Mitenköhän sitä taas selviäisi joulusta

Miten määritellään paska ihminen

Itsekäs. Ajattelee vain itseään. Ei osaa asettua toisten asemaan. Kihtelee lapsiaan huonosti. Ei rakasta. Ei katso heitä. Ajaa vain omaa etuaan. Puhuu vain itsestään. Kohtelee puolisoaan huonosti. On uskoton ajatuksissaan

Eli?

Vierailija kirjoitti:

Miten määritellään paska ihminen

Itsekäs. Ajattelee vain itseään. Ei osaa asettua toisten asemaan. Kihtelee lapsiaan huonosti. Ei rakasta. Ei katso heitä. Ajaa vain omaa etuaan. Puhuu vain itsestään. Kohtelee puolisoaan huonosti. On uskoton ajatuksissaan

Eli?

No mun äitikin sopii tuohon määritelmään. Ja aika moni muu itseään hyvänä pitävä ihminen. Ehkä jopa sinäkin.

Minua haluat ainakin mätkiä. Minusta se taas on paskan ihmisen merkki. Mutta, en tunne sua.

Ap

Oon sen huomannut, että kyllähän ihmiset osaavat heikkoja luonteenpiirteitään kääriä kauniisiin kääreisiin ja pitää itseään jopa päinvastaisena kuin mille se muista näyttäytyy. Mutta se on lähinnä surullista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Oon sen huomannut, että kyllähän ihmiset osaavat heikkoja luonteenpiirteitään kääriä kauniisiin kääreisiin ja pitää itseään jopa päinvastaisena kuin mille se muista näyttäytyy. Mutta se on lähinnä surullista.

Ap

Kauniit kääreet on yhteiskuntakelpoisuutta. Toisten huomioon ottamista. Vastuuta ja huolenpitoa.

Sammakoita suustaan päästelee vain epävakaat

Vierailija kirjoitti:

Oon sen huomannut, että kyllähän ihmiset osaavat heikkoja luonteenpiirteitään kääriä kauniisiin kääreisiin ja pitää itseään jopa päinvastaisena kuin mille se muista näyttäytyy. Mutta se on lähinnä surullista.

Ap

Teen sitä kyllä itsekin. Se, etten tee mitään on mielestäni osin vain herkkyyttä, ja etten halua kurittaa itseäni, kun sellainen tuntuu pahalta, (oon siis hyvä ja herkkä ihminen), mutta kyllä se taitaa osin olla vain laiskuutta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon sen huomannut, että kyllähän ihmiset osaavat heikkoja luonteenpiirteitään kääriä kauniisiin kääreisiin ja pitää itseään jopa päinvastaisena kuin mille se muista näyttäytyy. Mutta se on lähinnä surullista.

Ap

Kauniit kääreet on yhteiskuntakelpoisuutta. Toisten huomioon ottamista. Vastuuta ja huolenpitoa.

Sammakoita suustaan päästelee vain epävakaat

No ei se ole minusta mitään aitoa ja kantavaa oikeaa yhteiskuntavastuuta, jos se on vain kauniissa kääreissä. Kyllä sen pitää kestää helvetintulenkin kirvoittelu, eikä katoa sittenkään. Siis jotta on oikein hyvä, eikä petä itseään missään asiassa siinä. Mutta toki äitini kaltaiset vasttuta kuitenkin kantavat kääreilijät ovat hyviä, ettei kaikki ole joitain...hmm...Irwineitä? Tosin kai se Irwinkin oli ihan okei. Mutta mun silmiin sellainen vähän vastuuta kantamaton hamppari.

Ap

Olet oikeassa, muiden ihmisten ajatuksilla sinusta ei oikeasti ole mitään väliä! Se vain tuntuu ikävältä että miettii mitä muut ajattelevat mutta oikeesti sun elämä on omissa käsissäsi. Ja jos koet että olisit parempi äiti etänä ja jaksaisit paremmin niin miksi et harkitsisi tätä vaihtoehtoa? Kyllä ihmiset ajan myötä ymmärtävät ja jos eivät niin se on heidän ongelma

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon sen huomannut, että kyllähän ihmiset osaavat heikkoja luonteenpiirteitään kääriä kauniisiin kääreisiin ja pitää itseään jopa päinvastaisena kuin mille se muista näyttäytyy. Mutta se on lähinnä surullista.

Ap

Teen sitä kyllä itsekin. Se, etten tee mitään on mielestäni osin vain herkkyyttä, ja etten halua kurittaa itseäni, kun sellainen tuntuu pahalta, (oon siis hyvä ja herkkä ihminen), mutta kyllä se taitaa osin olla vain laiskuutta.

Ap

Just.

Hyvä ja herkkä ihminen

Ei sun tartte olla yhtä jaksava kuin äitisi.Rasittaa tuollainen haukkuminen.Äitisi on varmasti yrittänyt parhaansa.

Vierailija kirjoitti:

Olet oikeassa, muiden ihmisten ajatuksilla sinusta ei oikeasti ole mitään väliä! Se vain tuntuu ikävältä että miettii mitä muut ajattelevat mutta oikeesti sun elämä on omissa käsissäsi. Ja jos koet että olisit parempi äiti etänä ja jaksaisit paremmin niin miksi et harkitsisi tätä vaihtoehtoa? Kyllä ihmiset ajan myötä ymmärtävät ja jos eivät niin se on heidän ongelma

Joo, no helppohan se on sun sanoa, kun olet ehkä jo vuosia tai aina ymmärtänyt sen, ettei niillä ole väliä. En siis sano, ettetkö olisi oikeassa, mutta mä pragaan joka kerta kun joku antaakin vaan ymmärtää, että ei hyväksy mua ja sitä mikä oon. Siis jos sellaista sanotaan päin naamaa tai edes kuulen jonkun sanoneen. Pelkään, etten muista kuka olen enkä sitäkään ehkä totta puhuen tiedäkään.

Ja aina tulisi uusia ihmisiä, jotka haluaisivat pyöritellä silmiään sille. Se saa mut voimaan pahoin, todella pahoin.

Mutta oishan se houkutteleva vaihtoehto osata jotenkin elää sen kanssa, mitä muut puhuu ja ei-välittää siitä. Mutta no joo, en tiedä.

Ap

Kaikenlisäksi äitini sanoi, että se, jos en kestä muiden arvostelua tarkoittaa oikeasti sitä, että olen mielestäni väärässä. Voi helvetti. Taitaa moni muukin kuvitella niin, oon täältäkin lukenut kyseisen väitteen.

Se on oikein extra-loukkaavaa; sen lisäksi, että ei ole saanut tukea omaan ajatteluun saa kuulla, että jos äidin puheet ja arvostelu tuntuvat pahalta se tarkoittaa sitä, etten itsekään hyväksy itseäni! Voi vittu, onneksi en pidä häneen yhteyttä enää.

Ap

Joko sait hankituksi lasten joululahjat?

Äitini ei taida tuntea loukanneensa arvostelullaan ketään koskaan: kaikki arvostelu on sallittua, eikä puheittensa satuttavuudesta tarvitse ottaa vastuuta, koska se toinenhan vain ei ole varma kannastaan, jos loukkaantuu. Tässä superkasvattajan älynväläyksiä. Hän siis pitää itseään hyvänä kasvattajana. Saatanan terroristi ja kätyri se minusta oli. Mutta ONNEKSI hänen ei tarvitse loukkaantua minun arvioistani koskien häntä lainkaan, hän kun on itse ihan varma, ettei ole saatanan terroristi eikä kätyri! Kumma kyllä olen havainnut ettei hän niin tykkää moisesta. Oiskohan sittenkin hiukan epävarma?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Joko sait hankituksi lasten joululahjat?

Melkein kaikki on jo lapsille :) Mulle ja miehelle ei vielä mitään. Ostosreissu puolivälissä.

Ap

Kuulepa, minullakin oli äiti, joka arvosteli, nöyryytti ja väheksyi tunteitani. Tosin perheestäni löytyi myös isä, joka harrasti samaa. Monia helvetillisiä asioita tehtiin lapsuudenkodissani kauniin ulkokuoren ympäröimänä.

Kävin läpi monet terapiat, mielisairaalan suljettu osastokin tuli tutuksi. En silti koskaan ottanut näitä asioita esille vanhempieni kanssa. Eivät koskaan elinaikanaan tietäneet, millainen elämä minulla oli heidän ansiostaan ollut.

Toivottavasti löytyy rauha sinullekin. Että loppuisi tarve syyttää itseään ja muita.

Toivon sinulle rauhallista joulua :)

.

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlisäksi äitini sanoi, että se, jos en kestä muiden arvostelua tarkoittaa oikeasti sitä, että olen mielestäni väärässä. Voi helvetti. Taitaa moni muukin kuvitella niin, oon täältäkin lukenut kyseisen väitteen.

Se on oikein extra-loukkaavaa; sen lisäksi, että ei ole saanut tukea omaan ajatteluun saa kuulla, että jos äidin puheet ja arvostelu tuntuvat pahalta se tarkoittaa sitä, etten itsekään hyväksy itseäni! Voi vittu, onneksi en pidä häneen yhteyttä enää.

Ap

Näinhän se on. Osuu ja uppoaa

Muuten voi antaa asian jäädä omaan arvoonsa