Lue keskustelun säännöt.
Lauttasaaren ja keskustan korkeiden neliöhintojen ja ei-niin-hyvän oppilasaineksen yhteys vihdoin selvä
28.12.2015 |
Lauttasaaressa ja Ullanlinnassa, Eirassa ja Kampissa osa lapsiperheistä asuu aivan sairaalloisen ahtaasti, koska heillä ei ole varaa asua näillä seuduilla normaalia asumisväljyyttä noudattaen (32 neliötä per henki). He siis asuvat tavallaan väärällä alueella, vain koska haluavat pysyä kalliilla seudulla ja siksi esim nelihenkinen perhe saattaa pakkautua 55 neliöiseen kaksioon, ja vääristää myös alueen koulujen oppilasainesta. Esim. Lauttasaaren neliöhinnoilla alueella luulisi asuvan fiksua ja koulutettua väkeä ja heillä fiksuja lapsia, mutta Lauttasaaren yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittavien tulokset ovat olleet vuosia Suomen lukiotilastojen häntäpäässä.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan Lauttasaaressa 64m2 kaksiossa. 2 aikuista ja 3 alle 5v lasta. Ahdasta on, mutta ollaan miehen kanssa asuttu tässä unelmien talossa jo 15v. On selvää että uusi asunto on ajanmittaan löydyttävä ja rahallisesti siihen on varaa, mutta haluamme löytää täydellisen asunnon (kuten tämä nykyinenkin) eikä sitä ole vielä tullut vastaan.
Jos asuisimme Lauttasaaressa kun lapset olisivat lukioiässä niin lapset olisivat todennäköisesti muualla kuin täällä lukiossa. Eihän lukioksi yleensä valita sitä lähinnä olevaa kuten peruskoulua.
Miksi ihmeessä? Myös koulumatkat vaikuttavat kokonaisuuteen, esim. jaksamiseen ja käytettävissä olevaan muuhun aikaan, eikä lukion päästätodistus nyt merkitse juuri mitään. Eniten merkitsee se ihan itse tehty työ lukiosta riippumatta. Edes YO-tulokset eivät ole tärkeitä, ja vain osassa jatko-opintoja tarvitaan niitä pääsykoepisteiden pienenä lisänä.
Koulujen ranking-tilastot eivät palvele ketään, ovat pelkkää pätemistä ja snobbailua. Todellinen kilpailu alkaa vasta koulun jälkeen.
En ole ylempi, mutta samaa mieltä. Täällä Helsingissä yhteydet ovat niin hyvät, että n. 30 minuutin matka-ajan sisällä on jo useampi lukio vaihtoehtoina. Eri asia varmaan jossain maalla, että käveleekö lähilukioon vai matkustaako tunnin bussilla suuntaansa. Lukiossa luodaan kuitenkin pohjaa jatko-opintoihin ja edelleen hyvillä yo-tulosilla voi päästä suoraan opiskelemaan tai saada noin puolet vaadittavista pisteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.[/quote]
En ole ylempi, mutta samaa mieltä. Täällä Helsingissä yhteydet ovat niin hyvät, että n. 30 minuutin matka-ajan sisällä on jo useampi lukio vaihtoehtoina. Eri asia varmaan jossain maalla, että käveleekö lähilukioon vai matkustaako tunnin bussilla suuntaansa. Lukiossa luodaan kuitenkin pohjaa jatko-opintoihin ja edelleen hyvillä yo-tulosilla voi päästä suoraan opiskelemaan tai saada noin puolet vaadittavista pisteistä.[/quote]
Lukiosta riippumatta saat pohjaa jatko-opintoihin, kun teet itse työt eli opiskelet ITSE. Turhaa laittaa kaikkea vastuuta koululle ja opettajille, asioista pitää olla itse kiinnostunut. Kirjoitin aikoinaan 5 ällää, mutta pääsin yliopistoon pääsykoekiintiössä (siis vain pääsykokeen perusteella), eli olin ihan samalla viivalla approbaturin kirjoittaneiden kanssa. Mutta pääsykoeainettani olin kyllä opiskellut itse omasta kiinnostuksestani jo kauan.
Kokemuksia on monenlaisia, mutta itselleni oli oivallus tajuta, että kova ja stressaava etukäteisrummutus YO-kirjoituksista (puhumattakaan lukion päästötodistuksen keskiarvosta) oli monen kohdalla aivan turhaa.
Siinä mielessä toki olin onnekas, että tiesin kiinnostuksenkohteeni jo kouluikäisenä.
Jos lukioon pääsee n. 7 ka:lla niin on erittäin epätodennäköistä , että sillä keskiarvolla kirjoitetaan L tai E:n paperit. Jos samaan lukioon menee 8-9 keskiarvolla niin oppilas myös erittäin todennäköisesti kirjoittaa hyvillä arvosanoilla. Lukion hyvyydestä tai huonoudesta se ei kerro yhtään mitään.
Jos peruskoulusta tulee ulos 7:n ka:lla niin siinä on jo sen verran aukkoa ettei ole ihan helppoa vääntää E:tä tai L:ä .
Kyllä Lauttasaaren yhteiskoulusta tai muusta ns."huonosta" lukiosta mennään korkeakouluihin ja yliopistoihin ja jopa valmistutaan siinä missä SYK:stäkin. Itsestä se on kiinni
Vierailija kirjoitti:
.
En ole ylempi, mutta samaa mieltä. Täällä Helsingissä yhteydet ovat niin hyvät, että n. 30 minuutin matka-ajan sisällä on jo useampi lukio vaihtoehtoina. Eri asia varmaan jossain maalla, että käveleekö lähilukioon vai matkustaako tunnin bussilla suuntaansa. Lukiossa luodaan kuitenkin pohjaa jatko-opintoihin ja edelleen hyvillä yo-tulosilla voi päästä suoraan opiskelemaan tai saada noin puolet vaadittavista pisteistä.
Lukiosta riippumatta saat pohjaa jatko-opintoihin, kun teet itse työt eli opiskelet ITSE. Turhaa laittaa kaikkea vastuuta koululle ja opettajille, asioista pitää olla itse kiinnostunut. Kirjoitin aikoinaan 5 ällää, mutta pääsin yliopistoon pääsykoekiintiössä (siis vain pääsykokeen perusteella), eli olin ihan samalla viivalla approbaturin kirjoittaneiden kanssa. Mutta pääsykoeainettani olin kyllä opiskellut itse omasta kiinnostuksestani jo kauan.
Kokemuksia on monenlaisia, mutta itselleni oli oivallus tajuta, että kova ja stressaava etukäteisrummutus YO-kirjoituksista (puhumattakaan lukion päästötodistuksen keskiarvosta) oli monen kohdalla aivan turhaa.
Siinä mielessä toki olin onnekas, että tiesin kiinnostuksenkohteeni jo kouluikäisenä.
Hyvä opetus antaa kuitenkin paremman tuen sille itseopiskelulle, joten on sillä väliä. Lisäksi opiskelukaverien motivaatio ja vertaistuki vaikuttavat paljon. Ei lukion kuitenkaan mikään itseopiskelu-kurssi ole tarkoitus olla, vaan on oikeus laadukkaaseen opetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos lukioon pääsee n. 7 ka:lla niin on erittäin epätodennäköistä , että sillä keskiarvolla kirjoitetaan L tai E:n paperit. Jos samaan lukioon menee 8-9 keskiarvolla niin oppilas myös erittäin todennäköisesti kirjoittaa hyvillä arvosanoilla. Lukion hyvyydestä tai huonoudesta se ei kerro yhtään mitään.
Jos peruskoulusta tulee ulos 7:n ka:lla niin siinä on jo sen verran aukkoa ettei ole ihan helppoa vääntää E:tä tai L:ä .
Kyllä Lauttasaaren yhteiskoulusta tai muusta ns."huonosta" lukiosta mennään korkeakouluihin ja yliopistoihin ja jopa valmistutaan siinä missä SYK:stäkin. Itsestä se on kiinni
Mutta hyvässä lukiossa on motivoituneet hyvät koulukaverit ja opettajat ja se kaikki tukee menestymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.
En ole ylempi, mutta samaa mieltä. Täällä Helsingissä yhteydet ovat niin hyvät, että n. 30 minuutin matka-ajan sisällä on jo useampi lukio vaihtoehtoina. Eri asia varmaan jossain maalla, että käveleekö lähilukioon vai matkustaako tunnin bussilla suuntaansa. Lukiossa luodaan kuitenkin pohjaa jatko-opintoihin ja edelleen hyvillä yo-tulosilla voi päästä suoraan opiskelemaan tai saada noin puolet vaadittavista pisteistä.
Lukiosta riippumatta saat pohjaa jatko-opintoihin, kun teet itse työt eli opiskelet ITSE. Turhaa laittaa kaikkea vastuuta koululle ja opettajille, asioista pitää olla itse kiinnostunut. Kirjoitin aikoinaan 5 ällää, mutta pääsin yliopistoon pääsykoekiintiössä (siis vain pääsykokeen perusteella), eli olin ihan samalla viivalla approbaturin kirjoittaneiden kanssa. Mutta pääsykoeainettani olin kyllä opiskellut itse omasta kiinnostuksestani jo kauan.
Kokemuksia on monenlaisia, mutta itselleni oli oivallus tajuta, että kova ja stressaava etukäteisrummutus YO-kirjoituksista (puhumattakaan lukion päästötodistuksen keskiarvosta) oli monen kohdalla aivan turhaa.
Siinä mielessä toki olin onnekas, että tiesin kiinnostuksenkohteeni jo kouluikäisenä.
Hyvä opetus antaa kuitenkin paremman tuen sille itseopiskelulle, joten on sillä väliä. Lisäksi opiskelukaverien motivaatio ja vertaistuki vaikuttavat paljon. Ei lukion kuitenkaan mikään itseopiskelu-kurssi ole tarkoitus olla, vaan on oikeus laadukkaaseen opetukseen.
Ranking kun ei kerro suoraan huonolaatuisesta opetuksesta. Eli et voi mennä sanomaan, että esim. Lauttasaaren lukiossa on huonoa opetusta. Asia on paljon monimutkaisempi, eikä kysymys ole todellakaan mustavalkoinen (eivätkä lukioiden erot myöskään ole päätähuimaavia). Järkevämpää olisi tarkastella, miten eri lukioista kirjoittaneet ovat sijoittuneet koulutuspaikkoihin (ja työpaikkoihin). Lauttasaaresta mennään korkeakouluihin ja yliopistoihin suuressa määrin, ja siihen vaikuttaa perheen taustat ja kannustaminen niille urille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukioon pääsee n. 7 ka:lla niin on erittäin epätodennäköistä , että sillä keskiarvolla kirjoitetaan L tai E:n paperit. Jos samaan lukioon menee 8-9 keskiarvolla niin oppilas myös erittäin todennäköisesti kirjoittaa hyvillä arvosanoilla. Lukion hyvyydestä tai huonoudesta se ei kerro yhtään mitään.
Jos peruskoulusta tulee ulos 7:n ka:lla niin siinä on jo sen verran aukkoa ettei ole ihan helppoa vääntää E:tä tai L:ä .
Kyllä Lauttasaaren yhteiskoulusta tai muusta ns."huonosta" lukiosta mennään korkeakouluihin ja yliopistoihin ja jopa valmistutaan siinä missä SYK:stäkin. Itsestä se on kiinni
Mutta hyvässä lukiossa on motivoituneet hyvät koulukaverit ja opettajat ja se kaikki tukee menestymistä.
Kyse on paljon laajemmasta asiasta kuin ns. hyvästä koulusta. Kyse on mm sen asuinalueen sosioekonomisesta tasosta, jolla koululainen asuu, sen alueen asukkaiden yleisestä koulutustasosta (ja siitä seuraavasta varallisuudesta eli esim. harrastusmahdollisuuksista ja koulutusmyönteisyydestä). Pelkkä koulu on vain pelkkä koulu, vanhempien asenne koulutukseen on tärkeämpi lapsen tulevaisuuden kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkkä vanhempien varallisuus ei kerro lasten koulumenetyksestä. Voi olla juuri päinvastoinkin, jos lapsi ei ole oppinut tekemään työtä ja tietää saavansa kaiken muutenkin helpolla (esim. perheyritys).
Menneisyys ei aina kerro tulevasta. Pohjois-Espoon "seiskan lukio" lakkautettiin ja tilalle perustettiin Kuninkaantien lukio v. 2013. En suositellut tyttärelleni ko. lukiota, vaan seuraavaksi lähimpänä sijaitsevaa Kauniaisten lukioon, jossa vaadittiin jtk 8,5 k.a. Vähän kaduttaa jälkeenpäin, vaikka tyttärenä ei mikään hikari ole koskaan ollutkaan. Kauniaisten lukio junnaa edelleenkin paikallaan ja Kuninkaantie menee huristen eteenpäin. Kuninkaantien lukio ei ole missään rikkaiden paratiisissa, vaan Keski-Espoossa. Tuonne varmaan menevät Kirkkonummenkin hyvät oppilaat, hyvien liikenneyhteyksien ansiosta.
Siis menneisyys on menneisyyttä, tulevaisuuden menestys on tulevien oppilaiden ja opettajien ansiota. Paras ylioppilas viime keväältä olikin kotiopiskelija, koska koulussa tuhlaantui aikaa jonninjoutavaan ja tahti oli hidas; joten hyväähän ei pysäytä mikään... ei edes ns. huono koulu.
Voe mahdoton teijän rikkaijen kotkotuksii, mie niistä mittää ymmärrä.
Mie vaan asun tässä yläkerrassa, tilaa on 386,5 nelijöö, yksin asun, jäläkikasvu on ulukomailla. Niillon ne työssä sielä, mitä ne on piilaksot ja lääketehtaat.
Vanhana raha ei haise, niikus tiijättä, nousukkaita kaikenlaiset ongelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähti omille teilleen tämä ketju, mutta ap.n aloitus ei tosiaan pidä paikkaansa mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Jos lukioon pääsee n. 7 ka:lla niin on erittäin epätodennäköistä , että sillä keskiarvolla kirjoitetaan L tai E:n paperit. Jos samaan lukioon menee 8-9 keskiarvolla niin oppilas myös erittäin todennäköisesti kirjoittaa hyvillä arvosanoilla. Lukion hyvyydestä tai huonoudesta se ei kerro yhtään mitään.
Jos peruskoulusta tulee ulos 7:n ka:lla niin siinä on jo sen verran aukkoa ettei ole ihan helppoa vääntää E:tä tai L:ä .
Kyllä Lauttasaaren yhteiskoulusta tai muusta ns."huonosta" lukiosta mennään korkeakouluihin ja yliopistoihin ja jopa valmistutaan siinä missä SYK:stäkin. Itsestä se on kiinni
Todistusten arvosanat ei kerro kaikkea. Jollakin voi olla keskiarvo 9, jonka on saavuttanut ahkeralla opiskelulla. Jollain toisella keskiarvo 7, ei ole kertaakaan avannut kirjojaan ja ollut paljon luvatta pois koulusta. Lisäksi opettajat antavat numeroitaan epätasa-arvoisesti, opettajan lellikki saa numeron 9 ja aivan vastaavalla suorituksella joku toinen saa 8.
Lisäksi todistuksen keskiarvossa huomioidaan mm. liikunta, kuvaamataito, käsityö jne. joilla ei ole akateemisen osaamisen ja ylioppilaskirjoitusten kanssa mitään tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan Lauttasaaressa 64m2 kaksiossa. 2 aikuista ja 3 alle 5v lasta. Ahdasta on, mutta ollaan miehen kanssa asuttu tässä unelmien talossa jo 15v. On selvää että uusi asunto on ajanmittaan löydyttävä ja rahallisesti siihen on varaa, mutta haluamme löytää täydellisen asunnon (kuten tämä nykyinenkin) eikä sitä ole vielä tullut vastaan.
Jos asuisimme Lauttasaaressa kun lapset olisivat lukioiässä niin lapset olisivat todennäköisesti muualla kuin täällä lukiossa. Eihän lukioksi yleensä valita sitä lähinnä olevaa kuten peruskoulua.
64m2! on aikamoista, 5 hlö siinä :D noh ehkä asenne ratkaisee. Mutta ei enää kun lapset menevät kouluun, tulee kavereita, tarvetta yksityisyyteen. Ja se tulee aika paljon ennen lukioon menoa, viimeistään n 8 vuotiaana.
Aikoinaan naapurissa asui 58 neliön kaksiossa vanhemmat ja 5 lasta, asuivat vielä silloinkin kun vanhin lapsi oli 7. luokalla.
Lauttasaaren lukion heikko menestys lähti liikkeelle siitä, kun sisäänottomäärä nostettiin 1990-luvun alussa 72 oppilaasta 108 oppilaaseen. Oma väestöpohja ei saarella riittänyt tuohon määrään, vaikka ennen oli ollut varaa karsiakin. Niinpä Lauttasaareen päätyi oppilaita, jotka eivät olleet mihinkään muuhun lukioon päässeet. Tämä alkoi kolmen vuoden viiveellä näkyä tuloksissa, ja siitä se huono kierre lähti liikkeelle.
Nyt lyk:n lukiossa on kova yritys nostaa tasoa erityislinjojen kautta. Lauttasaaren kasvava väestö tukee tavoitetta. Viime vuonna koulu ei enää ollut lähelläkään matalinta keskiarvorajaa. On siis luultavaa, että yo-tuloksetkin nousevat muutaman vuoden viiveellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.
Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.
Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.
Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.
Lauttasaaresta hyvät hakeutuvat Etelä-Tapiolan ja Tapiolan sekä Olarin lukioihin ja tavikset jäävät jäljelle
Ei pidä paikkaansa todellakaan.
Kuinka niin? Jos on mahdollista mennä Suomen parhaimpiin lukioihin Suomen huonoimman sijasta, niin miksi valitsisivat tuon huonon?
Yksi Suomen arvostetuimpia kouluja ja lukioita ovat Helsingin Saksalainen koulu, jossa samassa rakennuksessa luokat 1-12. Koulu on kaiken lisäksi yksityinen, ja oikeasti hyvät ja lahjakkaat oppilaat menevät vieraskieliseen kouluun. Me olemme asuneet Berliinissä ja lapset tulivat heti tänne Suomeen muutettuamme DSH:hon.
Öööh... miten tämä liittyy tuohon edelliseen kysymykseen?
Siten, että oikeasti hyvät vanhemmat laittavat lapsensa kouluun, jossa puhutaan vierasta kieltä, ja täten antavat lapselleen mahdollisuuden kasvaa kaksikielisinä, vaikka kotona puhuttaisiinkin vain yhtä.
No kai se tuokin on ratkaisu jos vanhempia ei kiinnosta tulea lastensa opiskelua ja koulunkäyntiä pätkääkään. Tuollahan ne opettajat sitten hoitavat vanhempien duunin. Mutta eiköhän oikeasti hyvät vanhemmat tue monipuolisesti sitä lastensa koulunkäyntiä ja tuota vieraiden kielten osaamistakin.
En ymmärtänyt vastaustasi. Väität siis, että jos vieraassa maassa vuosia asuneet laittavat kotimaahansa palattuaan lapsensa sen kieliseen kouluun, jota siinä maassa puhutaan jossa on asunut, ei vanhempia kiinnosta pätkääkään tukea lastensa opiskeluja? Nimenomaan silloinhan edesauttaa ja kannustaa lapsia jatkamaan opiskelua sen kielen parissa, jottei se maassa opittu, vieras kieli katoa mielestä. Tyhmää olisi asua ulkomailla ja laittaa lapsi sen jälkeen supisuomalaiseen kouluun, eikä jatkaa kielen opiskelua. Eri kielten hallitsemisesta on paljon hyötyä tulevaisuudessa ja työelämässä. Miten perustelet väitteesi, että tällaiset vanhemmat eivät olisi kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä, kun asia on juuri päinvastoin?
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Olet ymmärtänyt väärin. Tottakai siitä on hyötyä, että voi asioida ja vaikkapa asua myöhemmin siinä maassa kuin maan kansalainen. Olisiko sinusta pitänyt olla muuttamatta Saksaan, jotta lapset eivät vain oppisi kieltä saman tasoiseksi kuin äidinkieltään? Miksi näin ei saisi olla? Tai pitäisikö lapsia estää oppimasta kieltä täydellisesti, vaikka he siihen kykenisivät? Ja tottakai laitoimme lapset sellaiseen kouluun, jossa kieltä puhutaan pääsääntöisesti jokaisen aineen oppitunneilla. Näin toimivat järkevät vanhemmat, jottei kieli unohtuisi vaan että sitä olisi mahdollisuus jatkaa.
Ja mitä muiden kielten opiskelumahdollisuuksiin tulee; kaikilla lapsilla alkaa Saksalaisessa koulussa englanti 3. luokalla. 7. luokalla alkaa ruotsi, jonka voi korvata myös ranskalla, jos haluaa. Suurin osa kuitenkin valitsee ruotsin, paitsi täysin saksalaiset oppilaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen. Ruotsin kielen taito kehittyy Saksalaisen koulun oppilailla samalle tasolle tai paremmallekin kuin suomalaisten muutamassa vuodessa, ja tästä voi kiittää nimenomaan saksan kieltä. Saksa ja ruotsi ovat molemmat germaanisia kieliä ja muistuttavat toisiaan; samankaltaisia sanoja, sanajärjestyksiä, der die das/en ett ja listaa voisi jatkaa. Tämän vuoksi Saksalaisessa koulussa ei ole tarpeen aloittaa ruotsia yhtään aikaisemmin. Latinaa ei oma yläkoululaiseni valinnut, vaikka yllättävänkin iso osa luokasta valitsi ihan vain kokeillakseen 8. luokalla. Mitä siinä on ihmeteltävää, jos nämä oppilaat haluavat lukion jälkeen vaikka pyrkiä lääkikseen, biologisista eli latinankielisistä termeistä on uskomattoman paljon hyötyä. Tai jos biologian lisäopiskelu kiinnostaa myöhemmin.
Isossa osassa suomalaisia kouluja kielien vaihtoehdot ovat lukiossa nimenomaan saksa, ranska ja venäjä, usein myös espanja. Koska nämä suomalaiset/saksalaiset oppilaat ovat lukioon mennessä opiskelleet jo neljää eri kieltä, eli äidinkielien (saksa ja suomi) lisäksi ruotsia ja englantia, on vaihtoehdot nämä kaksi, ranska ja venäjä. Myös Saksalaisen koulun kielivalikoimaa pyritään monipuolistamaan koko ajan sekä muita valinnaisaineita ja mahdollisuuksia jo tänä vuonna, ettei mitään moitittavaa ole.
Unohdat myös sen tosiasian, että suurin osa tämän koulun oppilaista osaa jo ennestään kahta kieltä, saksaa ja suomea. Kun siihen lisätään kolmosluokalla englanti, on tämä jo aikalailla edellä suomalaisia kouluja, jossa lähtökohtana on se, että lapset osaavat pelkkää suomea. Englannin opetus alkaa oletettavasti heillä myös kolmosluokalla ja ruotsin opinnot siitä muutama vuosi eteenpäin, joten saksalainen ja suomalainen ovat täysin tasavertaisia tässä. Saksalaisessa lisää tietysti haastavuutta se, että opetus on vain saksaksi (lukuunottamatta suomen/äikän ja Suomen historian tunteja).
Mitä ruotsiin vielä tulee, niin yhdeksäsluokkalaisilla on joka vuosi valtakunnalliset kokeet, joissa on aina pärjätty erinomaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Saksalainen kouluhan ei ole millään mittareilla hyvä koulu, vaan juurikin pienen piirin ernuilukoulu, samalla tavalla kuin venäläinen koulu. Etelä-Tapiolan lukio, SYK ja Ressu ovat niitä, mistä kirjoitetaan parhailla arvosanoilla ja keskiarvot ovat kovat. Mielummin itsekin kävin oikeasti hyvää lukiota, pääsin tasokkaaseen jatko-opiskelupaikkaan heti ja lähdin vaihtoon (Sveitsiin). Kielitaidon lisäksi on sitten muutama muukin asia hanskassa.
Mutta onhan tuo teidän perheen tarina ihan kiva. Ei sillä silti ole mitään tekemistä minkään tasokkuuden tai paremmuuden kanssa :)
Saksalaista koulua et millään mittareilla voi lähteä arvostelemaan huonoksi kouluksi, jos et ole sitä itse käynyt tai jos lapsesi eivät ole sitä käyneet. Syk, Etelä-Tapiola ja Ressu ovat hyviä siksi, että sinne hakeutuvat hyvät oppilaat jostain käsittämättömästä syystä. Ei se kerro opettajien laadukkuustasosta mitään, kun Saksalaisessa koulussa ovat maan parhaat opettajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Samaa mietin. Että saksan natiivitaso on kyllä kova hinta siitä, että jää paitsi laadukkaasta muiden aineiden opetuksesta ja kielen valintamahdollisuuksista. Saksalainen kouluhan ei mitenkään loista noissa Suomen kouluvertailuissa. Lisäksi, uusien aineiden ja asioiden opiskelun jättäisin kyllä ihan sille omalle ajattelukielelle. Turhaan vaikeuttaa kun täytyy opiskella asiasisältöä ja opetuskieltä samaan aikaa.
Ensin moitit sitä, että saksalaisessa koulussa ei sinusta ole valinnanvaraa kielissä ja aineissa, mutta sitten kirjoitat, että uusien asioiden ja aineiden opiskelun jättäisit sivuun? Päätä sitten jo, kumpi on parempi. Kuinka montaa kieltä näillä snobeilla mammoilla on muutenkaan aikeissa oppia, kun ranska, venäjä ja saksa eivät kelpaa. Juu, espanjaa tietysti. Aina, jos jotain ei satu olemaan, on juuri se itseltä pois. Ja mitä aineita saksalaisessa koulussa ei ole, joita sinne kaipaisit? Tämän haluaisin tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksalainen kouluhan ei ole millään mittareilla hyvä koulu, vaan juurikin pienen piirin ernuilukoulu, samalla tavalla kuin venäläinen koulu. Etelä-Tapiolan lukio, SYK ja Ressu ovat niitä, mistä kirjoitetaan parhailla arvosanoilla ja keskiarvot ovat kovat. Mielummin itsekin kävin oikeasti hyvää lukiota, pääsin tasokkaaseen jatko-opiskelupaikkaan heti ja lähdin vaihtoon (Sveitsiin). Kielitaidon lisäksi on sitten muutama muukin asia hanskassa.
Mutta onhan tuo teidän perheen tarina ihan kiva. Ei sillä silti ole mitään tekemistä minkään tasokkuuden tai paremmuuden kanssa :)
Saksalaista koulua et millään mittareilla voi lähteä arvostelemaan huonoksi kouluksi, jos et ole sitä itse käynyt tai jos lapsesi eivät ole sitä käyneet. Syk, Etelä-Tapiola ja Ressu ovat hyviä siksi, että sinne hakeutuvat hyvät oppilaat jostain käsittämättömästä syystä. Ei se kerro opettajien laadukkuustasosta mitään, kun Saksalaisessa koulussa ovat maan parhaat opettajat.
Millä parhauskapalla saksalaisen koulun opettajat muka mitataan maan parhaiksi? Kun heidän aikaansaannoksensa eivät missään näy.
Ap jatkaa hyvätuloisten/perintörikkaiden idioottimaista ajattelutapaa, josta Hesari hiljattain kirjoitti ansiokkaan jutun.
Eli ap kuvittelee, että hyvätuloisuus ja perintövarallisuus on ihmisen omien taitojen ja työn tulosta ja pienituloisuus vastaavasti ihmisen laiskuuden ja tyhmyyden seurausta.
Jokainen järjellä ajatteleva ymmärtää, ettei fiksu palkkatyöläinen ikinö omalla työllään, ilman mitään perintövarallisuutta kykene työuransa aikana ansaitsemaan miljoonan asuntoa. Ei ainakaan siihen mennessä, kun lapset ovat kouluikäisiä.
Joten kyllä se oikeasti on niin, että niissä isoissa Ulllanlinnan kämpissä asuu niitä, joilla on perintönä pelinappulaa. Eikä sellaisten älykkyydestä tai oppimistaidoista voi perintövarallisuuden perusteella sanoa YHTÄÄN mitään. Korkeintaan voi arvailla vääristyneitä asenteita.... (Ap hyvä esimerkki).