Lue keskustelun säännöt.
Törpöt vieraat ruokapöydässä - vertaistukiketju
Pakko päästä purkamaan kiukutusta ja mielellään kuulisin myös samankaltaisia kertomuksia hieman pölvästeistä ruokavieraista? Kuka kaatoi punaviinipullon pitkin perintötuukia ilman anteeksipyyntöä, kuka antoi lapsensa närppiä koristeet kakun päältä, kuka tyhjensi suolapurkin lautaselleen ennen maistamista? Kaikki mehevimmät ja vähemmänkin mehevät tarinat jakoon vain!
Minun tämänpäiväinen vierasärsytykseni syntyi serkkuni perheen vierailtua meillä ohikulkumatkallaan. Tapaaminen oli sovittu ja olin myös kysellyt etukäteen, onko jotain ruokarajoitteita tai erityismieltymyksiä. Ei kuulemma ole. No minä sitten tein keittiöremontin keskellä (lue liesi vaatehuoneessa, jääkaappi olohuoneessa yms.) mahdollisimman helppoa eli perheemme suosikkilaatikkoruokaa janssoninkiusausta ja mahdollisista mieltymyseroista johtuen myös kinkkukiusausta tarjolle. Salaatti ja muut lisukkeet päälle.
Janssoninkiusaus oli lastemme herkkua. Ei kuulemma ole enää. Syynä ei varmaan ole laisinkaan se, että vähän vanhemmat (lastemme ihailemat) pikkuserkut yököttelivät koko ruokailun ajan tarjoiluille. Eikä siinä vielä mitään, mutta heidän vanhempansa ei kertaakaan sanoneet, ettei ole kovin sopivaa yökötellä tarjotulle ruualle, etenkään, kun itse ei ollut pakko olla inhokkiaan metriä lähempänä.
Kommentit (1143)
En ole jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta mieleeni tuli muuan Urho Kekkoseen liitetty tarina. Lieneekö jo ollut täällä esillä?
Urkki oli jollakin maakunta- ja lobbausvierailulla vanhoilla kotikulmillaan Kainuussa. Istui siinä sitten jossakin tavallisessa pirtissä, jonne isäntäväki oli hänet kutsunut. Tai jonka vieraaksi arpaonni oli hänet saattanut.
Kahvipöydässä oli täysi kattaus: pipareita, kakkua, viinereitä, vehnäpullaa ja ties mitä. Ja pöytäliinaksi oli valikoitu talon paras sukupolvelta toiselle kulkeutunut mikälie riepu.
Sattuipa sitten, että Urkki kaatoi vahingossa kahvikupin tälle perintöpöytäliinalle. Pyyteli kovasti anteeksi, anteeksi, anteeksi.
Emäntä siihen, että ei se mitään, sattuuhan sitä. Vaihtoi lennossa puhtaan pöytäliinan ja jatkettiin tarinointia.
Sitten talon isännältä kaatui kahvikuppi tälle uudelle puhtaalle pöytäliinalle. Emäntä totesi siihen, että siinä on minulla toinen tohelo.
Vierailu oli kaikinpuolin onnistunut, ja UKK kiitteli kovasti kestityksestä. Parin kolmen viikon kuluttua taloon tuli postipaketti, jossa oli oikein hieno ties mikä Kalevala- tai Marimekko-aiheisella kuvalla varustettu pöytäliina ja UKK:n saatekirje: "Terveisin. Se toinen tohelo".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarina menee oikeasti näin ilman Marimekkoja tai Kalevalaa, pöytäliinaa ei vaihdettu lennossa ja materiaali oli pellavaa.
Presidentti Urho Kekkonen vieraili urallaan lukemattomissa kodeissa. Tarinoiden mukaan hän asteli hiihtoretkillään arastelematta tupiin ja istahti kahville. Isäntäväelle vierailut ovat jääneet elävästi mieleen.
Yksi laajimmin levinneistä tarinoista kertoo Kekkosen vierailusta Vihtori ja Elina Vuorelan tupaan pohjoisella hiihtoretkellä Sallan Naruskalla. Silloinen tasavallan presidentti saapui vierailulle Vuorelan pariskunnan kotiin, joka oli siivottu viimeisen päälle presidenttiä varten.
Talon isäntä Vihtori Vuorela ja presidentti istuivat kahvilla tuvanpöydän ääressä, ja emäntä Elina Vuorela kaateli kahvia. Kahvittelun ja keskustelun ollessa jo hyvässä vauhdissa, presidentti läikytti yhtäkkiä kahvia puhtaalle pellavaliinalle. Emäntä ja isäntä sivuuttivat asian sen enempää ihmettelemättä ja keskustelu jatkui.
Hetkeä myöhemmin isäntä seurasi presidentin esimerkkiä ja läikytti hermostuksissaan tai huolimattomuuttaan kahvia samalle pellavaliinalle. Tämä oli emännälle liikaa.
No, siinä toinen tohelo!
Vierailun jälkeen presidentti Kekkonen osoitti terävää huumorintajua ja lähetti emännälle uuden pellavaliinan "ensimmäiseltä tohelolta".
Yksi vastenmielinen ryhmä on nämä joilla ei ole pöytätapoja. Isäni ja veljeni ovat tällaisia.
Isäni on aivan kamala mäyssyttäjä ja ryystääjä. Röyhtäilee myös ruokapöydässä. Ylipainoa hänellä on vähintään 50 kiloa, niin on kuin jotain porsasta katselisi.
Veljeni, yli kolmekymppinen, myöskin röyhtäilee pöydässä. Kerran olimme ravintolassa syömässä ja häpesin silmät päästäni. Hän söi pihviä siten, että ei paloitellut sitä, vaan otti sen kokonaisena haarukkaansa ja siitä nakersi sitä. Kastikkeet vaan valuivat pihviä pitkin lautaselle ja hänen suupielissään.
Äitini ei näe mitään vikaa näissä tavoissa. Sen sijaan suuttuu minulle, jos osoitan vastenmielisyyteni näite juntteja tapoja kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Minua aina säälittää ystävälläni käymässä, kun heillä on sääntö että aikuiset ja lapset eivät saa syödä samaan aikaan. Aikuiset syövät ensin rauhassa, ja lapset sitten vähän jo haalistunutta ruokaa. Joskus tätä ääneen ihmettelin, niin perusteluna oli ettei lapsilla ole pöytätapoja. Kyllä vaan meillä lapset on oppineet oikein nätisi pöytätavat kun sikailuun puuttuu tarpeeksi topakasti ja kerrotaan selkeät ohjeet. Ja ennen kaikkea antaa hyvää esimerkkiä.
Se onkin sitten oma tarinansa kun opetin koko raskausaikani miestä ettei puhuisi enää ruoka suussa. Oksettavaa, enkä todellakaan halunnut että tuo tapa periytyy. Nyt syövät nätisti, mies ja lapset :D
Minä en koskaan päästä lapsia kahvipöytään ennen aikuisia, lämmintä ruokaa lasten annan ottaa toki ensin. Mutta kun se on nähty moneen kertaan eri kokoonpanoilla, että lapset mättää naamaansa keksit, karkit ja pullat ja parhaimmillaan jätetään vielä maistamisen jälkeen lautasille. Sotketaan ja murustellaan. Ja ihan äiti-ihminen olen 😅
Meillä siis aikuiset juo ensin kahvit rauhassa ja lapset saavat sen aikaa leikkiä ja odottaa vuoroaan. Ja siinä vaiheessa kun on lasten vuoro, saavat he syödä niin paljon kuin jaksavat tai kun herkkuja riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini kieltäytyi syömästä tekemääni ruokaa, koska "sun kokkauksista ei ikinä tiedä onko ne hyvää vai pahaa". Rehellistä, mutta tuntui silti pahalta.
Saman henkilön mielestä minun pitäisi jakaa ruokaa hänen lapsensa kanssa. Olin tuonut heille omat eväät ja lapsen mielestä ruokani näytti hyvältä. Kaveri sanoi lapselleen, että lapsi saa syödä puolet eväistäni. Molemmat näyttivät nyrpeää naamaa kun annoin lapselle vain maistiaisen ja söin itse omat evääni.
Miksi viet kaverisi luo omat eväät?
Koska näin oli sovittu. Kaveri itse pyysi että toisin aamu- ja välipalat mukanani. Kunnon ruuan kyllä sain.
Aamu ja välipalat itsellesi vai koko porukalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
´sillä emäntä oli jäänyt kotiin jostakin syystä´ : ) Olisin itsekin jäänyt tuon emäntänä. No onneksi oli pojasta polvi parantunut!
Vierailija kirjoitti:
Vieraat eivät ehkä tässä minun jutussani olleet niitä törppöjä, vaan isäntä. Olimme mökin kattotalkoissa, mukana oli pari muutakin pariskuntaa. Koko päivä aherrettiin ja palahuopakatto tuli valmiiksi. Kahvit ja mehua oli päivän aikana saatu suuhun. Nälkä oli jo kova kaikilla. En tiedä, mitä isäntä oli arvellut tarjoavansa, sillä emäntä oli jäänyt kotiin jostakin syystä. No löysi sitten nakkipaketin ja pinaattilettuja paketin. Vähän siinä talkooporukka katseli toisiaan. Sitten reipas nuorimies nousi ja sanoi lähtevänsä käymään kylillä, sillä nyt tarvitaan lihaa! Niin kävi kyläkaupassa hakemassa runsaasti grillattavaa ja kopan olutta ja talkooväki sai syödäkseen. Isäntä ei luullakseni edes maksanut näitä tarjoomuksia pojalle. Meillä oli onneksi tilaisuus korvata hänelle ainakin oma osuutemme myöhemmin muulla tavoin. Kaiketi isäntää vähän hävetti.
Vierailija kirjoitti:
´sillä emäntä oli jäänyt kotiin jostakin syystä´ : ) Olisin itsekin jäänyt tuon emäntänä. No onneksi oli pojasta polvi parantunut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppini laittaa aina, huom AINA liian vähän ruokaa. Pohjanmaalta kotoisin. Mielestäni sielläpäin nimenomaan pidetään kunnian asiana ettei ruoka lopu kesken??
Onkohan meillä sama anoppi :D Oltiin heillä syömässä joku aika sitten. Rouva oli laittanut kuudelle aikuiselle ja neljälle lapselle kattilallisen lihakeittoa. Kolmen litran kattilallisen.
Oman anoppini bravuuri oli 2 pientä valmismakaronilaatikkoa 5 aikuiselle lähes koko päivän kestäneissä mökkitalkoissa. Ai joo, lisukkeena oli ehkä 1 dl salaattia per nuppi, taisipa jokainen saada jopa ihan oman kirsikkatomaatin!
Eikö yhdessä laatikossa ole noin 3-4 annosta, joten pitäisihän tuon riittää reilusti :o?
Ja 160g valmis makaronilaatikkoa on normaalille ihmisille riittävästi...koko päiväksi 🤣Ootko sä provo vai idiootti.
Makaroni kerrallaan... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppini laittaa aina, huom AINA liian vähän ruokaa. Pohjanmaalta kotoisin. Mielestäni sielläpäin nimenomaan pidetään kunnian asiana ettei ruoka lopu kesken??
Onkohan meillä sama anoppi :D Oltiin heillä syömässä joku aika sitten. Rouva oli laittanut kuudelle aikuiselle ja neljälle lapselle kattilallisen lihakeittoa. Kolmen litran kattilallisen.
Oman anoppini bravuuri oli 2 pientä valmismakaronilaatikkoa 5 aikuiselle lähes koko päivän kestäneissä mökkitalkoissa. Ai joo, lisukkeena oli ehkä 1 dl salaattia per nuppi, taisipa jokainen saada jopa ihan oman kirsikkatomaatin!
Eikö yhdessä laatikossa ole noin 3-4 annosta, joten pitäisihän tuon riittää reilusti :o?
Ja 160g valmis makaronilaatikkoa on normaalille ihmisille riittävästi...koko päiväksi 🤣Ootko sä provo vai idiootti.
Lisään vielä, eli jos 1 valmismakaronilaatikko=400g niin 2 kpl=800g.
800g makaronilaatikkoa jaettuna viidellä on = tadaa, huikeat 160g/nassu.
Ja mökkitalkoissa pitäisi jaksaa, huhuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, kuinka lähemmäs 30 vuotta sitten meillä oli eräs tuttavaperhe kylässä syntymäpäivieni jälkeen, koska he eivät olleet ehtineet varsinaisena syntymäpäivänäni paikalle. Perheessä oli kolme lasta, ehkä noin 7-12v ja kahvipöydässä nuo lapset ottivat sitten jokainen todella ison palasen täytekakun lopusta, mitä vielä oli tarjolla, niin että meille muille jäi vain ihan pienet palat. Sitten he kyllä söivät ne kakunpalat, mutta marisivat, että kuinka pahaa se äitini oma tekemä kakku oli. Lisäksi he ahmivat kaikki tarjolla olevat keksit ja ne olivat heistä niin hyviä, että he menivät vielä ruokakaapillekin etsimään, että olisiko siellä lisää niitä ja siellä oli minun lahjaksi saamiani karkkeja, jotka he olisivat kai syöneet elleivät vanhempani olisi puututneet asiaan. Heidän omat vanhemmat eivät tehneet mitään. Itse olin silloin noin 5-6v ja minua kyllä ihmetytti jo silloin tuo käytös, minua kun oli opetettu miten kylässä käyttäydytään, että ei saa ottaa valtavaa määrä tarjottavia eikä valittaa niiden mausta. Kiittääkin pitää, mitä he eivät muistaakseni edes sitä tehneet ja tuo perhe ei tainnut tuoda minulle edes mitään lahjaakaan.
Tärä lasten tolkutonta mellastamissa on tullut nähtyä pitkän elämäni aikana aika paljonkin. Voisiko olla niin että vanhemmat ovat niin kertakaikkisen uupuneia että eivät kertakaikkiaan jaksa puuttua kun pääsevät josku vieraaseen kahvipöytään edes hetkeksi levähtämään. Toki kasvatuksen puutetta alunperinkin että pitäisi tietää että ylenpalttinen mellastaminen vieraisilla ollessa on absolutely no no, mutta tuntuu että nykyvanhemmat ei oikein jaksa. Kasvattaminen pitää aloittaa jo ennen 3 v. eikä saa pelätä aiheuttaa lapselle pettymyksiä. Ne kuuluvat elämään. Ehkä tässäkin on yksi syy nuorten ihmisten järkyttävää ahdistukseen ja kykenemättöyyteen ihan tavalliseen perustyössäkäyntiin. Eli viestini on sinulle pienten lasten vanhempi, kasvata kurilla ja järjellä, jos et halua olla loppuelämäsi omaishoitaja nuorellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauska ketju. Jaksaa kuitenkin ihmetyttää, miten jotkut laskee noita ruokia. Yks liha per vieras jne. Oma mummoni pyörisi haudassaan, jos tekisin tuollaista :D Meillä on kaikille aina ruokaa tarpeeksi, eikä todellakaan oleteta, että vieraat syö yhden palan tai viisi lihapullaa tai mitä tahansa.
entäs jos se vieras syö 50 lihapullaa = 1 pellillinen. Näitä tämän palstan perusteella tuntee löytyvän . Joiltakin puuttuu tolkku, se on tämän ketjun ydinsanoma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä lukiessa tulee miettineeksi, että pidetäänköhän minua törkeänä vieraana, kun harvoin juhlissa syön. Syynä kasvisruokavalio ja herkkä vatsa, en kestä maitotuotteita juurikaan, joten jätän kermakakut väliin. Kaukaisemmilta sukulaisilta tulee juhlissa ihmetystä ja kommenttia, että ota ota nyt, oli niin hyvää, eikä tuossa pastasalaatissa ollut lihaa, tonnikalaa vain! Kakkukin niin hyvää, oikein kunnon kermaa, ota nyt ota!
Onneksi omani ja mieheni lähisuku tietävät kasvissyönnistäni, joten eivät ainakaan tuputa. Päinvastoin, ennen suuria sukulounaita anoppikin varmistelee, että onhan varmasti miniälle syötävää, tarjolla tätä ja tätä...Minulle tulee vähän paha mieli niiden vieraiden puolesta, joiden emäntä toteaa, että kasvissyöjät olkoot sitten ilman. Äitini syö vain kanaa ja kalaa, joten meidän suvussa on tullut ihan tavaksi se, että esim. pastasalaatista on lihatonkin versio/liha on erillisessä kulhossa tmv. Itse yritän aina huomioida vieraani tekemällä ruokia, joista he luultavasti pitävät, vaikken liharuokaa teekään (en yksinkertaisesti osaa). On tosi inhottavaa olla esim. pitkissä häissä, joissa saa lautaselleen vain vihersalaattia ja patonkia. Tiedän, että kaikki eivät tiedä ruokavaliostani enkä tietenkään serkunkaimansiskon häissä odota saavani erityiskohtelua, mutta ottaisin kyllä vittuiluna, jos vaikka anoppi vuosien jälkeen jättäisi minut kokonaan huomioimatta.
Tämä viesti näyttää sen, miksen itse koskaa huomioi kasvisruokailijoita. He eivät koskaan vastavuoroisesti huomioi minua eli tee liharuokaa. Aina väitetään ettei osata tms. Miten surkea kokki pitää olla, jos ei osaa ruskistaa jauhelihaa pannulla, joka on varmaan helpoin mahdollinen liharuoka?
Siis..
Kasvisruokavalio on yleensä eettinen kysymys. Se on ihan eri asia kuin että sä haluat lihaa.
Etkö muka pysty syömään kasvisruokaa?Onko sinulla joku eettinen pakko syödä eläimiä?
Ei kaikille tarvii lemppariruokaa tehdä eikä varmaan ois kaikilla rahaa tai aikaakaan siihen.
Tärkeintä on isoissa juhlissa varsinkin huomioida allergiat ja semmoiset tärkeimmät. Ei tietenkään kaikille kumminkaiman kuokkavieraalle tarvii.
Vegaanitkin voi huomioida jos on tiedossa että heitä on.
Vierailija kirjoitti:
Sister kirjoitti:
Veljen vaimo (!) ilmoittaa joka kerta ruokapöytään tullessaan, ettei syö mitään. No, ei siinä mitään, mutta välittömästi alkaa lepertely veljelleni: "Syötä mulle kulta vähän" eli lopputulemana veljeni syöttää vaimoaan pöydässä ja vaimo kujertelee. Siis YÖK.
Kyse on siis yli nelikymppisestä, korkeasti koulutetusta ja kaikilla mittareilla menestyneestä pariskunnasta, joka on ollut useita vuosia yhdessä.
Toi käytös on vaan niin järkyttävää, että meidän lapsetkin on aina monttu auki, että mikä juttu tää on. Ja voitte vaan kuvitella miten kaikki keskustelu jäätyy tän esityksen edessä.
Olisiko bdsm, master/slave suhde? Joskushan slave ei saa syödä itse, vaan master/sir antaa pikkupaloja omalta lautaselta?
Hyi.
Ihan ok siis harrastaa noita juttuja mutta ei tarte seksileikkejä tuoda toisten ruokapöytään.
Minua on aina ärsyttäny aikuiset miesvieraat jotka lasten syntymäpäivillä rynnivät ensimmäisenä kahvipöytään, ja yksi varsinkin ylitse muiden joka ei ollut mitään sukua edes kenellekkään ja rynni aina ensimmäisenä täytekakun kimpuun ja otti valehtelematta melkein puoli kakkua itsellee. onneksi olen eronnut ja voin järjestää lapsien juhlat mieluisten ihmisien seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä lukiessa tulee miettineeksi, että pidetäänköhän minua törkeänä vieraana, kun harvoin juhlissa syön. Syynä kasvisruokavalio ja herkkä vatsa, en kestä maitotuotteita juurikaan, joten jätän kermakakut väliin. Kaukaisemmilta sukulaisilta tulee juhlissa ihmetystä ja kommenttia, että ota ota nyt, oli niin hyvää, eikä tuossa pastasalaatissa ollut lihaa, tonnikalaa vain! Kakkukin niin hyvää, oikein kunnon kermaa, ota nyt ota!
Onneksi omani ja mieheni lähisuku tietävät kasvissyönnistäni, joten eivät ainakaan tuputa. Päinvastoin, ennen suuria sukulounaita anoppikin varmistelee, että onhan varmasti miniälle syötävää, tarjolla tätä ja tätä...Minulle tulee vähän paha mieli niiden vieraiden puolesta, joiden emäntä toteaa, että kasvissyöjät olkoot sitten ilman. Äitini syö vain kanaa ja kalaa, joten meidän suvussa on tullut ihan tavaksi se, että esim. pastasalaatista on lihatonkin versio/liha on erillisessä kulhossa tmv. Itse yritän aina huomioida vieraani tekemällä ruokia, joista he luultavasti pitävät, vaikken liharuokaa teekään (en yksinkertaisesti osaa). On tosi inhottavaa olla esim. pitkissä häissä, joissa saa lautaselleen vain vihersalaattia ja patonkia. Tiedän, että kaikki eivät tiedä ruokavaliostani enkä tietenkään serkunkaimansiskon häissä odota saavani erityiskohtelua, mutta ottaisin kyllä vittuiluna, jos vaikka anoppi vuosien jälkeen jättäisi minut kokonaan huomioimatta.
Tämä viesti näyttää sen, miksen itse koskaa huomioi kasvisruokailijoita. He eivät koskaan vastavuoroisesti huomioi minua eli tee liharuokaa. Aina väitetään ettei osata tms. Miten surkea kokki pitää olla, jos ei osaa ruskistaa jauhelihaa pannulla, joka on varmaan helpoin mahdollinen liharuoka?
Siis..
Kasvisruokavalio on yleensä eettinen kysymys. Se on ihan eri asia kuin että sä haluat lihaa.
Etkö muka pysty syömään kasvisruokaa?Onko sinulla joku eettinen pakko syödä eläimiä?Ei kaikille tarvii lemppariruokaa tehdä eikä varmaan ois kaikilla rahaa tai aikaakaan siihen.
Tärkeintä on isoissa juhlissa varsinkin huomioida allergiat ja semmoiset tärkeimmät. Ei tietenkään kaikille kumminkaiman kuokkavieraalle tarvii.
Vegaanitkin voi huomioida jos on tiedossa että heitä on.
Ole eri, mutta sekasyöjä itsekin. Kasvisruoka ei todellakaan sovi kaikille, jos siinä on käytetty proteiinin lähteenä palkokasveja. Ne kun aiheuttavat monille mm vatsakipuja ja ilmavaivoja. Itse en esim pysty soijarouhetta syömään ollenkaan.
Tein juhannuksena mökilläni paljon erilaisia ruokia. Oli tortillavehkeet, pari itsetehtyä pizzaa, suolasia herkkuja, makeaa yms.. Kutsuin 6 läheistä ystävääni, emmekä koronan takia ollut nähneet samalla porukalla melkein vuoteen. Ajattelin, että vitsi meillä tulee olemaan pitkästä aikaa kivaa. Olin keksinyt vähän viihdykettäkin ja oli juotavaa tarjolla, mutta kyllä minä mieleni pahoitin, kun kaksi tyttöä toi mukanaan uudet poikaystävät (ilmoittamatta), yksi valitti, että tortillaletut olisi voinut olla vähähiilihydraattisia?, yksi sanoi, että haluaisi lähteä uuden opiskelukaverinsa kanssa toisiin bileisiin, mutta kun on täällä skutsissa ja lähes koko ruokailun ajan kaikki selailivat facea ja instagramia...
Vierailija kirjoitti:
Tein juhannuksena mökilläni paljon erilaisia ruokia. Oli tortillavehkeet, pari itsetehtyä pizzaa, suolasia herkkuja, makeaa yms.. Kutsuin 6 läheistä ystävääni, emmekä koronan takia ollut nähneet samalla porukalla melkein vuoteen. Ajattelin, että vitsi meillä tulee olemaan pitkästä aikaa kivaa. Olin keksinyt vähän viihdykettäkin ja oli juotavaa tarjolla, mutta kyllä minä mieleni pahoitin, kun kaksi tyttöä toi mukanaan uudet poikaystävät (ilmoittamatta), yksi valitti, että tortillaletut olisi voinut olla vähähiilihydraattisia?, yksi sanoi, että haluaisi lähteä uuden opiskelukaverinsa kanssa toisiin bileisiin, mutta kun on täällä skutsissa ja lähes koko ruokailun ajan kaikki selailivat facea ja instagramia...
No, se oli siinä. Koronan erottamat. Ei ystävyys kestänyt. Nyt voit suunnata uusille urille.
Koska näin oli sovittu. Kaveri itse pyysi että toisin aamu- ja välipalat mukanani. Kunnon ruuan kyllä sain.