Jatkuva punastelu ja jännittäminen
Mikä siinä voi olla, että aikuinen ihminen punastelee koko ajan ihan kaikissa tilanteissa? Olen 27-vuotias nainen ja aina ollut vähän ujo, mutta nyt tämä lähtee ihan käsistä. En pysty olemaan missään tilanteissa punastelematta ja jännittämättä, edes ystävien kanssa kahvilla istuessa! Myös kaupan kassalla maksaessa alan usein punastella. Ja tätä tapahtuu ilman mitään syytä, siis aivan tyhjästä ja ihan missä tahansa tilanteessa. Ryhmätöiden tekeminen ja töissä vakuuttavana esiintyminen on hankalaa. Minulla on aina ollut taipumusta punastella helposti, mutta ongelma on ollut melko aaltoileva. Siis välillä ei ole näkynyt ollenkaan missään tilanteissa ja välillä taas enemmän. Nyt on kuitenkin riistäytynyt ihan käsistä. Luulen, että kova stressi ja alakulo vaikuttavat tähän jonkun verran.
Minulla on Propral-resepti, mutta en koe saavani oikeastaan mitään hyötyä niistä. Rauhoittavaa lääkettä löytyy myös, mutta ovat lähinnä vaan erikoistilanteissa käytettäväksi. Tosin täytyy myöntää, että nykyään olen turvautunut niihin yhä useammin normaaleinakin työ- ja opiskelupäivinä, koska pelkään omia jännitysreaktioitani niin paljon enkä pysty olemaan rennosti. SSRI-lääkkeita kokeilin aiemmin n. puolen vuoden ajan ja auttoivat näihin oireisiin jonkun verran, mutta sivuoireena tuli sitten mm. seksuaalisia ongelmia ja muuta mukavaa. Ovatko nuo SSRI-lääkkeet ainoa vaihtoehto tällaiseen? olen melko lääkevastainen enkä mielelläni syö lääkkeitä jollei ole aivan pakko, mutta tuntuu että tämä ongelma rajoittaa jo elämää ihan liikaa.
Kommentit (28)
Minulla auttaa 20 mg propralia. Käyn lisäksi psykoterapiassa. Sen koen auttavan. Tavoitteena on päästä lääkkeistä eroon.
Mulla oli alle 20veenä toi sama ongelma. Ja kaikki huomautti että kattokaa toi on punainen kun paloauto. Vielä välillä punastun ja saan kommenttia.. mutta pääsin siitä pahimmasta ihmeen kaupalla eroon yrittämällä mahdollisimman paljon rentoutua ennen jännittävää tilannetta. Heitin jonkun vitsin niin nauraminen helpotti sitä oloa.. enkä tosiaan yhdessä vaiheessa pystyny puhumaan tuttavien kanssa, koska punastuin ja tärisin niin paljon ettei sanaa tullut suusta. Mutta jotenkin pystyn itse joissain tilanteissa säätelemään sitä kuumotusta kasvoissa. Hengitän syvään ja rauhoittelen itseäni oman mielen sisällä. Tsemppiä. Toivottavasti sua auttaisi jotenkin. Itse en ole koskaan lääkkeitä syönyt niin en tiedä niistä.
Meikkaa sen verran että pahin punoitus peittyy. Eihän se sitä ahdistavaa tunnetta vie pois mutta minä ainakin olen saanut itsevarmuutta ja päässyt pahimman jännityksen yli. Myös jännityksestä kertominen avoimesti on auttanut.
Kyllä meitä jännittäviä ja punastelijoita on muitakin kuin itse, onneksi kukaan ei ole ainoa, vaikka siltä se voi tuntuakin.
Lääkkeettömiä keinoja, joista itse olen saanut jonkin verran apua ovat muun elämän stressittömämmäksi tekeminen, punastelun hyväksyminen ja sen punastumistilanteen toteamisen vaarattomaksi. Eli ettei punastuminen ole maailmanloppu, vaikka se tulee aina huonossa kohdassa ja harmittaa. Ja pahimmissa vaiheissa turvaa toi esim. vesilasillisen juominen tms. sijaistoiminta, joka auttaa hengittämään syvään ja siirtämään punastumisen pahinta kohtaa. Jalkojen asettaminen tiiviisti lattiaan tms maadoittaminen voi myös tuoda apua.
Tsemppiä kaikille tämän hankalan asian kanssa painiville! Ja ne, jotka toisten punastelusta huomauttelevat, ovat todella ajattelemattomia ja suorastaan typeriä.
Joo mulla ihan sama vaiva. Tuntuu pahentuneen vuoden aikana. Todella veemäinen ja itsetuntoa latistava vaiva... Joskus kuulin että näistä ongelmista kärsiville olis jotain vertaistukiryhmiä. Musta ainakin ois kiva vaihtaa ajatuksia jonkun kanssa, joka ymmärtää ja jonka kanssa ei tarvitse jännittää punastumistaan saati pelätä kuulevansa huomauttelua asiasta.. Olisko täällä muita jotka kaipais vertaistukea? Sähköpostitse esim ainakin aluksi tai jotain..
N26
Kommenttini saattaa loukata ja olen siitä pahoillani. Rohkenen silti muistuttaa, että kukaan yksittäinen ihminen ei ole maailman napa. Miksi siis pitäisi niin kovasti jännittää?
Muut ihmiset eivät oikeasti välitä jännittääkö joku vai ei. Tai ainakaan heidän ajatuksensa eivät pyöri sen ympärillä, onko joku jännittäjä. Useimmilla on tärkeämpää mietittävää.
Vaikka joku huomauttaisikin punastelusta tai jostain niin tuskin he sitä vatvovat päivästä toiseen kuten jännittäjä itse. Toisaalta jännittäjä voisi sivaltaa takaisin jollain vastaavalla typerällä kommentilla.
T. Eräs jännityksensä kanssa toimeentuleva
Mä olen käyttänyt Joe Blascon sitä punaisuuden peittävää sekä tavallista meikkivoidetta vuosia. Ei peittänyt paloautoa.
Nostelenpa tätä taas vähän. Ei ole kyllä varaa mihinkään kalliisiin operaatioihin tällä hetkellä :/ Ap