Onko liikaa vaadittu äidiltäni?

Ei äidilläsi ole mitään velvollisuutta auttaa sinua. Surullista tietenkin ja hankaloittaa elämääsi, mutta kerran hän on noinkin selvästi ilmaissut tahtonsa, en itse edes kehtaisi pyytää uudestaan. Nyt sinun täytyy vain etsiä joku toinen tapa saada hetki vapaata.

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä erikoisia kommentteja. Lähtokohtaisesti ollaan sitä mieltä, että isovanhemmuus ei velvota hoitamaan lapsenlapsia. Noh, minä ajattelen niin, että jos on lapsia tehnyt niin tavallaan samalla velvollisuus jatkuu myös sitten kun omat lapset saavat lapsia. Ei toki niin, että koko ajan pitäisi olla hoitamassa tai jos omat fyysiset/henkiset sairaudet estävät hoitamisen. Mutta kuitenkin lapsilla on oikeus isovanhempiin ja heidän jakamattomaan huomioonsa eli sikäli mielestäni äitisi toimii hyvin itsekkäästi ja väärin. Ainakin silloin tällöin pitäisi äitisi tarjoutua hoitamaan lapsiasi. Tästä maailmasta on tullut valtavan itsekäs. 

Is

Täällä unohdetaan se tosiasia, että ennen isovanhemmat olivat iäkkäämpiä kuin nykyisin. Naiset eivät olleet työelämässä yhtä paljoa kuin nyt. Isovanhemmat voivat olla siis hyvinkin aktiivisesti työelämässä kiinni. Heillä on harrastuksia enemmän kuin ennen, he matkustavat, ehkä pelaavat golfia tai tennistä jne. Eli hekin elävät toisenlaista elämää, kuin omat vanhempansa. Mielestäni on kohtuutonta, että isovanhempien, jotka saattavat tehdä pitkää työpäivää, edellytetään hoitavan vielä lapsenlapsiaan jopa pari kertaa viikossa. Jotkut tuntuvat pitävän sitä jopa suorastaan velvollisuutena. Sellainen elämä, jota elettiin vielä 60-70-luvuilla ei enää palaa. Ihmisten elämäntyyli on muuttunut. Saattaa jopa olla niin, että isovanhemmat muuttavat lämpimämpiin maihin viettämään eläkepäiviään. Heillä on oikeus siihen, vaikka lapset kuinka vaatisivat heitä jäämään Suomeen, jotta lapset saisivat ilmaiset lapsenhoitajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä erikoisia kommentteja. Lähtokohtaisesti ollaan sitä mieltä, että isovanhemmuus ei velvota hoitamaan lapsenlapsia. Noh, minä ajattelen niin, että jos on lapsia tehnyt niin tavallaan samalla velvollisuus jatkuu myös sitten kun omat lapset saavat lapsia. Ei toki niin, että koko ajan pitäisi olla hoitamassa tai jos omat fyysiset/henkiset sairaudet estävät hoitamisen. Mutta kuitenkin lapsilla on oikeus isovanhempiin ja heidän jakamattomaan huomioonsa eli sikäli mielestäni äitisi toimii hyvin itsekkäästi ja väärin. Ainakin silloin tällöin pitäisi äitisi tarjoutua hoitamaan lapsiasi. Tästä maailmasta on tullut valtavan itsekäs. 

Is

 

Täällä unohdetaan se tosiasia, että ennen isovanhemmat olivat iäkkäämpiä kuin nykyisin. Naiset eivät olleet työelämässä yhtä paljoa kuin nyt. Isovanhemmat voivat olla siis hyvinkin aktiivisesti työelämässä kiinni. Heillä on harrastuksia enemmän kuin ennen, he matkustavat, ehkä pelaavat golfia tai tennistä jne. Eli hekin elävät toisenlaista elämää, kuin omat vanhempansa. Mielestäni on kohtuutonta, että isovanhempien, jotka saattavat tehdä pitkää työpäivää, edellytetään hoitavan vielä lapsenlapsiaan jopa pari kertaa viikossa. Jotkut tuntuvat pitävän sitä jopa suorastaan velvollisuutena. Sellainen elämä, jota elettiin vielä 60-70-luvuilla ei enää palaa. Ihmisten elämäntyyli on muuttunut. Saattaa jopa olla niin, että isovanhemmat muuttavat lämpimämpiin maihin viettämään eläkepäiviään. Heillä on oikeus siihen, vaikka lapset kuinka vaatisivat heitä jäämään Suomeen, jotta lapset saisivat ilmaiset lapsenhoitajat.

Kyllä minä sen ymmärrän että varsinkin työssäkäyvä ei jaksa. Eikä kyse ole pari kertaa viikossa vaan kk. Riippuu lähinnä jaksamisestani. Ja kyllä minä ajattelen että ÄIDILLÄNI on kohtuullisissa määrin velvollisuus auttaa minua. Hän on minut tähän maailmaan synnyttänyt ja valintansa tehnyt siinä. Lapset ovat erilaisia, jos olisin syntynyt vaikeasti kehitysvammaisena, hän saattaisi hoitaa minua vieläkin. Ja kun poikani on vanhempi, tottakai autan häntä tarvittaessa. Jos äitini haluaisi muuttaa ulkomaille eläkepäiviään viettämään niin en estelisi..

Ottakaa myös huomioon että tilanteeni on VÄLIAIKAINEN. En luultavasti ole loppuelämää sinkkuna ja lapseni kasvaa pian. Ja saan nukkua enemmän, niin jaksan paremmin. Ihan kuin olisin loppuelämäkseni vaatimassa, että äitini tarvitsisi elää sitä varten että hoitaa lastani. Entä jos vaikka hänen jalkansa menisi poikki tai tarvisi muuta apua väliaikisen tilanteensa kanssa? Tottakai auttaisin, eihän tilanteelle itse mahda.

Vierailija kirjoitti:

Olen siis yh äiti alle vuoden ikäisella ja oma äitini asuu parin km päässä. Olen pyytänyt satunnaisesti apua lasten hoidossa. N. kerran kuussa, yksi yö yökylässä ja pari kertaa kuussa päiväseltään n 2-5h ajan, että saan omaa aikaa. Esim. Joululahja ostoksille. Yleensä n 2 krt kuussa. Äitini ei millään haluaisi ottaa lastani hoitoon, sanoo ettei jaksa. (Ei käy töissä ja on 55v). Ja jos suostuu ottamaan, soittelee kokoajan perään, milloin tulen hakemaan poikani. Tulen hyvin surulliseksi tästä, koska äitini ei halua tukea/auttaa minua ja myös tuntuu ettei halua olla poikani kanssa ja tutustua häneen. Poikani isä siis ei ole ollenkaan kuvioissa, eikä ole ketään muuta keneltä voisin apua pyytää..

Kyllä,vaadit äidiltäsi liikaaa.Onhan se ikävää,että ei ole omaa aikaa,mutta ei ole äitisi velvollisuus hoitaa lastasi.Palkkaa MLL:n hoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Biologisesti ainoa syy miksi ikänsä puolesta lisääntymiskyvyttömät naaraat elävät on lastenlasten hoito. Ei oma taideharrastus tai viininlipitys.

Nykyään ei enää. ET-lehti on muuttanut tämän. Viininlipitys, taidematkat, golfinpeluu ja talvisiirtolaisuus Fuengirolassa on nykyään tärkeämpiä

Vierailija kirjoitti:

Onko siis niin, että vanhempienne on autettava lapsienne kanssa, jotta te esim. autatte häntä kun hän vanhenee?

Ei, minä olisin halunnut hänen olevan vain samanlainen mummo kuin muillekin lapsenlapsilleen. Hän ei halunnut olla. Minä en halua häntä enää elämäämme. Koska ainoat yhteydenotot tuli vain silloin, kun oli vailla jotain.

Terveisin äitinsä vaikka kitumaan jättävä

Kuulostaa tutulta ja luulen äidilläsi olevan vaihdevuodet, jotka vievät kaikki mehut - unettomuutta, masennusta, kuumia aaltoja, lihassärkyä jne.jne. jotka useimmilla on pahimmillaan juuri tuossa iässä, eikä siihen mitkään lääkkeet tepsi. Hyvä, jos itsestäkään jaksaa pitää huolta. Onko isoisä kuviossa mukana, kun lastenhoito tuppaa aina tulevan mummojen harteilla ja isoisät vain seurustelevat lasten kanssa, naisväen passatessa heitä.

Ja jos ei jaksa, niin syyllistetään.

Ymmärrän, että susta tuntuu pahalta. Mutta sun täytyy olla realisti: äitisi ei ilmeisesti ole koskaan ollut hoivaajatyyppi tai kovin lapsirakas, jos jättänyt sinutkin lapsena mummosi hoidettavaksi puoleksi vuodeksikin.

Itse en antaisi lastani tuollaisen ihmisen hoidettavaksi, en etenkään pientä lasta yön yli. Äitisi on tehnyt jo selväksi kantansa. Kovahan ja itsekäs se on, mutta loukatut tunteesi ei sitä muuta. Sun täytyy siis päästä yli tästä, antaa äitisi elää omaa elämäänsä ja etsit muualta tukiverkot.

Näin olen itsekin tehnyt. Tiedän, etten voi parempaa odottaa ja tehnyt rauhan asian kanssa. En ole vanhemmistani riippuvainen ja jos joku tässä menettää, niin he. Mulla kun sattuu olemaan ihan mahtavat lapset. :)

Mulla tosin eri tilanne, koska vierellä hyvä, osallistuva mies. Lastenvahtiapua emme siis edes tarvitse. Aiemmin surin sitä, ettei isovanhempien ja lapsenlasten välille muodostu kummoista suhdetta. Aikani yritin, kutsuin kylään, järjestin juhlia yms. mutta nyt annan vain olla. Etäisyyttä 30 min ja viimeksi viisikymppinen äitini kävi yli vuosi sitten.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti kaikki täällä ovat super äitejä ja jaksavat tehdä kaiken yksin, eivätkä tarvitse omaa aikaa ollenkaan!

Ei olla mutta kukaan ei kukaan voi olettaa että isovanhempi hoitaa lasta edes yhtä minuuttia. Kummallista hommaa. Naiset on ensin itse äitejä ja sitten pitäisi vielä jaksaa lapsenlapsetkin hoitaa. Milloin naiselle tulee aika ettei tarvi olla muita varten?

Ja aloittaja miksi et tunge persehedelmääsi isällesi hoitoon? Niin että mitä minä sille veisin eihän se ja en kehtaa ja kaikkea muuta vastaavaa. Eikös vaan?

Maksa ulkopuoliselle hoitajalle niin ei tarvi asiasta nillittää ja äitisi saa olla rauhassa. Laita lapsesi myös heti päivähoitoon kun voit niin saat sitten ns omaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Satunnaisesti" melkein kerran viikossa. Älä viitsi, aikuinen ihminen. Syytön sinun äitisi siihen on, että sinä olet yh.

Ei ole ei. Ja tämä on n keskimäärin.. en joka kk vie. Mutta jos minun on pakko päästä esim hammaslääkäriin yms. En voi lasta mukaankaan ottaa..

Ei isovanhempien ole pakko lasta hoitaa vaan oman jaksamisen ja halujen suhteen. Jos apua saa, niin se on lahja eikä itsestäänselvä asia.

Meillä lapsen sairauksien vuoksi vaikeaa saada hoitoapua, joten lapsi tulee vaikka rattaissa hammaslääkäriin jos sinne on mentävä.

Vierailija kirjoitti:

Olen siis yh äiti alle vuoden ikäisella ja oma äitini asuu parin km päässä. Olen pyytänyt satunnaisesti apua lasten hoidossa. N. kerran kuussa, yksi yö yökylässä ja pari kertaa kuussa päiväseltään n 2-5h ajan, että saan omaa aikaa. Esim. Joululahja ostoksille. Yleensä n 2 krt kuussa. Äitini ei millään haluaisi ottaa lastani hoitoon, sanoo ettei jaksa. (Ei käy töissä ja on 55v). Ja jos suostuu ottamaan, soittelee kokoajan perään, milloin tulen hakemaan poikani. Tulen hyvin surulliseksi tästä, koska äitini ei halua tukea/auttaa minua ja myös tuntuu ettei halua olla poikani kanssa ja tutustua häneen. Poikani isä siis ei ole ollenkaan kuvioissa, eikä ole ketään muuta keneltä voisin apua pyytää..

korkeintaan kaksi tuntia ja kerran kuussa olisi kohtuullista ja normaalia. Yökylä on raskasta, sitä ei edes kerran kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä erikoisia kommentteja. Lähtokohtaisesti ollaan sitä mieltä, että isovanhemmuus ei velvota hoitamaan lapsenlapsia. Noh, minä ajattelen niin, että jos on lapsia tehnyt niin tavallaan samalla velvollisuus jatkuu myös sitten kun omat lapset saavat lapsia. Ei toki niin, että koko ajan pitäisi olla hoitamassa tai jos omat fyysiset/henkiset sairaudet estävät hoitamisen. Mutta kuitenkin lapsilla on oikeus isovanhempiin ja heidän jakamattomaan huomioonsa eli sikäli mielestäni äitisi toimii hyvin itsekkäästi ja väärin. Ainakin silloin tällöin pitäisi äitisi tarjoutua hoitamaan lapsiasi. Tästä maailmasta on tullut valtavan itsekäs. 

Niin kukahan se on itsekäs? Ei ainakaan aloittajan äiti vaan aloittaja itse. On tehnyt lapsen ja sitten olettaa että voi sen tarpeen tullen sysätä äidilleen kun tarvii itse omaa aikaa. Eli itsekkäin kaikista en tajua omaa itsekkyyttään.

Vierailija kirjoitti:

Äidilläsi ei ole mitään pakkoa sinua auttaa.

Olet ihan itse itsekkäästi lisääntynyt.

Ahaa. Täällähän pyöriikin ne vauva-palstan monet vihaiset lapsettomat. Väärä palsta.

Sinu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä erikoisia kommentteja. Lähtokohtaisesti ollaan sitä mieltä, että isovanhemmuus ei velvota hoitamaan lapsenlapsia. Noh, minä ajattelen niin, että jos on lapsia tehnyt niin tavallaan samalla velvollisuus jatkuu myös sitten kun omat lapset saavat lapsia. Ei toki niin, että koko ajan pitäisi olla hoitamassa tai jos omat fyysiset/henkiset sairaudet estävät hoitamisen. Mutta kuitenkin lapsilla on oikeus isovanhempiin ja heidän jakamattomaan huomioonsa eli sikäli mielestäni äitisi toimii hyvin itsekkäästi ja väärin. Ainakin silloin tällöin pitäisi äitisi tarjoutua hoitamaan lapsiasi. Tästä maailmasta on tullut valtavan itsekäs. 

Is

 

Täällä unohdetaan se tosiasia, että ennen isovanhemmat olivat iäkkäämpiä kuin nykyisin. Naiset eivät olleet työelämässä yhtä paljoa kuin nyt. Isovanhemmat voivat olla siis hyvinkin aktiivisesti työelämässä kiinni. Heillä on harrastuksia enemmän kuin ennen, he matkustavat, ehkä pelaavat golfia tai tennistä jne. Eli hekin elävät toisenlaista elämää, kuin omat vanhempansa. Mielestäni on kohtuutonta, että isovanhempien, jotka saattavat tehdä pitkää työpäivää, edellytetään hoitavan vielä lapsenlapsiaan jopa pari kertaa viikossa. Jotkut tuntuvat pitävän sitä jopa suorastaan velvollisuutena. Sellainen elämä, jota elettiin vielä 60-70-luvuilla ei enää palaa. Ihmisten elämäntyyli on muuttunut. Saattaa jopa olla niin, että isovanhemmat muuttavat lämpimämpiin maihin viettämään eläkepäiviään. Heillä on oikeus siihen, vaikka lapset kuinka vaatisivat heitä jäämään Suomeen, jotta lapset saisivat ilmaiset lapsenhoitajat.

Kyllä minä sen ymmärrän että varsinkin työssäkäyvä ei jaksa. Eikä kyse ole pari kertaa viikossa vaan kk. Riippuu lähinnä jaksamisestani. Ja kyllä minä ajattelen että ÄIDILLÄNI on kohtuullisissa määrin velvollisuus auttaa minua. Hän on minut tähän maailmaan synnyttänyt ja valintansa tehnyt siinä. Lapset ovat erilaisia, jos olisin syntynyt vaikeasti kehitysvammaisena, hän saattaisi hoitaa minua vieläkin. Ja kun poikani on vanhempi, tottakai autan häntä tarvittaessa. Jos äitini haluaisi muuttaa ulkomaille eläkepäiviään viettämään niin en estelisi..

Sinun äidilläsi ei ole mitään velvollisuutta auttaa sinua mitenkään ymmärrä se jo. On ikävää että olet yksinhuoltaja mutta sekään ei velvoita äitiäsi mihinkään. Äidilläsi on ihan yhtä vähän velvollisuutta auttaa sinua mitenkään kun sinun ystävilläsi eli ei ollenkaan velvollisuutta.

Missä ihmeen alueella kotihoito käy kaupassa? Siis yksityinen kauppapalvelu on käytössä ainakin eksotella. Mitä järkeä on maksaa koulutetulle hoitajalle kovaa tuntipalkka kauppareissusta kun kuka vaan voi hoitaa sen? Siis oikeasti? Luuletteko todella et tollaiseen on aikaa kotihoidolla? Ohis ja ap jaksamista, nopeasti lapsi kasvaa.

Nuorena, kun omat lapset oli pieniä, sitä kuvitteli, kun lapset kasvatat, niin elämä helpottuu ja saa omaa aikaa, mutta mummo ikäisenä toisin kävi.

Mikään ei riitä ja voi sitä jatkuvaa syyllistämisen takaa ja riittämättömyyttä, kun mikään ei ole tarpeeksi hyvää ja riittävästi, vaikka kuinka yrittäisit.

Työ vaatii veronsa, aikuiseksi saadut lapset vaativat lastenhoito ja kotitöihin apua, iäkkäät omat ja appivanhemmat tarvitsevat samoin, oma ja puolison terveys reistaileen ja omat vaihdevuodet painavat päälle. Muistuta siinä puolison ja vanhuksien lääkkeiden otosta ja kuuntele heidän vaivojaan ja äksyilyitään. Eikä sekään vielä riitä, vaan aikuiset ja terveet lapset käyvät samaan kuoroon.

Tervetuloa kerhoon, jos saatte elää pitkän elämän. Tulette huomaamaan mitä on olla nainen.

Isät ja isoisät saavat elää kiireetöntä elämää, omine vapauksi sen, ilman että kukaan syyllistäisi. Niin kuin tälläkin palstalla, kun kukaan ei ole maininnut isoisän vastuutta lastenhoidossa, mutta mummot ovat kaiken pahan alku ja juuri ja voi sitä syyllistämisen määrää, vaikka eletään vuotta 2015. Missä on miehet ja tasa-arvo.

Vierailija kirjoitti:

Äitisi on itsekäs paska. Elää yhteiskunnan rahoilla eikä edes oman jälkikasvun hoito kiinnosta. En viitsisi olla tekemisissä. Jaksamisesta ei tuon ikäisellä todellakaan voi olla kyse. Ennemminkin yli-ikäisestä prinsessasta.

Ai pitäisi ilmaisena lapsenvahtina olla kun elää yhteiskunnan rahoilla? Tässähän onkin oiva keino kunnille ja valtiolle säästää kun kaikki omaa aikaa tarvivien vanhempien lapset viedään hoitoon mummoille (ei tietenkään papoille miksi ihmeessä vietäisiin,.ootko vähän tyhmä?) ja päiväkodit voi lakkauttaa.

Ei ihmistä voi pakottaa, eikä sinne äidille ole lasta välttämättä pakko viedä.

Mites isoisä? Kummit? Sisarukset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Satunnaisesti" melkein kerran viikossa. Älä viitsi, aikuinen ihminen. Syytön sinun äitisi siihen on, että sinä olet yh.

Ei ole ei. Ja tämä on n keskimäärin.. en joka kk vie. Mutta jos minun on pakko päästä esim hammaslääkäriin yms. En voi lasta mukaankaan ottaa..

Jaa kyllä minä olen ollut lääkärissä, hammaslääkärissä ja gynelläkin lapsi mukanani kun tilanne vaan oli se ettei ollut ketään kenelle viedä. Kun on ihan oikeasti elänyt useamman vuoden siinä tilanteessa että kasvattaa lasta yksin ja joka kerta jos haluaa "omaa aikaa" pitää siitä maksaa rahalla niin ärsyttää vähän tällaiset "kasvatan lastani yksin" tai "vihaan vanhempiani kun eivät koskaan hoida lapsiani" valitukset jos tilanne onkin oikeasti se ettei ole lainkaan yksin (vaan puoliso tekee esim pitkää päivää töissä/reissuhommissa) ja isovanhempienkin kohdalla kyse on siitä etteivät ota lapsia tarpeeksi usein hoitoon sen sijaan etteivät ottaisi ollenkaan.