Miksi Suomessa ei arvosteta koulutusta ja oppineisuutta?

Muutanko ulkomaille?

14.12.2015 | 12:58

Alkaa vähän kerrassaan potuttaa se, miten Suomessa vähätellään koulutusta ja osaamista. Vielä muutama vuosi sitten ajattelin, että opiskelua ja koulutusta vähättelevät vain kaikenlaiset elämänkoululaiset ja muut ihmiset, jotka eivät vain kykene hahmottamaan koulutuksen arvoa. Ei sen tietysti pitäisi yllättää, sillä jo koulussa asenteet olivat samat. Suosituimpia olivat urheilijat, koulussa hyvin menestyvät taas olivat jossain arvoasteikon häntäpäässä.

Ehdin jo luulla, että aikuiset olisivat fiksumpia, vaikka jatkuvasti onkin saanut lukea ja kuulla kommentteja turhista tohtoreista, liian suurista opiskelijapaikkamääristä, tarpeettomasta hömppätutkimuksesta. Satunnaisissa keskusteluissa törmää kommentteihin, joissa arvellaan koulutettujen olevan ylimielisiä ja vähättelevän toisten työtä, jos joku kehtaa ihmetellä sitä, miksi koulutetun ihmisen aikaa tuhlataan työpaikalla rutiinitehtäviin (vaikkapa siivoaminen, erilaiset toimistorutiinit), kun tuollaisten tehtävien ammattilaiset säästöjen nimissä ulkoistetaan tai irtisanotaan. Samaa sarjaa ovat kommentit siitä, miten "oikeat työt" eivät kelpaa korkeasti koulutetuille.

Aiemmin noita kommentteja sai kuulla vain duunareilta, osalta yrittäjistä ja jonkin verran myös diplomi-insinööreiltä ja kaupallisen koulutuksen saaneilta. Nyt tuolle linjalle ovat lähteneet jo ministeritkin, joiden luulisi ymmärtävän paremmin kokonaisuuksia ja aivan erityisesti koulutuksen, opetuksen ja tutkimuksen merkityksen yhteiskunnalle. Meillä on kaikenmaailman sipilöitä, stubbeja ja grahnlaasosia, jotka vähättelevät tutkimusta ja asiantuntijoiden työtä, vaikka luulisi, että tässä taloustilanteessa meillä ei ole varaa osaamisen ja tutkimuksen vähättelyyn.

Pitäisi olla aika selvää, että koulutettujenkin joukosta löytyy ihmisiä, joilla on omat syynsä laukoa ääliömäisiä kommentteja tai joiden osaaminen on jämähtänyt menneille vuosikymmenille. Jostain syystä noiden poikkeusyksilöiden takia suomalaiset ovat valmiita leimaamaan kaikki koulutetut tarpeettomiksi, typeriksi tai jopa vahingollisiksi.

Millä ilveellä ihmiset kuvittelevat Suomen nousevan lamasta? Ei Suomi voi kilpailla halvalla työvoimalla, vaan nimenomaan huippuosaamisella ja sitä saadaan vain laadukkaalla opetuksella ja tutkimuksella. Se ei tarkoita sitä, että yliopistoille ja tutkimuslaitoksille pitäisi syytää rahaa loputtomasti, mutta olisi suotavaa, että rahoitusta ei ainakaan leikata. Olisi myös suotavaa, että korkeasti koulutettujen annettaisiin keskittyä oikeaan työhön sen sijaan, että työajasta suuri osa menee rahoituksen hankkimiseen vain siksi, että hallitus luulee, että kilpailuttaminen kannattaa. Onko mitään järkeä käyttää esimerkiksi puolen vuoden edestä aikaa rahoitushakemuksen kirjoittamiseen, jos 10% hakemuksista hyväksytään ja hyväksytyt hankkeet saavat rahaa kahden henkilön palkkaamiseen kolmeksi vuodeksi?

Kilpailuttamista tarvitaan, mutta se ei saisi olla itseisarvo. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten toiminnan pitäisi olla 80-90 prosenttisesti valtion rahoittamaa. Loppu voi tulla muista lähteistä. Pitäisi myös hyväksyä se, että osa tutkimuksesta on surkeaa, osa näyttää tarpeettomalta ja vain pieni osa tuottaa välittömästi hyödynnettävissä olevia tuloksia.

Vastaa

Tapahtumat

Miksi Suomessa ei arvosteta koulutusta ja oppineisuutta?

Kommentit (104)