Onko liikaa vaadittu äidiltäni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti kaikki täällä ovat super äitejä ja jaksavat tehdä kaiken yksin, eivätkä tarvitse omaa aikaa ollenkaan!

Ei olla mutta kukaan ei kukaan voi olettaa että isovanhempi hoitaa lasta edes yhtä minuuttia. Kummallista hommaa. Naiset on ensin itse äitejä ja sitten pitäisi vielä jaksaa lapsenlapsetkin hoitaa. Milloin naiselle tulee aika ettei tarvi olla muita varten?

Ja aloittaja miksi et tunge persehedelmääsi isällesi hoitoon? Niin että mitä minä sille veisin eihän se ja en kehtaa ja kaikkea muuta vastaavaa. Eikös vaan?

Maksa ulkopuoliselle hoitajalle niin ei tarvi asiasta nillittää ja äitisi saa olla rauhassa. Laita lapsesi myös heti päivähoitoon kun voit niin saat sitten ns omaa aikaa.

En tunne isääni. Äitini oli myös yh joten luulisi hänen ymmärtävän. Minulla ei ole muita sukulaisia ole enää elossa, eikä sisaruksia tai yksi veli on eri isän kanssa, mutta en ole tekemisissä (rapajuoppo). Lapseni isä on vankilassa ja on vuosia, talousrikoksesta. En tiedä miten tämän asian edes pojalleni selitän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä erikoisia kommentteja. Lähtokohtaisesti ollaan sitä mieltä, että isovanhemmuus ei velvota hoitamaan lapsenlapsia. Noh, minä ajattelen niin, että jos on lapsia tehnyt niin tavallaan samalla velvollisuus jatkuu myös sitten kun omat lapset saavat lapsia. Ei toki niin, että koko ajan pitäisi olla hoitamassa tai jos omat fyysiset/henkiset sairaudet estävät hoitamisen. Mutta kuitenkin lapsilla on oikeus isovanhempiin ja heidän jakamattomaan huomioonsa eli sikäli mielestäni äitisi toimii hyvin itsekkäästi ja väärin. Ainakin silloin tällöin pitäisi äitisi tarjoutua hoitamaan lapsiasi. Tästä maailmasta on tullut valtavan itsekäs. 

Ajattelin aivan samaa. Ihmettelen, kun täällä on suurin osa sitä mieltä, että on OK olla täysin välinpitämätön isoäiti ja äiti. Herra jumala, monet ventovieraatkin auttavat toisiaan. Kyllä on perhesuhteissa paljon vikaa, jos noin kylmästi suhtautuu omaan tyttäreensä ja lapsenlapseen.

Siis mielestäni hyvin outoa on lukea noita kannanottoja, että hoida itse, älä ikinä pyydä apua, edes äidiltäsi, kun kerran olet sen lapsen tehnyt.

Väitän, ettei oikeassa elämässä ole tällaista. Tänne AV:lle vain kerääntyy kaikki kummajaiset.

Taisit sekoittaa keskenään kaksi asiaa. Ei kukaan ole sanonut, että on "hienoa", ettei ap:n äiti hoida lapsenlastaan. Mutta et sinäkään puolustanut pakkoa, että hänen on pakko hoitaa. Emme mekään, jotka olemme sanoneet, että on ok, ettei hoida. Koska mitäpä sille voi jos jotakuta ei kiinnosta hoitaa? Annatko vinkkiä?

Eli realismi siitä, millaisia jotkut ovat ja toivomus siitä millaisia ihmiset olisivat, ovat hei kaksi eri asiaa. Turha iloisesti sekoittaa niitä keskenään.

Kelle sä niitä joululahjoja käyt ostelemassa pari kertaa kuussa 5 h kerrallaan, kun sulla ei ole ketään perhettä eikä ketään tuttuja paitsi yksi alle vuoden ikäinen lapsi, jota et sitäkään haluaisi hoitaa?

Minusta elämäsi voisi helpottua jos muuttaisit kauemmas äidistäsi. Siellä voisit rakentaa uudet tukiverkot. Nyt käytät paljon aikaasi äitisi auttamiseen vain koska haluat pitää hänet lapsesi elämässä. Miksi? Jos äitisi ei välittänyt sinusta, miksi hän välittäisi lapsestasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Satunnaisesti" melkein kerran viikossa. Älä viitsi, aikuinen ihminen. Syytön sinun äitisi siihen on, että sinä olet yh.

Ei ole ei. Ja tämä on n keskimäärin.. en joka kk vie. Mutta jos minun on pakko päästä esim hammaslääkäriin yms. En voi lasta mukaankaan ottaa..

- Ymmärrän erittäin hyvin, että sinulla on todella vaikeaa yksin lapsen kanssa ja että jos äitisi kiintyisi lapseen, olisi se teille kaikille erittäin hyvä.  Onko sinulla muita, ketään, kuka voisi auttaa?  Jos ei ole niin soita kuntaan /kodinhoito, he voivat järjestää kotiapua tällaisessa tilanteessa silloin tällöin.  Voit myös kysyä neuvolasta mistä saisit apua. Jokainen ymmärtää, että jos olet kiinni koko ajan lapsessa, ei se ole teille kummallekaan pelkästään hyväksi.  Sinä väsyt. Tai soita Mannerheimin lastensuojeluliittoon, he osaavat neuvoa mitä sinun pitäisi tehdä ja mistä saat apua.  Sinun ei tarvitse pelätä, että kunta puuttuisi lapsenhoitoosi tms.  MLL:lla ei ole kunnan kanssa mitään tekemistä.  Jostakin sinun on hyvä saada apua silloin tällöin.  Onko sinulla ystäviä joille voit puhua?  Jos ei, onko neuvolatätisi ymmärtävää sorttia, puhu hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Minusta elämäsi voisi helpottua jos muuttaisit kauemmas äidistäsi. Siellä voisit rakentaa uudet tukiverkot. Nyt käytät paljon aikaasi äitisi auttamiseen vain koska haluat pitää hänet lapsesi elämässä. Miksi? Jos äitisi ei välittänyt sinusta, miksi hän välittäisi lapsestasi?

Eihän ap siksi äitiään auta, että saisi pidettyä tämän lapsensa elämässä. Ihme sädekehää pitää nyt sovitella oikeastaan tuon sanojan päähän. Niinkö te tilanteen luitte? Minä luin sen ihan toisin. Ap:n äiti on ehdollistanut rakkautensa siihen, että ap auttaa häntä, ja koska ap normaalin jälkeläisen tavoin toivoo, että äiti rakastaisi eli auttaisi häntäkin, niin tätä saadakseen auttaa auttamiseen VELVOITTAVAA JA VAATIVAA äitiä.

Ap:han itse sanoi, että äiti vaatii auttamaan. Luo muuten varmasti syyllisyyttä ap:n harteille ja jopa väitöksen, että jos välit katkeavat kun ap ei auta niin sehän oli ap:n itsekkyyden syy.

Minun sympatiani ovat ap:n puolella. Minä ainakin itse toivon voivani eräänä päivänä olla mummo, joka jaksaa ja pystyy hoitamaan lapsenlapsiaan.

Lapseni ovat perhettäni ja olen sitoutunut auttamaan ja tukemaan heitä läpi elämän. Myös silloin, kun he ovat jo aikuisia ja perheellisiä. Mielestäni tähän ei tarvitse liittyä mitään negatiivista kuten hyväksikäyttöä tai isovanhempien orjuuttamista. Vaan ihan normaalia avun tarjoamista perheen kesken. Sitä, että vedetään yhtä köyttä. Se, että on velvollinen tekemään jotain, ei aina ole kirosana.

Vierailija kirjoitti:

Minun sympatiani ovat ap:n puolella. Minä ainakin itse toivon voivani eräänä päivänä olla mummo, joka jaksaa ja pystyy hoitamaan lapsenlapsiaan.

 

Lapseni ovat perhettäni ja olen sitoutunut auttamaan ja tukemaan heitä läpi elämän. Myös silloin, kun he ovat jo aikuisia ja perheellisiä. Mielestäni tähän ei tarvitse liittyä mitään negatiivista kuten hyväksikäyttöä tai isovanhempien orjuuttamista. Vaan ihan normaalia avun tarjoamista perheen kesken. Sitä, että vedetään yhtä köyttä. Se, että on velvollinen tekemään jotain, ei aina ole kirosana.

 

 

Niin minunkin sympatiani ovat aloitajan puolella. Siksi, että hänellä on äiti, joka ei auta. Vai mitä oikein kuvittelit kaikkien sanovan aloittajalle tässä ketjussa?

Vaadi äidiltäsi vain, sitäkö sä halusit aloittajalle sanoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun sympatiani ovat ap:n puolella. Minä ainakin itse toivon voivani eräänä päivänä olla mummo, joka jaksaa ja pystyy hoitamaan lapsenlapsiaan.

 

Lapseni ovat perhettäni ja olen sitoutunut auttamaan ja tukemaan heitä läpi elämän. Myös silloin, kun he ovat jo aikuisia ja perheellisiä. Mielestäni tähän ei tarvitse liittyä mitään negatiivista kuten hyväksikäyttöä tai isovanhempien orjuuttamista. Vaan ihan normaalia avun tarjoamista perheen kesken. Sitä, että vedetään yhtä köyttä. Se, että on velvollinen tekemään jotain, ei aina ole kirosana.

 

 

 

Niin minunkin sympatiani ovat aloitajan puolella. Siksi, että hänellä on äiti, joka ei auta. Vai mitä oikein kuvittelit kaikkien sanovan aloittajalle tässä ketjussa?

Vaadi äidiltäsi vain, sitäkö sä halusit aloittajalle sanoa?

Ei, mitäpä ap voisi vaatia äidiltään, joka ei tahdo auttaa? Kommentoin sitä keskustelua, jossa ärhäkästi toistellaan, että meidän on yksin hoidettava lapsemme eikä odottaa apua muilta. Itse toivon, että omien lasteni ei tarvitsisi ajatella noin. Vaan että lapset syntyvät ns. yhteiseen syliin, jossa päävastuu on luonnollisesti vanhemmilla, mutta auttavia käsiä löytyy myös muualta. 

Hoito on selvästi äidillesi rasite eli itse en veisi hoitoon. Koita järjestää verkostoa muualta, kysyä kunnalta tilapäistä apua tai palkata hoitaja itse

Itselläni on vähän sama tilanne kuin sinulla ap. En tosin ole yh mutta muita isovanhempia ei lähialueella asu kuin äitini. Minulla tilanne on tosin se, etten edes uskalla antaa lasta hoitoon hänelle. Ehkä sitten kun on muutamia vuosia vanhempi, mutta pientä en ikinä. Äitini on välinpitämätön ja itsekäs. KUn olin teini-iässä, nuorempi veljeni jäi käytännössä ilman äitiä kun isämme menehtyi. Kiehuin raivosta itsekseni kun hän eräänä päivänä valitti että kuinka hänellä oli kovaa yh:na ja onneksi minä olin jo teini-ikäinen ja pystyin huolehtimaan veljestä. Joo, tosiaan, hän itse juoksi juoppolallin luona yökylässä asti. Ei mitkään kivat muistot jäänyt teini-iästä. Lopulta veljeni onneksi otettin huostaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun sympatiani ovat ap:n puolella. Minä ainakin itse toivon voivani eräänä päivänä olla mummo, joka jaksaa ja pystyy hoitamaan lapsenlapsiaan.

 

Lapseni ovat perhettäni ja olen sitoutunut auttamaan ja tukemaan heitä läpi elämän. Myös silloin, kun he ovat jo aikuisia ja perheellisiä. Mielestäni tähän ei tarvitse liittyä mitään negatiivista kuten hyväksikäyttöä tai isovanhempien orjuuttamista. Vaan ihan normaalia avun tarjoamista perheen kesken. Sitä, että vedetään yhtä köyttä. Se, että on velvollinen tekemään jotain, ei aina ole kirosana.

 

 

 

Niin minunkin sympatiani ovat aloitajan puolella. Siksi, että hänellä on äiti, joka ei auta. Vai mitä oikein kuvittelit kaikkien sanovan aloittajalle tässä ketjussa?

Vaadi äidiltäsi vain, sitäkö sä halusit aloittajalle sanoa?

 

Ei, mitäpä ap voisi vaatia äidiltään, joka ei tahdo auttaa? Kommentoin sitä keskustelua, jossa ärhäkästi toistellaan, että meidän on yksin hoidettava lapsemme eikä odottaa apua muilta. Itse toivon, että omien lasteni ei tarvitsisi ajatella noin. Vaan että lapset syntyvät ns. yhteiseen syliin, jossa päävastuu on luonnollisesti vanhemmilla, mutta auttavia käsiä löytyy myös muualta. 

Ei yhdessäkään kommentissa ole sanottu noin kun sinä sanoit. Että on hoidettava lapsi yksin. Nyt vähän valoja päälle! Vaan että ei voi vaatia ketään hoitamaan. Pitää siis etsiä vapaaehtoinen taho, joko maksusta tai muuten.

Voi hyvä isä sentään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun sympatiani ovat ap:n puolella. Minä ainakin itse toivon voivani eräänä päivänä olla mummo, joka jaksaa ja pystyy hoitamaan lapsenlapsiaan.

 

Lapseni ovat perhettäni ja olen sitoutunut auttamaan ja tukemaan heitä läpi elämän. Myös silloin, kun he ovat jo aikuisia ja perheellisiä. Mielestäni tähän ei tarvitse liittyä mitään negatiivista kuten hyväksikäyttöä tai isovanhempien orjuuttamista. Vaan ihan normaalia avun tarjoamista perheen kesken. Sitä, että vedetään yhtä köyttä. Se, että on velvollinen tekemään jotain, ei aina ole kirosana.

 

 

 

Niin minunkin sympatiani ovat aloitajan puolella. Siksi, että hänellä on äiti, joka ei auta. Vai mitä oikein kuvittelit kaikkien sanovan aloittajalle tässä ketjussa?

Vaadi äidiltäsi vain, sitäkö sä halusit aloittajalle sanoa?

 

Ei, mitäpä ap voisi vaatia äidiltään, joka ei tahdo auttaa? Kommentoin sitä keskustelua, jossa ärhäkästi toistellaan, että meidän on yksin hoidettava lapsemme eikä odottaa apua muilta. Itse toivon, että omien lasteni ei tarvitsisi ajatella noin. Vaan että lapset syntyvät ns. yhteiseen syliin, jossa päävastuu on luonnollisesti vanhemmilla, mutta auttavia käsiä löytyy myös muualta. 

Ei yhdessäkään kommentissa ole sanottu noin kun sinä sanoit. Että on hoidettava lapsi yksin. Nyt vähän valoja päälle! Vaan että ei voi vaatia ketään hoitamaan. Pitää siis etsiä vapaaehtoinen taho, joko maksusta tai muuten.

Voi hyvä isä sentään.

No kyllähän sellaista tuohtumusta on selvästi ilmassa siitä, että ap toivoo äidiltään hoitoapua. Että miten kehtaakin, kun on vapaaehtoisesti lapsen tehnyt. Ihan kuin pyytäisi kuuta taivaalta tai munuaista. Ja kyse on kuitenkin oman lapsen ja lapsenlapsen auttamisesta.

No tottakai pyydät äidiltäsi apua. Aina kun tarvitset! Sellaista se vanhemmuus on, ollaan tukea ja turvana vielä aikuisellekin. Minä aikakin haluan olla ja minulla on 3 lasta.

Ihanaa saada hoitaa pientä lasta ja olla mummu! En tosin ole vielä siinä vaiheessa, mutta toivottavasti äitisi arvostaa. Ellei, etsi paikkakunnaltasi varamummu ja alkakaa viettää hänen kanssa aikaa. Sellaisia löytyy eri yhdistyksiltä ja voit saada tukea arkeesi.