Onko liikaa vaadittu äidiltäni?
Olen siis yh äiti alle vuoden ikäisella ja oma äitini asuu parin km päässä. Olen pyytänyt satunnaisesti apua lasten hoidossa. N. kerran kuussa, yksi yö yökylässä ja pari kertaa kuussa päiväseltään n 2-5h ajan, että saan omaa aikaa. Esim. Joululahja ostoksille. Yleensä n 2 krt kuussa. Äitini ei millään haluaisi ottaa lastani hoitoon, sanoo ettei jaksa. (Ei käy töissä ja on 55v). Ja jos suostuu ottamaan, soittelee kokoajan perään, milloin tulen hakemaan poikani. Tulen hyvin surulliseksi tästä, koska äitini ei halua tukea/auttaa minua ja myös tuntuu ettei halua olla poikani kanssa ja tutustua häneen. Poikani isä siis ei ole ollenkaan kuvioissa, eikä ole ketään muuta keneltä voisin apua pyytää..
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulla olis esim jotain kaveria joka välillä hoitais lasta? Kun se sun äidille on noin vastenmielistä.
Olen vähän huono pyytämään apua. :/ mutta kai se on vaan näköjään yritettävä vain alkaa elää omaa elämää ja jättää äitini rauhaan. Näköjään suurin osa on sitä mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti kaikki täällä ovat super äitejä ja jaksavat tehdä kaiken yksin, eivätkä tarvitse omaa aikaa ollenkaan!
En suinkaan ole ja niin ei ole oma äitinikään.
Ei tulisi mieleenkään velvoittaa ketään muita hoitamaan minun asioitani, jos tämä on sanonut, että ei.
Joskus sanoo ei halua. Silloin en vie ja silloin kuin haluaa pojan hoitoon soittelee perään heti. Ja haen poikani pois. Mutta loukkaantunut olen.
Ai, äitisi on joku minä-minä -tyyppinen taiteilija, ja sä vielä kuvitteletkin, että voit varata häneen..! Järki käteen nyt, haloo?
Kas, jos äiti ei halua auttaa, niin loppuisi minultakin äidin auttaminen. Ei huvittaisi, se kai se on syy äidilläsikin.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä äidilläsi ei ole mitään velvollisuutta hoitaa lastasi; ehdotankin ihan oman mielenrauhasi takia että hankit ulkopuolista apua,'esim mll tai kunnallisesta päivähoidosta.
Tuo kuinka paljon odotat äidiltäsi apua kuulostaa aika paljolta, ehkä voisitte lapsen kanssa yhdessä käydä äitisi luona kylässä mutta hoitaa siis oman aikasi muilla tavoin.
Tiedän mistä puhun, itselläni ollut ihan sama tilanne.
Äitini vaatii paljon apua minulta, mutta minä en saa sitä häneltä pyytää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti kaikki täällä ovat super äitejä ja jaksavat tehdä kaiken yksin, eivätkä tarvitse omaa aikaa ollenkaan!
En suinkaan ole ja niin ei ole oma äitinikään.
Ei tulisi mieleenkään velvoittaa ketään muita hoitamaan minun asioitani, jos tämä on sanonut, että ei.Joskus sanoo ei halua. Silloin en vie ja silloin kuin haluaa pojan hoitoon soittelee perään heti. Ja haen poikani pois. Mutta loukkaantunut olen.
Ole vain loukkaantunut, saat sä olla. Se ei muuta äitiäsi tippaakaan. Ehkä mun vanhemmissa on jotain samaa, en pidä äitiini yhteyttä, koska en saa häneltä apua, mutta en kyllä autakaan. Miksi auttaisin?
No lopeta nyt hyvä ihminen äitisi auttaminen! Ei sinun ole mikään pakko auttaa äitiäsi. En minäkään auta minun äitiäni ja se tuntuu oikein suloiselta kostolta sille narsku-kusipäälle. Miksi olla kiltti aivovammaisille tapauksille?
Äitisi ei ole ihan terve. Nyt lakkaa säälisi.
Niin no kai se on vaan uskottava etten pojalleni saa yhtäkään läheistä sukulaista, tai pullantuoksuista mummoa. Teidän kyynisyys kyllä masensi oloani vaan entisestään asiasta. Kai sitä on vaan uskottava, etten saa sellaista läheistä suhdetta äitiini. Turha siis yrittää enää.
Vierailija kirjoitti:
No lopeta nyt hyvä ihminen äitisi auttaminen! Ei sinun ole mikään pakko auttaa äitiäsi. En minäkään auta minun äitiäni ja se tuntuu oikein suloiselta kostolta sille narsku-kusipäälle. Miksi olla kiltti aivovammaisille tapauksille?
Äitisi ei ole ihan terve. Nyt lakkaa säälisi.
Ulkoa päin ei uskoisi että on tällainen tapaus. On hyvin koulutettu ja kavereilleen kehuu kokojan poikaani ja kuinka tärkeä hän on. Mutta silti ei halua aikaa viettää hänen kanssaan. Se on outoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä äidilläsi ei ole mitään velvollisuutta hoitaa lastasi; ehdotankin ihan oman mielenrauhasi takia että hankit ulkopuolista apua,'esim mll tai kunnallisesta päivähoidosta.
Tuo kuinka paljon odotat äidiltäsi apua kuulostaa aika paljolta, ehkä voisitte lapsen kanssa yhdessä käydä äitisi luona kylässä mutta hoitaa siis oman aikasi muilla tavoin.
Tiedän mistä puhun, itselläni ollut ihan sama tilanne.
Äitini vaatii paljon apua minulta, mutta minä en saa sitä häneltä pyytää?
Törkeä äiti, käyttää valtaa sinuun jos vaatii apua. Laita nyt hyvä ihminen katkolle moinen perhesuhde, ettet siirrä samaa sairasta mallia lapsellesikin. Eli että muita, ilkimyksiäkin, on autettava koska ...niin MIKSI? Syyn ei kannata olla se, että saatan itsekin tarvita apua joskus, kuten näemme, se ei toimi niin, että sitten saa, jos tarvii.
Koska ihmisten voimavarat ovat erilaisia ja ne ovat rajallisia. Oletko koskaan miettinyt, miksi joku tarvitsee paljon apuasi? Ei siksi, että haluaa tulevaisuudessa auttaa sinuakin, vaan koska on avuton. Ja jos on avuton, niin mistä tällainen ihminen repisi sen sinun auttamisesi ikinä? Ei mistään. Niinpä aina kun autatte on terveintä auttaa niin, ettei laske sitä.
Koska jos annatte odottaen että saatte jotain vastineeksi ette ole itseasiassa ensinkään antaneet.joten toiselle kannattaa vaikka sanoa auttaessaan jos haluaa velkoa sen myöhemmin, että annan tämän jos saan joskus vastineeksi saman verran. Sitten on reilu peli. Vähän kärjistin ;)
Vaikka olet yh eikä ole muita hoitajia kuin äitisi niin et voi vaatia häntä hoitamaan lastasi.
Jos hän pyytää sinulta apua niin auta jos tuntuu siltä. Mutta pakko ei ole. Mieti seuraavan kerran kun hän pyytää sinulta apua että autatko ihan vain auttamisen ilosta vai autatko jotta hän jää kiitollisuuden velkaa sinulle ja näin ollen ajattelet että hänen on vastavuoroisesti autettava sinua?
T. yh, joka on käynyt hammaslääkärissä niin että taapero oli vastaanottohuoneessa mukana.
Äitisi kuulostaa ihan narskulta, siis narsistilta tai siis sellaisia käytöspiirteitä omaavalta. Hänellä on ollut kylmä lapsuus ilmeisesti, josta on jäänyt iäksi velkomaan pelkkää rakkautta itseensä päin, mutta ei osaa sitä antaa muille.
Se on surullista ja jos asia tulee nyt eteesi niin siinä on surutyö tehtäväksi sinulle. Varoitan, että voi olla isokin. Varaudu siis sukeltamaan syvänkin raivon, vihan, katkeruuden jne syövereihin, mutta siihen sinulla on oikeus. Rakkaus vetää sinut kuiville. Ja äidiltäsi et saa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viet siis pienen lapsesi väkisin hoitoon ihmiselle, joka ei halua häntä hoitaa?
Joskus hän sanoo, että tuo poika vaan hoitoon, mutta muuttaa nopeasti mielensä siellä ollessa. On pojalle kuitenkin mukava ja leikkii hänen kanssaan. Ainoastaan minulle sanoo ja näyttää, ettei halua olla hänen kanssaan. Ja edelliselle vastaan, että minun mielessä normaalissa perheessä autetaan muita. Ihan yhtälailla autan äitiäni, esim vien kauppaan usein tekemään isot ostokset, vien lääkäriin, lainaan rahaa yms. Miksi minun siis pitäisi tehdä tälläistä? Sitä kutsutaan lähimmäisen rakkaudeksi.
Sinulla on väärä asenne auttamiseen. Koet sen antamisena, johon sinun pitäisi saada vastine. Ei se niin mene. Jos et saa vastinetta, niin lopeta sinä äitisi auttaminen, kyllä hänenkin on mahdollista järjestää elämänsä vaikkapa yhteiskunnan tuella niin, että kotihoito käy kaupassa, jos ei itse pääse. Tai muuttaa parempaan paikkaa asumaan, että pääsee kauppaan, jos on autoton.
Ai kunnallinen kotihoito auttaisi tervettä 55-vuotiasta? Hehheh.
Vierailija kirjoitti:
Niin no kai se on vaan uskottava etten pojalleni saa yhtäkään läheistä sukulaista, tai pullantuoksuista mummoa. Teidän kyynisyys kyllä masensi oloani vaan entisestään asiasta. Kai sitä on vaan uskottava, etten saa sellaista läheistä suhdetta äitiini. Turha siis yrittää enää.
No sehän riippuu täysin siitä vaaditko että se pullantuoksuinen mummo on nimenomaisesti teille verisukua... Kuten jos monet ovat sanoneet, sinun on rakennettava tukiverkkosi muualle. Äitiäsi et voi pakottaa muuttumaan.
Ota selvää onko paikkakunnallasi varamummopalvelua, niistä voi löytää niitä oikeita pullantuoksuisia ja lapsirakkaita mummoja.
Nyt äkkiä etsimään ja luomaan tukiverkkoja muualta!
Yksin ei tarvitse kenenkään pärjätä, mutta lapsi ansaitsee hoitajan, joka on sydämellään asiassa mukana. Aina ei isovanhemmat tähän ole ja se on kurjaa, mutta pakottaa ei voi.
Ja muille tiedoksi: ihan oikeasti kenenkään ei tarvitse yksin selvitä kaikesta. Jos olet eri mieltä, toivon kunnollisia perusteluja. Suomi alkaa olla sellainen pahoinvointivaltio, että jokainen voisi vähän muuttaa ajattelutapoja an enne kuin täällä on kaikilla todella kurjaa selvitä.
Taitaa olla näitä mummoja joka lukee vähän liian tosissaan Oma aika - ja Et-lehtiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä äidilläsi ei ole mitään velvollisuutta hoitaa lastasi; ehdotankin ihan oman mielenrauhasi takia että hankit ulkopuolista apua,'esim mll tai kunnallisesta päivähoidosta.
Tuo kuinka paljon odotat äidiltäsi apua kuulostaa aika paljolta, ehkä voisitte lapsen kanssa yhdessä käydä äitisi luona kylässä mutta hoitaa siis oman aikasi muilla tavoin.
Tiedän mistä puhun, itselläni ollut ihan sama tilanne.
Äitini vaatii paljon apua minulta, mutta minä en saa sitä häneltä pyytää?
Ikävä kyllä tuo ei ole mitään vaihtokauppaa jossa katsotaan että puntit menee tasan vaan kaksi ihan erillistä asiaa. Voit auttaa äitiäsi jos haluat, voit myös kieltäytyä. Sama äitisi suhteen koskien sinun auttamistasi.
Todella tiedän kuinka kurjalta tuntuu kun oma äiti ei halua auttaa, meilläkään välit ei kovin läheiset ole johtuen tästäkin, mutta ei sille oikein voi mitään kun ei ketään voi pakottaa haluamaan auttaa.
Eihän lapsesi jää ilman läheistä suhdetta äitiisi, vaikka hän ei lasta koskaan hoida. Äiti voi tulla teille kylään ja te äidille. Voitte vaikka käydä yhdessä kaupassa ja laittaa ison satsin ruokaa, josta riittää molemmille seuraavaksikin päiväksi. Voitte käydä yhdessä leikkipuistossa, retkellä ja jouluostoksilla.
Äiti voi olla hetken aikaa lapsesta vastuussa, kun vaikkapa käväiset apteekissa tai käyt rauhassa suihkussa. Hän on selvästi osoittanut, että ainakaan tässä vaiheessa ei pysty enempään. Ei se silti välttämättä tarkoita sitä, että hän haluaisi nähdä teitä.
En suinkaan ole ja niin ei ole oma äitinikään.
Ei tulisi mieleenkään velvoittaa ketään muita hoitamaan minun asioitani, jos tämä on sanonut, että ei.