Kuinka saada mies puhumaan tunteista?

Miehet eivät ole tunnevammaisia. Naiset övat epävarmoja tunteistaan, niinpä niistä pitää vääntää viikottain, ollakko vai eikö olla. Kyllä siinä miesten hermoja koetellaan tuuliviirien kanssa.

20 vuotta odotin itse :DD Onnea matkaan ap!

Vierailija kirjoitti:

Sanot miehellesi että haluat keskustella ja kerrot selkeästi että haluat (mitä ikinä haluat) ja sitten keskustelette. Mikäli mies ei halua samaa kuin sinä niin sitten on mietittävä uudestaan. Mutta älä sekoita miesparan päätä hokemalla tunteista.

Aivan oikein, kerro mitä haluat.

Tunteista keskusteleminen kuulostaa miehen mielestä tasan yhtä mielenkiintoiselta kuin talon ulkomaalin väristä keskustelu.

Pitäisikö vähintään kerran kuukaudessa pitäisi veisata joku ylistysvirsi, että kylläpä meillä onkin ihanan väriset seinät ja että en ikinä tule kyllästymään tähän väriin.

Haltioitoitua joka kerta töistä töistä tullessa talon väriin ja liikutuksen kyyneleet silmissä haakuroida sisälle.

Olen sanonut miehelle kihloista ja hän oli samaa mieltä.

Puhuin tästä siis aikaisemmin syksyllä. Mies oli samaa mieltä, ja sanoi että voidaan mennä kihloihin, kun olimme joulukuussa ulkomailla.

Minä sitten odotin sitä, ja kas kummaa ei menty kihloihin, vaikka niin lupasi.

Sanoin eilen asiasta, ja mies sanoi, että ei kaiken tarvitse tapahtua heti ja painostan?

En tiedä olenko minä tehnyt väärin vai?

En puhunut kihloista ulkomailla, toisin kuin mies.

Toki haluan myös joskus lapsia ja vakiinnuttaa elämän, mutta tuntuu, että se on lähestulkoon mahdoton ajatus miehelle.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut miehelle kihloista ja hän oli samaa mieltä.

Puhuin tästä siis aikaisemmin syksyllä. Mies oli samaa mieltä, ja sanoi että voidaan mennä kihloihin, kun olimme joulukuussa ulkomailla.

Minä sitten odotin sitä, ja kas kummaa ei menty kihloihin, vaikka niin lupasi.

Sanoin eilen asiasta, ja mies sanoi, että ei kaiken tarvitse tapahtua heti ja painostan?

En tiedä olenko minä tehnyt väärin vai?

En puhunut kihloista ulkomailla, toisin kuin mies.

Toki haluan myös joskus lapsia ja vakiinnuttaa elämän, mutta tuntuu, että se on lähestulkoon mahdoton ajatus miehelle.

Ap

Äijää nyt ei vaan kihlat kiinnosta. Tunteiden kanssa sillä vanhanaikaisella rituaalilla ei ole mitään tekemistä.

Onko sinulle tärkeämpää läheisyys ja yhdessäolo vai ulkoa annettujen viratanpylväiden saavuttaminen?

Vierailija kirjoitti:

Olen sanonut miehelle kihloista ja hän oli samaa mieltä.

Puhuin tästä siis aikaisemmin syksyllä. Mies oli samaa mieltä, ja sanoi että voidaan mennä kihloihin, kun olimme joulukuussa ulkomailla.

Minä sitten odotin sitä, ja kas kummaa ei menty kihloihin, vaikka niin lupasi.

Sanoin eilen asiasta, ja mies sanoi, että ei kaiken tarvitse tapahtua heti ja painostan?

En tiedä olenko minä tehnyt väärin vai?

En puhunut kihloista ulkomailla, toisin kuin mies.

Toki haluan myös joskus lapsia ja vakiinnuttaa elämän, mutta tuntuu, että se on lähestulkoon mahdoton ajatus miehelle.

Ap

Ap, mot. Eli kihlat eivät ole miehelle mikään suhteen välietappi eikä raukka edes ymmärrä miksi jankutat kihloista. Mutta on eri asia jos kysyt mieheltäsi olemmeko hänen mielestään "vakiintunut pari", kuinka monta lasta haluat ja mimmoisessa talossa haluat asua. Neljän vuoden jälkeen toki sinun pitäisi jo tietää nuo asiat mutta epäilen ettet ole keskustellut "tosiasioista" vaan olet tähdännyt vain kihloihin.

Teidän pitää keskustella, mitä parisuhteelta ja elämältä pitkällä tähtäimellä haluatte. Jos haluat lapsia, sano se miehelle. Kysy, haluaako hän samaa ja millaisella aikavälillä. Jos haluat kihloihin,puhukaa siitä. Haluaako mies yhä samaa? Älä painosta. Miehen kommentti "sitten aikanaan" voi todellisuudessa tarkoittaa, että ei koskaan. Onko teillä yhteiset tulevaisuudenhaaveet, vain haaveiletko yksin?

Mies haluaa kihloihin ja sitä myöten naimisiin, mutta lapsia ei halua.

Olen kyllä ymmärtänyt ja kunnioitan päätöstä.

Mies lupasi, että voidaan vakiinnuttaa suhde, mutta nyt yhtäkkiä ei tarvitsekaan hätäillä sen asian suhteen.

Olen sanonut miehelle joskus, että olisi kiva asua virallisesti saman katon alla, kun olen melkein joka yö hänen luonaan ja kummankin tavaroita ovat toistemme luona.

En saa mihinkään asiaan täysjärkistä vastausta! Ja kun puhun, vaikka tekstiviestillä tai meilillä, että asia on tarpeeksi selvä, niin siihen ei voi edes vastata.

Tuntuu joskus, että mies puhuu kihloista jne. Mutta oikeasti ei edes sitä halua.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mies haluaa kihloihin ja sitä myöten naimisiin, mutta lapsia ei halua.

Olen kyllä ymmärtänyt ja kunnioitan päätöstä.

Mies lupasi, että voidaan vakiinnuttaa suhde, mutta nyt yhtäkkiä ei tarvitsekaan hätäillä sen asian suhteen.

Olen sanonut miehelle joskus, että olisi kiva asua virallisesti saman katon alla, kun olen melkein joka yö hänen luonaan ja kummankin tavaroita ovat toistemme luona.

En saa mihinkään asiaan täysjärkistä vastausta! Ja kun puhun, vaikka tekstiviestillä tai meilillä, että asia on tarpeeksi selvä, niin siihen ei voi edes vastata.

Tuntuu joskus, että mies puhuu kihloista jne. Mutta oikeasti ei edes sitä halua.

Ap

Omiin vaistoihin kannattaa luottaa. Mies puhuu kihloista, koska saa sinut sillä hetkeksi tyytyväiseksi. Lopulta, ei ne sanat vaan teot.

Meillä kesti just tollaista epävarmuutta olemista ( ainakin mun puolelta) 5 vuotta.

Sitten sanoin nyt joko ollaan tai ei olla, ja nyt ollaan naimisissa, sekä ensi kuussa laskettu aika :)

Tsemppiä Ap!

Minunkaan mies ei halua keskustella mistään ja suuttuu, jos alan keskustelemaan parisuhteesta

Ei se puhu tunteistaan, koska ei sillä ole. Muualla kuin housuissaan.

Kysy onko hällä nälkä

Ei ne opi. Yritin ja ei tullut mitaan, ei vain ollut sellainen mies joka puhuu. Tajusin etta en voi olla sellaisen miehen kanssa, joten erosin. Parempi molemmille, nyt olen loytanyt sellaisen miehen joka puhuu ja suhde luistaa paljon paremmin. Toivottavasti eksakin loytaa jonkun itselleen sopivamman. Eli paata mita haluat, mista voit joustaa ja mista et. Toimi sen mukaan.

Laitoin miehelle tekstiviestin missä kerroin hyvin selvästi tunteista ja mitä toivoisin parisuhteelta. En laittanut mitään painostavaa.

Mies sanoi, että vastaa myöhemmin kun on miettinyt...saa nähdä.

Ap

Miksi haluat kihloihin? Miksi tarvitset sormusta siihen, että rakastat jotain ihmistä?

Vierailija kirjoitti:

Onko mitään vinkkejä?

Ollaan pitkään seurusteltu, kohta neljä vuotta.

Olen puhunut, että haluaisin mennä kihloihin, mutta mies ei puhu mitään.

Sanoi, että haluaa olla vakavissaan kanssani ja tunteista puhuminen on hänelle vaikeaa.

En ole painostanut mihinkään ja yrittänyt ymmärtää, mutta alkaa mennä hermo kun toinen ei puhu, ja minulla on niin selvät sävelet mitä haluan elämältä.

Miten siis keskustella miehelle "hellävaraisesti", jotta sekin puhuisi omista tunteistaan ja haluistaan?

Lisäksi sanoi, että tekee niin paljon töitä ettei kerkeä miettiä suhdetta.

Mistä tunteista?

Mikä itkettää, naurattaa, vituttaa? Rakkaudesta? Naisten tapaan. 

Miesten tunteet eivät yleensä kulje sinikäyrällä, kuten naisten usein.

Ja sehän on hyvä asia. Vakautta piisaa taviksella, kuin peruskallio.

Uskoisin, että aika moni ihminen haluaa kihloihin, naimisiin ja saada lapsia.

Ei Ap toiveet ole outoja, ehkä hänellä on vain väärä mies.

Puhumattomuus on henkistä väkivaltaa. Ymmärrän, että etenkin tunteista puhuminen on usein vaikeaa, niin se on minullekin vaikka olen nainen ja minun pitäisi muka osata luonnostani puhua niistä. Ei, minun on pakotettava itseni siihen, koska toisen ihmisen ja suhteen hyvinvointi on minulle tärkeää ja haluan että olemme molemmat kartalla siinä missä mennään. Ihminen, joka istuu tuppisuuna suhteessa vaikka tietää että toinen haluaa puhua, on epäkunnioittava. Välittävä ihminen laittaa itsensä alttiiksi ja vaikka sitten änkyttää, kunhan saa tiedettäväksi omat tunteensa ja tarkoituksensa.

Miksi roikut miehessä? Luulisi ymmärtävän, että mies ei halua perhe-elämää.

Minä menin mieheni kanssa 8kk seurustelun jälkeen kihloihin.

Kohta neljä vuotta ja miehesi ei tiedä mitä haluaa, on outoa.