Huomenna se taas nähdään millaisia naiset on!

ARGA kirjoitti:

naispelko sun pitäis alkaa salilla käymään niin tulis jotain rotia tohon touhuun

ei ihme että vihaa naisia ku eihän ne edes vilkase tollasta siimaa kohti

Minusta on jotenkin kauheaa, että ihminen kelpaa toiselle tekemällä itselleen ei-rakkaita asioita.

Sitähän tämä kaikki itsensä muokkaus ja ulkonäköhöpötyshomma on.

Eri asia, jos joku nyt sattuu tykkäämään rehkimisestä, urheilusta tai laittautumisesta, mutta en itse ainakaan tasan tee mitään, mitä en rakasta, kelvatakseni ihmiselle, joka rakastaa siis minua tekemässä ei-rakastamiani asioita!

Enpä voisi rakastaa itseäni sellaisen rakastajan kainalossa ja mitäs mä siitä koko rakkaudesta silloin saisin?

Satunnainen käyttäjä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käykö kateeks kun ne naiset ei juoksekaan sun perässä?

Tämä. Naispelko on kummallinen sekoitus ylpeää miestä, joka ainakin antaa sen vaikutelman, että hänestä olisi oikeudenmukaista, jos naiset juoksisivat myös hänen perässään. Vaikka samaan hengenvetoon sanoo vihaavansa itseään ja kertoo olevansa hirviö.

Ja sitten toisaalta antaa sen vaikutelman, ettei yhdenkään naisen tule häneen sekaantua, koska hän on niin vastenmielinen kauheus. (Lukija voisi tästä ajatella, että on siis oikein naispelon mielestä, että naiset juoksevat komeiden miesten perässä, niin saavat heille kuuluvat miehet.) Mutta sitten se ei olekaan niin, vaan on aivan härregud kauheaa, että naiset haluaakin kivan miehen!

Ja se, ettei naiset myönnä tätä on sitten se mahtiargumentti, miksi naispelko on asiansa kanssa oikeassa.

Aivan kuin naisissakin ei olisi itseään vihaavia syrjässä eläviä surkimuksia, jotka olisivat ikionnellisia kenestä tahansa Miehestä, joka heihin rakastuu, eivätkä kaipaa siihen kuorrutteeksi yhtään menestystä taikka rahaa.

Mutta ilmeisesti naispelko on sellainen vässykkä, joka ei haluakaan tietää itseään vihaavista naisluusereista, vaan haluaa olla Bieber, joka saa itseään rakastavan naisen.

Oksettavaa.

Olet melkein jäljillä, mutta et ihan.

Kyllä, vihaan itseäni, mutta en todellakaan toivo, että naiset juoksisivat perässäni. Olen aiemminkin kertonut miten toivoisin sen naisen, joka minusta kiinnostuu olevan samanlainen hylkiö ja ihmisromu kuin itsekin olen. Sehän on ihan selvää, että meillä olisi paljon yhteistä ja saisimme toisiltamme tukea vaikeana aikana, tuntisimme, että kelpaamme sellaisina kuin olemme. Ainakin minulle se merkkaisi paljon. Ja jos ajatellaan, että nainen joka olisi kohtuullisen normaali kiinnostuisi minusta niin mitä siitä seuraisi? Epäilen, että en pystyisi uskomaan sitä ja siitä seuraisi riitoja. Tuskin sellainen nainen edes katselisi kaltaistani "miestä" kovinkaan pitkään, sehän on ihan fakta. 

Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että enhän minä uskalla lähestyä naisia, en edes niitä syrjittyjä. Enkä minä edes tiedä mistä sellaisen naisen tästä läheltä löytäisin. Tietysti niitä on, mutta he ovat luultavasti samanlaisia kuin minä, että heistä ehkä näkee vilauksen jossain eikä kukaan tiedä heistä mitään. Siinäkin saattaisi olla sellainen ongelma, että uskoisiko se nainen, että haluaisin hänet. Itse ainakin olisi epäileväinen jos joku nainen ilmaisisi kiinnostuksensa.

Sehän on oikein, että komeat ja kauniit pariutuu keskenään, tämänkin olen aiemmin sanonut täällä. Ei se pakollista tetenkään ole. Miksi olla sellaisen kanssa, joka ei miellytä ulkoisesti? Esimerkiksi minä en pystyisi olemaan kauniin naisen kanssa millään, koska sehän olisi yksi helvetti sen vuoksi, että miehet lähestyvät sitä naista siitä huolimatta vaikka on varattu, osa varmaan juuri sen takia kun se nainen on varattu minulle, rumalle ihmisrauniolle josta ei näiden miesten mielestä ole mitään vastusta. En kestäisi sitä.

Terveisin Naispelko22

Samaistun sinuun, naispelko. Vaikka oon vanhempi, niin käyn läpi samoja ajatuksia "rakkauselämässäni" juuri nyt. Aivan samoja. Riitelytaipumusta myöten. Pelkoa, olla tykätty, pidetty, jopa rakastettu.

Mutta sanoisin sulle, että oot oikeasti vielä hyvin nuori, anna itsellesi aikaa.

Minä hyppäsin jonkin asian yli, etsin kumppanin, jonka kanssa olla, mutta jota en pääse lähelle vaikka päälläni seisoisin, koska pelot. Puhumattakaan, että päästäisin hänet lähelleni oikeasti. Aiemmin se ei haitannut, mutta olen ymmärtänyt elämän myötä, että olen esittänyt paljon asioita. Siis itselleni. Rohkeudesta (oikeasti sitä ei ole), pärjäämisestä (oikeasti sitä ei ole) jne. On rankkaa huomata aikuisena, että pentele, ei mulla olekaan näitä asioita, ne olivat olemassa ainoastaan suorittamalla niitä kuin siivousohjelmaa tai muuta pakollista ikävää, mutta se en ole oikea minä. Kuka minä olen? En tiedä.

Itsevihaa minulla on myös paljon. Sekin on uusi huomio. Ahaa, mukavaa, oon tiennyt olevani "vihainen", mutta se ei sula, ei lopu, kuten ehkä joskus kuvittelin. Voimme huijata itseämme, kaikki näyttää hetken (vuosikymmenen, ehkä kaksikin) joltain, miltei hienolta, mutta.... paska seuraa aina perässä. Kun ei kykene rakastamaan, niin mitä teen liitostani, johon nyt jollainlailla pystyin rynkemään, kun en uskaltanut edes pelätä? Siis myöntää, pelkään. Sä uskallat. Oot oikeilla jäljillä. Vaurioituneita lienemme, mutta oot oikeilla jäljillä ettet peitä sitä. Eikö?

Satunnainen käyttäjä kirjoitti:

ARGA kirjoitti:

naispelko sun pitäis alkaa salilla käymään niin tulis jotain rotia tohon touhuun

ei ihme että vihaa naisia ku eihän ne edes vilkase tollasta siimaa kohti

Minusta on jotenkin kauheaa, että ihminen kelpaa toiselle tekemällä itselleen ei-rakkaita asioita.

Sitähän tämä kaikki itsensä muokkaus ja ulkonäköhöpötyshomma on.

Eri asia, jos joku nyt sattuu tykkäämään rehkimisestä, urheilusta tai laittautumisesta, mutta en itse ainakaan tasan tee mitään, mitä en rakasta, kelvatakseni ihmiselle, joka rakastaa siis minua tekemässä ei-rakastamiani asioita!

Enpä voisi rakastaa itseäni sellaisen rakastajan kainalossa ja mitäs mä siitä koko rakkaudesta silloin saisin?

omasta terveydestään huolehtiminen on ihan perusasia

ARGA kirjoitti:

Satunnainen käyttäjä kirjoitti:

ARGA kirjoitti:

naispelko sun pitäis alkaa salilla käymään niin tulis jotain rotia tohon touhuun

ei ihme että vihaa naisia ku eihän ne edes vilkase tollasta siimaa kohti

Minusta on jotenkin kauheaa, että ihminen kelpaa toiselle tekemällä itselleen ei-rakkaita asioita.

Sitähän tämä kaikki itsensä muokkaus ja ulkonäköhöpötyshomma on.

Eri asia, jos joku nyt sattuu tykkäämään rehkimisestä, urheilusta tai laittautumisesta, mutta en itse ainakaan tasan tee mitään, mitä en rakasta, kelvatakseni ihmiselle, joka rakastaa siis minua tekemässä ei-rakastamiani asioita!

Enpä voisi rakastaa itseäni sellaisen rakastajan kainalossa ja mitäs mä siitä koko rakkaudesta silloin saisin?

omasta terveydestään huolehtiminen on ihan perusasia

Vaihdat siis puheenaihetta? Tai ainakin tulokulmaa sönkötyksillesi?

Noita poikia fanittaa teinitytöt. En nyt sanois niitä ihan naisiksi. Aikuiset naiset tuskin on pelaajia jahtaamassa, voit olla huoleti :) Teinitytöt on teinityttöjä, niillä on ihan oma mielenmaisemansa. Ihan kuten teinipoikia ei oikein voi aikuisiin miehiin verrata. 

Kyllä minäkin, 40v. nainen, noista pojista tykkään ja fanitan, mutta ihan silleen äidillisesti. Ja väitän että näin ajattelee suurin osa aikuisista naisista, taitavia ja kivoja poikia, mutta ei sen enempää. Ei edes mielikuvituksessa :)

Pakkoneuroosi kirjoitti:

Noita poikia fanittaa teinitytöt. En nyt sanois niitä ihan naisiksi. Aikuiset naiset tuskin on pelaajia jahtaamassa, voit olla huoleti :) Teinitytöt on teinityttöjä, niillä on ihan oma mielenmaisemansa. Ihan kuten teinipoikia ei oikein voi aikuisiin miehiin verrata. 

Kyllä minäkin, 40v. nainen, noista pojista tykkään ja fanitan, mutta ihan silleen äidillisesti. Ja väitän että näin ajattelee suurin osa aikuisista naisista, taitavia ja kivoja poikia, mutta ei sen enempää. Ei edes mielikuvituksessa :)

Kyllä kai parikymppiset lasketaan jo naisiksi? Ei ne teinejäkään enää taida olla. Eikä se minua varsinaisesti haittaa, että pyörivät niiden ympärillä, koska ei se minulta ole mitään pois. Otinpahan vaan asian esille kun täälläkin saa välillä lukea siitä miten naiset ei muka ole niin menestyneiden miesten perään. Nuo naiset on eläviä esimerkkejä siitä, että kyllä vaan menestyneet miehet tuntuvat suurta osaa naisista kiinnostavan.

Terveisin Naispelko22

Ohhoh, 

en jaksa varsinaiseen aiheeseen pureutua, koska menestyviä kiekkoilijoita on kourallinen, naisia miljoonia ja tunnen lisäksi keskimääräisen ihmisuroksen suorituskyvyn - yhtälöstä jää pari naista meille muillekin. 

Mutta onko tämä oikea foorumi aloituksessa esitetylle kritiikille. En ole nähnyt täällä ainuttakaan naisen avaamaa ketjua koko kisoista...

Ai miehiä ei ole kuuluisien tai menestyvien naisten perässä vai? Et taida sitten selvästikään vaan tietää aiheesta mitään. ;)

Naispelko kirjoitti:

Sen myönnän, että ei sitä ihan päivittäin tapahdu, eivätkä sitä todellakaan tee kaikki naiset, mutta en käsittääkseni ole väittänytkään, että kaikki niin tekisivät. Viikoittain sitä kuitenkin tapahtuu. Se vaan sattuu niin pirusti kun lähes kaikki naisilta saamani huomio on tuota inhottavaa paskaa, valehtelisin jos väittäisin ettei joskus olisi tehnyt mieli alkaa itkemään.

Melkein vielä inhottavammalta tuntuu kun joku sanoo, että nämä kokemukseni ovat jotain harhaa. Haha! Aika hauskaa, että näitä naureskeluja sattuu aina vain silloin kun olen jossain julkisella paikalla. Ei minulle kukaan missään metsässä ollessa naura, tai kotonakaan. Ja kuten sanottua niin kaikki naiset eivät sitä tee, silloin olisin huolissani jos näkisin jokaisen naisen nauravan ja pilkkaavan minua. Tietysti ne ovat yksittäisiä paskapäitä jotka tätä tekevät, mutta ei se silti hyvältä tunnu kun sitä tapahtuu niin usein.

Terveisin Naispelko22

En tietenkään voi kumota havaintojasi tuosta noin vaan, mutta pakko sanoa, että minun on aivan äärimmäisen vaikea uskoa, että noin monet ja noin usein sinulle naureskelisivat. Masentuneena (jolta siis mielestäni erittäin vahvasti vaikutat) tulkinnat voivat vääristyä paljonkin ilman, että kyse on mistään varsinaisista harhoista.

Muistelen nyt ihan sitä aikaa, kun itse olin nuorena masentunut (ja myös ollut koulukiusattu jossain määrin) niin koin koko ajan ympäristön uhkana ja suunnilleen kaiken puheen ja nauramisen itseeni kohdistuvana. Myöhemmin kyllä olen ymmärtänyt, että olin vain niin alemmuudentuntoinen, rikki ja ahdistunut ja ilman minkäänlaista itsetuntoa, että siksi tulkitsin ympäristön itselleni yhtä vihamieliseksi kuin mitä itse olin itselleni. Näin jälkikäteen ajateltuna voin sanoa, että kyllä se suurin vihamies itselleni olin minä itse. Vähän niin kuin sinäkin soimaat itseäsi kauheaksi ja tyhmäksi ja mitä lie. Se taitaa olla osittain ihan aitoa itsevihaa ja osittain itsesäälissä kierimistä ja katkeruutta?

Mutta tosiaan tuohon naureskeluun ja kommentointiin; tokihan minullekin joku joskus kommentoi ikävästi, ja se tietysti rikkoi niin, että sitä alkoi koko ajan kokemaan olevansa kohteena vaikka ei edes olisi. Niin kuin joku taisi tuolla aiemminkin sanoa, niin ei ketään vaan kiinnosta niin paljoa. Jos nyt ajatellaan, että joku olisi vaikka nyt hirveän ruma, niin ei se ihmisiä niin paljoa kiinnosta, että sankat joukot lähtisivät kommentoimaan ja naureskelemaan. Se on vähän niin kuin esiintymiskammostakin sanotaan, että se yleisö oikeasti haluaa esiintyjän onnistuvan. Siitä huolimatta esiintymispelkoinen on kauhuissaan ja suorastaan kokee tuhoutuvansa muiden arvostelevien katseiden alla.

Sitten on tietysti vielä sekin, että jos on kiusattu, niin se vaikuttaa koko olemukseen ja ihan varmasti kyllä antaa sellaista epävarmaa signaalia, joka joitain alhaisia persoonia houkuttelee kiusaamaan ja vaikkapa juuri naureskelemaan. Siispä todennäköisyys sille, että joku oikeastikin naureskelee ja kiusaa edelleen on varmaan suurempi kuin silloin, jos itsetunto olisi kunnossa. Silti en ainakaan ihan purematta niele tuota, että noin usein sinulle oikeasti naureskeltaisiin. Niin tai näin, parhaiten sinua auttaisi varmasti se, että yrittäisit hoitaa masennusta pois. Veikkaan, että siihen suurimpia apuja voisi olla löytää jotain mukavia sosiaalisia kuvioita, joissa voisi tavallaan oppia pois niistä kiusaamisen aiheuttamista tulkinnoista ja epävarmuuksista.

Miksi miehet runkkaa pornon ääressä? Miksei kelpaa mielikuvat naapurin Pirkosta?

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehet runkkaa pornon ääressä? Miksei kelpaa mielikuvat naapurin Pirkosta?

Kyllä naisetkin runkkaa pornon ääressä. Lisäksi he kuolaavat eläviä fanituksen kohteitaan ja jouksevat heidän perässään.

Kohteet voivat olla urheilijoita, artisteja, näyttelijöitä. Yhteinen tekijä näille kohteille ei välttämättä ole edes menestys, vaan se että muutkin naiset ovat heistä kiinnostuneita. Mitä enemmän naisia fanittaa jotain miestä sitä enemmän se herättää kiinnostusta muissakin naisissa. Tosin lähes poikkeuksetta nämä kohteet ovat menestyneitä ja komeita.

Kai se on ihan normaalia, että toiset on suositumpia kuin toiset. Ei se silti tarkoita, että olisi pakko kuulua jompaankumpaan ääripäähän.