Kun lapsi ei mene riparille :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kummiuteen ja kirkkohäihin tulee, niin minulle on aina ollut itsestään selvää, että ne eivät liity minuun millään lailla. Miksi haluaisin sitoutua vastaamaan lapsen hengellisestä kasvatuksesta tai saada avioliitolle siunauksen henkiolennolta, jonka olemassaoloon en usko?

 

Huoh. Se on niin helppo sanoa nyt. Mutta katsopa silmiin vanhempia ja sisaruksia, jotka haluavat juuri SINUT kummiksi uudelle perheenjäsenelleen. Pystytkö sanomaan heille, että "ei, en voi tulla, koska erikoisuudentavoittelu on minulle tärkeämpää"? Näitä asioita me kaikki tulemme kohtaamaan.

Mitä ihmettä horiset? Minua on kysytty kummiksi ja olen kertonut, että en voi tulla kummiksi, koska en kuulu seurakuntaan. Lapsen vanhemmat ovat sitten kysyneet jotakuta toista. Olen näiden lasten elämässä läsnä muulla tavalla, mutta ilman kummin asemaa. Kukaan järkevästi asioihin suhtautuva ei edellytä läheiseltään liittymistä tämän vakaumuksensa vastaiseen yhteisöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kummiuteen ja kirkkohäihin tulee, niin minulle on aina ollut itsestään selvää, että ne eivät liity minuun millään lailla. Miksi haluaisin sitoutua vastaamaan lapsen hengellisestä kasvatuksesta tai saada avioliitolle siunauksen henkiolennolta, jonka olemassaoloon en usko?

 

Huoh. Se on niin helppo sanoa nyt. Mutta katsopa silmiin vanhempia ja sisaruksia, jotka haluavat juuri SINUT kummiksi uudelle perheenjäsenelleen. Pystytkö sanomaan heille, että "ei, en voi tulla, koska erikoisuudentavoittelu on minulle tärkeämpää"? Näitä asioita me kaikki tulemme kohtaamaan.

Onneksi sisaruksille voi sanoa, ettei kuulu kirkkoon ja näin ei tule kummiksi. 

Vanhempana arvostaisin sitä, että lapsella on periaatteita ja ettei välitä mennä joukon mukana.

Itse en mennyt rippileirille, koska olin 15-vuotiaana vakaumuksellinen ateisti. Ei se estänyt myöhemmin tulemasta toisiin ajatuksiin ja suorittamasta rippikoulua vasta täysi-ikäisenä. Antaisin pojan pitää päänsä.

Mun äiti "pakotti" mut rippikouluun vaikka en tosiaan halunnut mennä. En edes tiedä miksi, jostain typerästä tavasta johtui varmaan. Asuttiin pienellä paikkakunnalla jossa kaikki tunsi toisensa joten vähän ihmettelin kun ennen riparia tapaamisissa pari tyttöä tuijotti mua, kuiskaili toisilleen ja nauroi, riparilla se yltyi sitten siihen että eräälle amis-wt-isoselle väittivät mun kutsuneen häntä huoraksi ja tämäkin alkoi sitten vainota mua. Koko saatanan rippikoulun. Joo, juhlat sain ja rahaa siitä. Sittemmin äitini erosi kirkosta ja minäkin heti kun täytin 18. Paskin kokemus elämäni aikana ja toivon ettei äitini olisi mua sinne pakottanut, mutta tulipahan käytyä ja koettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi helvetti. Luojan kiitos oli itsellä täysjärkiset vanhemmat.

Lapsihan se tässä vajaaälyinen on.

Tukkapöllyä tuollainen nulikka tarvitsee.

 

Ei, vaan tuosta äidistä pitäisi tehdä LaSu. Tuollainen henkinen väkivalta voi jättää syvät jäljet lapsiin. No uskikset ovat toimineet noin kautta aikojen ja aiheuttaneet pahaa tuhoa touhuillaan.

Ei tässä nyt mistään uskonnosta sinänsä ole kysymys,ripari on vähän kuin esiarmeija jossa opetellaan tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa.

Nämä kouluampujat sun muut hullut lienee juuri näitä riparilta livenneitä syrjäytyneitä.

Jos ripari on esiarmeija, niin sittenhän pojan voi pistää protu-leirille. Periaatteessa sama meininki, opetuksen sisältö vain toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kummiuteen ja kirkkohäihin tulee, niin minulle on aina ollut itsestään selvää, että ne eivät liity minuun millään lailla. Miksi haluaisin sitoutua vastaamaan lapsen hengellisestä kasvatuksesta tai saada avioliitolle siunauksen henkiolennolta, jonka olemassaoloon en usko?

 

Huoh. Se on niin helppo sanoa nyt. Mutta katsopa silmiin vanhempia ja sisaruksia, jotka haluavat juuri SINUT kummiksi uudelle perheenjäsenelleen. Pystytkö sanomaan heille, että "ei, en voi tulla, koska erikoisuudentavoittelu on minulle tärkeämpää"? Näitä asioita me kaikki tulemme kohtaamaan.

 

Mitä ihmettä horiset? Minua on kysytty kummiksi ja olen kertonut, että en voi tulla kummiksi, koska en kuulu seurakuntaan. Lapsen vanhemmat ovat sitten kysyneet jotakuta toista. Olen näiden lasten elämässä läsnä muulla tavalla, mutta ilman kummin asemaa. Kukaan järkevästi asioihin suhtautuva ei edellytä läheiseltään liittymistä tämän vakaumuksensa vastaiseen yhteisöön.

Ja mun kaveripiirissä suurin osa lapsista ei ole kastettu, joten kummit ovat lähes järjestään siviilikummeja. Toisaalta paras ystäväni kuuluu kirkkoon, ja lapsensa kastettiin, hän pyysi minut silti siviilikummiksi, tietysti suostuin. (Siis en kuulu kirkkoon).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kummiuteen ja kirkkohäihin tulee, niin minulle on aina ollut itsestään selvää, että ne eivät liity minuun millään lailla. Miksi haluaisin sitoutua vastaamaan lapsen hengellisestä kasvatuksesta tai saada avioliitolle siunauksen henkiolennolta, jonka olemassaoloon en usko?

 

Huoh. Se on niin helppo sanoa nyt. Mutta katsopa silmiin vanhempia ja sisaruksia, jotka haluavat juuri SINUT kummiksi uudelle perheenjäsenelleen. Pystytkö sanomaan heille, että "ei, en voi tulla, koska erikoisuudentavoittelu on minulle tärkeämpää"? Näitä asioita me kaikki tulemme kohtaamaan.

Erikoisuudentavoittelu? Ihanko tosissasi kuvittelet siitä olevan kyse. Että jotenkin sama kuin vaikka erikoinen kampaus tai vaikka hassu hattu? Pystytkö ymmärtämään ollenkaan, että joillakin ihmisillä on vakaumuksia? Toiset ovat jopa valmiita kuolemaan niiden vuoksi. Itse en käynyt rippikoulua vaikka painostettiin. Erosin kirkosta heti kun se oli laillisesti mahdollista. Kyllä on kummit löytyneet kaikille suvun lapsille ilman minuakin. Omalla lapsellani ei ole kummeja, koska hänkään ei ole kristitty. 

Eihän tuossa ole mistään muusta kyse kuin ulkokultaisuudesta. Vanhemmat haluaa että lapsi suorittaa elämänsä sen perinteisen kaavan mukaan; ristiäiset, ripari, kirkkohäät. Mitä sukulaiset ja naapuritkin ajattelee jos joku noista jää välistä. Pahimmillaan lapsi ei mene lukioon eikä tule edes ylioppilasjuhlia. Ja epistä kun naapurin Sirkka-Liisa saa järjestää lapsilleen kaikki perinteiset juhlat. Mistä sitä tietää vaikka lapsi äänestää 18-vuotiaana jotain kettutyttöä kunnallisvaaleissa kun on noin kuriton.

Kaikki tietää ettei riparilla tule uskoon. Koko homma on vaan sukulaisille järkättyä teatteria. Ihme miten vakavasti monet sen ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata pakottaa tai ostaa rahalla. Pojilla tulee usein rippikoulu vastaan viimeistään siinä vaiheessa, kun seurustelu muuttuu vakavaksi ja aletaan suunnitella häitä. Jos ja kun tyttöystävä haluaa kirkkohäät eikä vain avioliiton siunausta kirkossa, niin siinäpä sitten sulho pänttää aikuisella iällä katkismusta nuppiinsa. Olisi ollut paljon helpompi silloin nuorena, mutta kun tiedostava nuori oli päättänyt, että ei mene riparille. Itsepä kantaa seuraukset. Muuten armeijassakin lienee joka saapumiserässä rippikoulua käymättömiä, joille sitten järjestetään koulutus, jos siis haluavat. Yllättävän moni haluaa, sillä järki on ehtinyt alkaa pakottaa päätä.

Mun veli kävi rippikoulun armeijassa. Ei kuulemma uskon takia vaan siksi, että sen avulla pääsi muutaman päivän helpommalla. Pappikin oli mukava ja rippikoulu leppoisaa kun sai vaan olla ja jutella. Ei ne siellä mitään katekismusta päntänneet, ihan kuulemma jutustelemalla tää opetus hoitui. Rippikoululaiset eivät osallistuneet rippikoulun aikana asepalvelukseen kuten muut ja ruokain oli parempaa. Käsittääkseni olivat jossain seurakunnan leirikeskuksessa täyshoidossa. Olis kuulemma pidempäänkin voinut rippikoulua käydä :)

No, onhan tuokin tietysti yhden sortin järkeä, oman edun maksimointia :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi helvetti. Luojan kiitos oli itsellä täysjärkiset vanhemmat.

Lapsihan se tässä vajaaälyinen on.

Tukkapöllyä tuollainen nulikka tarvitsee.

 

Ei, vaan tuosta äidistä pitäisi tehdä LaSu. Tuollainen henkinen väkivalta voi jättää syvät jäljet lapsiin. No uskikset ovat toimineet noin kautta aikojen ja aiheuttaneet pahaa tuhoa touhuillaan.

Ei tässä nyt mistään uskonnosta sinänsä ole kysymys,ripari on vähän kuin esiarmeija jossa opetellaan tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa.

Nämä kouluampujat sun muut hullut lienee juuri näitä riparilta livenneitä syrjäytyneitä.

Tai sitten ne kouluampujat ovat juuri näitä, jotka on pakotettu riparille ja lopulta kapinointi lähtee sitten käsistä aivan täydellisesti.

Ymmärtääkseni ainakin nämä auviset olivat uskonnon vastaisia ja pojastaan kasvoi kiero yksinäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi helvetti. Luojan kiitos oli itsellä täysjärkiset vanhemmat.

Lapsihan se tässä vajaaälyinen on.

Tukkapöllyä tuollainen nulikka tarvitsee.

 

Ei, vaan tuosta äidistä pitäisi tehdä LaSu. Tuollainen henkinen väkivalta voi jättää syvät jäljet lapsiin. No uskikset ovat toimineet noin kautta aikojen ja aiheuttaneet pahaa tuhoa touhuillaan.

Ei tässä nyt mistään uskonnosta sinänsä ole kysymys,ripari on vähän kuin esiarmeija jossa opetellaan tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa.

Nämä kouluampujat sun muut hullut lienee juuri näitä riparilta livenneitä syrjäytyneitä.

Tai sitten ne kouluampujat ovat juuri näitä, jotka on pakotettu riparille ja lopulta kapinointi lähtee sitten käsistä aivan täydellisesti.

Ymmärtääkseni ainakin nämä auviset olivat uskonnon vastaisia ja pojastaan kasvoi kiero yksinäinen.

Olisitko halunnut Auvisen oman lapsesi rippileirille? Isoseksi opettamaan?

Minut "huijattiin" rippikouluun lupaamalla, että jos uskonto ei senkään jälkeen tunnu omalta, niin saan erota kirkosta vaikka heti.

No kävin rippileirin, valehtelin uskontunnustuksen aatteitteni vastaisesti enkä tykännyt ollenkaan. En tullut uskoon sitten siinä leirin aikanakaan :D

Ja koska konfirmaatioon oli myös pakko mennä ja juhlat pitää, pyysin sitten sukuaisilta etteivät toisi rippiristiä. En halunnut kenenkään hukkaavan rahojansa koruun jota en tulisi koskaan pitämään.

Kyseltyäni sitten, että saiskos nimeä paperiin et sitten lohjennutkaan, yllätys. Saisin kuulemma odottaa täysi-ikäiseksi, jos vaikka järkistyisin. Vanhempani ovat vielä luterilaiselta kannalta aikamoisia tapauskovaisia joten olin aika loukkaantunut.

Täytin 18 ja erosin kirkosta.. näin teki perässä kaikki pikkusisarukseni täysi-ikäiseksi tultuaan. En kyllä ymmärrä edelleenkään mikä siinä hiersi, vanhempani eivät ole koskaan julkisesti arvostelleet päätöstäni eroamisen jälkeen. Ehkä se vaan hyväksyttiin.

Sukulaiset ovat joskus päivitelleet ja uusi rutina-aalto alkoikin kun olisi tullut aika kastaa esikoiseni. Suku tätejä myöten mankumassa että miksi en anna lapsen itse päättää?! :D Juurihan niin minä teen..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö että prometheusleirillä on yhteissauna jossa nuoret voivat olla alasti? Mukana muutaman vuoden vanhempia apuohjaajia.

Tiesitteko, että saunominen yhteissaunassa, jossa kaikki ovat alasti on vanha suomalainen tapa? 100 vuotta sitten Suomessa saattoi olla koko kylä samassa saunassa samalla kertaa eikä siinä ollut kenenkään mielestä mitään outoa tai sopimatonta. Sauna on pyhä paikka!

 

Ja kuinka moni enää saunoo yhdessä? Aika paksua, että meidän pitäisi elää kuten 100 vuotta sitten.

Sillä ei ole merkitystä, kuinka moni enää saunoo yhdessä eikä kukaan ole väittänyt, että pitäisi elää kuten 100 vuotta sitten. Minusta sen sijaan on aika paksua, että meidän pitäisi käydä jossain leirillä opiskelemassa jotain 2000 vuotta vanhaa satukirjaa, jolla ei ole enää mitään yhteyttä nykypäivään.

Yhteissaunominen taas on suomalainen perinne ja osa meidän kulttuuriamme. On hyvä, jos joku pitää yllä kansallisperinteitä. Alastomuus ei ole Suomessa ollut ainakaan aikaisemmin samanlainen tabu kuin monissa muissa maissa ja on ihan tervettä, että siihen suhtaudutaan neutraalisti. Enkä pidä sitä mitenkään huonona asiana, että nykyteinit näkevät kaiken mediassa näkyvän vastapainoksi, miltä normaali ihminen näyttää ja ymmärtävät, ettei alastomuuden tarvitse olla millään lailla seksuaalista. Jos siis joku terve aikuinen paheksuu protuleirin yhteissaunomista ja sillä perusteella ei halua päästää sinne lastaan, niin on kyllä aika heikot perustelut. Varsinkin kun ketään tuskin pakotetaan saunomaan ollenkaan jos ei halua tai sinne saa halutessaan mennä vaikka uimapuvussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö että prometheusleirillä on yhteissauna jossa nuoret voivat olla alasti? Mukana muutaman vuoden vanhempia apuohjaajia.

Tiesitteko, että saunominen yhteissaunassa, jossa kaikki ovat alasti on vanha suomalainen tapa? 100 vuotta sitten Suomessa saattoi olla koko kylä samassa saunassa samalla kertaa eikä siinä ollut kenenkään mielestä mitään outoa tai sopimatonta. Sauna on pyhä paikka!

 

Ja kuinka moni enää saunoo yhdessä? Aika paksua, että meidän pitäisi elää kuten 100 vuotta sitten.

Sillä ei ole merkitystä, kuinka moni enää saunoo yhdessä eikä kukaan ole väittänyt, että pitäisi elää kuten 100 vuotta sitten. Minusta sen sijaan on aika paksua, että meidän pitäisi käydä jossain leirillä opiskelemassa jotain 2000 vuotta vanhaa satukirjaa, jolla ei ole enää mitään yhteyttä nykypäivään.

Yhteissaunominen taas on suomalainen perinne ja osa meidän kulttuuriamme. On hyvä, jos joku pitää yllä kansallisperinteitä. Alastomuus ei ole Suomessa ollut ainakaan aikaisemmin samanlainen tabu kuin monissa muissa maissa ja on ihan tervettä, että siihen suhtaudutaan neutraalisti. Enkä pidä sitä mitenkään huonona asiana, että nykyteinit näkevät kaiken mediassa näkyvän vastapainoksi, miltä normaali ihminen näyttää ja ymmärtävät, ettei alastomuuden tarvitse olla millään lailla seksuaalista. Jos siis joku terve aikuinen paheksuu protuleirin yhteissaunomista ja sillä perusteella ei halua päästää sinne lastaan, niin on kyllä aika heikot perustelut. Varsinkin kun ketään tuskin pakotetaan saunomaan ollenkaan jos ei halua tai sinne saa halutessaan mennä vaikka uimapuvussa.

En kuulu kirkkoonkaan mutta en ymmärrä tuota yhteissaunomista teinien leireillä. Ei kukaan teini tai tytöt ainakaan halua mennä yhteissaunaan. Tuskin pojatkaan. Porukan paineessa ehkä suostuvat. Voin kuvitella miten ahdistava tilanne tuo on nuorille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö että prometheusleirillä on yhteissauna jossa nuoret voivat olla alasti? Mukana muutaman vuoden vanhempia apuohjaajia.

Tiesitteko, että saunominen yhteissaunassa, jossa kaikki ovat alasti on vanha suomalainen tapa? 100 vuotta sitten Suomessa saattoi olla koko kylä samassa saunassa samalla kertaa eikä siinä ollut kenenkään mielestä mitään outoa tai sopimatonta. Sauna on pyhä paikka!

 

Ja kuinka moni enää saunoo yhdessä? Aika paksua, että meidän pitäisi elää kuten 100 vuotta sitten.

Sillä ei ole merkitystä, kuinka moni enää saunoo yhdessä eikä kukaan ole väittänyt, että pitäisi elää kuten 100 vuotta sitten. Minusta sen sijaan on aika paksua, että meidän pitäisi käydä jossain leirillä opiskelemassa jotain 2000 vuotta vanhaa satukirjaa, jolla ei ole enää mitään yhteyttä nykypäivään.

Yhteissaunominen taas on suomalainen perinne ja osa meidän kulttuuriamme. On hyvä, jos joku pitää yllä kansallisperinteitä. Alastomuus ei ole Suomessa ollut ainakaan aikaisemmin samanlainen tabu kuin monissa muissa maissa ja on ihan tervettä, että siihen suhtaudutaan neutraalisti. Enkä pidä sitä mitenkään huonona asiana, että nykyteinit näkevät kaiken mediassa näkyvän vastapainoksi, miltä normaali ihminen näyttää ja ymmärtävät, ettei alastomuuden tarvitse olla millään lailla seksuaalista. Jos siis joku terve aikuinen paheksuu protuleirin yhteissaunomista ja sillä perusteella ei halua päästää sinne lastaan, niin on kyllä aika heikot perustelut. Varsinkin kun ketään tuskin pakotetaan saunomaan ollenkaan jos ei halua tai sinne saa halutessaan mennä vaikka uimapuvussa.

En kuulu kirkkoonkaan mutta en ymmärrä tuota yhteissaunomista teinien leireillä. Ei kukaan teini tai tytöt ainakaan halua mennä yhteissaunaan. Tuskin pojatkaan. Porukan paineessa ehkä suostuvat. Voin kuvitella miten ahdistava tilanne tuo on nuorille.

Ja lisään vielä että oli meillä yhteissauna riparillakin, pyyhkeet päällä muistaakseni, mutta kukaan ei ollut siinä hokemassa että olet epänormaali jos et halua mennä. Tuntuu että näissä protuleirien jutuissa suhtaudutaan jotenkin alentuvasti ihmisiin jotka ei halua yhteissaunaan. Ihan kuin se olisi joku merkittävä juttu että paljastaa itsensä kaikille. Olen ihan suomalainen 35 v. nainen, eikä minulla ole koskaan tullut tilannetta että täytyisi todistella suomalaisuuttaan menemällä nakuna yhteissaunaan. Ihan outoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Jeesuksen löytää jos on löytääkseen. Riparille pakottaminen luo vain vastustusta uskontoa kohtaan

 

Juuri näin!

Oma tarinani lyhyesti:

En halunnut riparille, koska en ollut uskossa ja lisäksi olin homoseksuaali. Minua yritettiin jopa rahalla lahjoa, jotta kävisin rippikoulun. Samanikäiset kaverit kävivät riparin ihan vain, jotta saavat rahaa ja lahjoja + leirillä voi pitää hauskaa. Eli tekopyhää meininkiä.

10 vuotta myöhemmin olen uskossa enkä ole enää homoseksuaali. Kadunko, etten käynyt riparia? En vähääkään! Se oli juuri oikea ratkaisu siinä tilanteessa, koska silloin en vielä ollut uskossa. Ev. lut. kirkkoon en  edelleenkään kuulu, mutta ihan eri syistä kuin aiemmin...

 

Miksi tämä saa miinuksia? Mielenkiinnosta kysyn, koska kirjoitus on tavallaan sekä uskovaisten että uskonnon vapautta kannattavien puolella, joten ketä tuo voi ärsyttää? Niitä jotka haluaa lapsensa riparille tavan vuoksi muttei halua hänestä uskovaista?

 

Sitä, että seksuaalisesta suuntautumisesta ei kyllä uskonnon avulla "parannuta". Ja, että on olemassa sellainenkin suuntautuneisuus kun biseksuaali.

Eikös biseksuaali ole kiinnostunut sekä oman että vastakkaisen sukupuolen edustajista? Jos ihminen on aiemmin ollut kiinnostunut oman sukupuolen edustajista, mutta myöhemmin suuntautuminen on muuttunut kokonaan niin, että hän on kiinnostunut vain vastakkaisesta sukupuolesta, niin mikä hän on?

Siis voiko ihmisestä, jota kiinnostaa -ainoastaan- vastakkaisen sukupuolen edustajat käyttää nimitystä biseksuaali?

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata pakottaa tai ostaa rahalla. Pojilla tulee usein rippikoulu vastaan viimeistään siinä vaiheessa, kun seurustelu muuttuu vakavaksi ja aletaan suunnitella häitä. Jos ja kun tyttöystävä haluaa kirkkohäät eikä vain avioliiton siunausta kirkossa, niin siinäpä sitten sulho pänttää aikuisella iällä katkismusta nuppiinsa. Olisi ollut paljon helpompi silloin nuorena, mutta kun tiedostava nuori oli päättänyt, että ei mene riparille. Itsepä kantaa seuraukset. Muuten armeijassakin lienee joka saapumiserässä rippikoulua käymättömiä, joille sitten järjestetään koulutus, jos siis haluavat. Yllättävän moni haluaa, sillä järki on ehtinyt alkaa pakottaa päätä.

Tai sitten rippikoulu järjestetään palvelusaikana, jolloin pääsee vähän helpommalla? Tai en tiedä, onko kirkkoon kuulumisella tai rippikoulun käymisellä merkitystä, jos haluaa osallistua sotilasvalaan eikä vakuutukseen?

Vierailija kirjoitti:

....

Ja lisään vielä että oli meillä yhteissauna riparillakin, pyyhkeet päällä muistaakseni, mutta kukaan ei ollut siinä hokemassa että olet epänormaali jos et halua mennä. Tuntuu että näissä protuleirien jutuissa suhtaudutaan jotenkin alentuvasti ihmisiin jotka ei halua yhteissaunaan. Ihan kuin se olisi joku merkittävä juttu että paljastaa itsensä kaikille. Olen ihan suomalainen 35 v. nainen, eikä minulla ole koskaan tullut tilannetta että täytyisi todistella suomalaisuuttaan menemällä nakuna yhteissaunaan. Ihan outoa.

Odotinkin, milloin joku riparin käynyt myöntää, että sielläkin käydään yhteissaunassa eikä se ole mikään protuleirien juttu.

(Itse en ole käynyt kummallakaan leirillä ja minulle on ihan sama mitä niillä leireillä tapahtuu enkä myöskään sauno koskaan edes yksin. En vain ymmärrä, miksi joku nostaa ison haloon jostain yhteissaunomisesta protuleireillä.)

Vierailija kirjoitti:

Kyllä naimisiin pääsee ilman ripariakin, maistraatissa. Ei siihen pappeja ja kirkkoa tarvita. Kyseessähän on kuitenkin juridinen juttu.

Näin on. Itsekin tässä kahdettakymmenettäneljättä vuotta naimisissa ja täysin ilman papin aamenta. Moniko kirkossa vuonna 1992 vihitty mahtaa olla saman ihmisen kanssa vielä naimisissa?

Vierailija kirjoitti:

"Meillä on käyty kuluneen vuoden verran kovaa tahtojen taistelua. Edessä on siintänyt koko ajan kasvava musta pilvi. Lähestyvä kesä. Riparikesä.

Teini-ikäinen poikani on harannut henkisesti vastaan saman verran kuin ottaisi voimille roikkua sormien ja varpaiden kynsillä ovensuussa estämässä jotakin menemästä siitä läpi. Meillä on keskusteltu ja väitelty, itketty ja huudettu ja lopulta vetäydytty poteroihin. On yritetty lahjontaa, kiristystä, uhkailua ja kaupankäyntiä. Ripari vielä kuulemma äärimmäisen pakon edessä menisi mutta konfirmaatioon teini ei suostu.

Olen yrittänyt houkutella poikaa ottamaan riparin vastaan mahdollisuutena. Jos ei muuten, niin edes kummin tehtävien vuoksi. Ja kirkkohäiden. Onko siihen ihan niin vakavasti edes pakko suhtautua? Sinne vaan, kaikki muutkin menevät. Tapakristittyjähän tässä on Suomi pullollaan. Mutta ei. Lapselle asia on ollut, voi kai näin kuitenkin sanoa, pyhä.

Keskeiseksi kysymykseksi nousi, kuka saa päättää? Onko neljätoistavuotias itse valmis ja kypsä ratkaisuun? Tietääkö hän miten tulee asioista ajattelemaan? Itse en ainakaan tiennyt. Olisin jättänyt riparin käymättä, ellei minua olisi lahjottu matkalla Amerikkaan. Uskonasiat tulivat lähelle vasta reilusti myöhemmin. Leirillä aika kului lähinnä meikkiä parannellessa ja tukkalakkaa suihkuttaessa.

Riparisotamme alkoi kevään mittaan tarkoittaa, että annanko tässä pojan tehdä päätöksen erota kirkosta? Sellaiseen ei mielestäni maailman mustavalkoisena hahmottava teini-ikäinen ole valmis. En olisi halunnut myöskään antaa lapselle sitä viestiä, että tahtonsa saa läpi kun yksinkertaisesti haraa vastaan tarpeeksi kauan. Ja kuitenkin tässä on niin käymässä. Isä on väsytystaktiikalla käännytetty. Protuleiri on varattu ja maksettu. Olen hävinnyt tämän erän.

Auktoriteettiani ei ole murrettu, mutta on se kolhuilla. Kirkkoon poika kuitenkin edelleen kuuluu. Yksi potero on siis pitänyt. Onneksi taivaanisä ei välitä rakenteista. Uskon, että suojeluksessa ollaan näinkin."

Anna Veijalainen / Riparisota 27.5.2013

(http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/…)

Hirveitä tuollaiset vanhemmat,kun yrittävät tehdä isohkoja päätöksiä teinin puolesta.Kun itse sain aikoina riparikutsun(vai mikä lie se kirje nyt onkaan),äitini oli täyttänyt sen puolestani kun tulin koulusta kotiin ja ilmoitti iloisena:"Sä menet joululomalla rippileirille!"  Ilmoitin,että en tosiaankaan vietä joululomaa jossain korvessa vieraiden ihmisten kanssa oppimassa uskontoa,joka ei muutenkaan suuremmin kiinnosta(olen aina ollut agnostikko).

En vain ymmärrä vanhempien perusteluja rippikoulun käymiseksi:

"Voit olla kumma ja mennä kirkossa naimisiin"(Ei kiinnosta kumpikaan).

"Se on tapana,kaikkihan riparin käy"(Entä sitten?Se että jotain on aina tehty,ei tarkoita että niin on tehtävä jatkossakin,kyllä tuollaiset asiat kuin uskonto pitäisi olla ihmisen itse valittavissa ja päätettävissä.)

"Saat paljon lahjoja!" Öö,keneltä? Minulla oli tuolloin kolme isovanhempaa ja siinä se suku sitten olikin.

Kävimme hirveän tappelun,mutta en mennyt joululomalla rippileirille.