Lue keskustelun säännöt.
Suomessa ei ymmärretä lapsia
03.12.2015 |
Lasten oletetaan käyttäytyvän niin kuin pikkuaikuiset. Tai pikkusuomalaiset. Ei saa olla äänekäs, ei saa näyttää liian voimakkaasti tunteita. Julkisissa paikoissa itkevää lasta mulkoillaan pahasti ja vanhemmat tuomitaan huonoiksi.
Jos itse olet niin hyvä kasvattaja niin mikset menisi ja lopettaisi lapsen itkua ja väninää? Ulkomailla vieraatkin yrittävät piristää lapsia, suomessa vaan suututaan. Jos et uskalla kohdata lasta, niin hyväksy sitten meteli. Lapset on lapsia. Heillä on sentään vielä pokkaa olla äänekkäitä ja tuoda mielipiteensä esille. Aikuistuttaan ne oppii sitten kyräilemään ja mököttämään hiljaa.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä neljä lasta ja kun lähetään markettiin niin ne on ihan innoissaan..ottavat pikkukärryt ja joku haluaa autokärryt ja sitten keskustellaan ja riihetään siitä..kaupassa ne haluaa tutkia joka hedelmän ja ovat innoissaan ja vouhkaavat ja juttelevat ihmisille..joku meinaa hävitä ja sitten etitään tätä lasta..välillä komennetaan..ovat innoissaan ja uteliaita ja haluavat kovasti "auttaa"..
Mennään siellä kuin kiljusen herrasväki ja naurattaa onneksi itteekin se touhu..
Jos mennään johkin teatteriin niin valitaan sellainen missä saa osallistua koska meidän lapset mielellään osallistuu ja hihkuu kommentejaan väliin..
usein meidän porukka saa kyllä ihmiset hymyilemään ja suurinosa vanhemmista mielellään vaihtaa sanasen meidän touhukkaiden ja puheliaiden lasten kanssa!
Inhottaa sellainen kyräily ja lasten esitykset jotka on vanhempien kilvenkiillotusta varten "että ollaanpa hyviäö vanhempia kun tuodaan lasta tälläiseen!!!"
ja mukuloiden pitää istua hiljaa ja ilotta jotta aikuiset saa olla rauhassa!!
Ja sinä vielä naureskelet sille että ette osaa käyttäytyä :D niinkuin tuolla jo aikaisemmin totesin, ei saatana.
Kuten jo sanoin..meidän lapset on avoimia ja iloisia ja ottavat kontaktia muihin ihmisiin..ja ollaan itsekkin iloisia ja avoimia ja ei niin perisuomalaisia..jutellaan lapsille ja keskustellaan..
en voi sille mitään jos olet lapseton ja tyhmä tai sitten sun lapset on niitä
säälittäviä tapauksia jotka menee silmänaluset mustina pelokkaina pitkin seinänvieriä' ja pelkää omaa varjoaankin..
Aikamoisen analyysin sait tehtyä minun lapsista :D mut joo en minäkään voi sille mitään että olet niin laiska että et jaksa opettaa tapoja edes lapsillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä neljä lasta ja kun lähetään markettiin niin ne on ihan innoissaan..ottavat pikkukärryt ja joku haluaa autokärryt ja sitten keskustellaan ja riihetään siitä..kaupassa ne haluaa tutkia joka hedelmän ja ovat innoissaan ja vouhkaavat ja juttelevat ihmisille..joku meinaa hävitä ja sitten etitään tätä lasta..välillä komennetaan..ovat innoissaan ja uteliaita ja haluavat kovasti "auttaa"..
Mennään siellä kuin kiljusen herrasväki ja naurattaa onneksi itteekin se touhu..
Jos mennään johkin teatteriin niin valitaan sellainen missä saa osallistua koska meidän lapset mielellään osallistuu ja hihkuu kommentejaan väliin..
usein meidän porukka saa kyllä ihmiset hymyilemään ja suurinosa vanhemmista mielellään vaihtaa sanasen meidän touhukkaiden ja puheliaiden lasten kanssa!
Inhottaa sellainen kyräily ja lasten esitykset jotka on vanhempien kilvenkiillotusta varten "että ollaanpa hyviäö vanhempia kun tuodaan lasta tälläiseen!!!"
ja mukuloiden pitää istua hiljaa ja ilotta jotta aikuiset saa olla rauhassa!!
Ja sinä vielä naureskelet sille että ette osaa käyttäytyä :D niinkuin tuolla jo aikaisemmin totesin, ei saatana.
Kuten jo sanoin..meidän lapset on avoimia ja iloisia ja ottavat kontaktia muihin ihmisiin..ja ollaan itsekkin iloisia ja avoimia ja ei niin perisuomalaisia..jutellaan lapsille ja keskustellaan..
en voi sille mitään jos olet lapseton ja tyhmä tai sitten sun lapset on niitä
säälittäviä tapauksia jotka menee silmänaluset mustina pelokkaina pitkin seinänvieriä' ja pelkää omaa varjoaankin..
Nämä tyypit ovat niin täynnä omaa itseään, itse eivät kyllä muiden lapsia katso hyvällä vaan mesotaan naama omassa perseessä julkisilla paikalla ja odotetaan muiden hoitavan omat lapset kun nämä häiriköivät muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ulkomailla on kuri, pohjoismaissa ja pohjoisamerikassa ei ole.
Kerran ravintolassa seurasin vierestä kun kaksi äitiä, luultavasti palsta-mammoja, halusivat jutella keskenään rauhassa ilman että lapsensa häiritsisivät heitä. Lapsi halusi jälkiruokaa ensin, jotain kakkua, äiti sanoi -"juu juu pikku kulta saat kakkua, kunhan olet hiljaa." Italiaialainen ravintoloitisja puuttui heti asiaan, -"Täällä ei syödä jälkiruokaa ensin, sinulle lapsi ensin vatsa täyteen lämpimästä ateriasta", ja niin siinä kävi. Pisteet ravintolanpitäjälle, kun pisti äiditkin ruotuun. :D
Juuri näin! Ja Suomessa jaksetaan näyttää näitä väsyneitä lastenelokuvia, jossa joku Yksin kotona tekee väsyneitä temppujaan, tai leffoja, joissa lapsilauma kiusaa aikuisia lentokentällä, tai vastaavaa.
USA ja Suomi ovat ne maat, joissa lapset ovat kunkkuja!
Muualla lapsilla on kova kuri.
Vertaa ranskalaisiin elokuviin, tai saksalaisiin, jossa lapset ovat ihan erilaisia. Älykkäitä. Juttelevat asioista, ajattelevat (hiljaa keskustellen toisen lapsen kanssa), käsittelevät suuria tunteita, eivät mesoa kiusaamassa aikuisia omilla, voi miten hauskaa, kun minä vedin maton alta ja nyt se kaatui ja omenat lentävät-jutuillaan, tuo on kosto siitä, kun se olisi halunnut olla rauhassa.
Tosin Amerikassakaan ei ole niin törkeitä lapsia kuin Suomessa, paitsi leffoissa.
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Väärin! Sääntöja on, muttei niiden noudattamista valvota. Menepäs ojentamaan vierasta lasta! Vanhemmat saat kimppuusi, tai pedofilia epäilyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ulkomailla on kuri, pohjoismaissa ja pohjoisamerikassa ei ole.
Kerran ravintolassa seurasin vierestä kun kaksi äitiä, luultavasti palsta-mammoja, halusivat jutella keskenään rauhassa ilman että lapsensa häiritsisivät heitä. Lapsi halusi jälkiruokaa ensin, jotain kakkua, äiti sanoi -"juu juu pikku kulta saat kakkua, kunhan olet hiljaa." Italiaialainen ravintoloitisja puuttui heti asiaan, -"Täällä ei syödä jälkiruokaa ensin, sinulle lapsi ensin vatsa täyteen lämpimästä ateriasta", ja niin siinä kävi. Pisteet ravintolanpitäjälle, kun pisti äiditkin ruotuun. :D
Juuri näin! Ja Suomessa jaksetaan näyttää näitä väsyneitä lastenelokuvia, jossa joku Yksin kotona tekee väsyneitä temppujaan, tai leffoja, joissa lapsilauma kiusaa aikuisia lentokentällä, tai vastaavaa.
USA ja Suomi ovat ne maat, joissa lapset ovat kunkkuja!
Muualla lapsilla on kova kuri.
Vertaa ranskalaisiin elokuviin, tai saksalaisiin, jossa lapset ovat ihan erilaisia. Älykkäitä. Juttelevat asioista, ajattelevat (hiljaa keskustellen toisen lapsen kanssa), käsittelevät suuria tunteita, eivät mesoa kiusaamassa aikuisia omilla, voi miten hauskaa, kun minä vedin maton alta ja nyt se kaatui ja omenat lentävät-jutuillaan, tuo on kosto siitä, kun se olisi halunnut olla rauhassa.
Joo elokuvissahan lapset käyttäytyykin normaalisti ja luontevasti. Katsopa vaikka Omen tai The Ring. Siinäpä lapsi käyttäytyy niin hyvin! ;D mitä nyt lahtaa ihmisiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä "hyvän käytöksen maissa" lyödään lapsia. Ei mulla muuta.
Niin ja myös eläimet laittavat jälkikasvunsa ojennukseen kerralla.
Silti näissä hyvän käytöksen maissa lapset eivät kiusaa muita yhtä paljon kuin täällä.
Voi olla näinkin. Ainakin eläinten kohdalla on ihan tutkittu tosiasia, että negatiivinen ehdollistaminen tuottaa käytösmuutoksia nopeammin kuin positiivinen. Meillä Suomessa laki ei kuitenkaan salli lapsen fyysistä kurittamista, joten se siitä "vaihtoehdosta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosin Amerikassakaan ei ole niin törkeitä lapsia kuin Suomessa, paitsi leffoissa.
Myös arabikulttuurien, Japanin anime-elokuvissa, venäläisissä, Etelä-Amerikan elokuvissa lapset ovat fiksuja, pelkästään amerikkalaisissa elokuvissa huudetaan ja riehutaan ja riekutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ulkomailla on kuri, pohjoismaissa ja pohjoisamerikassa ei ole.
Kerran ravintolassa seurasin vierestä kun kaksi äitiä, luultavasti palsta-mammoja, halusivat jutella keskenään rauhassa ilman että lapsensa häiritsisivät heitä. Lapsi halusi jälkiruokaa ensin, jotain kakkua, äiti sanoi -"juu juu pikku kulta saat kakkua, kunhan olet hiljaa." Italiaialainen ravintoloitisja puuttui heti asiaan, -"Täällä ei syödä jälkiruokaa ensin, sinulle lapsi ensin vatsa täyteen lämpimästä ateriasta", ja niin siinä kävi. Pisteet ravintolanpitäjälle, kun pisti äiditkin ruotuun. :D
Juuri näin! Ja Suomessa jaksetaan näyttää näitä väsyneitä lastenelokuvia, jossa joku Yksin kotona tekee väsyneitä temppujaan, tai leffoja, joissa lapsilauma kiusaa aikuisia lentokentällä, tai vastaavaa.
USA ja Suomi ovat ne maat, joissa lapset ovat kunkkuja!
Muualla lapsilla on kova kuri.
Vertaa ranskalaisiin elokuviin, tai saksalaisiin, jossa lapset ovat ihan erilaisia. Älykkäitä. Juttelevat asioista, ajattelevat (hiljaa keskustellen toisen lapsen kanssa), käsittelevät suuria tunteita, eivät mesoa kiusaamassa aikuisia omilla, voi miten hauskaa, kun minä vedin maton alta ja nyt se kaatui ja omenat lentävät-jutuillaan, tuo on kosto siitä, kun se olisi halunnut olla rauhassa.
Joo elokuvissahan lapset käyttäytyykin normaalisti ja luontevasti. Katsopa vaikka Omen tai The Ring. Siinäpä lapsi käyttäytyy niin hyvin! ;D mitä nyt lahtaa ihmisiä...
Jos en olisi huomannut yhtäläisyyksiä myös tosielämässä lasten välillä näissä maissa, en ollisi ottanut tuota leffajuttua esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikein kylmää ajatella, että tämänkin palstan suurinta käyttäjäkuntaa ovat perheelliset ihmiset. Näin suuria negaatioita pieniä ja viattomia ihmisiä kohtaan. Ei lapsi tahallaan ole ärsyttävä! Lapsi toimii niin kuin sen luonto käskee sen toimivan. Ei "sosiaalisesti älykkääksi" kasveta salamaniskusta.
Jos tuo lasten riehuminen kaupassa ärsyttää, miksi ette menisi vanhempien luokse ja esittäisi asianne asiallisesti - siis ilman selvää provosointia tai halveksuntaa, koska silloin saatte vittuilua takaisin, eikä kenelläkään ole kivaa.
"Hei, anteeksi kun häiritsen, mutta teidän lapsi liikkuu melko holtittomasti täällä kaupassa. Sopiiko, että käyn hänelle siitä sanomassa?"
Jos ei sovi, niin oletamme, että vanhemmat hoitavat asian lapsen kanssa. Ja jos sopii, niin käy lapsen kanssa puhumassa niin kuin puhuisit omille lapsillesi, asiallisesti ja selkeästi. Patoutunut viha, kyräily ja vittuilu ei auta ketään. Ei edes sinua itseäsi.
Ei.
Sinä voit olla lastesi kanssa se, joka on aiheuttanut lapsimurhan, koska pyrit hyväksikäyttämään muita ihmisiä.
Kaupassa voi olla adhd-lasten äiti, joka on jättänyt omansa kotiin ja on saanut nyt puolen tunnin vapaahetken lapsille vastailusta ja kasvattamisesta.
Miksi ihmeessä hänen pitäisi nyt väistellä sinun lastesi ohjaamia kärryjä ja alkaa jutella heidän kanssaan, jotta sinä tulisit iloiseksi?
Ne, joilla on voimia ja halua jutella, saavat jutella lapsillesi, mutta et voi vaatia sitä niin, että laskelmallisesti sallit heidän tunkeutua toisen päälle tai tilaan kaupassa tai missään. Ne ovat sinun. Kenenkään muun ei tarvitse niitä kasvattaa. Jos halutaan palata entisaikojen koko kylä kasvattaa ja vahtii toisiaan, niin silloin ei voida poimia siitä rusinoita pullasta pelkästään, vaan ne keinotkin pitää olla samat, ja ne keinot ennen olivat selkäsauna, jos lasten omat vanhemmat eivät kuria pitäneet ja kotona tuli toinen.
Jos joku lapsi huutaa, riehuu, kiukuttelee julkisella paikalla niin tottakai tulee ensimmäisenä mieleen että vanhemmat kohtelee lasta huonosti kotona, hakkaavat tai raiskaavat. Sillä ulkomaillahan tuollaista ei näe, ja siksi monet ulkomailta tänne tulleet tutut ja työkaverit ihmettelevät suomalaislasten huonoa ja äänekästä käytöstä julkisilla paikoilla että onko syynä mielisairaus vai kotiväkivalta :-o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Aika surullista ajatella, että lapsen iloisuuttakin rajoitetaan säännöillä. Jos minun lapsi ei riko mitään, eikä satuta ketään niin hän kyllä saa iloita ja riemuita ihan vapaasti. Jos jotain riemunkiljahdukset ärsyttää, niin tiedänpä vältellä sitä ihmistä. Mikään ei ole niin ahdistavaa, kuin ihminen, joka on unohtanut sen, miltä vilpitön ilo tuntuu ja miten pienistä asioista voi lapsi (ja joskus aikuinenkin) saada rajattomasti riemua.
On eri asia, onko lapsi vain iloinen ja päästelee satunnaisia riemunkiljahduksia, kuin se että juoksentelee ympäri ruokakauppaa pitäen turhanpäiväistä älämölöä. Näitä meinaan näkee tosi usein. Kyse ei olekaan lapsen tunnetilasta ja tekemisistä, vaan siitä miten vanhemmat sen tulkitsee; jos lapsi sekoilee ja juoksee päättömästi ympäriinsä, osa vanhemmista vähättelee ja tulkitsee "meidän sannapetteri on vain iloinen ja energinen lapsi" tai sitten viisaampi vanhempi ajattelee "nyt on sannapetteri kyllä vähän ylikierroksilla, ei julkisella paikalla saa riehua miten sattuu". Näissä tulkinnoissahan tulee ne isoimmat konfliktit, kun vanhemmat ajattelevat ettei lapsi tee mitään väärää ja koko muu maailma katsoo että kyllä tekee! Vanhemmat sulkevat silmänsä niin herkästi omien lastensa vioilta. Siksi on myös välillä mahdotonta takia joidenkin vanhempien kalloon se fakta, että lapsesi ei ole normaali tai ei käyttäydy normien mukaisesti.
Suomessa vaatimukset on lapsille kyllä kovat :( ja vanhemmille. Ei oo montaakaan päivää ettei joku mulkoilisi jossain hiton bussissa, kun meikäläinen ei osaa pitää pirkkopetteriä hiljaa. NOKUN SE NYT EI VAAN IKINÄ OLE HILJAA en minä aijo vuodeksi kotiinkaan jäädä odottamaan teidän bussirauhan takia. Sorry.
Monet täällä sanoo, että lapsilla ei ole sääntöjä, mutta usein tuntuu että enemmänkin lapsella ei ole niitä sääntöjä, joita random ihmiset haluavat niillä olevan. Jos nämä random kanssaihmiset itse saavat lapsen, tuskin hekään enää haluaisivat pitää sellaisista säännöistä kiinni. Esim paikallaan istuminen on aika helvetin paljon vaadittu vaikka 2v:ltä jossain pidemmässä tapahtumassa, ravintolaillassa tai esim jossain katsomossa. En näe mitään syytä, miksi kuluttaisin energiaa siihen, että luonnostaan liikkumaan haluava lapsi "oppii nököttämään paikallaan". Eli mun sääntö on: syö ruoka ennen kuin nouset pöydästä. Random kukkahattutäti: lapsi ei saa nousta pöydästä ennen kotiinlähtöä ettei muiden näkökentässä liiku lapsi. Nii ei sitten oo sääntöjä jos se tolle linjalle menee.
Ja toinen mitä oon huomannut että ihmiset vihaa niin että melkein verta näyttäis valuvan korvista: lapsen nauru tai hihkunta. Kyllä vaan pitää olla naama norsunvitulla, kun pieni ihminen on iloinen julkisella paikalla. Tiedoksi taas vaan, en aijo opettaa lasta peittämään iloaan ja pitämään naamaansa väärinpäin kaikkialla paitsi tv:n edessä.
Summa summarum: ymmärrän suuttumisen, jos lapsi rikkoo jotain kaupassa, karjuu bussissa että haluaa karkkia, sotkee, lyö muita jne. Mutta oma lapseni ei näitä tee, voisin melkein sanoa ettei ikinä bussissa tai kaupassa. Mutta ei se mitään vaikuta, kaikkia se häiritsee ihan vaan olemassaolollaan kun sehän saattaisi riehua! Ai karmee.
Terveisiä vaan sillekin naiselle, joka just katteli meikäläistä bussissa tuhahdellen. Kahdesta lapsesta toinen nukkui ja toinen viimeiset pari pysäkkiä kyllästyneenä puolittain itki. Tuu enskerralla ihan kasvotusten puhumaan niin voidaan jutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkustella paljon ja näen myös paljon lapsia aikuisten kassa. Monessa maissa lapsilla on kova kuri (onneksi ei Suomessa). Dubaissa näin kun isä löi lasta ja tukisi, kun lapsi vähän juoksi. Täällä Suomessa mamut löydät lapsia ( lain mukaan se on rikos), olen nähnyt monta kertaa ainakin täällä Turussa ja Hesassa. Mun ei haittaa lasten äänet, asun talossa jossa on eri-ikäisiä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Aika surullista ajatella, että lapsen iloisuuttakin rajoitetaan säännöillä. Jos minun lapsi ei riko mitään, eikä satuta ketään niin hän kyllä saa iloita ja riemuita ihan vapaasti. Jos jotain riemunkiljahdukset ärsyttää, niin tiedänpä vältellä sitä ihmistä. Mikään ei ole niin ahdistavaa, kuin ihminen, joka on unohtanut sen, miltä vilpitön ilo tuntuu ja miten pienistä asioista voi lapsi (ja joskus aikuinenkin) saada rajattomasti riemua.
On eri asia, onko lapsi vain iloinen ja päästelee satunnaisia riemunkiljahduksia, kuin se että juoksentelee ympäri ruokakauppaa pitäen turhanpäiväistä älämölöä. Näitä meinaan näkee tosi usein. Kyse ei olekaan lapsen tunnetilasta ja tekemisistä, vaan siitä miten vanhemmat sen tulkitsee; jos lapsi sekoilee ja juoksee päättömästi ympäriinsä, osa vanhemmista vähättelee ja tulkitsee "meidän sannapetteri on vain iloinen ja energinen lapsi" tai sitten viisaampi vanhempi ajattelee "nyt on sannapetteri kyllä vähän ylikierroksilla, ei julkisella paikalla saa riehua miten sattuu". Näissä tulkinnoissahan tulee ne isoimmat konfliktit, kun vanhemmat ajattelevat ettei lapsi tee mitään väärää ja koko muu maailma katsoo että kyllä tekee! Vanhemmat sulkevat silmänsä niin herkästi omien lastensa vioilta. Siksi on myös välillä mahdotonta takia joidenkin vanhempien kalloon se fakta, että lapsesi ei ole normaali tai ei käyttäydy normien mukaisesti.
Juuri näin! Samanlainen käytös jonkun toisen lapsella pistäisi silmään tälläkin,joka narsismissaan kehuu omiaan avoimiksi ja puheliaiksi. Nämä ovat niitä, jotka tulevat selittämään kahvilakäymisestään, miten siellä oli surkeita lapsia, mutta ovat sokeita sille, että muut näkevät heidän jälkikasvunsa aivan samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pennuilla ei mitään sääntöjä, vanhemmilla ei yhtään tilanne tajua, kaikkihan meidän sinappikoneesta tykkää...NOT!!! Siksi....!!!
Aika surullista ajatella, että lapsen iloisuuttakin rajoitetaan säännöillä. Jos minun lapsi ei riko mitään, eikä satuta ketään niin hän kyllä saa iloita ja riemuita ihan vapaasti. Jos jotain riemunkiljahdukset ärsyttää, niin tiedänpä vältellä sitä ihmistä. Mikään ei ole niin ahdistavaa, kuin ihminen, joka on unohtanut sen, miltä vilpitön ilo tuntuu ja miten pienistä asioista voi lapsi (ja joskus aikuinenkin) saada rajattomasti riemua.
On eri asia, onko lapsi vain iloinen ja päästelee satunnaisia riemunkiljahduksia, kuin se että juoksentelee ympäri ruokakauppaa pitäen turhanpäiväistä älämölöä. Näitä meinaan näkee tosi usein. Kyse ei olekaan lapsen tunnetilasta ja tekemisistä, vaan siitä miten vanhemmat sen tulkitsee; jos lapsi sekoilee ja juoksee päättömästi ympäriinsä, osa vanhemmista vähättelee ja tulkitsee "meidän sannapetteri on vain iloinen ja energinen lapsi" tai sitten viisaampi vanhempi ajattelee "nyt on sannapetteri kyllä vähän ylikierroksilla, ei julkisella paikalla saa riehua miten sattuu". Näissä tulkinnoissahan tulee ne isoimmat konfliktit, kun vanhemmat ajattelevat ettei lapsi tee mitään väärää ja koko muu maailma katsoo että kyllä tekee! Vanhemmat sulkevat silmänsä niin herkästi omien lastensa vioilta. Siksi on myös välillä mahdotonta takia joidenkin vanhempien kalloon se fakta, että lapsesi ei ole normaali tai ei käyttäydy normien mukaisesti.
Juuri näin! Samanlainen käytös jonkun toisen lapsella pistäisi silmään tälläkin,joka narsismissaan kehuu omiaan avoimiksi ja puheliaiksi. Nämä ovat niitä, jotka tulevat selittämään kahvilakäymisestään, miten siellä oli surkeita lapsia, mutta ovat sokeita sille, että muut näkevät heidän jälkikasvunsa aivan samalla tavalla.
Surkeita lapsia? Itki siis surusta vai onko jotkut lapset toisten silmissä surkeita? Olisko parempi sanoa vaikka rasavillejä?
Ja muuten samaa mieltä, mutta tässäkin on näkökantaeroja. Se toimii myös toiseen suuntaa - toisten lapset ovat paljon villimpiä ihan oikeasti. Sillon vanhempi ei ehkä oikeasti pysty joka asiasta alkaa sanomaan, koska siinä menisi henki ja elämä. Jos vertaan esim omaa rauhallista lasta ja hänen villiä serkkuaan. Minun lasta kun kieltää, hän uskoo, enkä usko pelkän kasvatuksen vaikuttavan tähän. Serkun lapsi ehkä uskoo, mutta alkaa saman tai hieman eri jutun 3 sekuntia myöhemmin. Ja taas uuden. Ja taas uuden. Osa lapsista myös suuttuessaan alkaa karjua puolituntia x-asennossa... Tässä voi miettiä mikä itsellä ois kynnys kieltää kolmesti kauppareissun aikana. Tarkoitan vaan, että ei me muutkaan varmaan mitään pyhimyksiä olla. Kaupassa saa mielestäni käydä äiti laten kanssa silloinkin, kun ei vaan jaksa. Sillon voi muut siellä kaupassa puolestaan jaksaa. Se on vaan elämää, ei moni muukaan käy kaupassa vaan parhaimmillaan.. Käyttäytyy siellä aikuisetkin usein huonosti toisilleen
Kerronpa yhden esimerkin tästä keskustelunaiheeseen liittyvästä lasten huonosta käytöksestä ja vanhempien täydellisestä ignooraamisesta:
Tapahtui Rovaniemen Prismassa pari päivää sitten. Olin kassalla jonossa, vielä ostoskori kädessä ja odotin, että mahdun laittamaan edellä olevan asiakkaan jälkeen tavarat hihnalle. No sitten siihen pamahti kaksi lasta (pojalla keltaharmaakuvioinen ruma takki ja tytöllä joku pinkki, molemmat n.8-10v) ja he menivät suoraan eteeni ja laittoivat ostokset (suuvesi ja suklaapatukka??!!) hihnalle. Huutelivat jotain äidilleen toiseen kassajonoon. Ajattelin ensin, että ehkä lapset olivat tämän edelläolevan miesasiakkaan lapsia ja siksi tunkivat siihen, joten en sitten viitsinyt sanoa mitään. Mutta ei, lapset eivät todellakaan tunteneet tätä miestä vaan ihan törkeästi vain kiilasivat eteeni ja äitinsä näki tämän tilanteen eikä tehnyt tai sanonut mitään!! Siis miten sokea/väsynyt/välinpitämätön/typerä nainen täytyy olla, että antaa lastensa etuilla ihan röyhkeästi kassajonossa??? Siis ihan niinkuin olisivat vain olettaneet, että kaikkien aikuisten eteen saa luikahtaa kassajonossa?? Olin niin hämmentynyt tilanteesta, etten sanonut mitään lapsille tai äidille. Ensi kerralla varmasti sanon teidä kakaroillenne pienimmistäkin jutuista. Enkä todellakaan jää kuuntelemaan sitä "liioitteletkohan nyt vähäsen"-länkytystä!
Vierailija kirjoitti:
Suomessa vaatimukset on lapsille kyllä kovat :( ja vanhemmille. Ei oo montaakaan päivää ettei joku mulkoilisi jossain hiton bussissa, kun meikäläinen ei osaa pitää pirkkopetteriä hiljaa. NOKUN SE NYT EI VAAN IKINÄ OLE HILJAA en minä aijo vuodeksi kotiinkaan jäädä odottamaan teidän bussirauhan takia. Sorry.
Monet täällä sanoo, että lapsilla ei ole sääntöjä, mutta usein tuntuu että enemmänkin lapsella ei ole niitä sääntöjä, joita random ihmiset haluavat niillä olevan. Jos nämä random kanssaihmiset itse saavat lapsen, tuskin hekään enää haluaisivat pitää sellaisista säännöistä kiinni. Esim paikallaan istuminen on aika helvetin paljon vaadittu vaikka 2v:ltä jossain pidemmässä tapahtumassa, ravintolaillassa tai esim jossain katsomossa. En näe mitään syytä, miksi kuluttaisin energiaa siihen, että luonnostaan liikkumaan haluava lapsi "oppii nököttämään paikallaan". Eli mun sääntö on: syö ruoka ennen kuin nouset pöydästä. Random kukkahattutäti: lapsi ei saa nousta pöydästä ennen kotiinlähtöä ettei muiden näkökentässä liiku lapsi. Nii ei sitten oo sääntöjä jos se tolle linjalle menee.
Ja toinen mitä oon huomannut että ihmiset vihaa niin että melkein verta näyttäis valuvan korvista: lapsen nauru tai hihkunta. Kyllä vaan pitää olla naama norsunvitulla, kun pieni ihminen on iloinen julkisella paikalla. Tiedoksi taas vaan, en aijo opettaa lasta peittämään iloaan ja pitämään naamaansa väärinpäin kaikkialla paitsi tv:n edessä.
Summa summarum: ymmärrän suuttumisen, jos lapsi rikkoo jotain kaupassa, karjuu bussissa että haluaa karkkia, sotkee, lyö muita jne. Mutta oma lapseni ei näitä tee, voisin melkein sanoa ettei ikinä bussissa tai kaupassa. Mutta ei se mitään vaikuta, kaikkia se häiritsee ihan vaan olemassaolollaan kun sehän saattaisi riehua! Ai karmee.
Terveisiä vaan sillekin naiselle, joka just katteli meikäläistä bussissa tuhahdellen. Kahdesta lapsesta toinen nukkui ja toinen viimeiset pari pysäkkiä kyllästyneenä puolittain itki. Tuu enskerralla ihan kasvotusten puhumaan niin voidaan jutella.
Montako kertaa olet kehottanut lastasi ottamaan muut huomioon ja olemaan hiljempaa? NIin, et koskaan. Koska olet narsisti.
Katsoisin peiliin sinuna, jos näkisin paljon vittuuntuneita ilmeitä bussissa.
Itse en ole kohdannut, koska olen kertonut että tääällä on muitakin, ihmset eivät jaksa kovaa ääntä ja jos kaikilla olisi sama volyymi, olisi elämä kurjaa.
Suomessa aikuisetkin on sellaisia tuppisuita. Jos on pakko puhua bussissa, suunnilleen kuiskaillaan ettei vaan kukaan kuule että minulla on ääni. Sitten lasten odotetaan myös pitävän turpansa kiinni kun itse ollaan niin sairaalloisen estyneitä. Jos lapsi on äänekäs, sitä vain mulkoillaan ja kiehutaan sisäisesti, haukutaan perhettä selän takana ja av:lla.
Ja osa kävijöistä on varmasti niin hyvätapaisia, että eivät lehdistölle vuodata, vaikka olisivatkin järkyttyneinä katselleet menoa, kun omassa maassa lapset kunnioittavat toisia, Suomessa ei.