija kirjoitti:

Minä minä mutta sun pitää olla hyvännäköinen

Olet muuten pinnallisempi kuin ap jolla ei ollut ulkonäkökriteerejä.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa naisia vaikuttaa olevan itseriittoisia, kaulinta heiluttavia kontrollifriikkejä joiden ainoa herkkyys on hajuyliherkkyys. Ei siinä auta enää kauneus jos puuttuu hyvyys. Onko jäljellä iloisia, ystävällisiä naisia jotka nauttivat kodin keskipisteenä olemisesta, saavat arvostusta ja kunnioitusta lastenhoidosta, ruuanlaitosta yms. ilman elatuksen murheista miehen hankkiessa elannon. Tärkein työ tehdään kodin seinien sisällä. Mutta liikaa tämän ymmärtäminen on vaadittu kiukkupussilta, nirppanokkaiselta mielensäpahoittajalta. Tuollaista käytöstä kun voi ymmärtää ja hyväksyä vain kuukautisten aikana. Mistä löytää aidosti herttaisen naisihmisen? Ulkonäkö on sivuseikka ja ikä vain numeroita, lapsirakkaana minua ei haittaa jos on yh. Luonne ratkaisee sen onnellisuuden parisuhteessa, tämä läksy on opittu.

Niinpä... Moni asia olisi paremmalla mallilla jos äideillä (tai isillä) olisi varaa olla kotona lastensa kanssa. Lapset jätetään jo pienestä hoitoon. Ventovieraille ihmisille. Mätä juttu.