Lauttasaaren ja keskustan korkeiden neliöhintojen ja ei-niin-hyvän oppilasaineksen yhteys vihdoin selvä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.

Olet ymmärtänyt väärin. Tottakai siitä on hyötyä, että voi asioida ja vaikkapa asua myöhemmin siinä maassa kuin maan kansalainen. Olisiko sinusta pitänyt olla muuttamatta Saksaan, jotta lapset eivät vain oppisi kieltä saman tasoiseksi kuin äidinkieltään? Miksi näin ei saisi olla? Tai pitäisikö lapsia estää oppimasta kieltä täydellisesti, vaikka he siihen kykenisivät? Ja tottakai laitoimme lapset sellaiseen kouluun, jossa kieltä puhutaan pääsääntöisesti jokaisen aineen oppitunneilla. Näin toimivat järkevät vanhemmat, jottei kieli unohtuisi vaan että sitä olisi mahdollisuus jatkaa.

Ja mitä muiden kielten opiskelumahdollisuuksiin tulee; kaikilla lapsilla alkaa Saksalaisessa koulussa englanti 3. luokalla. 7. luokalla alkaa ruotsi, jonka voi korvata myös ranskalla, jos haluaa. Suurin osa kuitenkin valitsee ruotsin, paitsi täysin saksalaiset oppilaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen. Ruotsin kielen taito kehittyy Saksalaisen koulun oppilailla samalle tasolle tai paremmallekin kuin suomalaisten muutamassa vuodessa, ja tästä voi kiittää nimenomaan saksan kieltä. Saksa ja ruotsi ovat molemmat germaanisia kieliä ja muistuttavat toisiaan; samankaltaisia sanoja, sanajärjestyksiä, der die das/en ett ja listaa voisi jatkaa. Tämän vuoksi Saksalaisessa koulussa ei ole tarpeen aloittaa ruotsia yhtään aikaisemmin. Latinaa ei oma yläkoululaiseni valinnut, vaikka yllättävänkin iso osa luokasta valitsi ihan vain kokeillakseen 8. luokalla. Mitä siinä on ihmeteltävää, jos nämä oppilaat haluavat lukion jälkeen vaikka pyrkiä lääkikseen, biologisista eli latinankielisistä termeistä on uskomattoman paljon hyötyä. Tai jos biologian lisäopiskelu kiinnostaa myöhemmin.

Isossa osassa suomalaisia kouluja kielien vaihtoehdot ovat lukiossa nimenomaan saksa, ranska ja venäjä, usein myös espanja. Koska nämä suomalaiset/saksalaiset oppilaat ovat lukioon mennessä opiskelleet jo neljää eri kieltä, eli äidinkielien (saksa ja suomi) lisäksi ruotsia ja englantia, on vaihtoehdot nämä kaksi, ranska ja venäjä. Myös Saksalaisen koulun kielivalikoimaa pyritään monipuolistamaan koko ajan sekä muita valinnaisaineita ja mahdollisuuksia jo tänä vuonna, ettei mitään moitittavaa ole.

Unohdat myös sen tosiasian, että suurin osa tämän koulun oppilaista osaa jo ennestään kahta kieltä, saksaa ja suomea. Kun siihen lisätään kolmosluokalla englanti, on tämä jo aikalailla edellä suomalaisia kouluja, jossa lähtökohtana on se, että lapset osaavat pelkkää suomea. Englannin opetus alkaa oletettavasti heillä myös kolmosluokalla ja ruotsin opinnot siitä muutama vuosi eteenpäin, joten saksalainen ja suomalainen ovat täysin tasavertaisia tässä. Saksalaisessa lisää tietysti haastavuutta se, että opetus on vain saksaksi (lukuunottamatta suomen/äikän ja Suomen historian tunteja).

Mitä ruotsiin vielä tulee, niin yhdeksäsluokkalaisilla on joka vuosi valtakunnalliset kokeet, joissa on aina pärjätty erinomaisesti.

Kysyin että mitä hyötyä siitä saksan natiiviosaamisesta lapsille oli. Ei ilmeisesti mitään kun et kerran osannut vastata.

Missä ihmeessä olen väittänyt, että saksan natiiviosaaminen olisi olennainen asia? Sivussa vain sanoin, että on hienoa, että lapseni ovat kasvaneet kaksikielisiksi. Harmittaako itseäsi, ettet mikään kielinero ole, vai mitä haittaa siitä natiiviosaamisesta sitten on?

Hyötyä on paljonkin. Pääsee tiettyihin ammatteihin ja opiskelemaan kertaheitolla, kun osaa montaa kieltä ja vieläpä täysin ulkomaalainen, joka osaa täydellisesti saksaa, sitä arvostetaan missä tahansa maassa todella. Se, että sinä osaat lukiosaksaa "erinomaisesti", ei mitenkään vedä vertoja oikealle saksan kielen hallitsemiselle. Yksi lapsistani esimerkiksi haluaa näyttelijäksi, ja Saksan teatterilavoilla ja televisiossa ei todellakaan soperreta mitään "ih haise Laura und kome aus Finland". En ymmärrä, miksi se sinua jotenkin ärsyttää, jos joku hallitsee kahden tai useamman kielen täydellisesti.

Tuota noin...avaatko vähän tätä väitettä. Mikä on "oikeaa" saksan kielen osaamista. Saksassa on asuu ja  töissä tuhansia suomalaisia - jotka hallitsevat kieltä laidasta laitaan, osa äidinkielenään, osa selviää juuri ja juuri itsenäisestä kaupassa asioimisesta - ja kaikki pystyvät siellä tekemään töistä ja selviävät arkipäiväisistä tilanteista. Töihin pääsemiseen täytyy osata muutakin kuin puhua. Ihan tuolle tyttärellesikin vinkiksi, ettei sinne saksalaisten teatterin lavoille kyllä sillä pääse että osaa täydellistä saksaa. Ilmaisutaitolukio olisi hänelle oikea osoite, jos tosiaan näyttelijäksi mielii. Ja sitten ihan tiedoksi, koska et ole tainnut paljon saksalaisissa teattereissa käydä: siellä lavoilla tosiaan puhutaan mitä erinäisimmillä aksenteilla, jopa ihan saksalaiset itse puhuvat murtaen.

Ja taas takerrutaan johonkin yksittäiseen kohtaan ja puristetaan siitä kaikki irti, kun ei pystytä keskittymään olennaiseen asiaan tai esittämään vastaväitteitä itse asiaan.

Miksi nyt sitten väität kaikkia suomalaisia saksaa osaavia muuten täysin lahjattomiksi? Miksi tyttärelläni ei voisi olla näyttelijänlahjoja, miksi kuvittelet että saksan osaaminen on kaikesta muusta jotenkin pois?

Aksenteista olen tietoinen, mutta suomalainen vasta-alkaja saksan puhumisessa osaa vääntää tietysti luonnostaan sitä omaa kökköä, suomalaista murrettaan. Vai väitätkö, ettei natiivisaksalainen osaisi paremmin puhua vaikka Berliinin slangia, Bayerin murretta tai itävaltalaisittain kuin suomalainen, joka ei osaa saksaa täydellisesti? Kyllä kielitaidosta on paljon hyötyä juuri tuollaisilla aloilla.

Mikä siinä nyt niin kovasti hiertää, että jotkut osaavat kieliä paremmin kuin toiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.

Olet ymmärtänyt väärin. Tottakai siitä on hyötyä, että voi asioida ja vaikkapa asua myöhemmin siinä maassa kuin maan kansalainen. Olisiko sinusta pitänyt olla muuttamatta Saksaan, jotta lapset eivät vain oppisi kieltä saman tasoiseksi kuin äidinkieltään? Miksi näin ei saisi olla? Tai pitäisikö lapsia estää oppimasta kieltä täydellisesti, vaikka he siihen kykenisivät? Ja tottakai laitoimme lapset sellaiseen kouluun, jossa kieltä puhutaan pääsääntöisesti jokaisen aineen oppitunneilla. Näin toimivat järkevät vanhemmat, jottei kieli unohtuisi vaan että sitä olisi mahdollisuus jatkaa.

Ja mitä muiden kielten opiskelumahdollisuuksiin tulee; kaikilla lapsilla alkaa Saksalaisessa koulussa englanti 3. luokalla. 7. luokalla alkaa ruotsi, jonka voi korvata myös ranskalla, jos haluaa. Suurin osa kuitenkin valitsee ruotsin, paitsi täysin saksalaiset oppilaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen. Ruotsin kielen taito kehittyy Saksalaisen koulun oppilailla samalle tasolle tai paremmallekin kuin suomalaisten muutamassa vuodessa, ja tästä voi kiittää nimenomaan saksan kieltä. Saksa ja ruotsi ovat molemmat germaanisia kieliä ja muistuttavat toisiaan; samankaltaisia sanoja, sanajärjestyksiä, der die das/en ett ja listaa voisi jatkaa. Tämän vuoksi Saksalaisessa koulussa ei ole tarpeen aloittaa ruotsia yhtään aikaisemmin. Latinaa ei oma yläkoululaiseni valinnut, vaikka yllättävänkin iso osa luokasta valitsi ihan vain kokeillakseen 8. luokalla. Mitä siinä on ihmeteltävää, jos nämä oppilaat haluavat lukion jälkeen vaikka pyrkiä lääkikseen, biologisista eli latinankielisistä termeistä on uskomattoman paljon hyötyä. Tai jos biologian lisäopiskelu kiinnostaa myöhemmin.

Isossa osassa suomalaisia kouluja kielien vaihtoehdot ovat lukiossa nimenomaan saksa, ranska ja venäjä, usein myös espanja. Koska nämä suomalaiset/saksalaiset oppilaat ovat lukioon mennessä opiskelleet jo neljää eri kieltä, eli äidinkielien (saksa ja suomi) lisäksi ruotsia ja englantia, on vaihtoehdot nämä kaksi, ranska ja venäjä. Myös Saksalaisen koulun kielivalikoimaa pyritään monipuolistamaan koko ajan sekä muita valinnaisaineita ja mahdollisuuksia jo tänä vuonna, ettei mitään moitittavaa ole.

Unohdat myös sen tosiasian, että suurin osa tämän koulun oppilaista osaa jo ennestään kahta kieltä, saksaa ja suomea. Kun siihen lisätään kolmosluokalla englanti, on tämä jo aikalailla edellä suomalaisia kouluja, jossa lähtökohtana on se, että lapset osaavat pelkkää suomea. Englannin opetus alkaa oletettavasti heillä myös kolmosluokalla ja ruotsin opinnot siitä muutama vuosi eteenpäin, joten saksalainen ja suomalainen ovat täysin tasavertaisia tässä. Saksalaisessa lisää tietysti haastavuutta se, että opetus on vain saksaksi (lukuunottamatta suomen/äikän ja Suomen historian tunteja).

Mitä ruotsiin vielä tulee, niin yhdeksäsluokkalaisilla on joka vuosi valtakunnalliset kokeet, joissa on aina pärjätty erinomaisesti.

Kysyin että mitä hyötyä siitä saksan natiiviosaamisesta lapsille oli. Ei ilmeisesti mitään kun et kerran osannut vastata.

Missä ihmeessä olen väittänyt, että saksan natiiviosaaminen olisi olennainen asia? Sivussa vain sanoin, että on hienoa, että lapseni ovat kasvaneet kaksikielisiksi. Harmittaako itseäsi, ettet mikään kielinero ole, vai mitä haittaa siitä natiiviosaamisesta sitten on?

Hyötyä on paljonkin. Pääsee tiettyihin ammatteihin ja opiskelemaan kertaheitolla, kun osaa montaa kieltä ja vieläpä täysin ulkomaalainen, joka osaa täydellisesti saksaa, sitä arvostetaan missä tahansa maassa todella. Se, että sinä osaat lukiosaksaa "erinomaisesti", ei mitenkään vedä vertoja oikealle saksan kielen hallitsemiselle. Yksi lapsistani esimerkiksi haluaa näyttelijäksi, ja Saksan teatterilavoilla ja televisiossa ei todellakaan soperreta mitään "ih haise Laura und kome aus Finland". En ymmärrä, miksi se sinua jotenkin ärsyttää, jos joku hallitsee kahden tai useamman kielen täydellisesti.

Sun ylimielinen asenteesi haisee ja ällöttää. Sanoit että vain ne perheet ovat laadukkaita ja hyviä, jotka toimivat kuten te olette toimineet, ja sitten ihmettelet, jos jotakuta ärsyttää? Olen ikionnellinen, ettei äiti laittanut minua saksalaiseen kouluun, vaan sain käydä Larun normaalit koulut. Saksaa luin pitkänä, mutta en ole ikävä kyllä tarvinnut sitä mihinkään. Sen sijaan vajavainen englannintaito haittasi hieman yliopistossa, jos joku kurssikirja oli englanniksi, samoin lääketieteellisiä julkaisuja on hyvin työlästä lukea englanniksi (kuten myös saksaksi sen unohtaneena).

Emme asu enää Helsingissä, joten erikoisten kielten valinta ei onnistuisikaan, mutta omat lapseni saavat lukea oikein mieluusti A-englannin, muusta ei ole niin väliä, elleivät itse kiinnostu kielistä (itse olin kielissä vieläpä hyvä). Espanjallakin olisin itse tehnyt enemmän kuin sillä saksalla. No, äidillä ei ollut kristallipalloa.

Ahaa, eli nyt natiivisaksan osaajat haisevat ja ällöttävät ja ovat ylimielisiä. Miksi saksan osaaminen sinua niin liikuttaa, jos et kerta tarvitse sitä mihinkään ja olet oikein ikionnellinen siitä, ettet vain joutunut pahojen saksalaisten opetukseen? Miksi äitisi edes olisi laittanut sinut saksalaiseen kouluun, onko hän saksalainen?

Ja siksikö, kun sinä et saksaa tarvinnut, ei kukaan muukaan tarvitse? Tuskin meidän lapsille on espanjasta enemmän hyötyä kuin saksasta, koska ainakin esikoinen haluaa jatkaa lukion jälkeekin opiskelua/työskentelyä saksan kielen parissa. Meillä tehtiin näin, teillä erilailla. Mitä se sinun takapuoltasi kutittaa, jos jotkut muut ovat valinneet toisin ja järkevästi oman tilanteensa kannalta?

Onko sinulla jotain huonoja kokemuksia kyseisestä maasta tai sen ihmisistä, kun noin agressiivisesti suhtaudut maan kieleen? Kummallinen olet.

Lol oot mun kaverin äiti :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksalainen kouluhan ei ole millään mittareilla hyvä koulu, vaan juurikin pienen piirin ernuilukoulu, samalla tavalla kuin venäläinen koulu. Etelä-Tapiolan lukio, SYK ja Ressu ovat niitä, mistä kirjoitetaan parhailla arvosanoilla ja keskiarvot ovat kovat. Mielummin itsekin kävin oikeasti hyvää lukiota, pääsin tasokkaaseen jatko-opiskelupaikkaan heti ja lähdin vaihtoon (Sveitsiin). Kielitaidon lisäksi on sitten muutama muukin asia hanskassa.

 

Mutta onhan tuo teidän perheen tarina ihan kiva. Ei sillä silti ole mitään tekemistä minkään tasokkuuden tai paremmuuden kanssa :)

Saksalaista koulua et millään mittareilla voi lähteä arvostelemaan huonoksi kouluksi, jos et ole sitä itse käynyt tai jos lapsesi eivät ole sitä käyneet. Syk, Etelä-Tapiola ja Ressu ovat hyviä siksi, että sinne hakeutuvat hyvät oppilaat jostain käsittämättömästä syystä. Ei se kerro opettajien laadukkuustasosta mitään, kun Saksalaisessa koulussa ovat maan parhaat opettajat.

Vitsikästä. Se, että näin toivot ja kaikille varmaan toitotat, ei tee asiaa todeksi. Kerrotkos, millä mittareilla kyseisen pikku kuriositeettikoulusen opettajat on maan parhaita? Kiinnostaa, kun kukaan muu kuin sinä ei asiasta tunnu tietävän yhtään mitään... :)

Vierailija kirjoitti:

Lol oot mun kaverin äiti :D

Kuka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saksalainen kouluhan ei ole millään mittareilla hyvä koulu, vaan juurikin pienen piirin ernuilukoulu, samalla tavalla kuin venäläinen koulu. Etelä-Tapiolan lukio, SYK ja Ressu ovat niitä, mistä kirjoitetaan parhailla arvosanoilla ja keskiarvot ovat kovat. Mielummin itsekin kävin oikeasti hyvää lukiota, pääsin tasokkaaseen jatko-opiskelupaikkaan heti ja lähdin vaihtoon (Sveitsiin). Kielitaidon lisäksi on sitten muutama muukin asia hanskassa.

 

Mutta onhan tuo teidän perheen tarina ihan kiva. Ei sillä silti ole mitään tekemistä minkään tasokkuuden tai paremmuuden kanssa :)

Saksalaista koulua et millään mittareilla voi lähteä arvostelemaan huonoksi kouluksi, jos et ole sitä itse käynyt tai jos lapsesi eivät ole sitä käyneet. Syk, Etelä-Tapiola ja Ressu ovat hyviä siksi, että sinne hakeutuvat hyvät oppilaat jostain käsittämättömästä syystä. Ei se kerro opettajien laadukkuustasosta mitään, kun Saksalaisessa koulussa ovat maan parhaat opettajat.

 

Vitsikästä. Se, että näin toivot ja kaikille varmaan toitotat, ei tee asiaa todeksi. Kerrotkos, millä mittareilla kyseisen pikku kuriositeettikoulusen opettajat on maan parhaita? Kiinnostaa, kun kukaan muu kuin sinä ei asiasta tunnu tietävän yhtään mitään... :)

On se kumma, kun sinua ottaa niin koville se, että jotkut ovat valinneet Saksalaisen koulun. Täällä tuskin on montaakaan, joiden lapset ovat tällä hetkellä kyseisessä koulussa, joten jos sinä et asiasta tiedä eikä moni muukaan tiedä, miksi te tekisi asiasta humpuukia?

Eikä Saksalainen koulu mikään pikkuinenkaan ole, yli 500 oppilasta ja joka vuosi tulee useita lisää sekä luokka-asteiden vaihtuessa että kesken vuoden.

Aika huvittavaa, että sinä, joka et koko koulusta mitään tiedä etkä sitä ole käynyt, vastailet vittuilevaan sävyyn muiden kokemuksille ja kommenteille kyseisestä koulusta. Miksi näin?

Koulun tasokkuudesta (ja samalla opettajien) kertoo jo ihan se, että koulu tosiaan on yksityinen ja sinne pääsee vain harvat. Tietenkään Suomen ainoaan saksalaiseen kouluun ei oteta mitä tahansa opettajia, vaan nimenomaan Saksan parhaita.