Kun lapsi ei mene riparille :(
"Meillä on käyty kuluneen vuoden verran kovaa tahtojen taistelua. Edessä on siintänyt koko ajan kasvava musta pilvi. Lähestyvä kesä. Riparikesä.
Teini-ikäinen poikani on harannut henkisesti vastaan saman verran kuin ottaisi voimille roikkua sormien ja varpaiden kynsillä ovensuussa estämässä jotakin menemästä siitä läpi. Meillä on keskusteltu ja väitelty, itketty ja huudettu ja lopulta vetäydytty poteroihin. On yritetty lahjontaa, kiristystä, uhkailua ja kaupankäyntiä. Ripari vielä kuulemma äärimmäisen pakon edessä menisi mutta konfirmaatioon teini ei suostu.
Olen yrittänyt houkutella poikaa ottamaan riparin vastaan mahdollisuutena. Jos ei muuten, niin edes kummin tehtävien vuoksi. Ja kirkkohäiden. Onko siihen ihan niin vakavasti edes pakko suhtautua? Sinne vaan, kaikki muutkin menevät. Tapakristittyjähän tässä on Suomi pullollaan. Mutta ei. Lapselle asia on ollut, voi kai näin kuitenkin sanoa, pyhä.
Keskeiseksi kysymykseksi nousi, kuka saa päättää? Onko neljätoistavuotias itse valmis ja kypsä ratkaisuun? Tietääkö hän miten tulee asioista ajattelemaan? Itse en ainakaan tiennyt. Olisin jättänyt riparin käymättä, ellei minua olisi lahjottu matkalla Amerikkaan. Uskonasiat tulivat lähelle vasta reilusti myöhemmin. Leirillä aika kului lähinnä meikkiä parannellessa ja tukkalakkaa suihkuttaessa.
Riparisotamme alkoi kevään mittaan tarkoittaa, että annanko tässä pojan tehdä päätöksen erota kirkosta? Sellaiseen ei mielestäni maailman mustavalkoisena hahmottava teini-ikäinen ole valmis. En olisi halunnut myöskään antaa lapselle sitä viestiä, että tahtonsa saa läpi kun yksinkertaisesti haraa vastaan tarpeeksi kauan. Ja kuitenkin tässä on niin käymässä. Isä on väsytystaktiikalla käännytetty. Protuleiri on varattu ja maksettu. Olen hävinnyt tämän erän.
Auktoriteettiani ei ole murrettu, mutta on se kolhuilla. Kirkkoon poika kuitenkin edelleen kuuluu. Yksi potero on siis pitänyt. Onneksi taivaanisä ei välitä rakenteista. Uskon, että suojeluksessa ollaan näinkin."
Anna Veijalainen / Riparisota 27.5.2013
(http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/…)
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin on kyse muoti-ilmiöstä. Kasarilla ja ysärillä ripari oli kova juttu, nyt ei. Nyt täytyy tavoitella erikoisuutta ja käydä joku Prometeus-leiri. Kyllä riparin aika taas tulee.
Taitaa vaan olla niin, että siinä vaiheessa kun riparin aika taas tulee, kirkkoon kuuluvien nuorten osuus on romahtanut rajusti, eikä ripari siten ole enää sellainen juttu kuin joskus aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin on kyse muoti-ilmiöstä. Kasarilla ja ysärillä ripari oli kova juttu, nyt ei. Nyt täytyy tavoitella erikoisuutta ja käydä joku Prometeus-leiri. Kyllä riparin aika taas tulee.
Minä kävin Protuleirin koska en ole koskaan kuulunut kirkkoon eikä olisi kiinnostanut vittujakaan käydä riparia. Sillä ei ollut erikoisuuden tavoittelun kanssa mitään tekemistä. M22
Kristinusko on maailman suurin uskonto. Se on lisäksi nuorin ja Raamattu kertookin hienosti eksyttäjistä, joita aiemmat uskonnot ovat olleet. Jos sinä mieluummin uskot hinduihin, pakanuuten ym. niin mitä muuta se on kuin erikoisuuden tavoittelua? Ymmärrän kyllä, että niitä hyödynnetään enemmän esim rock-musiikissa, joka viehättää nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin on kyse muoti-ilmiöstä. Kasarilla ja ysärillä ripari oli kova juttu, nyt ei. Nyt täytyy tavoitella erikoisuutta ja käydä joku Prometeus-leiri. Kyllä riparin aika taas tulee.
Kirkkoon kuulumattomien määrä kasvaa tasaisesti koko ajan ja yhtenäiskulttuurin aika on peruuttamattomasti ohi.
Satukirjan ja satuolentojen perseennuolemisen aika oli ja meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin on kyse muoti-ilmiöstä. Kasarilla ja ysärillä ripari oli kova juttu, nyt ei. Nyt täytyy tavoitella erikoisuutta ja käydä joku Prometeus-leiri. Kyllä riparin aika taas tulee.
Minä kävin Protuleirin koska en ole koskaan kuulunut kirkkoon eikä olisi kiinnostanut vittujakaan käydä riparia. Sillä ei ollut erikoisuuden tavoittelun kanssa mitään tekemistä. M22
Kristinusko on maailman suurin uskonto. Se on lisäksi nuorin ja Raamattu kertookin hienosti eksyttäjistä, joita aiemmat uskonnot ovat olleet. Jos sinä mieluummin uskot hinduihin, pakanuuten ym. niin mitä muuta se on kuin erikoisuuden tavoittelua? Ymmärrän kyllä, että niitä hyödynnetään enemmän esim rock-musiikissa, joka viehättää nuoria.
Kuule kun minä en ainakaan usko mihinkään. Minkäänlaista jumalaa ei ole olemassa.
Tiesin jo 12-vuotiaana olevani ateisti. Minut kuitenkin pakotettiin riparille ja voi että se oli paskaa, onneksi sain paljon rahaa lahjaksi. Kirkosta erosin heti kun täytin 18.
N24
Jos 15-vuotias on liian nuori erotakseen kirkosta, niin miksi kahden kuukauden ikäinen siihen liitetään?
Huoh, minä menin riparille ja konfirmaatioon pitkin hampain vain ja ainoastaan miellyttääkseni äitiäni. Omalle lapselle ajattelin tehdä selväksi että jos haluaa mennä, niin menee, jos ei halua, ei mene ja sillä hyvä. En pakota.
Minä kävin Protuleirin koska en ole koskaan kuulunut kirkkoon eikä olisi kiinnostanut vittujakaan käydä riparia. Sillä ei ollut erikoisuuden tavoittelun kanssa mitään tekemistä. M22