Mistä löytää palvelualttiin kotihengettären?
Suurin osa naisia vaikuttaa olevan itseriittoisia, kaulinta heiluttavia kontrollifriikkejä joiden ainoa herkkyys on hajuyliherkkyys. Ei siinä auta enää kauneus jos puuttuu hyvyys. Onko jäljellä iloisia, ystävällisiä naisia jotka nauttivat kodin keskipisteenä olemisesta, saavat arvostusta ja kunnioitusta lastenhoidosta, ruuanlaitosta yms. ilman elatuksen murheista miehen hankkiessa elannon. Tärkein työ tehdään kodin seinien sisällä. Mutta liikaa tämän ymmärtäminen on vaadittu kiukkupussilta, nirppanokkaiselta mielensäpahoittajalta. Tuollaista käytöstä kun voi ymmärtää ja hyväksyä vain kuukautisten aikana. Mistä löytää aidosti herttaisen naisihmisen? Ulkonäkö on sivuseikka ja ikä vain numeroita, lapsirakkaana minua ei haittaa jos on yh. Luonne ratkaisee sen onnellisuuden parisuhteessa, tämä läksy on opittu.
Kommentit (155)
Ei se kotona oleminen ole pitemmän päälle mitään kivaa hommaa. Jokainen kotiäiti ja työtön tietää kuinka ihminen vähitellen alkaa kuolla sisältä virikkeettömyyden ja sosiaalisen elämän näivettyessä.
Vaatii tietynlaista luonnetta täyttääkseen tuollaiset vaatimukset: jääkylmiä hermoja, suunnitelmallisuutta, perfektionismia, kotikeskeisyyttä ja äidillisyyttä, vahvuutta ja johtajuutta. Ja ennen kaikkea miehen täytyy vaatia itseltään yhtä paljon kuin vaimoltaan, ei kukaan sialle ilmaiseksi palvelijaksi ryhtyisi. Mikäli mies ei anna yhtä paljon takaisin, tulee naisesta joko exä tai sitten kaulinta heiluttava kontrollifriikki. Kannattaa muistaa tämä kun käsittelee katkeroitumistaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kotona oleminen ole pitemmän päälle mitään kivaa hommaa. Jokainen kotiäiti ja työtön tietää kuinka ihminen vähitellen alkaa kuolla sisältä virikkeettömyyden ja sosiaalisen elämän näivettyessä.
Siksi onkin tärkeää että voi harrastella mieluisia asioita, tehdä ostoksia, tavata ystäviä, matkustella ja elämässä on vaihtelua. Annan täyden tukeni näihin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei se kotona oleminen ole pitemmän päälle mitään kivaa hommaa. Jokainen kotiäiti ja työtön tietää kuinka ihminen vähitellen alkaa kuolla sisältä virikkeettömyyden ja sosiaalisen elämän näivettyessä.
Minusta se on aivan ihanaa. Ei ole lapsiakaan riesana. Olen opiskellut uutta kieltä ja treenannut mielettömän paljon englantiakin, opetellut maalaamaan, kuntoilen paljon, luen, hoidan puutarhaa kesällä, laitan joka päivä uuden ruuan ja rakastan ruuanlaittoakin. Kavereita näen muutaman kuukauden välein ja perhettäni liki viikottain, ei ole tarvetta enempiin ihmiskontakteihin kun viihdyn yksinäni. Miehen kanssa vietämme laatuaikaa joka ilta. Tuntuu että päivässä on liian vähän tunteja!
-19
Vierailija kirjoitti:
Eli tavallaan ap haikailee takaisin sinne 50-luvulle, jolloin nainen oli taloudellisesti ja henkisesti alisteinen miehen oikuille. Kuka haluaa luovuttaa päätäntävallan ja oman autonomiansa jollekin, joka sitten joka ikisen pikkuriidan yhteydessä muistaa muistuttaa asetelman olemassaolosta?
Avioliiton ja työpaikan yhdistäminen on muutenkin kyseenalaista. Ihmiset haluavat välillä olla vapaalla eivätkä jonkun "palveluksessa" 24/7.
Mistä muistuttelisin pikkuriitojen yhteydessä? Arvostan kotityötä ja lastenhoitoa. Toisekseen rahat ja omaisuus ovat yhteisiä. Ap
25, olet ymmärtänyt hienosti mitä elämä voi olla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vaatii tietynlaista luonnetta täyttääkseen tuollaiset vaatimukset: jääkylmiä hermoja, suunnitelmallisuutta, perfektionismia, kotikeskeisyyttä ja äidillisyyttä, vahvuutta ja johtajuutta. Ja ennen kaikkea miehen täytyy vaatia itseltään yhtä paljon kuin vaimoltaan, ei kukaan sialle ilmaiseksi palvelijaksi ryhtyisi. Mikäli mies ei anna yhtä paljon takaisin, tulee naisesta joko exä tai sitten kaulinta heiluttava kontrollifriikki. Kannattaa muistaa tämä kun käsittelee katkeroitumistaan.
Aivan varmasti vaadin itseltäni yhtä paljon. Nainen saa täyden vastineen. Vastoin oletustasi en ole katkeroitunut vaan tehnyt huomioita. Aiempi suhteeni ei päättynyt näistä syistä.
Samaa mietin minä, on ollut mahdollisuus olla kotona ja mies on pitänyt huolta. Meillä on kaksi poikaa joiden toivon löytävän mukavat, ystävälliset ja kivat kumppanit. Mitään ihq-prinsessoja tai p**n levittäjiä ei kaivata.
Täytyy ohjata hakemaan puoliso jostain kauempaa, kuin nirppanokkien piiristä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii tietynlaista luonnetta täyttääkseen tuollaiset vaatimukset: jääkylmiä hermoja, suunnitelmallisuutta, perfektionismia, kotikeskeisyyttä ja äidillisyyttä, vahvuutta ja johtajuutta. Ja ennen kaikkea miehen täytyy vaatia itseltään yhtä paljon kuin vaimoltaan, ei kukaan sialle ilmaiseksi palvelijaksi ryhtyisi. Mikäli mies ei anna yhtä paljon takaisin, tulee naisesta joko exä tai sitten kaulinta heiluttava kontrollifriikki. Kannattaa muistaa tämä kun käsittelee katkeroitumistaan.
Aivan varmasti vaadin itseltäni yhtä paljon. Nainen saa täyden vastineen. Vastoin oletustasi en ole katkeroitunut vaan tehnyt huomioita. Aiempi suhteeni ei päättynyt näistä syistä.
Tietysti annoit kaikkesi siinä suhteessa, eikä syy voi mitenkään olla sinun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tavallaan ap haikailee takaisin sinne 50-luvulle, jolloin nainen oli taloudellisesti ja henkisesti alisteinen miehen oikuille. Kuka haluaa luovuttaa päätäntävallan ja oman autonomiansa jollekin, joka sitten joka ikisen pikkuriidan yhteydessä muistaa muistuttaa asetelman olemassaolosta?
Avioliiton ja työpaikan yhdistäminen on muutenkin kyseenalaista. Ihmiset haluavat välillä olla vapaalla eivätkä jonkun "palveluksessa" 24/7.
Mistä muistuttelisin pikkuriitojen yhteydessä? Arvostan kotityötä ja lastenhoitoa. Toisekseen rahat ja omaisuus ovat yhteisiä. Ap
Niin, maalailet kovin ruusunpunaista kuvaa arjesta, jossa kaikki kuprut ja kumpareet on siloteltu rahalla pois. Tiedän, että sellaisiakin ihmisiä on. Kaikki rumat sanat, ikävät teot, lyönnit ym yritetään hyvittää rahatukulla, koska ei ole oikeita ihmissuhdetaitoja. Itsessään se on jo hyvin outo elämänasenne, sillä rahallahan ei kaikkea saa. Ei ainakaan todellista kiintymystä, ystävyyttä tai rakkautta. Ihanteesi naisesta on myös jotenkin staattinen. Sellaisessa odotuksessa piilee miina, koska kaikki muuttuvat jatkuvasti. Ja millainen luonnevalio olet itse?
Pointti on kuitenkin se, että haluat käyttää valtaa. Kaikkihan on loppupeleissä kiinni siitä, kuinka sinä jonkin asian määrittelet. Täällä voit tietysti esittää valkopesten kaiken jatkuvasti parhain päin-- rahat ovat yhteisiä, mekö muka riitelisimme joskus jne. -- mutta se tuskin kestää todellisuutta. Se, että joku jaksaisi jatkuvasti peesata sinua, olla sinun kanssa yhtä mieltä hymyssä suin, ei ole realismia.
Vierailija kirjoitti:
Ap, missä päin asut? Ikäsi?
Pk-seutu. 34. Ap
Aivan varmasti vaadin itseltäni yhtä paljon. Nainen saa täyden vastineen. Vastoin oletustasi en ole katkeroitunut vaan tehnyt huomioita. Aiempi suhteeni ei päättynyt näistä syistä.[/quote]
Tietysti annoit kaikkesi siinä suhteessa, eikä syy voi mitenkään olla sinun.[/quote]
Vaimoni nukkui pois sairauden vuoksi. Ja kyllä, annoin kaikkeni. Ap
Omasta mielikuvituksesta niitä löytyy ihan kasapäin. Mars sinne vaan takaisin uneksimaan.
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti vaadin itseltäni yhtä paljon. Nainen saa täyden vastineen. Vastoin oletustasi en ole katkeroitunut vaan tehnyt huomioita. Aiempi suhteeni ei päättynyt näistä syistä.
Tietysti annoit kaikkesi siinä suhteessa, eikä syy voi mitenkään olla sinun.
Vaimoni nukkui pois sairauden vuoksi. Ja kyllä, annoin kaikkeni. Ap
Tekikö itsarin kultaisessa häkissään?
Vierailija kirjoitti:
Ei avioehtoa, omaisuutemme on yhteistä ja tuon tuloni yhteiseen pöytään. Mikä on minun, on myös sinun ja saat käyttää sitä omanasi. Saat ostaa mitä tarvitset tai haluat kysymättä, sisustaa ja harrastella mieluisiasi asioita kunhan lapset saavat varttua kotona turvallisen aikuisen läsnäollessa. Haluan huolehtia sinusta ja perheestä, kaikki tehdään virallisesti ja taloudellinen turvallisuutesi on taattu kaikissa tilanteissa. Saat sijoitusrahastoja nimiksi eläkerahastojesi lisäksi ja joka kuukausi toivomasi summan tilillesi, käyttöoikeuden tiliini ja hyvän luottolimiitin. Sinä ratkaiset missä lomailemme koska osaat huomioida parhaiten perheemme tarpeet, sinä päätät missä asumme jotta arkesi on sujuvaa ja jos koet olevasi kiireinen pidämme siivoojan. Mutta toivon että olet iloinen, lempeä, ystävällinen, hyvä äiti lapsille ja kotiin on aina hyvä tulla. Ap
Miten oikea elämä voikin olla joillekin niin suuri haaste, että sitä ei vain millään kestä. Onhan näitä "miehiä" nähty. Pelkäävät kuollakseen työelämää ja ovat alistujia kaveripiirissään. Siksi haaveillaan tahdottomasta vaimosta, joka olisi olemassa vain pehmentääkseen yhteentörmäystä oikean maailman kanssa. Aloittaja haukkuu ja solvaa naisia estoitta tässä aloituksessa, mutta oikeassa elämässä kyyristelee nurkassa ja tärisee pelosta, jos muita ihmisiä on lähellä. Säälittävää.
Onko ikä-/ulkonäkövaatimuksia? Saako olla lapsia edellisestä liitosta?
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielikuvituksesta niitä löytyy ihan kasapäin. Mars sinne vaan takaisin uneksimaan.
Eiköhän löydy muualtakin. Tuksua jo ehdotettiin mutta häntä on vähän vaikea kuvitella huolehtimassa lapsista ;) Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko ikä-/ulkonäkövaatimuksia? Saako olla lapsia edellisestä liitosta?
Ulkonäöllä ei ole merkitystä. Ikäkin on vain numeroita. Tärkeintä on luonne ja se, että yhdessä on helppoa ja viihtyisää. Lapset aiemmasta liitosta eivät haittaa, itse olen lapsirakas. Tosin toivon kumppanin haluavan myös yhteisen lapsen. Ap
Eli tavallaan ap haikailee takaisin sinne 50-luvulle, jolloin nainen oli taloudellisesti ja henkisesti alisteinen miehen oikuille. Kuka haluaa luovuttaa päätäntävallan ja oman autonomiansa jollekin, joka sitten joka ikisen pikkuriidan yhteydessä muistaa muistuttaa asetelman olemassaolosta?
Avioliiton ja työpaikan yhdistäminen on muutenkin kyseenalaista. Ihmiset haluavat välillä olla vapaalla eivätkä jonkun "palveluksessa" 24/7.