Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitenköhän sitä taas selviäisi joulusta

Vierailija
18.12.2015 |

Siis niin, ettei se tunnu hirveälle pettymykselle. Olemme ihan kotona vain perheen kesken, mutta tuntuu inhottavalle olla se aikuinen, joka on vastuussa lasten tunteista. Jos lapsilla on huono joulu, niin se on ikuisesti minun syyni. Mutta mulla ei ole joulumieltä lainkaan, eikä kiinnosta toisten joulua laittaa.

Kommentit (557)

Vierailija
201/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äänestys: kuka on rasittavin: asperger-tyyppi, introvertti vai tämä ap. Äänestän ap:ta hänen itsekeskeisyytensä, negatiivisuutensa  ja sinnikkyytensä takia, ei pidä edes taukoja koko ajan valittaa, pilaa palstan.  Kun muut ei jaksa keskustella pitää yksinpuhelua, houkuttelee aina jonkun hölmön vastaamaan itselleen.

Vierailija
202/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hah. En jaksanu lukia koko ketjua mutta nappasi tuo lause äidistä, jolle ei ole ollut oikeanlainen. Minun äitini on samanlainen. En ole vieläkään oikeanlainen. Ja kyllä, se ON pikkujuttu. Äitisi ei ole sinä. Hän ei ole mitään sinun perheessäsi, loppusessaan. Mummo, kyllä. Äitisi, kyllä. Mutta hän ei ole arkesi. Hänen mielipiteensä ei ole mitään, jos se ei sinun maailmankuvaasi sovi.

Kun lakkaat rypemästä traumassasi ja ajattelet asiaa, huomaat todennäköisesti ettet tarvitse äitisi hyväksyntää.

Kamala tapa ajatella, enkä ikikuunapäivänä haluaisi omien poikien joutuvan ajattelemaan äidistään näin. Siksi yritänkin olla edes himpun verran parempi.

Niin, kun sinulle onkin selvää, että kaikki maailman ihmiset eivät pidä sinua paskana, kun äitisikin piti. Kerroin, että en ole koskaan ymmärtänyt, että jos äitini ei pidä minusta se on todellakin vain hänen ajatuksensa, ei totuus? Pidän sellaisia ajatuksia aivan kamalina, en minä pärjää, jos joudun ajattelemaan itsestäni kuten äiti, mutta niin mä olen tehnyt. Äitini ei ole halunnut oikaista ajatuksiaan, tai kertoa, että saan itse olla eri mieltä, hänestä se on jotenkin vain voi voi, jos mä ajattelen itsestäni pahaa.

Ap

Sinä olet yli 40 v. Ei äiti voi enää sinua pitää kädestä....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
203/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä et voi tietää äitisi tai kenenkään ajatuksia. Eikä toista ihmistä voi laittaa tilille kuten sinä olet tehnyt. Laittanut ajatuksia äitisi päähän ja sitten niitä tivaat.

Ne ovat sinun mielikuvitustasi. Sinun ajatuksia. Ei äitisi.

Sinun äitisi kuulostaa ihan tavalliselta. Olemme varmaan saman ikäisiä. Ajat oli toisenlaisia. Et löydä mitään, mitä äitisi on sinulle tehnyt. Vaati sinua siivoamaan, asetti sinulle vaatimuksia.

Ja tällä perusteella pilaat lastesi elämän. Et osallistu mihinkään. Viimeksi kerroit, ettet rakasta lapdiasi. Lapsillasi tulee olemaan paljon mehukkaampia tarinoita, joissa rypeä. Sinä olet todella pilannut heidän lapsuuden

Äitini on elossa, olen puhunut hänen kanssaan lapsuudesta ja kuinka olen sen kokenut. Äiti ei ole ollut kauhuissaan ja kertonut, ettei tarkoittanut että koen siten.

Joten kerro mulle, mitä kohtaa äitini ajatuksista minun tunteitani koskien minä EN tiedä? Hänellä olisi ollut aivan mahtava tilaisuus oikaista toimiensa motiivit, mutta eipä ole kuulunut anteeksipyyntöä siitä, että hän on vajaakykyisenä pannut minut kärsimään!

Ap

Niin, että kun äitisi ei ole reagoinut toivomallasi tavalla tähänkään asiaan niin sä vaan olet päättänyt rypeä traumassasi.

MITEN äitisi olisi pitänyt reagoida? Pyytää polvillaan itkien anteeksi? Sun asenne on sellainen vaikka äitisi olisi itkenyt ja anellut sinulta anteeksiantoa niin ei sekään olisi sulle kelvannut.

Eli onko taas kyse siitä kun äitisi tai kukaan muukaan ei toimi aina niinkun sinä ajattelet? Että sulla on joku ihannekuva päässäsi miten ihmisten kuuluisi sinun kanssa toimia mutta kun se ei sitten toteudukaan niin sitten sun elämä on paskaa ja se on äitisi vika?

Olisi myöntänyt että on tehnyt virheitä kanssani ja ollut vajavainen äitinä. En väitä, että se ratkaisis kaiken ongelmissani, en, mutta äiti olisi osoittanut sillä arvostavansa minua. Se arvostus auttaisi minua eteenpäin, korjaaman virheet, joita hän on tehnyt.

Ap

Vierailija
204/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä et voi tietää äitisi tai kenenkään ajatuksia. Eikä toista ihmistä voi laittaa tilille kuten sinä olet tehnyt. Laittanut ajatuksia äitisi päähän ja sitten niitä tivaat.

Ne ovat sinun mielikuvitustasi. Sinun ajatuksia. Ei äitisi.

Sinun äitisi kuulostaa ihan tavalliselta. Olemme varmaan saman ikäisiä. Ajat oli toisenlaisia. Et löydä mitään, mitä äitisi on sinulle tehnyt. Vaati sinua siivoamaan, asetti sinulle vaatimuksia.

Ja tällä perusteella pilaat lastesi elämän. Et osallistu mihinkään. Viimeksi kerroit, ettet rakasta lapdiasi. Lapsillasi tulee olemaan paljon mehukkaampia tarinoita, joissa rypeä. Sinä olet todella pilannut heidän lapsuuden

Äitini on elossa, olen puhunut hänen kanssaan lapsuudesta ja kuinka olen sen kokenut. Äiti ei ole ollut kauhuissaan ja kertonut, ettei tarkoittanut että koen siten.

Joten kerro mulle, mitä kohtaa äitini ajatuksista minun tunteitani koskien minä EN tiedä? Hänellä olisi ollut aivan mahtava tilaisuus oikaista toimiensa motiivit, mutta eipä ole kuulunut anteeksipyyntöä siitä, että hän on vajaakykyisenä pannut minut kärsimään!

Ap

Niin, että kun äitisi ei ole reagoinut toivomallasi tavalla tähänkään asiaan niin sä vaan olet päättänyt rypeä traumassasi.

MITEN äitisi olisi pitänyt reagoida? Pyytää polvillaan itkien anteeksi? Sun asenne on sellainen vaikka äitisi olisi itkenyt ja anellut sinulta anteeksiantoa niin ei sekään olisi sulle kelvannut.

Eli onko taas kyse siitä kun äitisi tai kukaan muukaan ei toimi aina niinkun sinä ajattelet? Että sulla on joku ihannekuva päässäsi miten ihmisten kuuluisi sinun kanssa toimia mutta kun se ei sitten toteudukaan niin sitten sun elämä on paskaa ja se on äitisi vika?

Olisi myöntänyt että on tehnyt virheitä kanssani ja ollut vajavainen äitinä. En väitä, että se ratkaisis kaiken ongelmissani, en, mutta äiti olisi osoittanut sillä arvostavansa minua. Se arvostus auttaisi minua eteenpäin, korjaaman virheet, joita hän on tehnyt.

Ap

Ja joita itse olen tehnyt.

Ap

Vierailija
205/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joulusta voi selvitä

-tekemällä jouluvalmisteluista kohtuulliset, koskien niin ruokia kuin lahjoja, ja yrittämällä jakaa vastuuta valmisteluista

-muistamalla, että joulun sanoma, rakkaus meitä ihmisiä kohtaan, voi antaa voimia kun vain muistamme sen: http://www.healingrooms.fi/?sid=118

Vierailija
206/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun nyt meillä ei ole puheyhteyttä, kun en minä voi olla yhteydessä ihmiseen, joka ei arvosta minua. Ei kai pitäisi sitä harmitella. Luulin äidin haluavan antaa tukea mulle aina, tuli mitä tuli. Mutta paskanmarjat. Ihan paskan! Mutta en anna minäkään sitten äidille.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
207/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rakkaudeton ihminen on tyhjä kuori.

Vierailija
208/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Äänestys: kuka on rasittavin: asperger-tyyppi, introvertti vai tämä ap. Äänestän ap:ta hänen itsekeskeisyytensä, negatiivisuutensa  ja sinnikkyytensä takia, ei pidä edes taukoja koko ajan valittaa, pilaa palstan.  Kun muut ei jaksa keskustella pitää yksinpuhelua, houkuttelee aina jonkun hölmön vastaamaan itselleen.

Ap ehdottomasti. Näitä ketjuja on niin paljon. Useimmat kammottavia

Paljastuu melko nopeasti, vaikka koittaa joskus peittää ilmeisimpiä asioita. Tyyli, negatiivisuus ja itsekeskeinen jankkaus säilyy

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
209/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Rakkaudeton ihminen on tyhjä kuori.

No niin on. Välillä haluaisin äitiäkin rakastaa, mutta parempi on hiljaisuuskin kuin avoin terrori, joksi on myös mennyt äidin loukatessa minua oikein kunnolla hölmöyttään. Joten rakastan hyvinä hetkinä hiljaa mielessäni ja vihaan hiljaa mielessäni. Tämä vain on minusta ihan paska kuva ihmissuhteesta. Että hiljaa mielessäni pidän sinusta, parasta vain, ettet saa tietää, ja samoin vihaan, en vahingossakaan avaudu sulle, ettemme pysty selvittämään asioita.

Ap

Vierailija
210/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten käytännössä tämä toteutuu? Pienten lasten äiti palstalla ilman taukoa koko päivän

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
211/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun nyt meillä ei ole puheyhteyttä, kun en minä voi olla yhteydessä ihmiseen, joka ei arvosta minua. Ei kai pitäisi sitä harmitella. Luulin äidin haluavan antaa tukea mulle aina, tuli mitä tuli. Mutta paskanmarjat. Ihan paskan! Mutta en anna minäkään sitten äidille.

Ap

Entä lapsillesi? Miten näet teidät, kun he ovat aikuisia

Annatko tukesi, vaikka et anna edes nyt

Vierailija
212/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

ONkohan niitä lapsia... onkohan nainen ollenkaan, nuori onneton homomies joka purkaa traumojaan kaljapullo kaverinaan....?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
213/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äänestys: kuka on rasittavin: asperger-tyyppi, introvertti vai tämä ap. Äänestän ap:ta hänen itsekeskeisyytensä, negatiivisuutensa  ja sinnikkyytensä takia, ei pidä edes taukoja koko ajan valittaa, pilaa palstan.  Kun muut ei jaksa keskustella pitää yksinpuhelua, houkuttelee aina jonkun hölmön vastaamaan itselleen.

Ap ehdottomasti. Näitä ketjuja on niin paljon. Useimmat kammottavia

Paljastuu melko nopeasti, vaikka koittaa joskus peittää ilmeisimpiä asioita. Tyyli, negatiivisuus ja itsekeskeinen jankkaus säilyy

Joo, onhan nää ikäviä ketjuja tosiaankin. Mutta tämä on totuus, peittelemätön totuus. Soisi äidinkin sen näkevän, se ei halunnut suoda mulle pahoja tunteita. Niitä ei voi kuitenkaan kieltää, ja ne kasvaa, jos ne tukahdutetaan.

Ap

Vierailija
214/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

ONkohan niitä lapsia... onkohan nainen ollenkaan, nuori onneton homomies joka purkaa traumojaan kaljapullo kaverinaan....?

Voi kun oliskin. Näin kammottavaa pakkomiellettä ei provoilija keksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
215/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämäsi on vain sinun omalla vastuullasi. Kelleen muulle et voi asettaa ehtoja oman hyvinvointisi lisäämiseksi

Etkä saa lastesi elämää tuhota.

Vierailija
216/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkaudeton ihminen on tyhjä kuori.

Välillä haluaisin äitiäkin rakastaa, mutta parempi on hiljaisuuskin kuin avoin terrori, joksi on myös mennyt äidin loukatessa minua oikein kunnolla hölmöyttään. Joten rakastan hyvinä hetkinä hiljaa mielessäni ja vihaan hiljaa mielessäni. Tämä vain on minusta ihan paska kuva ihmissuhteesta.

Ap

PYSTYT RAKASTAMAAN KUN SAAT KOKEA RAKKAUTTA, JOKA on suurempi kuin kokemasi viha ja pettymys: sellaista rakkautta kuvataan tässä 

Vierailija
217/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nyt meillä ei ole puheyhteyttä, kun en minä voi olla yhteydessä ihmiseen, joka ei arvosta minua. Ei kai pitäisi sitä harmitella. Luulin äidin haluavan antaa tukea mulle aina, tuli mitä tuli. Mutta paskanmarjat. Ihan paskan! Mutta en anna minäkään sitten äidille.

Ap

Entä lapsillesi? Miten näet teidät, kun he ovat aikuisia

Annatko tukesi, vaikka et anna edes nyt

Lasten maailma on minulle vieras ja käsittämätön. Asettua lapsen asemaan on vaikeaa ja kohdata lapsi ikäkautensa tasoisesti, koska se oli yksi, jota äiti ei suonut minulle, ikätason mukaista hyväksyntää ja olemista. Puhuva lapsi on silleen helpompi, että hän ei ole minun armoillani täysin, vaan jos teen pahaa (tahtomattani) niin voi kävellä pois. Autan varmaankin taloudellisesti ja neuvoja antamalla, mutta en sitten tiedä vastaanottavatko neuvojani. Kai oma esimerkki on paras neuvo. Elämänhallinnan heikkous on huono esimerkki, mutta elämänhallintanikin ehtii vielä palautua, se näyttää aikanaan paljon, onko sitä, vai ei.

Ap

Vierailija
218/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Äänestys: kuka on rasittavin: asperger-tyyppi, introvertti vai tämä ap. Äänestän ap:ta hänen itsekeskeisyytensä, negatiivisuutensa  ja sinnikkyytensä takia, ei pidä edes taukoja koko ajan valittaa, pilaa palstan.  Kun muut ei jaksa keskustella pitää yksinpuhelua, houkuttelee aina jonkun hölmön vastaamaan itselleen.

Näin.

Vierailija
219/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun nyt meillä ei ole puheyhteyttä, kun en minä voi olla yhteydessä ihmiseen, joka ei arvosta minua. Ei kai pitäisi sitä harmitella. Luulin äidin haluavan antaa tukea mulle aina, tuli mitä tuli. Mutta paskanmarjat. Ihan paskan! Mutta en anna minäkään sitten äidille.

Ap

Entä lapsillesi? Miten näet teidät, kun he ovat aikuisia

Annatko tukesi, vaikka et anna edes nyt

Lasten maailma on minulle vieras ja käsittämätön. Asettua lapsen asemaan on vaikeaa ja kohdata lapsi ikäkautensa tasoisesti, koska se oli yksi, jota äiti ei suonut minulle, ikätason mukaista hyväksyntää ja olemista. Puhuva lapsi on silleen helpompi, että hän ei ole minun armoillani täysin, vaan jos teen pahaa (tahtomattani) niin voi kävellä pois. Autan varmaankin taloudellisesti ja neuvoja antamalla, mutta en sitten tiedä vastaanottavatko neuvojani. Kai oma esimerkki on paras neuvo. Elämänhallinnan heikkous on huono esimerkki, mutta elämänhallintanikin ehtii vielä palautua, se näyttää aikanaan paljon, onko sitä, vai ei.

Ap

Etkö usko, että sinä olet se syyllinen javihattu. Välit poikki

Vierailija
220/557 |
19.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Elämäsi on vain sinun omalla vastuullasi. Kelleen muulle et voi asettaa ehtoja oman hyvinvointisi lisäämiseksi

Etkä saa lastesi elämää tuhota.

Ja miksi äitini sai pilata minun? Siis en kysy vastauksen toivossa.

Ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi seitsemän