Lue keskustelun säännöt.
Törpöt vieraat ruokapöydässä - vertaistukiketju
Pakko päästä purkamaan kiukutusta ja mielellään kuulisin myös samankaltaisia kertomuksia hieman pölvästeistä ruokavieraista? Kuka kaatoi punaviinipullon pitkin perintötuukia ilman anteeksipyyntöä, kuka antoi lapsensa närppiä koristeet kakun päältä, kuka tyhjensi suolapurkin lautaselleen ennen maistamista? Kaikki mehevimmät ja vähemmänkin mehevät tarinat jakoon vain!
Minun tämänpäiväinen vierasärsytykseni syntyi serkkuni perheen vierailtua meillä ohikulkumatkallaan. Tapaaminen oli sovittu ja olin myös kysellyt etukäteen, onko jotain ruokarajoitteita tai erityismieltymyksiä. Ei kuulemma ole. No minä sitten tein keittiöremontin keskellä (lue liesi vaatehuoneessa, jääkaappi olohuoneessa yms.) mahdollisimman helppoa eli perheemme suosikkilaatikkoruokaa janssoninkiusausta ja mahdollisista mieltymyseroista johtuen myös kinkkukiusausta tarjolle. Salaatti ja muut lisukkeet päälle.
Janssoninkiusaus oli lastemme herkkua. Ei kuulemma ole enää. Syynä ei varmaan ole laisinkaan se, että vähän vanhemmat (lastemme ihailemat) pikkuserkut yököttelivät koko ruokailun ajan tarjoiluille. Eikä siinä vielä mitään, mutta heidän vanhempansa ei kertaakaan sanoneet, ettei ole kovin sopivaa yökötellä tarjotulle ruualle, etenkään, kun itse ei ollut pakko olla inhokkiaan metriä lähempänä.
Kommentit (1143)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin aina ollessani lähisukulaisellani vierailemassani, esim lasten syntymäpäivät ym. Kaikista tarjolla olevista kakuista ym oli jo otettu pala, me olimme aina ensimmäiset vieraat, kun kummeja olimme. Kaunista ja hyvää oli tarjolla,mutta jokaisesta oli pala pois. Kakut avattu, piirakka avattu ym.
Itse olin tarkkana omien kuullemme kanssa, aina kielsin lasten ottamasta, ennen vieraita. On kohteliaampaa, mielestäni. Vasta omilla pyöreillä juhlillani huomasin, että se olikin perheen isä, joka närkki ja rohmusi kaikkea, hän otti heti tarjoiluvadilta pipparin suuhunsa, vaikka seisoi vielä pöydän äärellä.
Minkälaista käytöstä diplomi-insinööriltä. Ja rouvansa vaan katselee luomottuna vieressä. Käsittämätöntä.
Itseasiassa aika hyvä idea.. sitten ei kukaan vieras kursaile, että "enhän MÄ nyt voi tota kakkua aloitta tjsp"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta tää on varmaan hyvä ketju kysäistä.. Olen itse kasvissyöjä aatteellisista syistä ja järkkäämässä häitä. En haluaisi omissa häissäni tarjota liharuokaa ollenkaan, vaan todistaa, että myös kasvissafka on todella hyvää ja täyttävää. Pääruokana olen ajatellut kuitenkin tarjota kalaa, vaikken itse sitä hirveästi syö. Jos tarjoilut ovat monipuoliset ja herkullliset, niin vetääkö joku kuitenkin herneen nenukkaan, jos tarjolla ei ole sitä perus naudanpaistia? Ahdistaa muutenkin kun tuntuu, että lähes kaikissa häissä on aina ne samat tarjottavat, huh.
Mites se tämän liiton toinen puolisko? Onko hänkin vegaani?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytön kummitäti ei synttäreille tullessaan ota kahvipöydästä mitään. Lohipiirakasta kieltäytyi vedoten kala-allergiaan , seuraavana vuonna tein kinkkupiirakan nimenomaan tätä ihmistä ajatellen mutta eipä maistunut sekään ! :-(
Mikään ei kelvannut, paitsi puoli pannullista kahvia..Tässä on kyllä jänniä kulttuurieroja havaittavissa, muutaman ystäväni kanssa kun ollaan juteltu aiheesta. Osa kokee tarjoilujen välttämisen juurikin niin, ettei kelpaa ja on noloa, kun taas
osa niin, että ei vain jostain syystä halua
ottaa tai vieras ei halua vaivata
emäntää, jos pitäisikin olla jotainerityishuomioitavaa tarjoiluissa.
ei tarvitse keksiä allergioita, voi ihan suoraan sanoa että " haluan kahvin kahvina, kiitos" tms. Jotkut eivät vain halua kahvinsa kanssa mitään ja se on
ok. Mutta asiam voisi sanoa suoraan!
Jo ihan kuin se riittäisi. Itse en juo kahvia ja tykkään juoda kylmää vettä. Kun sanon, että kiitos ihan kylmä vesi maistuisi oikein hyvin, ei se onnistu. Saan eteeni jotain muuta "hienompaa". Ja on olemassa psyykkinen häiriöön, ettei pysty syömään vieraiden edessä. Kuka alkaa sellaista selittämään?
Meillä taas anopille ei kelpaa meidän tarjoilut ollenkaan. Yleensä tuo lasten synttäreille jäätelöpaketin ja mansikoita ja ne tietysti laitan tarjolle pöytään. No hän syö sitten 2 cm x 2cm tekemääni kakkua ja jäätelöä&mansikoita. Olen tämän nikottelematta kestänyt 19 vuotta, tyttäreni kiinnitti siihen huomiota tänä kesänä: miksi mummi tuo aina itse ne syötävät mitä syö, eikö sille kelpaa mitä meillä on tarjolla. Niinpä. Ja olen siis ihan kohtuullinen "emäntä" :)
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttava pariskunta kävi meillä syömässä. Heillä oli mukana 18v poikansa, joka otti lautaselleen muiden ruokien lisäksi kolme tarjolla olevasta viidestä wieninleikkeestä, joita siis oli 1 jokaiselle. Pariskunta kai huomasi ihmettelevät katseemme, kun isä vain naureskeli ja äiti sanoi hyväntuulisesti, että onhan se selvää, että kasvava poika tarvitsee ruokaa. Me mieheni kanssa emme sitten ottaneet wieninleikkeitä lainkaan, että ne vanhemmat saivat kumpikin kokonaisen, eikä siinäkään vanhemmat tuntuneet pitävän mitään ihmeellistä.
Sitten kahvilla poika otti tarjolla olevista pullista, marjapiirakan paloista ja kekseistä puolet ja kun sai kahvin juotua, niin meni ottamaan itse lisää. Kun olin kaatamassa vanhemmille lisää kahvia, niin poika oli ensimmäisenä ojentamassa mukiaan kohti kahvipannua.
Pojat syö paljon. Ton perheen olis kannattanut tulla kylään pikaruokapaikan kautta. Olis syöttäneet täyteen ennen vierailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävä oli joskus kylässä yötä. Keitteli kahvia itselleen koko ajan. Ja se ei haittaa, mukavaa että vieraat tuntevat olonsa kotoisaksi luonani. Mutta, saattoi siis keittää itselleen kupillisen minun ollessa suihkussa/vessassa ja ei kysynyt minulta olisinko myös halunnut. Tietää kyllä että tykkään kahvista ja juon sitä paljon. Eli hän joi yksin sitöä kahvia siinä kun mietin kehtaanko keittää itselleni uudestaan (suodatinopussien hukkausta).
Sama toistui myös vähän kaiken ruokailuun liittyvän suhteen. Saattoi tehdä itselleen ruokaa/lämmittää sitä, eikä kysynyt milloin syödään/syön nyt haluatko syödä samaan aikaan.
Pientähän tuo nyt oli, mutta kyllä silti vähän ärsytti.
tuo on niitä ainoan lapsen ongelmia. ei ole tarvinnut ottaa muita huomioon.
No hohhoijakkaa taas. Mä olen ainoa lapsi, enkä tasan rohmua mitään juhlissa. Jos sinä henkilökohtaisesti jouduit tekemään useamman lapsen osataksesi opettaa käytöstapoja, se on ihan sinun oma asiasi. Mun vanhempieni ei tarvinnut.
Mulla on itsellänikin vain yksi lapsi. Ja on muuten erittäin kohtelias sellainen. Revi siitä :)
Kommentti ainoan lapsen ongelmasta ei koskenut rohmuamista, vaan vierasta, joka keitteli omatoimisesti kahvit ja teki ruokaa vain itselleen, kysymättä haluaisiko toinenkin kahvia/ruokaa.
Appivanhempani ovat molemmat ainokaisia.
Ovat todella hyvä esimerkki miksi kannattaa hankkia sisaruksia lapsille.
Todella itsekkäitä luonteita.
Tuttavan ex-puoliso oli aivan kammottava vieras. Tuppautuivat joskus yllätyskylään kun olimme maalla ja ruokavarastot eivät tietenkään ole maalla mitenkään mahtavat, saati yllätyskyläilyt yön yli. ilmoitti heti alkuunsa että jauheliha ei käy, ei myöskään perunat eikä leipä eikä ainakaan ruisleipä. Liian tavallista. en muista mistä sitten kaivettiin mm kalaa jonka liikaa suolaa /suolattomuutta myös arvosteli. Viini maistui kyllä ja onneksi sitten sammuikin jossain vaiheessa. Aamukahvi tarjoiltiin väärän mallisista kupeista, koska ei kuulemma koskaan juo kahvia "mukista". Joitakin yllätyskyläilyjä tuli vielä jatkossakin mutta ei tarjottu enää mitään alkoholia , niin lähtivät sitten onneksi yöksi kotiin. Tästä on jo vuosia ja onneksi ovat jo eronneet eikä kuulu enää omaan tuttavaporukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisää tarinoita! :)
👀💤
Jokunen vuosi sitten vietin yo-lakkiaisiani. En saanut ketään auttamaan, joten väsäsin itse kaiken tarjottavan, koristelin pöydän jne. Tein itse kovalla vaivalla vielä korean kakun juhlapöytään. Ensin istuttiin pihalla grillaamassa ja kun kaikki vieraat olivat saapuneet paikalle, ilmoitin että nyt mennään sisälle kakkukahvipöytään. Kun pääsin pöydän luo, oli siskoni leikannut jo itselleen kakkua, siis aikuinen ihminen ja kehtasi hönkiä ensimmäisenä siihen ja nauroi vielä päälle että kun tekee niin kovasti mieli makeaa! Olin järkyttynyt ja sanaton ja niin olivat muut vieraatkin. Tätini kanssa vieläkin joskus muistellaan ja ihmetellään siskon käytöstä. Joillakin ei vaan ole käytöstapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sister kirjoitti:
Veljen vaimo (!) ilmoittaa joka kerta ruokapöytään tullessaan, ettei syö mitään. No, ei siinä mitään, mutta välittömästi alkaa lepertely veljelleni: "Syötä mulle kulta vähän" eli lopputulemana veljeni syöttää vaimoaan pöydässä ja vaimo kujertelee. Siis YÖK.
Kyse on siis yli nelikymppisestä, korkeasti koulutetusta ja kaikilla mittareilla menestyneestä pariskunnasta, joka on ollut useita vuosia yhdessä.
Toi käytös on vaan niin järkyttävää, että meidän lapsetkin on aina monttu auki, että mikä juttu tää on. Ja voitte vaan kuvitella miten kaikki keskustelu jäätyy tän esityksen edessä.
Olisiko bdsm, master/slave suhde? Joskushan slave ei saa syödä itse, vaan master/sir antaa pikkupaloja omalta lautaselta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisten lapsilta usein kuultua (minulla ei ole omia);
- Otatko tätä vähäsen kun huomasin ettet laittanut lautaselle, maista nyt edes pikkasen?
- En mä tykkää.
- Oletko maistanut tätä aiemmin?
- Ei mutta isä/äiti sanoo ettei se ole hyvää.
Eli vanhemmat ei tykkää ruuista, sanoo sen ääneen lapsen kuullen jolloin lapsella kamalat ennakkoluulot.
Tähän olen siis törmännyt vain Suomessa ja olen asunut 7 muussa maassa elämäni aikana.
Itsellä sama kokemus voileipäkakusta. Lapsena en saanut maistaa kun en kuulemma kuitenkaan tykkäisi. Ensimmäisen kerran sitten söin sitä omissa 30v juhlissa kun vaimo semmoisen teki. Oli hyvää.
Sisko teki tätä lapselleen kahvipöydässä. Lapsi sanoi että haluaisi tuota, äiti ei anna ja vastaa että et sinä sitä syö. Kyse siis jostain ihan tavallisesta piirakasta yms. Miten lapsi oppii maistelemaan ja kenties tykkäämään jos ei anneta kokeilla. Omalle lapselle laitoin ihan vähän jos jotain halusi, sai tutustua ja lisää jos maistui. Nykyään osaa itse ottaa maistiaisen eikä rohmua vaikka tykkäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tullut ison perheen äitinä järjestettyä monia juhlia ja tarjoilut niihin. Itse olen huolehtinut aina että tarjottavia on sen verran ettei tarvitse stressata että loppuu kesken, meillä ei todellakaan lasketa. On ihan sama syökö joku viisi palaa kakkua tai ei yhtään, jaetaan sitten loput juhlien jälkeen vieraille mukaan jos jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttava pariskunta kävi meillä syömässä. Heillä oli mukana 18v poikansa, joka otti lautaselleen muiden ruokien lisäksi kolme tarjolla olevasta viidestä wieninleikkeestä, joita siis oli 1 jokaiselle. Pariskunta kai huomasi ihmettelevät katseemme, kun isä vain naureskeli ja äiti sanoi hyväntuulisesti, että onhan se selvää, että kasvava poika tarvitsee ruokaa. Me mieheni kanssa emme sitten ottaneet wieninleikkeitä lainkaan, että ne vanhemmat saivat kumpikin kokonaisen, eikä siinäkään vanhemmat tuntuneet pitävän mitään ihmeellistä.
Sitten kahvilla poika otti tarjolla olevista pullista, marjapiirakan paloista ja kekseistä puolet ja kun sai kahvin juotua, niin meni ottamaan itse lisää. Kun olin kaatamassa vanhemmille lisää kahvia, niin poika oli ensimmäisenä ojentamassa mukiaan kohti kahvipannua.
Pojat syö paljon. Ton perheen olis kannattanut tulla kylään pikaruokapaikan kautta. Olis syöttäneet täyteen ennen vierailua.
Kyllä niille pojillekin pitää käytöstavat opettaa. Kummallista, miten moukkamaisia vanhemmat voivat joskus olla. Kuka vanhempi ei huomauta pojilleen, jotka vievät isäntäväen pihvit! Onpas hävytön ja siviatymätön perhe. Minä olisin emäntänä sanonut, että pihvejä on jokaiselle yksi. Hampaaton on isäntäväkikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä sinänsä hauskoja tarinoita lukiessa en ihmettele sitä, miten mänttejä ja sivistymättömiä vieraita on.
Ihmettelen enemmän sitä, miten hampaattomia emännät ja isännät ovat näitä ahneita mässäilijöitä kohtaan. Annetaan vieraan keskenkasvuisen pojan ottaa kolme pihviä lautaselle eikä sanota mitään. Annetaan lasten tunkea pöytää tyhjentämään, kun niiden vanhemmat eivät osaa kieltää lapsiaan.
Hemmetti! Mikä teitä emännät vaivaa? Sanokaa suoraan, että pihvejä on yksi per lärvi ja lisukkeita saa ottaa vapaasti tai sanokaa lasten vanhemmille, että ottavat lapsensa pois rohmuamasta pöytää tyhjäksi. On turha itkeä täällä, kun vieraat sikailevat. Kaikiesta voi sanoa ystävällisesti mutta tiukasti. Muut vieraat arvostavat sitä.
Minulle on käynyt usein näin: Olen juhlissa ja ruoka on edessä. Sitten joku tulee pyytämään minut syrjään, on tärkeää asiaa. Kun tulen takaisin ruoka on hävinnyt pöydästä.
Eräällä sukulaisperheellä taas on tapana piilottaa osa ruuista juhlijoilta. Niitä sitten lastataan oman väen mukaan kun vieraat poistuvat.
Vierailija kirjoitti:
Kutsuttiin sukulaisia lapsen ristiäisiin. Miehen sukulaisia nähdään harvemmin enkä minä ole heihin juuri missään yhteydessä. No kahvipöytään tullessaan eikö yksi jos toinenkin miehen sukulainen ilmoita, että minulla on sitten keliakia, minulla ibs, minulla maitoallergia. Oltiin kaksi gluteenitonta ja maidotonta leivosta hankittu, kun yksi oli viitsinyt erikoisruokavaliostaan kertoa.
Siinä sitten puolittelivat niitä leivoksia ja joivat vettä. Hymistelivät vielä, että ainahan meillä näitä allergioita on ollut. Minä olin vääntänyt pöydän täyteen tarjottavaa pienistä tuloistamme, ja suurin osa jäi syömättä. Seuraavaksi käskin miehen kutsuessa tivata ne allergiat, kun ei sukulaisille tullut mieleen itse kertoa. Varmaan salaa nauttivat kun saivat voivotella tarjoilun puutetta...
Jos ilmoittaa allergiastaan niin emäntä valittaa että odotetaan että tekee viisi erilaista kakkua jokaiselle dieetille erikseen, jos ei ilmoita niin emäntä valittaa että nyt ne salaa pilkkaavat.... Ainakin vauvapalstan mukaan siis, itsellä on vain täysijärkisiä tuttuja.
Jos on virallinen kutsu esim. häihin jossa pyydetään ilmoittamaan allergiat, niin ilmoitan. Jos on lyhyt parin tunnin kahvittelu niin en ilmoita erikseen, kahvia voin aina juoda ja herkkujen syöminen ei ole mitenkään pakollista juhlissakaan. Jos emäntä jaksaa tästä alkaa vartavasten vetämään hernettä nenäänsä niin siinähän vetää, todennäköisesti on muutenkin elämässään tahallaanloukkaantuja.
Vierailija kirjoitti:
Tein siskonmakkarakeittoa ja kasviskeittoa vieraille. Eräs sukulaispariskunta, minua oli varoitettu heistä mutta pidin sitä liioitteluna. Vähän ennen heidän tuloaan laitoin itse leivotun patongin uuniin että saisivat sen lämpimänä. No, he tulivat ja pariskunnan nainen otti itselleen siskonmakkarakeittoa, istui pöytään, ilmoitti olevansa kasvissyöjä. Mies taas lappasi molempia keittoja samalle lautaselle. Sitten alkoivat sormin närppiä niitä makkaroita miehen lautaselle ja miehen lautaselta persiljat naisen lautaselle. Katsoin vähän kysymysmerkkinä että mitä he touhuavat mutten sanonut mitään, en halunnut sotaa aikaiseksi. Laitoin lämpimän patongin tarjolle ja kun olin menossa hakemaan levitteet ja veitset, tällä miehellä oli koko patonki kourassaan ja haukkaili paloja sen päästä. (ei käynyt mielessä että minäkin olin liittymässä ruokaseuraan?) kertoi kaksimielisiä ällöttäviä "vitsejä" joihin liittyi mm.rintojeni koko. Esim. " jos tuonne nyt makkara putoaisi väliin niin sen kyllä mielellään kielellä sieltä litkisi" siinä vaiheessa meni ruokahalu lopullisesti. Nauroivat röhkien jutulle niin että leivänmurut roiskuivat. Mies antoi vaimolleen sen osaksi syödyn patongin jolloin vaimo puraisi siitä, huomasi leivässä olevat seesaminsiemenet ja juoksi lavuaariin sylkemään ja kakomaan. Pelästyin ja kysyin ette hän vain ole allerginen ja hän tiuskaisi että ei mutta hyi vit** ällöttää jos leivässä on siemeniä. Vetivät viinipullon puoliksi suoraan pullosta ja lähtivät.
Tuon kaksimielinen kommentin jälkeen kyllä minun sukulaisismiehistäni useampi lähtisi samantien viemään niska-p*rs -otteella pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt usein näin: Olen juhlissa ja ruoka on edessä. Sitten joku tulee pyytämään minut syrjään, on tärkeää asiaa. Kun tulen takaisin ruoka on hävinnyt pöydästä.
Eräällä sukulaisperheellä taas on tapana piilottaa osa ruuista juhlijoilta. Niitä sitten lastataan oman väen mukaan kun vieraat poistuvat.
Miten noin voi käydä useasti, ilman että pääset asiasta jyvälle? Et tietenkään siirry syrjään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppini laittaa aina, huom AINA liian vähän ruokaa. Pohjanmaalta kotoisin. Mielestäni sielläpäin nimenomaan pidetään kunnian asiana ettei ruoka lopu kesken??
Niinpä! Siis Pohjanmaahan on Suomen Teksas! :D Huvittaa aina kun siellä rannikolla käy miehen sukulaisten luona. Siellä on aina kaikki suurempaa ja mahtavampaa ja isompaa; isoimmat täytekakut, isoimmat häränpihvit, isoimmat mansikat, isoimmat jäätelöannokset, isoimmat buffetpöydät, isoimmat possupaistit... siis oikeasti kaikki!
(silti alkuperäiset pohjanmaalaiset ovat aika hoikkia ruumiinrakenteeltaan vaikka syövät isot annokset, lienee ruotsalaista perimää?)
Pohjalaiset yrittäjäveljekset söivät juhlissa omia ruokiaan, eivät edes toistensa.
Älä laita tarjolle/esille mitään, mitä vieraat eivät saa mielestäsi syödä. Varsinkin lapsen voi olla vaikea hahmottaa, että tuossa pöydässä olevan suklaan saan syödä, mutta tuosta toisessa pöydässä olevan en.