Onko lika barn leka bäst hyvä lähtökohta parisuhteelle

Siinä mielessä kyllä, että arvomaailman ja perusluonteen tulisi olla samankaltaiset. Vela vs. vanhemmaksi palavasti haluava, ateisti vs. uskovainen, vannoutunut kaupunkilainen vs. ikimaalainen -sortin parit harvoin toimivat.

On

Ehdottomasti. Vastakohdat ei suinkaan täydennä toisiaan, ne saa aikaan ristiriitoja. Kun ollaan samanlaisia, ei tarvitse vääntää jatkuvasti asioista, vaan toinen tajuaa ne helposti.

Kyllä. Tällainen ihmissuhde on helppo, koska ei tarvitse käydä keskusteluja perusarvoista.

Up

Paitsi ettämiehen tulee olla rikkaampi.

Mulla ainakin on yksi leikkikaveri täällä. En vain tiedä leikitäänkö me koskaan oikeassa elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ainakin on yksi leikkikaveri täällä. En vain tiedä leikitäänkö me koskaan oikeassa elämässä.

❤

Kalliolainen vihreä, vegaani hippi ja pohjalainen turkistarhaaja täydentäisivät toisiaan kivasti.

Vierailija kirjoitti:

Kalliolainen vihreä, vegaani hippi ja pohjalainen turkistarhaaja täydentäisivät toisiaan kivasti.

Oih, romanttista. Rakkaus saa turkistarhaajan lopettamaan murhaamisen.

Likaset lapset leikkii parhaiten, on hyvä resepti seksille ja parisuhteelle, mutta helkutin huono tapa perheen perustamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Likaset lapset leikkii parhaiten, on hyvä resepti seksille ja parisuhteelle, mutta helkutin huono tapa perheen perustamiseen.

Eli perhe kannattaa perustaa vain sellaisen kanssa, jonka kanssa ei ole seksuaalista kemiaa? Sitten voi tulla niitä lapsettomuusongelmia.

Eihän sitä muutenkaan olla perhettä perustamassa silloin kun vasta leikitään, mutta jollei pysty leikkimään, niin kyllä siitä suhteesta tulee tylsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kalliolainen vihreä, vegaani hippi ja pohjalainen turkistarhaaja täydentäisivät toisiaan kivasti.

Oih, romanttista. Rakkaus saa turkistarhaajan lopettamaan murhaamisen.

Tai sitten hippi alkaa kietoutua luonnonmukaisiin turkiksiin. Ovat luomuakin, tiedäthän.

Monesti erilaiset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa. Tosin samankaltaisuuskin on usein parin valinnassa edellytys. Pitää vaan tietää, mitä haluaa.

Se on paras periaate myös valtakunnalliselle väestöpolitiikalle, tulijoita tarkoitan

Kyllä. Viimein voin olla suhteessa, jossa ei tarvitse selittää itseään koko ajan. Ymmärtämme toisiamme jo katseesta ja / tai kosketuksesta.

Kukaan aikaisempi ei tajunnut minua, ja suuttui turhasta jne.

Minulla on päättynyt aika vastikään tällainen suhde 11 vuoden jälkeen. Olen käynyt asiaa läpi terapiassakin, ja todennut että tavatessamme en oikeastaan ihastunut kumppaniini, vaan itseeni. Sama tilanne varmaan oli miehelläkin. Suhteen loppuvaiheessa vaikeimpia juttuja olivat kaikenlaiset välillämme ilmenneet eroavaisuudet ja niiden hyväksyminen. Emme siis koskaan oppineet oikeasti rakastamaan toisiamme sellaisina kuin olimme.

En aio enää ryhtyä suhteisiin tältä pohjalta, vaan haluan kumppanin joka täydentää huonoja puoliani (edellisen miehen kanssa tämäkin oli ongelma kun olimme molemmat hyviä/huonoja samoissa asioissa), ja joka ei yritä muuttaa minua itsensä kaksoisolennoksi vaan näkee minut sellaisena kuin olen ja hyväksyy näkemänsä. Samoin itse pyrin kohti sellaista vakautta ja itsenäisyyttä, jossa toisen erilaisuus ei ole uhka itselleni, vaan voimavara.

Vierailija kirjoitti:

tavatessamme en oikeastaan ihastunut kumppaniini, vaan itseeni.

Tarkennus: näin siis kumppanissa hyvin paljon sellaisia ominaisuuksia, joista pidän itsessäni, ja ihastuin niihin. Ne ominaisuudet, jotka olivat erilaisia, jätin huomioimatta. En tietoisesti, mutta kuitenkin suhteen lopussa oli ilmeistä että näin oli käynyt.

.

Vastakohtaisuudet voivat viehättää aluksi, mutta alkuhuuman jälkeen ne alkavat ärsyttää. Nyt samankaltainen, muttei samanlainen kumppani. Nyt on hyvä.