Lue keskustelun säännöt.
Lauttasaaren ja keskustan korkeiden neliöhintojen ja ei-niin-hyvän oppilasaineksen yhteys vihdoin selvä
28.12.2015 |
Lauttasaaressa ja Ullanlinnassa, Eirassa ja Kampissa osa lapsiperheistä asuu aivan sairaalloisen ahtaasti, koska heillä ei ole varaa asua näillä seuduilla normaalia asumisväljyyttä noudattaen (32 neliötä per henki). He siis asuvat tavallaan väärällä alueella, vain koska haluavat pysyä kalliilla seudulla ja siksi esim nelihenkinen perhe saattaa pakkautua 55 neliöiseen kaksioon, ja vääristää myös alueen koulujen oppilasainesta. Esim. Lauttasaaren neliöhinnoilla alueella luulisi asuvan fiksua ja koulutettua väkeä ja heillä fiksuja lapsia, mutta Lauttasaaren yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittavien tulokset ovat olleet vuosia Suomen lukiotilastojen häntäpäässä.
Kommentit (86)
Olen perheetön ja asun Helsingin keskustassa 27-neliöisessä yksiössä, jonka arvo on noin 250 000 euroa. Eli alle mainitun 32 neliön. Olen siis ilmeisesti köyhä, tyhmä ja varmasti rumakin vielä. Oijoi.
Ap, minkälainen on yleissivistyksesi, kun luulet, että oppilaiden tulee mennä lähilukioonsa? Mahdatko itse olla käynyt lukiota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
normaalia asumisväljyyttä noudattaen (32 neliötä per henki).
Normaali asumisväljyys nelihenkisellä perheellä on siis 128 neliötä?
Tätä minäkin ihmettelin. Minusta, jos joku on tyhmää, niin turhista neliöistä maksaminen...
30 neliötä per henki ei ole vielä turhaa nähnytkään.... Turhista voidaan ehkä puhua jos nelihenkisellä on yli 400 neliötä, siinä saattaa olla jotain turhaa jo. Mutta kahdelle hengelle 200 voi olla ihan tarpeellinen määrä.
Tajusitko pointin? Se mikä on turhaa ei voi määritellä noin kategorisesti. Toiset tarvitsevat enemmän tilaa, toiset vähemmän. Eli siksi tuo ap:n kaava että 4-henkinen perhe -> 128 neliötä ei oikein toimi. Toisile tuo on liian paljon, toisille liian vähän. Mutta neliöistä maksaminen vain siksi, että jokaisella nyt vaan pitäisi olla x neliötä riippumatta siitä onko niille käyttöä vai ei, on tyhmää.
Me asutaan Lauttasaaressa 64m2 kaksiossa. 2 aikuista ja 3 alle 5v lasta. Ahdasta on, mutta ollaan miehen kanssa asuttu tässä unelmien talossa jo 15v. On selvää että uusi asunto on ajanmittaan löydyttävä ja rahallisesti siihen on varaa, mutta haluamme löytää täydellisen asunnon (kuten tämä nykyinenkin) eikä sitä ole vielä tullut vastaan.
Jos asuisimme Lauttasaaressa kun lapset olisivat lukioiässä niin lapset olisivat todennäköisesti muualla kuin täällä lukiossa. Eihän lukioksi yleensä valita sitä lähinnä olevaa kuten peruskoulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.
Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.
Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.
Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.
Lauttasaaresta hyvät hakeutuvat Etelä-Tapiolan ja Tapiolan sekä Olarin lukioihin ja tavikset jäävät jäljelle
Ei pidä paikkaansa todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.
Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.
Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.
Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.
Lauttasaaresta hyvät hakeutuvat Etelä-Tapiolan ja Tapiolan sekä Olarin lukioihin ja tavikset jäävät jäljelle
Ei pidä paikkaansa todellakaan.
Kuinka niin? Jos on mahdollista mennä Suomen parhaimpiin lukioihin Suomen huonoimman sijasta, niin miksi valitsisivat tuon huonon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.
Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.
Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.
Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.
Lauttasaaresta hyvät hakeutuvat Etelä-Tapiolan ja Tapiolan sekä Olarin lukioihin ja tavikset jäävät jäljelle
Ei pidä paikkaansa todellakaan.
Kyllä nimenomaan pitää paikkaansa. Mutta ongelma ei olekaan pelkkä lukio vaan jo ala-aste ja yläkoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.
Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.
Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.
Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.
Lauttasaaresta hyvät hakeutuvat Etelä-Tapiolan ja Tapiolan sekä Olarin lukioihin ja tavikset jäävät jäljelle
Ei pidä paikkaansa todellakaan.
Kuinka niin? Jos on mahdollista mennä Suomen parhaimpiin lukioihin Suomen huonoimman sijasta, niin miksi valitsisivat tuon huonon?
Yksi Suomen arvostetuimpia kouluja ja lukioita ovat Helsingin Saksalainen koulu, jossa samassa rakennuksessa luokat 1-12. Koulu on kaiken lisäksi yksityinen, ja oikeasti hyvät ja lahjakkaat oppilaat menevät vieraskieliseen kouluun. Me olemme asuneet Berliinissä ja lapset tulivat heti tänne Suomeen muutettuamme DSH:hon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.
Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.
Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.
Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.
Lauttasaaresta hyvät hakeutuvat Etelä-Tapiolan ja Tapiolan sekä Olarin lukioihin ja tavikset jäävät jäljelle
Ei pidä paikkaansa todellakaan.
Kuinka niin? Jos on mahdollista mennä Suomen parhaimpiin lukioihin Suomen huonoimman sijasta, niin miksi valitsisivat tuon huonon?
Yksi Suomen arvostetuimpia kouluja ja lukioita ovat Helsingin Saksalainen koulu, jossa samassa rakennuksessa luokat 1-12. Koulu on kaiken lisäksi yksityinen, ja oikeasti hyvät ja lahjakkaat oppilaat menevät vieraskieliseen kouluun. Me olemme asuneet Berliinissä ja lapset tulivat heti tänne Suomeen muutettuamme DSH:hon.
Öööh... miten tämä liittyy tuohon edelliseen kysymykseen?
28 jatkaa; vain juntit ja huonosti elämässään menestyneet eivät asu jossain vaiheessa elämäänsä lastensa kanssa toisessa maassa, jossa on vieras kieli. Suomalaisten kohdalla Ruotsia ei lasketa, koska sitä oppii täällä muutenkin.
Omat lapseni osaavat saksaa yhtä hyvin kuin suomea, vaikka sukujuuria meillä ei Saksassa ole. Riitti, että lapset käytettiin useamman vuoden siellä aluksi täysin ummikkoina koulussa ja päiväkodissa. Se vaati totuttelua, mutta se kannatti ja lapset ovat nyt jo sen ikäisiäkin, että osaavat arvostaa tätä ja kiittävätkin siitä vanhempiaan, että aikoinaan otimme suuren askeleen ja siirryimme muutosten tuulien viemänä vieraaseen maahan vieraskielisten ihmisten ympärille.
Nyt me kaikki pidämme Saksaa toisena kotimaanamme ja Berliiniä toisena kotikaupunkinamme, jonne voi palata lomalla aina uudelleen ja uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.
Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.
Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.
Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.
Lauttasaaresta hyvät hakeutuvat Etelä-Tapiolan ja Tapiolan sekä Olarin lukioihin ja tavikset jäävät jäljelle
Ei pidä paikkaansa todellakaan.
Kuinka niin? Jos on mahdollista mennä Suomen parhaimpiin lukioihin Suomen huonoimman sijasta, niin miksi valitsisivat tuon huonon?
Yksi Suomen arvostetuimpia kouluja ja lukioita ovat Helsingin Saksalainen koulu, jossa samassa rakennuksessa luokat 1-12. Koulu on kaiken lisäksi yksityinen, ja oikeasti hyvät ja lahjakkaat oppilaat menevät vieraskieliseen kouluun. Me olemme asuneet Berliinissä ja lapset tulivat heti tänne Suomeen muutettuamme DSH:hon.
Öööh... miten tämä liittyy tuohon edelliseen kysymykseen?
Siten, että oikeasti hyvät vanhemmat laittavat lapsensa kouluun, jossa puhutaan vierasta kieltä, ja täten antavat lapselleen mahdollisuuden kasvaa kaksikielisinä, vaikka kotona puhuttaisiinkin vain yhtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.
Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.
Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.
Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.
Lauttasaaresta hyvät hakeutuvat Etelä-Tapiolan ja Tapiolan sekä Olarin lukioihin ja tavikset jäävät jäljelle
Ei pidä paikkaansa todellakaan.
Kuinka niin? Jos on mahdollista mennä Suomen parhaimpiin lukioihin Suomen huonoimman sijasta, niin miksi valitsisivat tuon huonon?
Yksi Suomen arvostetuimpia kouluja ja lukioita ovat Helsingin Saksalainen koulu, jossa samassa rakennuksessa luokat 1-12. Koulu on kaiken lisäksi yksityinen, ja oikeasti hyvät ja lahjakkaat oppilaat menevät vieraskieliseen kouluun. Me olemme asuneet Berliinissä ja lapset tulivat heti tänne Suomeen muutettuamme DSH:hon.
Öööh... miten tämä liittyy tuohon edelliseen kysymykseen?
Siten, että oikeasti hyvät vanhemmat laittavat lapsensa kouluun, jossa puhutaan vierasta kieltä, ja täten antavat lapselleen mahdollisuuden kasvaa kaksikielisinä, vaikka kotona puhuttaisiinkin vain yhtä.
No kai se tuokin on ratkaisu jos vanhempia ei kiinnosta tulea lastensa opiskelua ja koulunkäyntiä pätkääkään. Tuollahan ne opettajat sitten hoitavat vanhempien duunin. Mutta eiköhän oikeasti hyvät vanhemmat tue monipuolisesti sitä lastensa koulunkäyntiä ja tuota vieraiden kielten osaamistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Saksalainen kouluhan ei ole millään mittareilla hyvä koulu, vaan juurikin pienen piirin ernuilukoulu, samalla tavalla kuin venäläinen koulu. Etelä-Tapiolan lukio, SYK ja Ressu ovat niitä, mistä kirjoitetaan parhailla arvosanoilla ja keskiarvot ovat kovat. Mielummin itsekin kävin oikeasti hyvää lukiota, pääsin tasokkaaseen jatko-opiskelupaikkaan heti ja lähdin vaihtoon (Sveitsiin). Kielitaidon lisäksi on sitten muutama muukin asia hanskassa.
Mutta onhan tuo teidän perheen tarina ihan kiva. Ei sillä silti ole mitään tekemistä minkään tasokkuuden tai paremmuuden kanssa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Samaa mietin. Että saksan natiivitaso on kyllä kova hinta siitä, että jää paitsi laadukkaasta muiden aineiden opetuksesta ja kielen valintamahdollisuuksista. Saksalainen kouluhan ei mitenkään loista noissa Suomen kouluvertailuissa. Lisäksi, uusien aineiden ja asioiden opiskelun jättäisin kyllä ihan sille omalle ajattelukielelle. Turhaan vaikeuttaa kun täytyy opiskella asiasisältöä ja opetuskieltä samaan aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo, uusi ilmiö, hipsterit ahtautuvat kaksioon pesueensa kanssa että voivat asua hyvällä alueella.
Mitä sitten? Mitä jos toisille hyvä asuinalue on tärkeämpi kuin neliöt? Me asutaan Helsingin Vallilassa kahden lapsen kanssa, koska tämä on lähellä kaikkea, palvelut ja harrastukset ovat kivenheiton päässä, samoin kaverit ja lasten kaverit. Autoa ei tarvita. Elämä tapahtuu paljon kodin seinien ulkopuolella, kahviloissa, puistoissa ym. Miksi muuttaisimme johonkin Korsoon, jossa ei tapahdu koskaan mitään?
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan Lauttasaaressa 64m2 kaksiossa. 2 aikuista ja 3 alle 5v lasta. Ahdasta on, mutta ollaan miehen kanssa asuttu tässä unelmien talossa jo 15v. On selvää että uusi asunto on ajanmittaan löydyttävä ja rahallisesti siihen on varaa, mutta haluamme löytää täydellisen asunnon (kuten tämä nykyinenkin) eikä sitä ole vielä tullut vastaan.
Jos asuisimme Lauttasaaressa kun lapset olisivat lukioiässä niin lapset olisivat todennäköisesti muualla kuin täällä lukiossa. Eihän lukioksi yleensä valita sitä lähinnä olevaa kuten peruskoulua.
64m2! on aikamoista, 5 hlö siinä :D noh ehkä asenne ratkaisee. Mutta ei enää kun lapset menevät kouluun, tulee kavereita, tarvetta yksityisyyteen. Ja se tulee aika paljon ennen lukioon menoa, viimeistään n 8 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
normaalia asumisväljyyttä noudattaen (32 neliötä per henki).
Normaali asumisväljyys nelihenkisellä perheellä on siis 128 neliötä?
up
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
normaalia asumisväljyyttä noudattaen (32 neliötä per henki).
Normaali asumisväljyys nelihenkisellä perheellä on siis 128 neliötä?
up
Ei ole mitään normaalia asumisväljyyttä vain keskimääräinen ja sitä nostaa esim. yksinasuvat lesket. Anoppi asuu vanhassa maalaistalossa, jossa on kaikkineen parisataa neliötä. Äitini taas 85 neliön kolmiossa. Jos laskettaisiin tuosta otoksesta keskimääräinen asumisväljyys henkeä kohden niin se olisi noin 140m2.
Meidän perheen asumisväljyys on 20 neliötä/person.
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan Lauttasaaressa 64m2 kaksiossa. 2 aikuista ja 3 alle 5v lasta. Ahdasta on, mutta ollaan miehen kanssa asuttu tässä unelmien talossa jo 15v. On selvää että uusi asunto on ajanmittaan löydyttävä ja rahallisesti siihen on varaa, mutta haluamme löytää täydellisen asunnon (kuten tämä nykyinenkin) eikä sitä ole vielä tullut vastaan.
Jos asuisimme Lauttasaaressa kun lapset olisivat lukioiässä niin lapset olisivat todennäköisesti muualla kuin täällä lukiossa. Eihän lukioksi yleensä valita sitä lähinnä olevaa kuten peruskoulua.
Miksi ihmeessä? Myös koulumatkat vaikuttavat kokonaisuuteen, esim. jaksamiseen ja käytettävissä olevaan muuhun aikaan, eikä lukion päästätodistus nyt merkitse juuri mitään. Eniten merkitsee se ihan itse tehty työ lukiosta riippumatta. Edes YO-tulokset eivät ole tärkeitä, ja vain osassa jatko-opintoja tarvitaan niitä pääsykoepisteiden pienenä lisänä.
Koulujen ranking-tilastot eivät palvele ketään, ovat pelkkää pätemistä ja snobbailua. Todellinen kilpailu alkaa vasta koulun jälkeen.
Mistä tempaisit tuon 32 neliötä per nuppi? Minä olen törmännyt paljon alhaisempiin lukemiin. Ei neliöihin kannata tuijottaa, vaan siihen, miten ne neliöt on käytetty. Monessa asunnossa on lääniä kuin hollituvassa, mutta järkevästä suunnittelusta ei ole tietoakaan, vaan hukkaneliöitä on paljon ja huoneet niitä perinteisiä kanikoppeja.
Ja vielä toinen juttu. Varakkuus ja koulumenestys eivät korreloi keskenään eli ahtaasti asuminen ei indikoi huonoa koulumenestystä, vaan huonot perintötekijät (rikkaillakin saattaa olla mukuloita, jotka ovat tyhmiä kuin saappaat) ja motivaation puute (monella köyhällä nuorella on motivaatio kohdallaan, kun taas herraskakarat luulevat selviävänsä taas kerran rahalla).