Lue keskustelun säännöt.
Miksei Hyysalosta saa puhua varoittavana esimerkkinä?
08.12.2015 |
Siis tarkoitan sitä että tietyissä extremelajeissa, joihin freestylehiihtokin kuuluu, tapaturmariski on suuri ja vammautumiset yleisiä. Kuitenkin tätä jotenkin hyssytellään tämän tapauksen yhteydessä. En siis todellakaan kiistä etteikö kyseessä olisi sinnikäs kaveri ja nostan hattua positiiviselle asenteelle mutta on jotenkin väärin ettei ollenkaan puhuta siitä että ko. lajissa jokainen harrastaja ottaa tietoisen riskin. On siis vähän hullua puhua pelkästään sankaruudesta kun kyseessä on myös tietynlainen hullunrohkeus kun näitä lajeja harrastaa.
Kommentit (37)
No eikö tuo ole suurimmalle osalle ihmisiä niin itsestään selvä asia, ettei siitä edes tarvitse pitää erikseen mölyä. On vain te hieman pitemmällä sytytyksellä käyvät, joille täytyy kaikki s-a-n-o-a h-i-t-a-a-s-t-i ja selkeällä äänellä ja syy-seuraus-suhteet oikein välkkyvin valoin ja ilotulitusraketein osoittaa, kun ei ne taida teille muuten avautua. Mutta varmaan oivaltamisen ilo on suuri: nuoret kollit->vaarojen etsintä->extremelajit->riskinotto->vammautuminen...
Tämä Hyysalon tarina on ollut hieman toisenlainen kuin se männävuosien toisenlainen keissi: siinähän hiihto-onnettomuudessa lähes täydellisesti halvaantunut nuori mies päätyi tuskalliseen itsemurhaan, hän kun ei pystynyt näkemään itselleen ihmisarvoista elämää vammautuneena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä mietin että kun esim. Norjassa extremesukeltajat jäivät sinne johonkin kallionkoloon (?) jumiin ja hukkuivat sinne, niin ihanko oikeasti siinä vaiheessa kun ovat itse tajunneet että ovat jumissa ja että mikään ei sieltä heitä pelasta niin onkohan viimeinen ajatus tosissaan ollut "ihanaa, kuolen harrastaessa rakastamaani lajia", kun sitähän aina toitotetaan että riskit tiedostetaan ja jos jotain tapahtuu niin se on jo etukäteen hyväksytty.
Polkupyöräilyssä ja kävelyssä vammautuu vuosittain moninkertainen määrä ihmisiä mikä tulee yhteiskunnalle huomattavan kalliiksi. Pitäisikö nämä "extreme-lajit" kieltää tai niiden harrastajat jättää hoitamatta?
Hei, ajattelepa että pyöräilyäkin enemmän vammautuu autoilun yhteydessä. Extremeä?
Eikä muuten ole häävistä elämä aivovamman jälkeen aina läheisilläkään... ei aina ymmärrä tätä hehkutusta. Tuo "sitkeys" voi olla myös osa aivovamman oirekuvaa eli juuttumista johonkin tiettyyn asiaan eli nyt tähän selviytymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa siis myös lopettaa ratsastus koska siinä ollaan arvaamattoman eläimen selässä ja vammautumisriski on olemassa. Kannattais ridaa vaan puuhevosilla.
Vierailija kirjoitti:
Sitä mietin että kun esim. Norjassa extremesukeltajat jäivät sinne johonkin kallionkoloon (?) jumiin ja hukkuivat sinne, niin ihanko oikeasti siinä vaiheessa kun ovat itse tajunneet että ovat jumissa ja että mikään ei sieltä heitä pelasta niin onkohan viimeinen ajatus tosissaan ollut "ihanaa, kuolen harrastaessa rakastamaani lajia", kun sitähän aina toitotetaan että riskit tiedostetaan ja jos jotain tapahtuu niin se on jo etukäteen hyväksytty.
Mahdollisesti ajattelivatkin. Jos ei ole itse löytänyt harrastusta, johon suhtautuu todella intohimoisesti ja rakkaudella, ei välttämättä tajua, miten paljon se harrastus oikeasti merkkaa. Ihminen voi kuolla auto-onnettomuudessa, liukastumalla jäisellä tiellä tai vaikka kompastumalla kotona lyöden päänsä. Ei elämää voi elää koko ajan huolehtien mitä voi sattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyysalo on itsekin puhunut riskeistä, mutta eihän tuosta aiheesta löydy paljon puhuttavaa. Ihminen ottaa tietoisen riskin ja sehän on yksi noiden lajejen hienoudesta.
Hienoudesta? Yhteiskunta kuitenkin maksaa kulut. Näihin lajeihin ei saa sellaisia vakuuutuksia jotka kattaisi kaikki hoidot, kuntoutukset ja elinikäisen eläkkeen.
No niin se maksaa myös sohvalla kaljaa juovan läskin aivohalvauskulut. Ja niitä on tuhansia vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Polkupyöräilyssä ja kävelyssä vammautuu vuosittain moninkertainen määrä ihmisiä mikä tulee yhteiskunnalle huomattavan kalliiksi. Pitäisikö nämä "extreme-lajit" kieltää tai niiden harrastajat jättää hoitamatta?
Oletko ihan sekaisin? Suhteutupa pyöräilyyn ja kävelyyn käytetty aika näihin hyppelyihin ja mieti sitten riskiä uudestaan.
Jos taas tarkoitat kävelyä urheilulajina, niin eipä tule mieleen yhteen neliraajahalvaantunutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en voi sille mitään, että mu myös vähän ärsyttää toi onnettomuudella rikastuminen. Suomessa on monia samalla tarinalla, mutta eivät rahasta sillä. Anteeksi, olen puhunut.
Hyysalo on edelleen aivovammapotilas ja sellaisena pysyy lopunikäänsä. Vammaisiin on tapana suhtautua tietyllä tapaa ymmärtämällä, ei kritisoiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en voi sille mitään, että mu myös vähän ärsyttää toi onnettomuudella rikastuminen. Suomessa on monia samalla tarinalla, mutta eivät rahasta sillä. Anteeksi, olen puhunut.
Ihanko oikeasti olet noin katkera ihmiselle, joka halvaantui ja taistelee siitä jääneiden vahinkojen kanssa loppuelämänsä?
Mun mielestä hän on sankari asenteensa vuoksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä mietin että kun esim. Norjassa extremesukeltajat jäivät sinne johonkin kallionkoloon (?) jumiin ja hukkuivat sinne, niin ihanko oikeasti siinä vaiheessa kun ovat itse tajunneet että ovat jumissa ja että mikään ei sieltä heitä pelasta niin onkohan viimeinen ajatus tosissaan ollut "ihanaa, kuolen harrastaessa rakastamaani lajia", kun sitähän aina toitotetaan että riskit tiedostetaan ja jos jotain tapahtuu niin se on jo etukäteen hyväksytty.
Mä harrastan moottoripyöräilyä ja mielummin kuolen ns. saappaat jalassa rakastamani harrastuksen parissa, kun vaipoissa jossain terveyskeskuksen vuodeosastolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polkupyöräilyssä ja kävelyssä vammautuu vuosittain moninkertainen määrä ihmisiä mikä tulee yhteiskunnalle huomattavan kalliiksi. Pitäisikö nämä "extreme-lajit" kieltää tai niiden harrastajat jättää hoitamatta?
Oletko ihan sekaisin? Suhteutupa pyöräilyyn ja kävelyyn käytetty aika näihin hyppelyihin ja mieti sitten riskiä uudestaan.
Jos taas tarkoitat kävelyä urheilulajina, niin eipä tule mieleen yhteen neliraajahalvaantunutta.
Sullahan tässä asiat on sekaisin.
Yhteiskunnan kannalta ainoa merkityksellinen asia on se mikä tulee kalliimmaksi. Vuosittain onnettomuuksissa kuolee noin 21 pyöräilijää ja päälle 800 loukkaantuu (joista 10% vakavasti). Jalankulkijoita loukkaantuu vakavasti noin 90 vuodessa ja siinä joukossa on mm. neliraajahalvaantuneita ja aivovaurioisia. Nämä luvut ovat aivan toisella tasolla kuin kaikissa Suomessa harrastettavissa extreme-lajeissa vakavasti loukkaantuneiden määrät yhteensä ;)
Vierailija kirjoitti:
Mä en voi sille mitään, että mu myös vähän ärsyttää toi onnettomuudella rikastuminen. Suomessa on monia samalla tarinalla, mutta eivät rahasta sillä. Anteeksi, olen puhunut.
Mites se menikään...nyky-Suomessa oikeistolaiset ovat vieneet kateellisuuden siihen pisteeseen, että kadehtivat jopa itseään huonompiosaisia.
Jep.
Use your faults, use your defects, ja ennen kaikkea, jos oman vammautumisensa pystyy muuttaa rahaksi, niin eikun kateelliset siitä mallia ottamaan, hypätkää ensin vaikka junan alle, katotaan sitten se jatko.
Kypärähän oli.