Suomessa ei ymmärretä lapsia
Lasten oletetaan käyttäytyvän niin kuin pikkuaikuiset. Tai pikkusuomalaiset. Ei saa olla äänekäs, ei saa näyttää liian voimakkaasti tunteita. Julkisissa paikoissa itkevää lasta mulkoillaan pahasti ja vanhemmat tuomitaan huonoiksi.
Jos itse olet niin hyvä kasvattaja niin mikset menisi ja lopettaisi lapsen itkua ja väninää? Ulkomailla vieraatkin yrittävät piristää lapsia, suomessa vaan suututaan. Jos et uskalla kohdata lasta, niin hyväksy sitten meteli. Lapset on lapsia. Heillä on sentään vielä pokkaa olla äänekkäitä ja tuoda mielipiteensä esille. Aikuistuttaan ne oppii sitten kyräilemään ja mököttämään hiljaa.
Kommentit (124)
Kun olin Italiassa noin kuukauden, näin lapsia ainoastaan 2 kertaa, niin että muistaisin. Yhtenä iltana/yönä pitseriassa pikku kylässä taisi olla perheitä ja heidän karnevaalipäivänä, johon osallistui koko kylä. Pitseriassa kukaan ei kävellyt ympäriinsä. Ääntä oli kyllä, mutta enimmäkseen aikuisista.
Esim Venetsiassa en kyllä nähnyt lapsia ollenkaan.
Tuosta on aikaa mutta luulen, että lapsia on nyt jopa vähemmän kuin parikymmentä vuotta sitten.
On se nyt vähän eri asia Italia ja Suomi. Italiassa ei tehdä lapsia, kun ymmärtävät, että ei onnistu, kun itselläkään ei ole asuntoa tai työtä.
Suomessa tehdään lauma, ja aletaan huutaa, kun kaikki muut eivät hypistele ja ihaile kun meidän perhe on vilkas ja eloisa ja me olemme niin väärinymmärrettyjä ja kaikki katsovat vihamielisesti.
Italiassa ei tehdä ja jos tehdään, niin mummo on pakotettu hoitamaan tai äiti ja perhe on aina yhdessä eikä edes odota yhteiskunnalta hoitopaikkoja, miehet hyppivät normaaliin tapaan baareissa, mummo lapsen kanssa kotona. (harvalla niitä useampi on)
Jos nämä nyt vähän turisteja hypistelevät, niin kannattaa myös miettiä mistä se heidän raha tulee.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa aikuisetkin on sellaisia tuppisuita. Jos on pakko puhua bussissa, suunnilleen kuiskaillaan ettei vaan kukaan kuule että minulla on ääni. Sitten lasten odotetaan myös pitävän turpansa kiinni kun itse ollaan niin sairaalloisen estyneitä. Jos lapsi on äänekäs, sitä vain mulkoillaan ja kiehutaan sisäisesti, haukutaan perhettä selän takana ja av:lla.
Näin on täällä, ei aitä yhtäkkiä espanjalaisiksi muututa. Suomessa arvostetaan etäisyyttä ja vaitioloa eri tavalla.
Samalla tavalla Italiassa asutaan kotona, kolmikymppinen poika passuuttaa äidillään, kai heitä siksi täällä ihaillaan, kun siellä tosiaan on tuota samaa "pojat ovat poikia" kulttuuria jonkin verran.
Tosin siellähän ei oikeastaan lapsia synny, että sikäli ymmärrettävää. Jos jotain on vähän, niin toki se on silloin enemmän arvossaan.