Miksi haluatte köyhien lapsille surkean lapsuuden?

Vierailija kirjoitti:

Siksi että vanhemmat on niistä asioista vastuussa ja ne ei ole hoitaneet vastuutaan. Siksi. Lapset voi sitten mennä kouluun ja korjata oma elämä kuntoon. Sen tarjoaa sitten yhteiskunta, tervetuloa heille nousemaan luokkaportaissa ja siirtymään nettomaksajiksi,

Nykyisin edes korrkeakoulutus ei takaa, että elämässä pärjäisi taloudellisesti hyvin. Vielä 80-luvulla se takasi sen, ei enää. Etkö ole kuullut korkeakoul. työttömyydestä, joka on siis rajusti viime vuosina lisääntynyt? Joten aika turhaa syyllistää siitä, ettei joku ole muka hoitanut omaa osuuttaan. Keskiluokastakin tulee koko ajan tippumaan yhä enemmän ihmisiä pienituloisiksi.

Ensinnäkin, köyhä lapsuus ei ole huono. On (toivottavasti) läheisyyttä, rakkautta, yhdessäoloa. Kekseliäisyyttä millä korvataan isommat puutteet. Tukea jolla lapsia kannustetaan pyrkimään parempaan.

Näin oma lapsuuteni. Eikä omien lastenikaan lapsuus ollut yltäkylläistä vaikka materiaa olikin vähän enemmän. Oppivat nauttimaan pienistäkin iloista ja lahjoista.

En ymmärrä miksi jonkun muun pitäisi ottaa vastuu toisten elämästä? Jokainen vastaa itse valinnoistaan ja tekee parhaansa eikä ruikuta apua muilta!

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin, köyhä lapsuus ei ole huono. On (toivottavasti) läheisyyttä, rakkautta, yhdessäoloa. Kekseliäisyyttä millä korvataan isommat puutteet. Tukea jolla lapsia kannustetaan pyrkimään parempaan.

Näin oma lapsuuteni. Eikä omien lastenikaan lapsuus ollut yltäkylläistä vaikka materiaa olikin vähän enemmän. Oppivat nauttimaan pienistäkin iloista ja lahjoista.

En ymmärrä miksi jonkun muun pitäisi ottaa vastuu toisten elämästä? Jokainen vastaa itse valinnoistaan ja tekee parhaansa eikä ruikuta apua muilta!

Tässä on kaikki ilmaistuna, jonka itsekin ilmaisisin, jos osaisin. Meilä ei ollut rakkautta, läheisyyttä eikä yhdessäoloa, mutta materiaalia kyllä. Olen aikuisuutta kohti itsekseni oppinut, miten oikeasti elämässä on tärkeintä joku muu kuin materiaali. Mikä kantaa elämässä ja tuo iloa sekä vahvuutta, se ei ole materiaali, vaan aito välittäminen toisesta ihmisestä joka sisältää paljon yhdessäoloa.

Miksi keskituloisten pitäisi rahoittaa sellaisia köyhien menoja, joihin ei itselläkään ole varaa? Esimerkiksi taitaa jääkiekko olla rikkaiden ja köyhien lasten harrastus, kun köyhillä on pokkaa kerjätä. Keskituloisilla, jotka maksavat suhteessa tuloihinsa nähden kaikesta eniten, ei ole varaa lasten kalliisiin harrastuksiin. 

Suomi on jo niin sosialisoitu, että vieläkö pitäisi joululahjatkin muiden ostaa? Lähes ilmainen päivähoito, johon on "subjektiivinen" oikeus - kustannukset hallintokuluineen n. 1200 e/lapsi, perheet maksavat murto-osan, jotkut eivät mitään. Koulut maksuttomia, opiskelu maksutonta, asumistukea jopa työssäkäyville jne jne jne ja työttömyyskorvaukset yms.

Muissa maissa ei tällaisia ole, paitsi Ruotissa, josta kaikki on matkittu, kun ei ole tajuttu, että ruotsalaiset eivät maksa asuntolainojaankaan (ikuiset asuntoa rasittavat lainat), heillä on paljon parempi työllisyys ja huomattavasti enemmän sijoitusvarallisuutta kuin suomalaisilla.

Vasemmisto on meillä yrittänyt poistaa luokkarajat kokonaan, koska kaikki saavat rajattomasti hankkia lapsia, vaikka asunnosta ja työpaikasta ei ole tietoakaan, kouluttautua ilmaiseksi jne; mutta ehkä se pieni ero voi nyt edes jossakin näkyä. Sitä paitsi kaikki osaavat vanhemmat tekevät leluja itsekin: nukkeja, junia, autoja jne, varsinkin työtön. Ja kotikasvatus voi olla paras mahdollinen hoitopaikka, jos vanhemmat ovat vanhemmiksi sopivia, työttömänäkin. Rikas koti ei ole aina hyvä koti.

En tiedä, mihin tämä aloitus liittyy, tai liittyykö johonkin toiseen ketjuun. Mutta omat havainnot elämästä ovat sellaisia, että joillakin on pokkaa kerjätä, ja ne eivät ole lähes koskaan niitä ihmisiä, joilla olisi oikeasti tarvetta ja jotka ovat itse tehneet parhaansa, jotka ovat mukavia ihmisiä, ja haluavat hyvää muille. Ne, jotka kerjäävät, ja saavat äänensä kuuluviin ja ihmisiltä empatiaa, eivät yleensä koskaan ole niitä ihmisiä, joilla olisi suurin tarve mihinkään.

Sitten on niitä, jotka eivät pyydä, eivät osaa, kaikesta avusta päätyvät maksamaan tekemällä itse monta kertaa enemmän ja joskus jopa lopulta päättävät päivänsä tai lastensa, kuten se oliko eirassa lapsensa tappanut nainen, itse ainakin uutisoinnista päättelin että hänen miehensä oli sössinyt perheen raha-asiat. Ihmiset, joilla on ylpeyttä ja jotka tappavat itsensä lähestulkoon. Jotka ovat aina raataneet, lapsesta, saakka parhaansa, ja kasvatettu siihen. Hiljaiset, tunnolliset ihmiset.

Sitten on nämä, jotka eivät edes häpeä tulla kertomaan, että joka paikasta on vedetty ilmaisuuksia joulun alla niin ei tarvitse itse ostaa lapsille lahjoja ja voidaan lähteä thaimaaseen keväällä, tai on vedetty ilmaisuuksia, kun on kesämökistä velkaa...tai molemmat vanhemmat makaavat kotona ja yhteiskunta maksaa kaiken.

Luuleeko joku että "rikkaiden" perheiden lapsilla on hyvä lapsuus, tai edes erityisen paljon leluja tai kalliita harrastuksia? Suht varakkaassa sukulaisperheessä rahasta ollaan ainakin tosi tarkkoja, lapsille ostetaan joululahjoiksikin isommat lelut tai urheiluvälineet käytettyinä, syödään yksinkertaista arkiruokaa, lapsilla käytössä perheen vanha kännykkä jne. 

Jos ap on oikeasti tuota mieltä, eikö vain kerjäämässä itselleen ilmaisuuksia, niin ap olisi selkä ruvella raatamassa, jotta saa tuoda iloa muiden lapsille. Niin se on. Pulloja keräämässä, jos ei muualla. Purkamassa kännyköitä kierrätyspisteessä.

Ne, jotka kehtaavat pyytää, kehtaavat olla röyhkeitä myös kaikessa. On yksinhuoltajia, joilla se on syy kaikkeen, että heidän lapsiaan pitää päiväkodissa ymmärtää, ja antaa erityishuomiota, kun kiusaavat. Paskoja ja röyhkeitä ihmisiä monessa polvessa.

Joku toinen yh tuntee yh-leiman selässään ja häpeää sitä, eikä ulise vaan tappaa itsensä työllä.

Ja tältä väliltä.

Ihmisiä on erilaisia ja ne jotka vaativat lasten varjolla itselleen lisää, eivät ole niitä, jotka tarvitsevat.

Mulla oli suhteellisen köyhä lapsuus,ei kalliita leluja, muotivaatteita tai kallliita harrastuksia. Itse koinlapsiuteni turvallisena ja kannustavana. Opin jo pienenä huvittamaan itseäni, keksimään sisarusreni kanssa leikkejä ja pelejä, ompelemaan itse, käymään itse edullisiisa harrastuksissa ja yleensäkin tekemään itse. Kun kasvoi vielä pikkukaupungissa, jossa ei kauheasti valmiita huvituksia ollut, niin oppi itse niitä kehittämään. Hyvin olen aikuisena voinut nauttia jostain " luksuksesta", ja oppinut myös miettimään itse, miktä oikeasti haluan.

Onpa kateellista sakkia. Oikein haluavatkin pitää köyhät lapset kurjina. Järkyttävä katkeruus toisten saamaa tavaraa kohti puhuu.

Huhhuh. Minä olen rikkaasta perheestä ja sain aina paljon joululahjoja eikä mua haittaa pätkääkään, jos joku auttaa muita.

Jos minun olisi lapsena täytynyt luopua omista lahjoistani köyhien hyväksi olisin varmaan nykyään yhtä katkera kuin te nyt.

Se pointti on, että eihän teidän ole pakko auttaa. Sitten kun luulette, että teidän on, niin se suoltaa ilmoille tällaista vihaa. Katsokaa nyt itsejänne ja hävetkää! Missä on myötätuntonne? Ei teidän ole pakko auttaa, mutta olette menettäneet kykynne antaa köyhälle sympatiaa. Eli ei teitäkään sitten kuulu synpatiseerata. Olette idiootteja, ette mitään sympatiseerattavia.

70

Yleinen huomio, kyllä oli sellainen, että mitä köyhempi perhe, sitä enemmän lapsilla leluja. Näin ainakin nuoruudessani.

M42

Vierailija kirjoitti:

Miksi köyhien lapsilla pitäisi olla surkeammat lelut ja harrastukset kuin rikkaiden lapsilla? Miksi vanhempien mokat pitää kostaa näiden lapsille?

Miten tuollaista voi kysyä, kun se kuullostaa niin sairaallaalta ajatusmaailmalta. Miksi kukaan edes pystyisi miettimään kostoa lapsia kohtaan? Mitä ovat surkeammat lelut ja harrastukset, voistiko ap täsmentää? Onko surkeampi lelu sellainen, joka korvaa läheisyyden vai onko se kallis vai onko se aikuisen tahto lapselle pystymättä opettamaan rakkaudella todellisuudesta? Ei oikein jaksaisi näitä tunnekerjäys-yritysvaikutuksia enää. Kysyn sinulta ap, vaikutatko lapsen tunteisiin ennemmin rahalla kuin rakkaudella? Kerro itsestäsi lisää.

Vierailija kirjoitti:

Miksi keskituloisten pitäisi rahoittaa sellaisia köyhien menoja, joihin ei itselläkään ole varaa? Esimerkiksi taitaa jääkiekko olla rikkaiden ja köyhien lasten harrastus, kun köyhillä on pokkaa kerjätä. Keskituloisilla, jotka maksavat suhteessa tuloihinsa nähden kaikesta eniten, ei ole varaa lasten kalliisiin harrastuksiin. 

Eli inhoat köyhiä siksi, että joku varakas on halunnut mahdollisesti auttaa köyhää? Vitun pieni ihminen.

Vähän ihmetyttää miksi mun pitäis käydä töissä jos kotona makaamalla pitäisi saada kalliimpaa ja enemmän kuin hyvin toimeen tulevan perheen lapsi ikinä tulee saamaan.

Vierailija kirjoitti:

Onpa kateellista sakkia. Oikein haluavatkin pitää köyhät lapset kurjina. Järkyttävä katkeruus toisten saamaa tavaraa kohti puhuu.

Huhhuh. Minä olen rikkaasta perheestä ja sain aina paljon joululahjoja eikä mua haittaa pätkääkään, jos joku auttaa muita.

Jos minun olisi lapsena täytynyt luopua omista lahjoistani köyhien hyväksi olisin varmaan nykyään yhtä katkera kuin te nyt.

No ohhoh, rikkaasta perheestä voit olla, mutta on rahalla mennyt kasvatus hukkaan. Minäkin olen rikkaasta perheestä ja elän rikkaiden perheiden ympäristössä. En tiedä miten teillä päin, mutta meillä päin rikkaissa perheissä ymmärretään todellisia köyhiä ja erotetaan mukamas köyhät. Rikkautta on äly, ei raha. Meillä ei puhuta kateellisuudesta, se on ihmisarvoa alentavaa, kenelle tahansa puhuisit, kun joku todella apua pyytää. Vaietaan hiljaa myös niistä, jotka apua pyytävät, ja jotka eivät oikeasti tarvitse. Autetaan heitä, jotka elämässä huomataaan ja jotka vaikenevat, ovat aina olleet nöyränä köyhyydessään, heidät rikas näkee, vaikka ovat näkymättömiä olleet aina.

Vierailija kirjoitti:

Se pointti on, että eihän teidän ole pakko auttaa. Sitten kun luulette, että teidän on, niin se suoltaa ilmoille tällaista vihaa. Katsokaa nyt itsejänne ja hävetkää! Missä on myötätuntonne? Ei teidän ole pakko auttaa, mutta olette menettäneet kykynne antaa köyhälle sympatiaa. Eli ei teitäkään sitten kuulu synpatiseerata. Olette idiootteja, ette mitään sympatiseerattavia.

70

Eikö sulla ole muuta ilmaistavaa, kun raihia yleisenä mielipiteenä täällä kiukutellen, ettei ole tullut sulle lahjoituksia. Heillekin kohdistaen, jotka täällä ovat perustelleet, että oma toimeentulo on kiikunkaakun. Ei täälläkään ole mitään vihaa tullut asiaa kohtana, mutta oma kommenttisi on kyllä niin katkeran naiivi koko auttamisen alkuperäistä halua kohtaan, että juuri tuollaiset ihmisen todelliset tunteet tuhoavat sekä sinun feikkikerjääjän, että todellisten avuntarvitsijoiden lasten tarpeet. Nykyinen ongelma on, että teitä törkeitä riittää huutamaan. Luuletko todella, että että emme tunne myötätuntoa todellista köyhää kohtaan, tunnemme kyllä. Köyhällä ei ole nettiä, etkö ole siitä huolissasi, keistä täällä välitetään.

Kuka haluaa? Kuka kostaa?

Lapseni koulussa yksi äiti ehdotti, että koko luokka kuluttaisi järkevästi, eikä maksaisi logoista tai tavarmerkerkeistä.

Herätti närää aikuisissa...mikä ihmetytti. Minusta ihan kiva ja tähän aikaan sopiva idea, jota olisimme voineet kokeilla.

Jos saisit valita, pitäisikö muiden mileluummin hjelppiä lasten terveydenhoidossa, koulutuksessa vai roinan keräämisessä? Ihan hemmetisti vilahtaa joka kuukausi tilitä, eikä missään kerrota, mihin verorahoja saa syytää.

Vierailija kirjoitti:

Yleinen huomio, kyllä oli sellainen, että mitä köyhempi perhe, sitä enemmän lapsilla leluja. Näin ainakin nuoruudessani.

 

M42

Määrä ei korvaa laatua. Olen tehnyt saman huomion (myös henkisesti köyhillä, ei vain rahallisesti köyhillä). Nurkat täynnä HALPAA krääsää. Kun ei ole rahaa ostaa kunnollista tai kun on ilmatteeksi saatu jostain rikkinäistä kamaa.

Olette sairaita aikuisia.

Köyhiltä ja sairailta pitäisi rajoittaa lisääntymistä.

Miettikää nyt, työtön viiden lapsen yh, käynyt vain peruskoulun, mielenterveys reistailee. Mitä hän voi antaa lapsilleen?

Se ei ole ikinä lapsen vika jos vanhemmat ovat huonot. Valitettavasti köyhyys ja yhteiskunnallinen asema periytyvät yleensä. Kyllä mä tiedän että kaikilla on mahdollisuus opiskella. Vaikka SINÄ olisit juoppovanhemman lapsi ja valmistunut lääkäriksi, eivät kaikki ole yhtä vahvoja.

Ei köyhyys ja rakkaus sulje toisiaan pois. Mutta rakkaudella ei osteta kaikkia henkisiä resursseja.