Työttömien naurettavimmat selitykset, miksi lapsi tarvii kokopäivähoitoa, kerätään listaa :)
1. tarvii käydä lääkärissä,
ensinnäkin, kuinka monella on lääkäri niin usein, että sen takia lapsi tarvii kokopv hoidon?? Toisekseen, jos lapsi on hoidossa 20 tuntia viikossa, niin eiköhän sen lääkärin onnistu saamaan näiden 20 tunnin sisään?? Kolmanneksi, onko niin kauheata ottaa lapsi mukaan lääkäriin, jos ajan järjestely ei onnistu. Itse olen kotiäiti ja käyn aina lääkärissä kahden lapsen kanssa, ei mitään ongelmaa.
2. Työhaastattelut ei onnistu, jos lapsi ei kokopvhoidossa.
Kuinka monella ihan oikeasti on työhaastatteluita joka päivä tai edes joka viikko?? Eikö niitäkin onnistu ujuttamaan tuon 20 tunnin sisään???
3. Lapsi saa kavereita ja virikkeitä.
Onko oikeesti niin, että työtön ei viitsi yhtään itse nähdä vaivaa lapsensa eteen vaan yhteiskunnan pitää huolehtia lapsesta kokopäviäisesti. Oletteko työttömät kuulleet leikkipuistoista, perhekahviloista, avoimista päiväkodeista jne, jossa tapaa muita lapsia ja on virikkeitä? Onko tullut mieleen, että kotonakin voisitte vaikka askarrella tai leipoa lapsen kanssa? Tai voisitte kyläillä lapsiperhekavereilla tms?
4. Lapsi haluaa mennä tarhaan. Niin varmaan haluaa, kun kotona ei viitsitä järjestää mitään kivaa ja vaihtelevaa puuhaa. Jos kotona on asiat hyvin, niin lapsi jää tosi mielellään kotiin välillä, ei kukaan lapsi halua olla päiväkodin melussa 40 tuntia viikossa jos kotonakin on jotain yritystä asian suhteen.
Listaa saa jatkaa.
Kommentit (151)
No mä en tiedä, itse aion vedota mielenterveyden ongelmiin (masennus tai jtn) niin saan olla vauvan kanssa rauhassa. Täytyy keksiä jtn ja sit kun eskari loppuu niin ihmeparannun:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tää naurettava? Jotta pystyisin ottamaan työn nopeasti vastaan. Sain sen työn, joka piti aloittaa seuraavana maanantaina, haastattelu oli edellisenä keskiviikkona. En olisi saanut, jos olisi pitänyt etsiä hoitopaikkaa kovin pitkään. Hahahhahaahaha miten naurettava selitys, eihän tällaista tosielämässä tapahdu, av-mamman mielestä. Minun elämässäni tapahtuu. Ennen lapsia tapahtui kerran, että illalla soitettiin, jotta tuletko huomenna töihin, enkä edes tuntenut työnantajaa ennestään. Taitaa joillakin aloilla olla aika yleistäkin.
Ethän sä mitään hoitopaikkaa lapsillesi joutuisi enää etsimään, jos heillä olisi jo se hoitopaikka ja viikottainen hoitoaika 20h. Riittäisi että toimitat päiväkotiin todistuksen työn aloittamisesta ja hoitopäivät voidaan muuttaa siltä istumalta kokopäiväisiksi. Näinhän sitä nykyäänkin osapäivälasten kanssa tehdään, kun työtön vanhempi saakin työtä!
Minun lapseni tuolloin kyllä olivatkin osapäivähoidossa, mutta olen ymmärtänyt, ettei se nykyään toimikaan enää noin. Sillon piti kyllä kolme päivää aikaisemmin ilmoittaa hoidon muuttumisen tarpeesta.
Kuka niin on sanonut, ettei nykyään toimi enää noin? Nykyäänhän homma toimii nimenomaan juuri noin, että osapäiväpaikka vain muutetaan kokopäiväpaikaksi kun sille tarve tulee. Viimeksi kaksi viikkoa sitten tein erään vanhemman kanssa juuri tällaisen muutoksen hoitoaikaan. Teimme siis uuden hoitoaikasopimuksen ja se astui voimaan seuraavana päivänä. Ei ongelmaa. Samoin ainakin oman esimieheni ohjeistuksen mukaan toimitaan jatkossakin. Lapsen hoitopaikka ei muutu miksikään, ainoastaan päivittäinen hoitoaika muuttuu.
Mikäli tällä on vaikutusta ryhmän suhdelukuihin, se lasketaan väliaikaiseksi suhdeluvun ylitykseksi, joka on laillista ja nykyäänkin jo suht arkipäiväistä ainakin pääkaupunkiseudulla.
Mä en ymmärrä sitä., että jos osapäiväpaikan voi koska vaan vaihtaa kokopäiväpaikaksi, niin miten se tuottaa säästöjä? Eikö se kokopäiväpaikka ole silloin käytännössä pidettävä koko ajan vapaana odotamassa tällaista mahdollista muutosta? Tai jos hoitajien määrä vaihtelee sen mukaan kuinka moni on osa- ja kuinka moni kokopäivähoidossa, niin eikö se ole onnettoman sirpaleista lasten kannalta, kun aikuiset koko ajan vaihtuvat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä saan soviteltua päivärahaa eli olen ns. "osa-aikaisesti työtön". Töitä on tipoittain. 20 tuntia viikossa ei ole ongelma, vaan se, miten se jakautuu. Teen iltaopetustöitä melko kaukana kotoa. Joudun lähtemään klo 14-15 välillä. Mies voi hakea lapsen 16.30, mutta ei aikaisemmin. Eli toisin sanoen en voi pitää lasta työpäivinä hoidossa aamupäivää, vaan iltapäivän, muuten meillä jää 2-3 tunnin gappi eli väli lastenhoitoon. Toivottavasti tämä on mahdollista uuden lain voimaan tultuakin.
Ethän sinä ole työtön, vaan töissä käyvä!
Eivätkä keikkatyöläisetkään ole työttömiä, vaan töissä käyviä, jolloin tarve hoitopaikalle on olemassa...
En ole se, jolle vastasit, mutta kyllähän pätkätyöläinen freelancer on usein työttömänä työnhakijana työkkärissä ja saa soviteltua päivärahaa niiltä päiviltä, jolloin työtä ei ole. Miten häntä ei muka katsottaisi työttömäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap:lla nyt hyvä mieli kun saa lyödä lyötyä?
Työttömät nauraa partaansa, kun yhteiskunta hoitaa heidän lapsensa ja vieläpä ilmaiseksi.Suurinta osaa ei varmasti naurata ja ne joita naurattaisi eivät välitä sun mielipiteestä paskan vertaa.
Taisi mennä tunteisiin. :D
Mä olen myös työtön jonka lapsella kokopäiväinen hoitopaikka. Jos ei olisi, en voisi ottaa vastaan keikkatöitä, joita olen kuluneen kahden työttömyyskuukauden aikana tehnyt suunnilleen joka toinen viikko. Ja kyllä, olen kirjoilla työttömänä työnhakijan työkkärissä.
Jotkut ei tajua nykyajan työelämää lainkaan. Onneksi kohta aloitan kokopäivätyön niin on myös hoitoasiat kunnossa. Edellisen työnkin sain niin lyhyellä varoitusajalla että ilman kokopäivähoitopaikkaa en olisi voinut ottaa työtä vastaan.
Elämä yllättää. Me emme voi kaikkeen itse vaikuttaa. Työttlmäksi voi joutua kuka vaan, koska vaan.
Ei ehkä ole pienen lapsen edunmukaista olla pitkää päivää hoidossa. Se voi kuitenkin olla perusteltua ja pienempi paha. Aloittajahan aloituksellaan syyllistää työttömiä päivähoitoon lapsiaan vieviä. Työtönkin on kuitenkin muutakin kuin työtön. Ei kai yksilöä määritellä pelkästään työllisyystilanteensa mukaisesti. Ja joku jo sanoikin, että työttömyyttä on monenlaista, jolloin lasten hoitotarpeet ovat erilaisia. Niitä olisi hyvä yksilöidä vielä lisää tähän ketjuun, jotta uskomuksiinsa uponneet näkisivät seikan päivänvalossa. Hohhoijjaa. Eikö jo olla nähty, ettei syyllistäminen ja kurittaminen ole rakentavaa. Ihmeellistä, että eräät äidit ja päätäjät ovat niin kovin kapeakatseisia ja suhtautuvat asiaan jopa aggressiivisesti. Mistä se kertoo? Yhteiskunnan rakentaminen ja asenteisiin vaikuttaminen ei lähde syyllistämisestä ja omien ajatusten etuoikeuttamisesta.
SYY, miksi lapset ovat hoidossa kahdeksan tuntisia päiviä, ei ole lapsen hyvinvoinnille merkittävää, kun tatkastellaan hoitopäivän pituudesta aiheutuvaa stressiä. Työssäkäyvän kokopäivähoidossa oleva lapsi voi hoidossa yhtä hyvin tai huonosti kuin työttömän.
Onko pitkä hoitopäivä hyväksi lapselle on oma erillinen kysymyksensä. Vanhemman työttömyys ei liity asiaan, kun hoitoaika-asiaa tarkastellaan lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Työtön on harvoin innoissaan työttömyydestään. Tähän voisi linkata faktaa, mutta epäilevä googlatkoon.
Lisäksi harmittaa, että aina huudellaan huostaanoton perään ongelmaperheistä puhuttaessa. Todellisuudessa ongelmia on moniasteisia ja ongelmia on mahdollisuus hoitaa monilla muillakin tavoilla kuin huostaanotolla. Lapsen etu on pysyä vanhempiensa kanssa ja saada vanhemmiltaan hyvää hoitoa aina kun mahdollista, hyvillä tukitoimilla, (YKSI niistä on kuin onkin päivähoito), tämä on mahdollista. Vanhemmuteen kasvetaan. Joskus siihen tarvitaan apua. Vanhempien syyllistäminen tässäkin, on loppujen lopulta kurjuutta syventävä keino. Juuri uutisoitiin, että huostaanotot ovat vähentyneet, ei tarpeen vähenemisen vuoksi, vaan siksi että perheitä voidaan ja pyritään auttamaan ensisijaisesti muilla keinoin.
Rakkaat äitikollegat, tämän maan taloutta ei nosteta supistamalla hyvinvointia tietyltä joukolta. Ajatus on absurdi.
Lapset tarvitsevat vanhempiaan kipeästi, ovat he poissa töiden tai työttömyyden vuoksi. Lapset kaipaavat läsnäoloa - aitoa yhdessäoloa. Sitä ei moni työssäkäyväkään lapsilleen nykyään liikaa tarjoa. Jotta voi olla läsnä, on voitava itse hyvin. Käykää siis äidit välillä lattella. Tai metsässä. Miten vain.
Voi kun tietäisitte, mistä oloista niitä lapsia siellä päivähoidossa yritetään pelastaa... lastenkotiin viedyustä kevyimpiä on sellaset "vain 32h ilman aikuista, lattialta syönyt ruuantähteitä, paljon loisia takapuolessa" tai "katsellut kun mies raiskaa äitiä" tai "poltettu tupakalla". Nää ei ole vielä mitään. Päivähoidon pitäisi olla pakollista, että pystyttäisi suojelemaan lapsia paremmin ja huomattaisi pahoinpitelyjäljet ym.
Mun mielestä sellaiset lapset, joiden kanssa omat vanhemmat ei halua olla, ovat ansainneet päiväkotipaikan.
Hoitoa myös kodin ulkopuolella, sopivissa määrin, kiitos. Mikä on sopiva määrä, siitä ei pitäisi poliitikon päättää talouskuri -päissään.
Ai vittu se tunne kun on työtön :D ei tarvii tehdä muutaku syödä, juoda ja nukkua, samaan aikaan ku te teette töitä. ;) se teet duunit mä elän sun rahoilla.
Jos lapsella on paha olla kotona, niin sille pitäisi sitten tehdä jotain. Eihän lapsi hoidossa kuitenkaan asu, vaan on joka tapauksessa suurimman osan aikaa siellä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneiden työttömien perheissä: että lapsi saisi säännöllisesti ruokaa, että lapsella olisi turvallisia aikuisia ympärillä. Ja tällaisia perheitä on paljon. Kesällä näin yhden keski-ikäisen naisen ympäripäissään kahden lapsen kanssa, selitti, että odottakaa tässä pihalla kun mummu käy sisällä baarissa vähän juttelemassa. Olisin soittanut poliisit mutta hävisivät johonkin koko sakki. Tuollaista se lastenhoito kotioloissa ja perhepiirissä voi olla.
Ei kokopäivähoidossakaan oleva ole niin paljoa päiväkodissa että se pelastaisi surkeilta kotioloilta.
Jos lapsi on kokopäivähoidossa 08-16, niin viikonloppu kestää 64 tuntia. Jos lapsi on puolipäivähoidossa 08-12, niin viikonloppu kestää 68 tuntia. Molemmissa tapauksissa liian pitkä aika olla ilman ruokaa ja turvaa eikä se neljän tunnin ero ole merkityksellinen, vaan merkityksellistä on se, että päiväkodissa huomataan tilanne ja reagoidaan siihen jollain lailla (esim. lasu-ilmoitus).
Vierailija kirjoitti:
Hoitoa myös kodin ulkopuolella, sopivissa määrin, kiitos. Mikä on sopiva määrä, siitä ei pitäisi poliitikon päättää talouskuri -päissään.
Kunnalliset päivähoitomaksut eivät kata hoidon kustannuksista kuin pienen osan. Eli kun hoito maksetaan pääosin yhteiskunnan rahoilla, rajauksista päättäminen kuuluu vaaleilla valituille päättäjille. Kellekäs muulle sitten?
Mutta tietysti, jos perhe itse kustantaa hoidon 100-prosenttisesti, asia ei kuulu yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on kamala ajatuskin että lapsella on oikeus täyspäiväiseen varhaiskasvatukseen vain vanhempien statuksen perusteella. Asetetaan lapset eriarvoiseen asemaan jo ihan pienestä pitäen. Järjetöntä. Varmasti tosi kivaa lapselle kun muut jatkavat päiväkodissa mukavaa askartelutuokiota ja Pekka joutuu lähtemään kotiin kesken päivän vain koska isä on työtön. Todella surullista meininkiä... Noh, sinänsähän tämä ei yllätä yhtään; Suomi taitaakin olla ainoa länsimaa joka ei ole ratifioinut YK:n lastenoikeuksien sopimuksen kolmatta pöytäkirjaa. Että lapset vain kyykkyyn siellä Suomessa, eihän heillä tarvitse olla mitään oikeuksia.
Oletko ajatellut asiaa toisin päin? Muut ovat kateellisia kun Pekka PÄÄSEE JO KOTIIN kun Isi tuli hakemaan..
Miten niin PÄÄSEE? Nythän Pekka nimenomaan JOUTUU lähtemään kotiin, koska ei ole vaihtoehtoa. Jos jokaisella lapsella olisi oikeus olla täyspäiväisesti varhaiskasvatuksessa, olisi se jokaisen perheen oma valinta kuinka pitkiä päiviä siellä ollaan. Nyt tätäkin aletaan kontrolloida valtion taholta lasten ja heidän vanhempiensa puolesta, eli rajoitetaan lasten oikeuksia. En todellakaan voi ymmärtää että mihin siinä maassa on kadonnut yksilön vapaus kun kaikesta pitää valtion taholta holhota ja kontrolloida. Jos se rahasta on kiinni niin mikä estää päivähoitomaksuja olemasta progressiivisia, kuten vanhemmissa sivistyvaltioissa tehdään? Mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat päivähoidosta tuntiperusteisesti. Suomessahan on verotuskin saatu progressiviseksi, miksei tätä?! Ei kyllä meikäläisen arvomaailma mene yksyhteen tämän pohjoisen valtion kanssa.
Päivän naurut :D et selvästikkään tiedä lasten oikeuksista mitään, kun näin niitä heittelet tähän keskusteluun :D
Huono provo
T. LtoMukavaa että sain sinut nauramaan ja että päiväsi näyttää nyt aurinkoisimmalta :) toivottavasti tämä toi valoa myös joulusi.
Harmi vain että olen piakkoin pedagogiikan saralta väittelemässä tohtoriksi ;)
Suomi ei taida olla vielä ihan kypsä ymmärtämään ajatusmaailmaa missä myös alle 3 vuotias on ihminen ja kaipaa kavereita ja sosiaalisia tilanteita siinä missä kuka tahansa muukin... Aika aikaansa kutakin :)
Pedagogiikasta tohtoriksi vaikkei ole alkeetkaan hallussa...jepjep. Vain av:lla.
Pitääkö niitä lapsia saatana tehdä jos ei jaksa ja halua niitä hoitaa,v..tu kun en vaan tajua???voi olla ihan vapaasti tekemättä!!!
[/quote] Harmi vain että olen piakkoin pedagogiikan saralta väittelemässä tohtoriksi ;)[/quote]
Mikä on vätiöksesi tarkka aihe? Laita myös ajankohta väitöstilaisuudestasi tähän ja kustoksen nimi, ne ovat avoimia tietoja. Saadaan sitten koko av-palsta perehtyä vätiökseesi.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti fakta on se, että se äiti ei ole aina parasta seuraa lapselle vaan lapsi tarvitsee ammattilaisen hoitoa ja kasvatusta myös. Tätä harva haluaa nähdä tai myöntää.
Ehkä tässä tapauksessa lapsi tulisi huostaanottaa, jos äiti ei ole lapselle hyvää tai parasta seuraa?? Eikö äidin/isän pitäisi lähtökohtaisesti olla paras henkilö hoitamaan omaa lastaaan ja jos näin ei ole, niin jotain on pahasti vialla.
Toivottavasti varhaiskasvatus on jatkossakin peruste myös työttömän lapselle saada hoitopaikka. Siellähän opetetaan nykyisin vaikka mitä, halutaanko jatkaa huono-osaisuutta seuraavassakin sukupolvessa?
Eli siis väännetään rautalangasta: osa äideistä on niin paskoja että lapselle on parempi olla tarhassa kuin kotona esimerkiksi sohvalla makaavan masentuneen tai alkoholisoituneen äidin "hoivissa".