Lue keskustelun säännöt.
Lauttasaaren ja keskustan korkeiden neliöhintojen ja ei-niin-hyvän oppilasaineksen yhteys vihdoin selvä
28.12.2015 |
Lauttasaaressa ja Ullanlinnassa, Eirassa ja Kampissa osa lapsiperheistä asuu aivan sairaalloisen ahtaasti, koska heillä ei ole varaa asua näillä seuduilla normaalia asumisväljyyttä noudattaen (32 neliötä per henki). He siis asuvat tavallaan väärällä alueella, vain koska haluavat pysyä kalliilla seudulla ja siksi esim nelihenkinen perhe saattaa pakkautua 55 neliöiseen kaksioon, ja vääristää myös alueen koulujen oppilasainesta. Esim. Lauttasaaren neliöhinnoilla alueella luulisi asuvan fiksua ja koulutettua väkeä ja heillä fiksuja lapsia, mutta Lauttasaaren yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittavien tulokset ovat olleet vuosia Suomen lukiotilastojen häntäpäässä.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maine on mielenkiintoinen asia. Kun tiedetään, että koulu on pärjännyt huonommin koulujen välisissä rankkauksissa, alkaa se toteuttaa itseään. Ei viitsitä yrittää. Se on kierre, jonka voi katkaista innostava opettaja ja ennen kaikkea oppilas itse olemassa innostunut elämästä ja sitä kautta myös uusista asioista ja koulunkäynnistä.
Varakkuus voi joskus myös passivoida... Ei ole syytä yrittää, kun asiat ovat jo hyvin. Sama pätee huono-osaisuuteen; ei yritetä, koska ei uskota siihen, että voi vaikuttaa asioihinsa.
Monimutkaisia asioita, mutta en tosissaan usko asumisen ahtaus -teoriaan, koska sen pitäisi sitten päteä kaikkialla, mutta niin ei ole. Lisäksi: kuinka moni todella asuu esim. Lauttasaaressa noin pienissä neliöissä, että sillä olisi merkitystä oppilasainekseen ja sitä kautta koulun tasoon? Kaukaa haettua.
Näin. Lisäksi koulussa käyvät myös muualta tulevat, esim. Lauttasaaressa Espoosta jne. jne.
Lauttasaaresta hyvät hakeutuvat Etelä-Tapiolan ja Tapiolan sekä Olarin lukioihin ja tavikset jäävät jäljelle
Ei pidä paikkaansa todellakaan.
Kuinka niin? Jos on mahdollista mennä Suomen parhaimpiin lukioihin Suomen huonoimman sijasta, niin miksi valitsisivat tuon huonon?
Yksi Suomen arvostetuimpia kouluja ja lukioita ovat Helsingin Saksalainen koulu, jossa samassa rakennuksessa luokat 1-12. Koulu on kaiken lisäksi yksityinen, ja oikeasti hyvät ja lahjakkaat oppilaat menevät vieraskieliseen kouluun. Me olemme asuneet Berliinissä ja lapset tulivat heti tänne Suomeen muutettuamme DSH:hon.
Öööh... miten tämä liittyy tuohon edelliseen kysymykseen?
Siten, että oikeasti hyvät vanhemmat laittavat lapsensa kouluun, jossa puhutaan vierasta kieltä, ja täten antavat lapselleen mahdollisuuden kasvaa kaksikielisinä, vaikka kotona puhuttaisiinkin vain yhtä.
No kai se tuokin on ratkaisu jos vanhempia ei kiinnosta tulea lastensa opiskelua ja koulunkäyntiä pätkääkään. Tuollahan ne opettajat sitten hoitavat vanhempien duunin. Mutta eiköhän oikeasti hyvät vanhemmat tue monipuolisesti sitä lastensa koulunkäyntiä ja tuota vieraiden kielten osaamistakin.
En ymmärtänyt vastaustasi. Väität siis, että jos vieraassa maassa vuosia asuneet laittavat kotimaahansa palattuaan lapsensa sen kieliseen kouluun, jota siinä maassa puhutaan jossa on asunut, ei vanhempia kiinnosta pätkääkään tukea lastensa opiskeluja? Nimenomaan silloinhan edesauttaa ja kannustaa lapsia jatkamaan opiskelua sen kielen parissa, jottei se maassa opittu, vieras kieli katoa mielestä. Tyhmää olisi asua ulkomailla ja laittaa lapsi sen jälkeen supisuomalaiseen kouluun, eikä jatkaa kielen opiskelua. Eri kielten hallitsemisesta on paljon hyötyä tulevaisuudessa ja työelämässä. Miten perustelet väitteesi, että tällaiset vanhemmat eivät olisi kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä, kun asia on juuri päinvastoin?
Onko ulkomaan vuosina suomi unohtunut? Lukea et ainakaan näy osaavan. Edellisessä viestissä väitettiin että oikeasti hyvät vanhemmat laittavat lapset vieraskieliseen kouluun tai käyvät lasten kielitaidon vuoksi asumassa vähän aikaa ulkomailla. Paska puhetta. Tuollaisella ei ole vanhempien hyvyyden tai huonouden kanssa mitään tekemistä eikä tuollaisella taata hyvää koulumenestystä kielissä tai muissakaan aineissa. Hyvät vanhemmat tukevat sitä lasten koulunkäyntiä ja oppimista, eikä hyvään kielitaitoon mitään ulkomailla vietettyjä lapsuuden vuosia vaadita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksalainen kouluhan ei ole millään mittareilla hyvä koulu, vaan juurikin pienen piirin ernuilukoulu, samalla tavalla kuin venäläinen koulu. Etelä-Tapiolan lukio, SYK ja Ressu ovat niitä, mistä kirjoitetaan parhailla arvosanoilla ja keskiarvot ovat kovat. Mielummin itsekin kävin oikeasti hyvää lukiota, pääsin tasokkaaseen jatko-opiskelupaikkaan heti ja lähdin vaihtoon (Sveitsiin). Kielitaidon lisäksi on sitten muutama muukin asia hanskassa.
Mutta onhan tuo teidän perheen tarina ihan kiva. Ei sillä silti ole mitään tekemistä minkään tasokkuuden tai paremmuuden kanssa :)
Saksalaista koulua et millään mittareilla voi lähteä arvostelemaan huonoksi kouluksi, jos et ole sitä itse käynyt tai jos lapsesi eivät ole sitä käyneet. Syk, Etelä-Tapiola ja Ressu ovat hyviä siksi, että sinne hakeutuvat hyvät oppilaat jostain käsittämättömästä syystä. Ei se kerro opettajien laadukkuustasosta mitään, kun Saksalaisessa koulussa ovat maan parhaat opettajat.
Millä parhauskapalla saksalaisen koulun opettajat muka mitataan maan parhaiksi? Kun heidän aikaansaannoksensa eivät missään näy.
Missä lukee, että opettajien aikaansaannokset olisivat huonoja? Ei missään. Niinkuin ei etelätapiolan lukioidenkaan aikaansaannokset missään näy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukioon pääsee n. 7 ka:lla niin on erittäin epätodennäköistä , että sillä keskiarvolla kirjoitetaan L tai E:n paperit. Jos samaan lukioon menee 8-9 keskiarvolla niin oppilas myös erittäin todennäköisesti kirjoittaa hyvillä arvosanoilla. Lukion hyvyydestä tai huonoudesta se ei kerro yhtään mitään.
Jos peruskoulusta tulee ulos 7:n ka:lla niin siinä on jo sen verran aukkoa ettei ole ihan helppoa vääntää E:tä tai L:ä .
Kyllä Lauttasaaren yhteiskoulusta tai muusta ns."huonosta" lukiosta mennään korkeakouluihin ja yliopistoihin ja jopa valmistutaan siinä missä SYK:stäkin. Itsestä se on kiinni
Todistusten arvosanat ei kerro kaikkea. Jollakin voi olla keskiarvo 9, jonka on saavuttanut ahkeralla opiskelulla. Jollain toisella keskiarvo 7, ei ole kertaakaan avannut kirjojaan ja ollut paljon luvatta pois koulusta. Lisäksi opettajat antavat numeroitaan epätasa-arvoisesti, opettajan lellikki saa numeron 9 ja aivan vastaavalla suorituksella joku toinen saa 8.
Lisäksi todistuksen keskiarvossa huomioidaan mm. liikunta, kuvaamataito, käsityö jne. joilla ei ole akateemisen osaamisen ja ylioppilaskirjoitusten kanssa mitään tekemistä.
No joo oletin että täällä tiedetään että lukion sisäänpääsyn keskiarvosta puhuttaessa tarkoitetaan lukuaineiden keskiarvoa .
Tuo 9 ka jatkanee hyvää ahkeraa opiskeluaan lukiossa , 7 ka kokee herätyksen /tai jatkaa samaan malliin . Edelleenkin 9:llä on paremmat mahdollisuudet hyviin YO-tuloksiin - lukion sisäänpääsyn raja-arvosta riippumatta ja niin on tuolla 7:llakin , mutta vaatii rajusti töitä.
Opettajien lellikki- inhokki asetelma ei vaikuta 2 numeroa lukuaineiden keskiarvoon .Peruskoulu tasolla koenumero ei ole "mielipide kysymys" kuin ehkä reaalityyppisissä aineissa poislukien fysiikka, kemia ym eksaktit koevastaukset. Sitäpaitsi yläasteellahan on aineen opettajat , jos oppilas on kaikkien opettajien inhokki niin ehkä siihen on jopa syynsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Olet ymmärtänyt väärin. Tottakai siitä on hyötyä, että voi asioida ja vaikkapa asua myöhemmin siinä maassa kuin maan kansalainen. Olisiko sinusta pitänyt olla muuttamatta Saksaan, jotta lapset eivät vain oppisi kieltä saman tasoiseksi kuin äidinkieltään? Miksi näin ei saisi olla? Tai pitäisikö lapsia estää oppimasta kieltä täydellisesti, vaikka he siihen kykenisivät? Ja tottakai laitoimme lapset sellaiseen kouluun, jossa kieltä puhutaan pääsääntöisesti jokaisen aineen oppitunneilla. Näin toimivat järkevät vanhemmat, jottei kieli unohtuisi vaan että sitä olisi mahdollisuus jatkaa.
Ja mitä muiden kielten opiskelumahdollisuuksiin tulee; kaikilla lapsilla alkaa Saksalaisessa koulussa englanti 3. luokalla. 7. luokalla alkaa ruotsi, jonka voi korvata myös ranskalla, jos haluaa. Suurin osa kuitenkin valitsee ruotsin, paitsi täysin saksalaiset oppilaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen. Ruotsin kielen taito kehittyy Saksalaisen koulun oppilailla samalle tasolle tai paremmallekin kuin suomalaisten muutamassa vuodessa, ja tästä voi kiittää nimenomaan saksan kieltä. Saksa ja ruotsi ovat molemmat germaanisia kieliä ja muistuttavat toisiaan; samankaltaisia sanoja, sanajärjestyksiä, der die das/en ett ja listaa voisi jatkaa. Tämän vuoksi Saksalaisessa koulussa ei ole tarpeen aloittaa ruotsia yhtään aikaisemmin. Latinaa ei oma yläkoululaiseni valinnut, vaikka yllättävänkin iso osa luokasta valitsi ihan vain kokeillakseen 8. luokalla. Mitä siinä on ihmeteltävää, jos nämä oppilaat haluavat lukion jälkeen vaikka pyrkiä lääkikseen, biologisista eli latinankielisistä termeistä on uskomattoman paljon hyötyä. Tai jos biologian lisäopiskelu kiinnostaa myöhemmin.
Isossa osassa suomalaisia kouluja kielien vaihtoehdot ovat lukiossa nimenomaan saksa, ranska ja venäjä, usein myös espanja. Koska nämä suomalaiset/saksalaiset oppilaat ovat lukioon mennessä opiskelleet jo neljää eri kieltä, eli äidinkielien (saksa ja suomi) lisäksi ruotsia ja englantia, on vaihtoehdot nämä kaksi, ranska ja venäjä. Myös Saksalaisen koulun kielivalikoimaa pyritään monipuolistamaan koko ajan sekä muita valinnaisaineita ja mahdollisuuksia jo tänä vuonna, ettei mitään moitittavaa ole.
Unohdat myös sen tosiasian, että suurin osa tämän koulun oppilaista osaa jo ennestään kahta kieltä, saksaa ja suomea. Kun siihen lisätään kolmosluokalla englanti, on tämä jo aikalailla edellä suomalaisia kouluja, jossa lähtökohtana on se, että lapset osaavat pelkkää suomea. Englannin opetus alkaa oletettavasti heillä myös kolmosluokalla ja ruotsin opinnot siitä muutama vuosi eteenpäin, joten saksalainen ja suomalainen ovat täysin tasavertaisia tässä. Saksalaisessa lisää tietysti haastavuutta se, että opetus on vain saksaksi (lukuunottamatta suomen/äikän ja Suomen historian tunteja).
Mitä ruotsiin vielä tulee, niin yhdeksäsluokkalaisilla on joka vuosi valtakunnalliset kokeet, joissa on aina pärjätty erinomaisesti.
Kysyin että mitä hyötyä siitä saksan natiiviosaamisesta lapsille oli. Ei ilmeisesti mitään kun et kerran osannut vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Samaa mietin. Että saksan natiivitaso on kyllä kova hinta siitä, että jää paitsi laadukkaasta muiden aineiden opetuksesta ja kielen valintamahdollisuuksista. Saksalainen kouluhan ei mitenkään loista noissa Suomen kouluvertailuissa. Lisäksi, uusien aineiden ja asioiden opiskelun jättäisin kyllä ihan sille omalle ajattelukielelle. Turhaan vaikeuttaa kun täytyy opiskella asiasisältöä ja opetuskieltä samaan aikaa.
Ensin moitit sitä, että saksalaisessa koulussa ei sinusta ole valinnanvaraa kielissä ja aineissa, mutta sitten kirjoitat, että uusien asioiden ja aineiden opiskelun jättäisit sivuun? Päätä sitten jo, kumpi on parempi. Kuinka montaa kieltä näillä snobeilla mammoilla on muutenkaan aikeissa oppia, kun ranska, venäjä ja saksa eivät kelpaa. Juu, espanjaa tietysti. Aina, jos jotain ei satu olemaan, on juuri se itseltä pois. Ja mitä aineita saksalaisessa koulussa ei ole, joita sinne kaipaisit? Tämän haluaisin tietää.
Suomen kielen taito on tosiaan sinulta unohtunut. En kirjoittanut missään että uusien aineisen ja asioiden opiskelu pitäisi jättää sivuun vaan se pitäisi tehdä sillä omalla ajattelukielellä. Eli esim. fysiikan tunnilla keskitytään fysiikan opiskelemiseen, ei suinkaan saksan ymmärtämiseen ja fysiikkaan siinä sivussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Olet ymmärtänyt väärin. Tottakai siitä on hyötyä, että voi asioida ja vaikkapa asua myöhemmin siinä maassa kuin maan kansalainen. Olisiko sinusta pitänyt olla muuttamatta Saksaan, jotta lapset eivät vain oppisi kieltä saman tasoiseksi kuin äidinkieltään? Miksi näin ei saisi olla? Tai pitäisikö lapsia estää oppimasta kieltä täydellisesti, vaikka he siihen kykenisivät? Ja tottakai laitoimme lapset sellaiseen kouluun, jossa kieltä puhutaan pääsääntöisesti jokaisen aineen oppitunneilla. Näin toimivat järkevät vanhemmat, jottei kieli unohtuisi vaan että sitä olisi mahdollisuus jatkaa.
Ja mitä muiden kielten opiskelumahdollisuuksiin tulee; kaikilla lapsilla alkaa Saksalaisessa koulussa englanti 3. luokalla. 7. luokalla alkaa ruotsi, jonka voi korvata myös ranskalla, jos haluaa. Suurin osa kuitenkin valitsee ruotsin, paitsi täysin saksalaiset oppilaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen. Ruotsin kielen taito kehittyy Saksalaisen koulun oppilailla samalle tasolle tai paremmallekin kuin suomalaisten muutamassa vuodessa, ja tästä voi kiittää nimenomaan saksan kieltä. Saksa ja ruotsi ovat molemmat germaanisia kieliä ja muistuttavat toisiaan; samankaltaisia sanoja, sanajärjestyksiä, der die das/en ett ja listaa voisi jatkaa. Tämän vuoksi Saksalaisessa koulussa ei ole tarpeen aloittaa ruotsia yhtään aikaisemmin. Latinaa ei oma yläkoululaiseni valinnut, vaikka yllättävänkin iso osa luokasta valitsi ihan vain kokeillakseen 8. luokalla. Mitä siinä on ihmeteltävää, jos nämä oppilaat haluavat lukion jälkeen vaikka pyrkiä lääkikseen, biologisista eli latinankielisistä termeistä on uskomattoman paljon hyötyä. Tai jos biologian lisäopiskelu kiinnostaa myöhemmin.
Isossa osassa suomalaisia kouluja kielien vaihtoehdot ovat lukiossa nimenomaan saksa, ranska ja venäjä, usein myös espanja. Koska nämä suomalaiset/saksalaiset oppilaat ovat lukioon mennessä opiskelleet jo neljää eri kieltä, eli äidinkielien (saksa ja suomi) lisäksi ruotsia ja englantia, on vaihtoehdot nämä kaksi, ranska ja venäjä. Myös Saksalaisen koulun kielivalikoimaa pyritään monipuolistamaan koko ajan sekä muita valinnaisaineita ja mahdollisuuksia jo tänä vuonna, ettei mitään moitittavaa ole.
Unohdat myös sen tosiasian, että suurin osa tämän koulun oppilaista osaa jo ennestään kahta kieltä, saksaa ja suomea. Kun siihen lisätään kolmosluokalla englanti, on tämä jo aikalailla edellä suomalaisia kouluja, jossa lähtökohtana on se, että lapset osaavat pelkkää suomea. Englannin opetus alkaa oletettavasti heillä myös kolmosluokalla ja ruotsin opinnot siitä muutama vuosi eteenpäin, joten saksalainen ja suomalainen ovat täysin tasavertaisia tässä. Saksalaisessa lisää tietysti haastavuutta se, että opetus on vain saksaksi (lukuunottamatta suomen/äikän ja Suomen historian tunteja).
Mitä ruotsiin vielä tulee, niin yhdeksäsluokkalaisilla on joka vuosi valtakunnalliset kokeet, joissa on aina pärjätty erinomaisesti.
Kysyin että mitä hyötyä siitä saksan natiiviosaamisesta lapsille oli. Ei ilmeisesti mitään kun et kerran osannut vastata.
Missä ihmeessä olen väittänyt, että saksan natiiviosaaminen olisi olennainen asia? Sivussa vain sanoin, että on hienoa, että lapseni ovat kasvaneet kaksikielisiksi. Harmittaako itseäsi, ettet mikään kielinero ole, vai mitä haittaa siitä natiiviosaamisesta sitten on?
Hyötyä on paljonkin. Pääsee tiettyihin ammatteihin ja opiskelemaan kertaheitolla, kun osaa montaa kieltä ja vieläpä täysin ulkomaalainen, joka osaa täydellisesti saksaa, sitä arvostetaan missä tahansa maassa todella. Se, että sinä osaat lukiosaksaa "erinomaisesti", ei mitenkään vedä vertoja oikealle saksan kielen hallitsemiselle. Yksi lapsistani esimerkiksi haluaa näyttelijäksi, ja Saksan teatterilavoilla ja televisiossa ei todellakaan soperreta mitään "ih haise Laura und kome aus Finland". En ymmärrä, miksi se sinua jotenkin ärsyttää, jos joku hallitsee kahden tai useamman kielen täydellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Samaa mietin. Että saksan natiivitaso on kyllä kova hinta siitä, että jää paitsi laadukkaasta muiden aineiden opetuksesta ja kielen valintamahdollisuuksista. Saksalainen kouluhan ei mitenkään loista noissa Suomen kouluvertailuissa. Lisäksi, uusien aineiden ja asioiden opiskelun jättäisin kyllä ihan sille omalle ajattelukielelle. Turhaan vaikeuttaa kun täytyy opiskella asiasisältöä ja opetuskieltä samaan aikaa.
Ensin moitit sitä, että saksalaisessa koulussa ei sinusta ole valinnanvaraa kielissä ja aineissa, mutta sitten kirjoitat, että uusien asioiden ja aineiden opiskelun jättäisit sivuun? Päätä sitten jo, kumpi on parempi. Kuinka montaa kieltä näillä snobeilla mammoilla on muutenkaan aikeissa oppia, kun ranska, venäjä ja saksa eivät kelpaa. Juu, espanjaa tietysti. Aina, jos jotain ei satu olemaan, on juuri se itseltä pois. Ja mitä aineita saksalaisessa koulussa ei ole, joita sinne kaipaisit? Tämän haluaisin tietää.
Suomen kielen taito on tosiaan sinulta unohtunut. En kirjoittanut missään että uusien aineisen ja asioiden opiskelu pitäisi jättää sivuun vaan se pitäisi tehdä sillä omalla ajattelukielellä. Eli esim. fysiikan tunnilla keskitytään fysiikan opiskelemiseen, ei suinkaan saksan ymmärtämiseen ja fysiikkaan siinä sivussa.
Taas joku kirjoittelee nettiin kaikkea mahdollista, vaikkei tiedä asioista hölkäsen pöläystä. Toivottavasti et sentään oikeassa elämässä avaa suutasi tällaisista asioista.
Saksalaisen koulun idea ei ole opetella saksaa, vaan siellä saksalaiset opettajat "kohtelevat" lapsia kuin saksalaisia, eli eivät mitenkään opeta saksaa vaan oletus on, että kaikki ymmärtävät. Eri asia on tietenkin B-luokilla, joka on siis suomenkielinen linja. Heillekin toki varttuessaan tulee yhä enemmän aineita saksaksi, mutta Saksalaisen koulun A- ja C-luokat vastaavat saksankielisiä luokkia Saksassa. Siellä siis kaikki osaavat saksaa aivan kuin suomea, eikä fysiikka, kemia, matematiikka tai historia ole kielen puolesta minkäänlainen ongelma. Se on tietysti eri asia, jos jonkun vanhempi kuvittelee oman lapsensa osaavan saksaa niin hyvin, että pärjää kyseisessä koulussa saksankielisessä linjalla. Se on sitten oma vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä Punavuoressa 20 neliötä/henkilö.
Poika käy KSYKta.
Pitäisikö muuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Olet ymmärtänyt väärin. Tottakai siitä on hyötyä, että voi asioida ja vaikkapa asua myöhemmin siinä maassa kuin maan kansalainen. Olisiko sinusta pitänyt olla muuttamatta Saksaan, jotta lapset eivät vain oppisi kieltä saman tasoiseksi kuin äidinkieltään? Miksi näin ei saisi olla? Tai pitäisikö lapsia estää oppimasta kieltä täydellisesti, vaikka he siihen kykenisivät? Ja tottakai laitoimme lapset sellaiseen kouluun, jossa kieltä puhutaan pääsääntöisesti jokaisen aineen oppitunneilla. Näin toimivat järkevät vanhemmat, jottei kieli unohtuisi vaan että sitä olisi mahdollisuus jatkaa.
Ja mitä muiden kielten opiskelumahdollisuuksiin tulee; kaikilla lapsilla alkaa Saksalaisessa koulussa englanti 3. luokalla. 7. luokalla alkaa ruotsi, jonka voi korvata myös ranskalla, jos haluaa. Suurin osa kuitenkin valitsee ruotsin, paitsi täysin saksalaiset oppilaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen. Ruotsin kielen taito kehittyy Saksalaisen koulun oppilailla samalle tasolle tai paremmallekin kuin suomalaisten muutamassa vuodessa, ja tästä voi kiittää nimenomaan saksan kieltä. Saksa ja ruotsi ovat molemmat germaanisia kieliä ja muistuttavat toisiaan; samankaltaisia sanoja, sanajärjestyksiä, der die das/en ett ja listaa voisi jatkaa. Tämän vuoksi Saksalaisessa koulussa ei ole tarpeen aloittaa ruotsia yhtään aikaisemmin. Latinaa ei oma yläkoululaiseni valinnut, vaikka yllättävänkin iso osa luokasta valitsi ihan vain kokeillakseen 8. luokalla. Mitä siinä on ihmeteltävää, jos nämä oppilaat haluavat lukion jälkeen vaikka pyrkiä lääkikseen, biologisista eli latinankielisistä termeistä on uskomattoman paljon hyötyä. Tai jos biologian lisäopiskelu kiinnostaa myöhemmin.
Isossa osassa suomalaisia kouluja kielien vaihtoehdot ovat lukiossa nimenomaan saksa, ranska ja venäjä, usein myös espanja. Koska nämä suomalaiset/saksalaiset oppilaat ovat lukioon mennessä opiskelleet jo neljää eri kieltä, eli äidinkielien (saksa ja suomi) lisäksi ruotsia ja englantia, on vaihtoehdot nämä kaksi, ranska ja venäjä. Myös Saksalaisen koulun kielivalikoimaa pyritään monipuolistamaan koko ajan sekä muita valinnaisaineita ja mahdollisuuksia jo tänä vuonna, ettei mitään moitittavaa ole.
Unohdat myös sen tosiasian, että suurin osa tämän koulun oppilaista osaa jo ennestään kahta kieltä, saksaa ja suomea. Kun siihen lisätään kolmosluokalla englanti, on tämä jo aikalailla edellä suomalaisia kouluja, jossa lähtökohtana on se, että lapset osaavat pelkkää suomea. Englannin opetus alkaa oletettavasti heillä myös kolmosluokalla ja ruotsin opinnot siitä muutama vuosi eteenpäin, joten saksalainen ja suomalainen ovat täysin tasavertaisia tässä. Saksalaisessa lisää tietysti haastavuutta se, että opetus on vain saksaksi (lukuunottamatta suomen/äikän ja Suomen historian tunteja).
Mitä ruotsiin vielä tulee, niin yhdeksäsluokkalaisilla on joka vuosi valtakunnalliset kokeet, joissa on aina pärjätty erinomaisesti.
Kysyin että mitä hyötyä siitä saksan natiiviosaamisesta lapsille oli. Ei ilmeisesti mitään kun et kerran osannut vastata.
Missä ihmeessä olen väittänyt, että saksan natiiviosaaminen olisi olennainen asia? Sivussa vain sanoin, että on hienoa, että lapseni ovat kasvaneet kaksikielisiksi. Harmittaako itseäsi, ettet mikään kielinero ole, vai mitä haittaa siitä natiiviosaamisesta sitten on?
Hyötyä on paljonkin. Pääsee tiettyihin ammatteihin ja opiskelemaan kertaheitolla, kun osaa montaa kieltä ja vieläpä täysin ulkomaalainen, joka osaa täydellisesti saksaa, sitä arvostetaan missä tahansa maassa todella. Se, että sinä osaat lukiosaksaa "erinomaisesti", ei mitenkään vedä vertoja oikealle saksan kielen hallitsemiselle. Yksi lapsistani esimerkiksi haluaa näyttelijäksi, ja Saksan teatterilavoilla ja televisiossa ei todellakaan soperreta mitään "ih haise Laura und kome aus Finland". En ymmärrä, miksi se sinua jotenkin ärsyttää, jos joku hallitsee kahden tai useamman kielen täydellisesti.
No jos siitä ei kerran ole mitään mainittavaa hyötyä niin en ymmärrä miksi pitää uhrata kaikkien muiden aineiden oppiminen sille, että osaa saksaa täydellisesti. Muu kielivalikoimahan saksalaisessa koulussa on ihan surkea, joten monia kieliä tuolla ei todellakaan opi. Jonkun latinan osaamista ei arvosteta tänä päivänä missään. Olen tosiaan itsekin ollut Saksassa töissä ja ei siihen mitään natiivitaitoa todellakaan vaadita, jo alkeidenkin osaaminen riittää joissain tapauksissa koska töissä oppii. Ihan pelkällä kielitaidolla ei pääse töihin edes Saksassa, on osattava muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Samaa mietin. Että saksan natiivitaso on kyllä kova hinta siitä, että jää paitsi laadukkaasta muiden aineiden opetuksesta ja kielen valintamahdollisuuksista. Saksalainen kouluhan ei mitenkään loista noissa Suomen kouluvertailuissa. Lisäksi, uusien aineiden ja asioiden opiskelun jättäisin kyllä ihan sille omalle ajattelukielelle. Turhaan vaikeuttaa kun täytyy opiskella asiasisältöä ja opetuskieltä samaan aikaa.
Ensin moitit sitä, että saksalaisessa koulussa ei sinusta ole valinnanvaraa kielissä ja aineissa, mutta sitten kirjoitat, että uusien asioiden ja aineiden opiskelun jättäisit sivuun? Päätä sitten jo, kumpi on parempi. Kuinka montaa kieltä näillä snobeilla mammoilla on muutenkaan aikeissa oppia, kun ranska, venäjä ja saksa eivät kelpaa. Juu, espanjaa tietysti. Aina, jos jotain ei satu olemaan, on juuri se itseltä pois. Ja mitä aineita saksalaisessa koulussa ei ole, joita sinne kaipaisit? Tämän haluaisin tietää.
Suomen kielen taito on tosiaan sinulta unohtunut. En kirjoittanut missään että uusien aineisen ja asioiden opiskelu pitäisi jättää sivuun vaan se pitäisi tehdä sillä omalla ajattelukielellä. Eli esim. fysiikan tunnilla keskitytään fysiikan opiskelemiseen, ei suinkaan saksan ymmärtämiseen ja fysiikkaan siinä sivussa.
Taas joku kirjoittelee nettiin kaikkea mahdollista, vaikkei tiedä asioista hölkäsen pöläystä. Toivottavasti et sentään oikeassa elämässä avaa suutasi tällaisista asioista.
Saksalaisen koulun idea ei ole opetella saksaa, vaan siellä saksalaiset opettajat "kohtelevat" lapsia kuin saksalaisia, eli eivät mitenkään opeta saksaa vaan oletus on, että kaikki ymmärtävät. Eri asia on tietenkin B-luokilla, joka on siis suomenkielinen linja. Heillekin toki varttuessaan tulee yhä enemmän aineita saksaksi, mutta Saksalaisen koulun A- ja C-luokat vastaavat saksankielisiä luokkia Saksassa. Siellä siis kaikki osaavat saksaa aivan kuin suomea, eikä fysiikka, kemia, matematiikka tai historia ole kielen puolesta minkäänlainen ongelma. Se on tietysti eri asia, jos jonkun vanhempi kuvittelee oman lapsensa osaavan saksaa niin hyvin, että pärjää kyseisessä koulussa saksankielisessä linjalla. Se on sitten oma vika.
No nimenomaan. Tuolla aikaisemmin kuin vain joku sanoi, että suunnilleen parasta mitä vanhemmat voivat tehdä, on laittaa lapsi vieraskieliseen kouluun jotta oppii jonkun kielen natiivitaidon. Näin silloin, jos se koku kieli tosiaan on lapsella sellaisella tasolla että sillä pystyy ajattelemaan (esim. toinen äidinkieli). Muussa tapauksessa se vieraskielinen opetus on ihan puhdas karhunpalvelus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Olet ymmärtänyt väärin. Tottakai siitä on hyötyä, että voi asioida ja vaikkapa asua myöhemmin siinä maassa kuin maan kansalainen. Olisiko sinusta pitänyt olla muuttamatta Saksaan, jotta lapset eivät vain oppisi kieltä saman tasoiseksi kuin äidinkieltään? Miksi näin ei saisi olla? Tai pitäisikö lapsia estää oppimasta kieltä täydellisesti, vaikka he siihen kykenisivät? Ja tottakai laitoimme lapset sellaiseen kouluun, jossa kieltä puhutaan pääsääntöisesti jokaisen aineen oppitunneilla. Näin toimivat järkevät vanhemmat, jottei kieli unohtuisi vaan että sitä olisi mahdollisuus jatkaa.
Ja mitä muiden kielten opiskelumahdollisuuksiin tulee; kaikilla lapsilla alkaa Saksalaisessa koulussa englanti 3. luokalla. 7. luokalla alkaa ruotsi, jonka voi korvata myös ranskalla, jos haluaa. Suurin osa kuitenkin valitsee ruotsin, paitsi täysin saksalaiset oppilaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen. Ruotsin kielen taito kehittyy Saksalaisen koulun oppilailla samalle tasolle tai paremmallekin kuin suomalaisten muutamassa vuodessa, ja tästä voi kiittää nimenomaan saksan kieltä. Saksa ja ruotsi ovat molemmat germaanisia kieliä ja muistuttavat toisiaan; samankaltaisia sanoja, sanajärjestyksiä, der die das/en ett ja listaa voisi jatkaa. Tämän vuoksi Saksalaisessa koulussa ei ole tarpeen aloittaa ruotsia yhtään aikaisemmin. Latinaa ei oma yläkoululaiseni valinnut, vaikka yllättävänkin iso osa luokasta valitsi ihan vain kokeillakseen 8. luokalla. Mitä siinä on ihmeteltävää, jos nämä oppilaat haluavat lukion jälkeen vaikka pyrkiä lääkikseen, biologisista eli latinankielisistä termeistä on uskomattoman paljon hyötyä. Tai jos biologian lisäopiskelu kiinnostaa myöhemmin.
Isossa osassa suomalaisia kouluja kielien vaihtoehdot ovat lukiossa nimenomaan saksa, ranska ja venäjä, usein myös espanja. Koska nämä suomalaiset/saksalaiset oppilaat ovat lukioon mennessä opiskelleet jo neljää eri kieltä, eli äidinkielien (saksa ja suomi) lisäksi ruotsia ja englantia, on vaihtoehdot nämä kaksi, ranska ja venäjä. Myös Saksalaisen koulun kielivalikoimaa pyritään monipuolistamaan koko ajan sekä muita valinnaisaineita ja mahdollisuuksia jo tänä vuonna, ettei mitään moitittavaa ole.
Unohdat myös sen tosiasian, että suurin osa tämän koulun oppilaista osaa jo ennestään kahta kieltä, saksaa ja suomea. Kun siihen lisätään kolmosluokalla englanti, on tämä jo aikalailla edellä suomalaisia kouluja, jossa lähtökohtana on se, että lapset osaavat pelkkää suomea. Englannin opetus alkaa oletettavasti heillä myös kolmosluokalla ja ruotsin opinnot siitä muutama vuosi eteenpäin, joten saksalainen ja suomalainen ovat täysin tasavertaisia tässä. Saksalaisessa lisää tietysti haastavuutta se, että opetus on vain saksaksi (lukuunottamatta suomen/äikän ja Suomen historian tunteja).
Mitä ruotsiin vielä tulee, niin yhdeksäsluokkalaisilla on joka vuosi valtakunnalliset kokeet, joissa on aina pärjätty erinomaisesti.
Kysyin että mitä hyötyä siitä saksan natiiviosaamisesta lapsille oli. Ei ilmeisesti mitään kun et kerran osannut vastata.
Missä ihmeessä olen väittänyt, että saksan natiiviosaaminen olisi olennainen asia? Sivussa vain sanoin, että on hienoa, että lapseni ovat kasvaneet kaksikielisiksi. Harmittaako itseäsi, ettet mikään kielinero ole, vai mitä haittaa siitä natiiviosaamisesta sitten on?
Hyötyä on paljonkin. Pääsee tiettyihin ammatteihin ja opiskelemaan kertaheitolla, kun osaa montaa kieltä ja vieläpä täysin ulkomaalainen, joka osaa täydellisesti saksaa, sitä arvostetaan missä tahansa maassa todella. Se, että sinä osaat lukiosaksaa "erinomaisesti", ei mitenkään vedä vertoja oikealle saksan kielen hallitsemiselle. Yksi lapsistani esimerkiksi haluaa näyttelijäksi, ja Saksan teatterilavoilla ja televisiossa ei todellakaan soperreta mitään "ih haise Laura und kome aus Finland". En ymmärrä, miksi se sinua jotenkin ärsyttää, jos joku hallitsee kahden tai useamman kielen täydellisesti.
Tuota noin...avaatko vähän tätä väitettä. Mikä on "oikeaa" saksan kielen osaamista. Saksassa on asuu ja töissä tuhansia suomalaisia - jotka hallitsevat kieltä laidasta laitaan, osa äidinkielenään, osa selviää juuri ja juuri itsenäisestä kaupassa asioimisesta - ja kaikki pystyvät siellä tekemään töistä ja selviävät arkipäiväisistä tilanteista. Töihin pääsemiseen täytyy osata muutakin kuin puhua. Ihan tuolle tyttärellesikin vinkiksi, ettei sinne saksalaisten teatterin lavoille kyllä sillä pääse että osaa täydellistä saksaa. Ilmaisutaitolukio olisi hänelle oikea osoite, jos tosiaan näyttelijäksi mielii. Ja sitten ihan tiedoksi, koska et ole tainnut paljon saksalaisissa teattereissa käydä: siellä lavoilla tosiaan puhutaan mitä erinäisimmillä aksenteilla, jopa ihan saksalaiset itse puhuvat murtaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin itse LYK:iä ja se oli hyvä koulu. Kirjoitin L:n paperit 90-luvun alussa. Siellä oli hyvä opetus ja mukavaa, että se oli lähellä. Melkein kaikki jatkoivat Lykkiin. Ei todellakaan menty jonnekin Ressuun tms, mutta erikoislukioihin jonkinverran, mutta se nyt vaan on ihan ymmärrettävää.
Eikä Larulaisten tarvitse menestyä ja pungertaa eteenpäin hiki hatussa itse saadakseen hyvän elintason, mullakin on ihan suorittavan tason ammatti, yliopistosta tosin, koska omaisuutta piisaa jo nyt ja aikanaan perin vielä lisää ja elämä on hyvää. Tosin aika moni meni Otaniemeen ja kaikkiin muihin korkeakouluihin (oikis, valtsikka, taide jne) ja valmistuivat maistereiksi, mutta kunhan nyt mainitsen.
En edes tunne sitä porukkaa, joka jatkoi amikseen enää.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ap vetää johtopäätöksen että köyhä = tyhmä?
Ehkä siitä, että asutaan huvikseen ahtaasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukioon pääsee n. 7 ka:lla niin on erittäin epätodennäköistä , että sillä keskiarvolla kirjoitetaan L tai E:n paperit. Jos samaan lukioon menee 8-9 keskiarvolla niin oppilas myös erittäin todennäköisesti kirjoittaa hyvillä arvosanoilla. Lukion hyvyydestä tai huonoudesta se ei kerro yhtään mitään.
Jos peruskoulusta tulee ulos 7:n ka:lla niin siinä on jo sen verran aukkoa ettei ole ihan helppoa vääntää E:tä tai L:ä .
Kyllä Lauttasaaren yhteiskoulusta tai muusta ns."huonosta" lukiosta mennään korkeakouluihin ja yliopistoihin ja jopa valmistutaan siinä missä SYK:stäkin. Itsestä se on kiinni
Mutta hyvässä lukiossa on motivoituneet hyvät koulukaverit ja opettajat ja se kaikki tukee menestymistä.
Aivan kuin Lykin opettajat eivät tukisi, ootko käyny missä koulun, kun tuollaista edes kirjoitat? Ja se, ettei kaverit vieressä ole pelkkiä hikipinkoja on vain tervettä. Kyllä kaikissa lukioissa heitäkin on, jos kilpailla haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukioon pääsee n. 7 ka:lla niin on erittäin epätodennäköistä , että sillä keskiarvolla kirjoitetaan L tai E:n paperit. Jos samaan lukioon menee 8-9 keskiarvolla niin oppilas myös erittäin todennäköisesti kirjoittaa hyvillä arvosanoilla. Lukion hyvyydestä tai huonoudesta se ei kerro yhtään mitään.
Jos peruskoulusta tulee ulos 7:n ka:lla niin siinä on jo sen verran aukkoa ettei ole ihan helppoa vääntää E:tä tai L:ä .
Kyllä Lauttasaaren yhteiskoulusta tai muusta ns."huonosta" lukiosta mennään korkeakouluihin ja yliopistoihin ja jopa valmistutaan siinä missä SYK:stäkin. Itsestä se on kiinni
Mutta hyvässä lukiossa on motivoituneet hyvät koulukaverit ja opettajat ja se kaikki tukee menestymistä.
Aivan kuin Lykin opettajat eivät tukisi, ootko käyny missä koulun, kun tuollaista edes kirjoitat? Ja se, ettei kaverit vieressä ole pelkkiä hikipinkoja on vain tervettä. Kyllä kaikissa lukioissa heitäkin on, jos kilpailla haluaa.
En ole ylempi, mutta kyllähän siitä oppilasaineksen laadusta voi jotain päätellä sisäänottorajasta ja sitten toisaalta yo-kirjoitusten tuloksista. Lykki ei loista kummassakaan ja vuosikausia sinne on päässyt sisään seiskan keskiarvolla. Viimevuosina on vähän parantunut - ilmeisesti erityislinjojen seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Olet ymmärtänyt väärin. Tottakai siitä on hyötyä, että voi asioida ja vaikkapa asua myöhemmin siinä maassa kuin maan kansalainen. Olisiko sinusta pitänyt olla muuttamatta Saksaan, jotta lapset eivät vain oppisi kieltä saman tasoiseksi kuin äidinkieltään? Miksi näin ei saisi olla? Tai pitäisikö lapsia estää oppimasta kieltä täydellisesti, vaikka he siihen kykenisivät? Ja tottakai laitoimme lapset sellaiseen kouluun, jossa kieltä puhutaan pääsääntöisesti jokaisen aineen oppitunneilla. Näin toimivat järkevät vanhemmat, jottei kieli unohtuisi vaan että sitä olisi mahdollisuus jatkaa.
Ja mitä muiden kielten opiskelumahdollisuuksiin tulee; kaikilla lapsilla alkaa Saksalaisessa koulussa englanti 3. luokalla. 7. luokalla alkaa ruotsi, jonka voi korvata myös ranskalla, jos haluaa. Suurin osa kuitenkin valitsee ruotsin, paitsi täysin saksalaiset oppilaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen. Ruotsin kielen taito kehittyy Saksalaisen koulun oppilailla samalle tasolle tai paremmallekin kuin suomalaisten muutamassa vuodessa, ja tästä voi kiittää nimenomaan saksan kieltä. Saksa ja ruotsi ovat molemmat germaanisia kieliä ja muistuttavat toisiaan; samankaltaisia sanoja, sanajärjestyksiä, der die das/en ett ja listaa voisi jatkaa. Tämän vuoksi Saksalaisessa koulussa ei ole tarpeen aloittaa ruotsia yhtään aikaisemmin. Latinaa ei oma yläkoululaiseni valinnut, vaikka yllättävänkin iso osa luokasta valitsi ihan vain kokeillakseen 8. luokalla. Mitä siinä on ihmeteltävää, jos nämä oppilaat haluavat lukion jälkeen vaikka pyrkiä lääkikseen, biologisista eli latinankielisistä termeistä on uskomattoman paljon hyötyä. Tai jos biologian lisäopiskelu kiinnostaa myöhemmin.
Isossa osassa suomalaisia kouluja kielien vaihtoehdot ovat lukiossa nimenomaan saksa, ranska ja venäjä, usein myös espanja. Koska nämä suomalaiset/saksalaiset oppilaat ovat lukioon mennessä opiskelleet jo neljää eri kieltä, eli äidinkielien (saksa ja suomi) lisäksi ruotsia ja englantia, on vaihtoehdot nämä kaksi, ranska ja venäjä. Myös Saksalaisen koulun kielivalikoimaa pyritään monipuolistamaan koko ajan sekä muita valinnaisaineita ja mahdollisuuksia jo tänä vuonna, ettei mitään moitittavaa ole.
Unohdat myös sen tosiasian, että suurin osa tämän koulun oppilaista osaa jo ennestään kahta kieltä, saksaa ja suomea. Kun siihen lisätään kolmosluokalla englanti, on tämä jo aikalailla edellä suomalaisia kouluja, jossa lähtökohtana on se, että lapset osaavat pelkkää suomea. Englannin opetus alkaa oletettavasti heillä myös kolmosluokalla ja ruotsin opinnot siitä muutama vuosi eteenpäin, joten saksalainen ja suomalainen ovat täysin tasavertaisia tässä. Saksalaisessa lisää tietysti haastavuutta se, että opetus on vain saksaksi (lukuunottamatta suomen/äikän ja Suomen historian tunteja).
Mitä ruotsiin vielä tulee, niin yhdeksäsluokkalaisilla on joka vuosi valtakunnalliset kokeet, joissa on aina pärjätty erinomaisesti.
Kysyin että mitä hyötyä siitä saksan natiiviosaamisesta lapsille oli. Ei ilmeisesti mitään kun et kerran osannut vastata.
Missä ihmeessä olen väittänyt, että saksan natiiviosaaminen olisi olennainen asia? Sivussa vain sanoin, että on hienoa, että lapseni ovat kasvaneet kaksikielisiksi. Harmittaako itseäsi, ettet mikään kielinero ole, vai mitä haittaa siitä natiiviosaamisesta sitten on?
Hyötyä on paljonkin. Pääsee tiettyihin ammatteihin ja opiskelemaan kertaheitolla, kun osaa montaa kieltä ja vieläpä täysin ulkomaalainen, joka osaa täydellisesti saksaa, sitä arvostetaan missä tahansa maassa todella. Se, että sinä osaat lukiosaksaa "erinomaisesti", ei mitenkään vedä vertoja oikealle saksan kielen hallitsemiselle. Yksi lapsistani esimerkiksi haluaa näyttelijäksi, ja Saksan teatterilavoilla ja televisiossa ei todellakaan soperreta mitään "ih haise Laura und kome aus Finland". En ymmärrä, miksi se sinua jotenkin ärsyttää, jos joku hallitsee kahden tai useamman kielen täydellisesti.
Sun ylimielinen asenteesi haisee ja ällöttää. Sanoit että vain ne perheet ovat laadukkaita ja hyviä, jotka toimivat kuten te olette toimineet, ja sitten ihmettelet, jos jotakuta ärsyttää? Olen ikionnellinen, ettei äiti laittanut minua saksalaiseen kouluun, vaan sain käydä Larun normaalit koulut. Saksaa luin pitkänä, mutta en ole ikävä kyllä tarvinnut sitä mihinkään. Sen sijaan vajavainen englannintaito haittasi hieman yliopistossa, jos joku kurssikirja oli englanniksi, samoin lääketieteellisiä julkaisuja on hyvin työlästä lukea englanniksi (kuten myös saksaksi sen unohtaneena).
Emme asu enää Helsingissä, joten erikoisten kielten valinta ei onnistuisikaan, mutta omat lapseni saavat lukea oikein mieluusti A-englannin, muusta ei ole niin väliä, elleivät itse kiinnostu kielistä (itse olin kielissä vieläpä hyvä). Espanjallakin olisin itse tehnyt enemmän kuin sillä saksalla. No, äidillä ei ollut kristallipalloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukioon pääsee n. 7 ka:lla niin on erittäin epätodennäköistä , että sillä keskiarvolla kirjoitetaan L tai E:n paperit. Jos samaan lukioon menee 8-9 keskiarvolla niin oppilas myös erittäin todennäköisesti kirjoittaa hyvillä arvosanoilla. Lukion hyvyydestä tai huonoudesta se ei kerro yhtään mitään.
Jos peruskoulusta tulee ulos 7:n ka:lla niin siinä on jo sen verran aukkoa ettei ole ihan helppoa vääntää E:tä tai L:ä .
Kyllä Lauttasaaren yhteiskoulusta tai muusta ns."huonosta" lukiosta mennään korkeakouluihin ja yliopistoihin ja jopa valmistutaan siinä missä SYK:stäkin. Itsestä se on kiinni
Mutta hyvässä lukiossa on motivoituneet hyvät koulukaverit ja opettajat ja se kaikki tukee menestymistä.
Aivan kuin Lykin opettajat eivät tukisi, ootko käyny missä koulun, kun tuollaista edes kirjoitat? Ja se, ettei kaverit vieressä ole pelkkiä hikipinkoja on vain tervettä. Kyllä kaikissa lukioissa heitäkin on, jos kilpailla haluaa.
En ole ylempi, mutta kyllähän siitä oppilasaineksen laadusta voi jotain päätellä sisäänottorajasta ja sitten toisaalta yo-kirjoitusten tuloksista. Lykki ei loista kummassakaan ja vuosikausia sinne on päässyt sisään seiskan keskiarvolla. Viimevuosina on vähän parantunut - ilmeisesti erityislinjojen seurauksena.
Uskon esim. Lykissä olevan hyvät ja motivoituneet opettajat, kuten aiemminkin oli, vaikka osa oppilaista tulisivatkin sinne 7:n keskiarvolla ja kirjoittaisivat sen mukaisesti. Sehän ei suoraan korreloi. Ainakin 90-luvun alussa (okei, onhan siitä jo aikaa...) opettajat vaativat paljon ja olivat tasan selvillä yo-kirjoitusten vaatimuksista, eikä todellakaan arvosteltu yläkanttiin ja hellämielisesti. Vaan taso opetuksessa oli ainakin omasta mielestäni kova.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Olet ymmärtänyt väärin. Tottakai siitä on hyötyä, että voi asioida ja vaikkapa asua myöhemmin siinä maassa kuin maan kansalainen. Olisiko sinusta pitänyt olla muuttamatta Saksaan, jotta lapset eivät vain oppisi kieltä saman tasoiseksi kuin äidinkieltään? Miksi näin ei saisi olla? Tai pitäisikö lapsia estää oppimasta kieltä täydellisesti, vaikka he siihen kykenisivät? Ja tottakai laitoimme lapset sellaiseen kouluun, jossa kieltä puhutaan pääsääntöisesti jokaisen aineen oppitunneilla. Näin toimivat järkevät vanhemmat, jottei kieli unohtuisi vaan että sitä olisi mahdollisuus jatkaa.
Ja mitä muiden kielten opiskelumahdollisuuksiin tulee; kaikilla lapsilla alkaa Saksalaisessa koulussa englanti 3. luokalla. 7. luokalla alkaa ruotsi, jonka voi korvata myös ranskalla, jos haluaa. Suurin osa kuitenkin valitsee ruotsin, paitsi täysin saksalaiset oppilaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen. Ruotsin kielen taito kehittyy Saksalaisen koulun oppilailla samalle tasolle tai paremmallekin kuin suomalaisten muutamassa vuodessa, ja tästä voi kiittää nimenomaan saksan kieltä. Saksa ja ruotsi ovat molemmat germaanisia kieliä ja muistuttavat toisiaan; samankaltaisia sanoja, sanajärjestyksiä, der die das/en ett ja listaa voisi jatkaa. Tämän vuoksi Saksalaisessa koulussa ei ole tarpeen aloittaa ruotsia yhtään aikaisemmin. Latinaa ei oma yläkoululaiseni valinnut, vaikka yllättävänkin iso osa luokasta valitsi ihan vain kokeillakseen 8. luokalla. Mitä siinä on ihmeteltävää, jos nämä oppilaat haluavat lukion jälkeen vaikka pyrkiä lääkikseen, biologisista eli latinankielisistä termeistä on uskomattoman paljon hyötyä. Tai jos biologian lisäopiskelu kiinnostaa myöhemmin.
Isossa osassa suomalaisia kouluja kielien vaihtoehdot ovat lukiossa nimenomaan saksa, ranska ja venäjä, usein myös espanja. Koska nämä suomalaiset/saksalaiset oppilaat ovat lukioon mennessä opiskelleet jo neljää eri kieltä, eli äidinkielien (saksa ja suomi) lisäksi ruotsia ja englantia, on vaihtoehdot nämä kaksi, ranska ja venäjä. Myös Saksalaisen koulun kielivalikoimaa pyritään monipuolistamaan koko ajan sekä muita valinnaisaineita ja mahdollisuuksia jo tänä vuonna, ettei mitään moitittavaa ole.
Unohdat myös sen tosiasian, että suurin osa tämän koulun oppilaista osaa jo ennestään kahta kieltä, saksaa ja suomea. Kun siihen lisätään kolmosluokalla englanti, on tämä jo aikalailla edellä suomalaisia kouluja, jossa lähtökohtana on se, että lapset osaavat pelkkää suomea. Englannin opetus alkaa oletettavasti heillä myös kolmosluokalla ja ruotsin opinnot siitä muutama vuosi eteenpäin, joten saksalainen ja suomalainen ovat täysin tasavertaisia tässä. Saksalaisessa lisää tietysti haastavuutta se, että opetus on vain saksaksi (lukuunottamatta suomen/äikän ja Suomen historian tunteja).
Mitä ruotsiin vielä tulee, niin yhdeksäsluokkalaisilla on joka vuosi valtakunnalliset kokeet, joissa on aina pärjätty erinomaisesti.
Kysyin että mitä hyötyä siitä saksan natiiviosaamisesta lapsille oli. Ei ilmeisesti mitään kun et kerran osannut vastata.
Missä ihmeessä olen väittänyt, että saksan natiiviosaaminen olisi olennainen asia? Sivussa vain sanoin, että on hienoa, että lapseni ovat kasvaneet kaksikielisiksi. Harmittaako itseäsi, ettet mikään kielinero ole, vai mitä haittaa siitä natiiviosaamisesta sitten on?
Hyötyä on paljonkin. Pääsee tiettyihin ammatteihin ja opiskelemaan kertaheitolla, kun osaa montaa kieltä ja vieläpä täysin ulkomaalainen, joka osaa täydellisesti saksaa, sitä arvostetaan missä tahansa maassa todella. Se, että sinä osaat lukiosaksaa "erinomaisesti", ei mitenkään vedä vertoja oikealle saksan kielen hallitsemiselle. Yksi lapsistani esimerkiksi haluaa näyttelijäksi, ja Saksan teatterilavoilla ja televisiossa ei todellakaan soperreta mitään "ih haise Laura und kome aus Finland". En ymmärrä, miksi se sinua jotenkin ärsyttää, jos joku hallitsee kahden tai useamman kielen täydellisesti.
No jos siitä ei kerran ole mitään mainittavaa hyötyä niin en ymmärrä miksi pitää uhrata kaikkien muiden aineiden oppiminen sille, että osaa saksaa täydellisesti. Muu kielivalikoimahan saksalaisessa koulussa on ihan surkea, joten monia kieliä tuolla ei todellakaan opi. Jonkun latinan osaamista ei arvosteta tänä päivänä missään. Olen tosiaan itsekin ollut Saksassa töissä ja ei siihen mitään natiivitaitoa todellakaan vaadita, jo alkeidenkin osaaminen riittää joissain tapauksissa koska töissä oppii. Ihan pelkällä kielitaidolla ei pääse töihin edes Saksassa, on osattava muutakin.
En vieläkään ymmärrä, mitä tarkoitat "kaiken uhraamisella" täydellisen saksan kielen saadakseen. Missä olen sanonut, että kaikki pitäisi uhrata? Mitä siinä muka uhraa, että Saksassa asunut perhe päättää laittaa jo saksaa hyvin osaavat lapsensa Suomeen saksalaiseen kouluun, jotta saksan kielen taito pysyisi ja sitä voisi myöhemminkin käyttää JA hyödyntää.
Omat lapsemme olivat muuttovaiheessa Suomeen vielä sen verran pieniä, etenkin kuopus ei edes ollut käynyt koulua Saksassa, koska oli päiväkoti-ikäinen. Esikoinen oli käynyt Saksassa koulua kolme vuotta, ja jatkoi siitä sitten Suomessa. Hyvin ovat pärjänneet saksankielisessä koulussa muissakin aineissa, mikseivät olisi?Lapsille olisi luultavasti ollut hankalampaa mennä suomalaiseen kouluun, kun olivat tottuneet (esikoinen) saksalaiseen opetukseen jo ennestään.
Miksi luulet, että suomalaisia menee ranskalaisiin tai venäläisiin kouluihin tai miksi muun kuin suomenkielisiä kouluja on Suomessa? No juuri näitä perheitä varten, joissa toinen vanhempi on muunkielinen, perhe on asunut ennen toisessa maassa TAI, mitä esiintyy harvemmin, että täysin saksalainen perhe on muuttanut Suomeen eikä lasta laiteta suomalaiseen kouluun oppimaan maan kieltä.
Miksi kielivalikoima on mielestäsi surkea verrattuna muihin kouluihin, jos valikoima on suomi, saksa, englanti, ruotsi, venäjä ja ranska + se latina. Puhetta on ollut, että espanjankin opetusta on tulossa lähivuosina. Harvassa koulussa on oikeasti yhtään sen kummempi valikoima, vai jotain norjaa ja viroako pitäisi muutamalle oppilaalle alkaa opettaa ja järjestää kursseja? Fakta on, että yleisimpinä ovat juuri saksa, ranska, venäjä ja espanja.
Monessakin ammatissa tarvitsee latinankielisiä termejä; lääkäri, biologi, tutkija, uskonnon opettaja tai muita opettajia myös. Ei tietenkään puhua tarvitse juurikaan osata, mutta juuri noita tiettyjä sanoja.
Olet ollut Saksassa töissä ja pärjännyt, vaikket natiivitaitoa hallitsekaan. Tottakai siellä pärjää hyvin, jos on alansa ammattilainen muuten, mutta juurikin Saksassa pidetään suomalaisista ja arvostetaan, jos osaa saksaa kuin saksalainen. Kumpikohan otetaan ennemmin töihin, jos kaksi täysin samantasoista työssään olevia hakee alansa töitä maasta, jonka kielen toinen hallitsee täydellisesti ja toinen hyvin. Kyllä sen eron huomaa. Toki töitä saa, mutta juurikin esimerkiksi juontohommissa, radiojuontajana tai televisiossa jos haluaa ammatikseen esiintyä, ei riitä pelkkä hyvän saksan sössöttäminen.
Miksi lyttäät joka käänteessä ja etsit virheitä natiivisaksan osaavista? Miksi natiivisaksan osaaminen olisi pois työnsä osaamisesta tai muista hommista? Tottakai missä tahansa maassa tarvitsee kielitaidon lisäksi osata muutakin, mutta miksi saksan kielen osaavalta ei tällaista taitoa löytyisi?
Mitä sinulla on meitä vastaan, jotka osaamme saksaa täydellisesti? Jostain olet näemmä katkera sitten, kun täytyy lytätä ja väheksyä, kyseenalaistaa joka käänteessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hyötyä 28. lapsille on ollut siitä, että osaavat äidinkielen tasoisesti kieltä, joka ei ole heidän äidinkielensä? Siis verrattuna vaikka siihen, että osaisivat kieltä "vain" erinomaisesti tai hyvin? Itse olen ainakin pystynyt tekemään mainiosti töitä saksaksi ihan peruskielitaidolla, ja koko ajan on paranunut. Saksalaisee kouluun en laittaisi lapsia, koska siellä on auttamattoman surkea kielten opiskelumahdollisuus: 5. luokalla alkaa englanti, 7. luokalla ruotsi, sitten vapaaehtoisesti voi 8. luokalla valita latinan (wtf???) ja lukiossa ranskan tai venäjän. Ala-asteella ja aikaisemmin pitäisi pyrkiä aloittamaan uusien kielten aloitus, ei vasta peruskoulun viimeisinä vuosina.
Samaa mietin. Että saksan natiivitaso on kyllä kova hinta siitä, että jää paitsi laadukkaasta muiden aineiden opetuksesta ja kielen valintamahdollisuuksista. Saksalainen kouluhan ei mitenkään loista noissa Suomen kouluvertailuissa. Lisäksi, uusien aineiden ja asioiden opiskelun jättäisin kyllä ihan sille omalle ajattelukielelle. Turhaan vaikeuttaa kun täytyy opiskella asiasisältöä ja opetuskieltä samaan aikaa.
Ensin moitit sitä, että saksalaisessa koulussa ei sinusta ole valinnanvaraa kielissä ja aineissa, mutta sitten kirjoitat, että uusien asioiden ja aineiden opiskelun jättäisit sivuun? Päätä sitten jo, kumpi on parempi. Kuinka montaa kieltä näillä snobeilla mammoilla on muutenkaan aikeissa oppia, kun ranska, venäjä ja saksa eivät kelpaa. Juu, espanjaa tietysti. Aina, jos jotain ei satu olemaan, on juuri se itseltä pois. Ja mitä aineita saksalaisessa koulussa ei ole, joita sinne kaipaisit? Tämän haluaisin tietää.
Suomen kielen taito on tosiaan sinulta unohtunut. En kirjoittanut missään että uusien aineisen ja asioiden opiskelu pitäisi jättää sivuun vaan se pitäisi tehdä sillä omalla ajattelukielellä. Eli esim. fysiikan tunnilla keskitytään fysiikan opiskelemiseen, ei suinkaan saksan ymmärtämiseen ja fysiikkaan siinä sivussa.
Taas joku kirjoittelee nettiin kaikkea mahdollista, vaikkei tiedä asioista hölkäsen pöläystä. Toivottavasti et sentään oikeassa elämässä avaa suutasi tällaisista asioista.
Saksalaisen koulun idea ei ole opetella saksaa, vaan siellä saksalaiset opettajat "kohtelevat" lapsia kuin saksalaisia, eli eivät mitenkään opeta saksaa vaan oletus on, että kaikki ymmärtävät. Eri asia on tietenkin B-luokilla, joka on siis suomenkielinen linja. Heillekin toki varttuessaan tulee yhä enemmän aineita saksaksi, mutta Saksalaisen koulun A- ja C-luokat vastaavat saksankielisiä luokkia Saksassa. Siellä siis kaikki osaavat saksaa aivan kuin suomea, eikä fysiikka, kemia, matematiikka tai historia ole kielen puolesta minkäänlainen ongelma. Se on tietysti eri asia, jos jonkun vanhempi kuvittelee oman lapsensa osaavan saksaa niin hyvin, että pärjää kyseisessä koulussa saksankielisessä linjalla. Se on sitten oma vika.
No nimenomaan. Tuolla aikaisemmin kuin vain joku sanoi, että suunnilleen parasta mitä vanhemmat voivat tehdä, on laittaa lapsi vieraskieliseen kouluun jotta oppii jonkun kielen natiivitaidon. Näin silloin, jos se koku kieli tosiaan on lapsella sellaisella tasolla että sillä pystyy ajattelemaan (esim. toinen äidinkieli). Muussa tapauksessa se vieraskielinen opetus on ihan puhdas karhunpalvelus.
Mutta järkevää on laittaa lapsi siinä tapauksessa kotimaan vieraskieliseen kouluun, jos jo kieltä osaa.
Me muutimme leikki-ikäisten lasten kanssa Tapiolaan saadaksemme heidät mukavaan kasvuympäristöön ja hyviin kouluihin ja kyllä kannatti.