Pitäisikö yliopisto ja amk yhdistää niillä osin, joissa opetusta on nyt samoilla aloilla?
Esim. kauppatiede ja tekniikka. Kaikki suorittaisivat ensin tradenomin tai insinöörin amk-tutkinnon. Tämän jälkeen voisi halukkaat hakea yliopistoon ktm- tai di-maisterikoulutukseen.
Kommentit (22)
En usko, että toimisi. On kokemusta sekä yliopisto- että amk-opinnoista ja olen huomannut, että katsontatapa on tyystin eri. Sh-opiskelijana musta olis kuitenkin kiva päästä seuraamaan lääkiksen luentoja, koska meiltä on poistettu paljon lääketieteellistä opetusta säästösyistä ja nyt joudumme opiskelemaan itsenäisesti.
Ei pitäisi. Olen opiskellut molemmissa (osittain samoja opintojakin) ja aika eri tasoista ja eri painotuksilla opinnot ovat. Myös vaatimustasossa on suuret erot, vaikka virallisesti opintopistemäärät ovat samat: Joko yliopistojen vaatimustasoa pitäisi tiputtaa selvästi tai sitten AMK:n vaatimustaso kiristyisi. En ole vakuuttunut, että tämä olisi tarkoituksenmukaista kumpaankaan suuntaan. Kustannussyistä tässä kävisi vielä todennäköisesti niin, että kaikkien vaatimustasoa pudotettaisiin, joka olisi huolestuttavaa maan osaamistason kannalta.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että toimisi. On kokemusta sekä yliopisto- että amk-opinnoista ja olen huomannut, että katsontatapa on tyystin eri. Sh-opiskelijana musta olis kuitenkin kiva päästä seuraamaan lääkiksen luentoja, koska meiltä on poistettu paljon lääketieteellistä opetusta säästösyistä ja nyt joudumme opiskelemaan itsenäisesti.
SH ja lääkäri ovat alusta alkaen eri ammatteja. Mutta Insinöörit ja DI:t sekä tradenomit ja KTM:t tekevät varsinkin uran alkupuolella ihan samoja töitä.
Ei pitäisi yhdistää mutta se voitaisiin tehdä että kaikki halukkaat pääsisivät yliopistoon ilman pääsykokeita ja sitten jatkossa karsiutuisivat pois ne jotka eivät menesty opinnoissa. Näinhän on kaikkialla muualla.
Joo ei pitäisi. Etenkin tekniikan puolella tulos olisi katastrofaalinen, sillä AMK-insinööreistä löytyy niitä kutosen keskiarvolla lukion läpi lasketelleita ilman mafyke-osaamista ja jopa kokonaan amistaustalla olevia ihmisiä. Laitapa ne samoille luennoille ja harkkaryhmiin kuin ne tyypit, jotka kirjoittivat kuuden ällän paperit luonnontieteitä painottaen ja vastaanottivat niitä tonnin stipendejä pitkän matikan täysistä pisteistä ylppäreissä. Joko opinnot ovat toisille aivan liian vaikeita tai toisille naurettavan helppoja - ei palvele ketään, kuten varmaan osaat itsekin ajatella. Parhaat kyvyt valuvat ulkomaille ja toisaalta ammattikoulupohjalla olevat asentajat ynnä muut eivät enää edes harkitse korkeampaa koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi yhdistää mutta se voitaisiin tehdä että kaikki halukkaat pääsisivät yliopistoon ilman pääsykokeita ja sitten jatkossa karsiutuisivat pois ne jotka eivät menesty opinnoissa. Näinhän on kaikkialla muualla.
Ensimmäiset vuodet pelkkiä massaluentoja ja hirveä stressi. Aiheuttaisi muutoksia myös opintotukiin, koska opinnoissahan perusteena on tutkintoon johtava opiskelu. Mitäs kun tulisitkin potkaistuksi pois vuoden jälkeen yliopistosta, annettaisiinko tukea edes huonosti pärjänneille alunperinkään vai perittäisiinkö annetut tuet pois?
Kuulostaa hankalalta systeemiltä.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän on kaikkialla muualla.
No ei todellakaan ole kaikkialla muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että toimisi. On kokemusta sekä yliopisto- että amk-opinnoista ja olen huomannut, että katsontatapa on tyystin eri. Sh-opiskelijana musta olis kuitenkin kiva päästä seuraamaan lääkiksen luentoja, koska meiltä on poistettu paljon lääketieteellistä opetusta säästösyistä ja nyt joudumme opiskelemaan itsenäisesti.
SH ja lääkäri ovat alusta alkaen eri ammatteja. Mutta Insinöörit ja DI:t sekä tradenomit ja KTM:t tekevät varsinkin uran alkupuolella ihan samoja töitä.
Tiedän tämän! En ole väittänyt, että näin on, mutta sh-opintoihin kuuluu hyvin pieniä määriä lääketieteen opintoja, jotta ymmärretään paremmin, mitä hoidetaan ja miksi. Sanoin vain, että kun koulu ei säästösyistä kustanna meille enää pätevää luennoitsijaa niin olisi kiva kuitenkin käydä aihealueen luennoilla.
Ja jos viittaa yleisesti: niin en tietenkään ole lääketiedettä yliopistossa opiskellut, vaan tyystin toista alaa ja mun mielestä amk on hyvin suurpiirteinen ja ei orientoitunut tieteeseen vaan käytäntöön, joten en oikein usko, että millään alalla yhdistäminen toimisi.
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi yhdistää mutta se voitaisiin tehdä että kaikki halukkaat pääsisivät yliopistoon ilman pääsykokeita ja sitten jatkossa karsiutuisivat pois ne jotka eivät menesty opinnoissa. Näinhän on kaikkialla muualla.
Mutta mutta. Kun meillä opiskelu on maksutonta, opintotukea plus muuta saa ja valtion takaama opintolainakin on olemassa, millä resursseilla tätä ensimmäistä ja toista karsintavuotta järjestettäisiin ja miten kävisi niille karsiutuneille, joilla on vuoden tai parin tuet käytetty ja lainaakin pitäisi ruveta maksamaan takaisin opintojen loputtua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän on kaikkialla muualla.
No ei todellakaan ole kaikkialla muualla.
Äläs nyt, kyllä MIT ja Harvard ottavat avosyliin vastaan kaikki halukkaat. :)
Ei todellakaan. Älyn häväistys, jos jotain amk-poppoota tulisi yliopiston tiloihin. Sitä paitsi amk-inssi on usein matemaattisesti ihan peruna, sen takia tossa on siltaopinnot, jos haluaa amk:n jälkeen kunnon oppilaitokseen jatkamaan
Vierailija kirjoitti:
Esim. kauppatiede ja tekniikka. Kaikki suorittaisivat ensin tradenomin tai insinöörin amk-tutkinnon. Tämän jälkeen voisi halukkaat hakea yliopistoon ktm- tai di-maisterikoulutukseen.
Tämähän on jo mahdollista, miksi tehdä siitä pakko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että toimisi. On kokemusta sekä yliopisto- että amk-opinnoista ja olen huomannut, että katsontatapa on tyystin eri. Sh-opiskelijana musta olis kuitenkin kiva päästä seuraamaan lääkiksen luentoja, koska meiltä on poistettu paljon lääketieteellistä opetusta säästösyistä ja nyt joudumme opiskelemaan itsenäisesti.
SH ja lääkäri ovat alusta alkaen eri ammatteja. Mutta Insinöörit ja DI:t sekä tradenomit ja KTM:t tekevät varsinkin uran alkupuolella ihan samoja töitä.
Tiedän tämän! En ole väittänyt, että näin on, mutta sh-opintoihin kuuluu hyvin pieniä määriä lääketieteen opintoja, jotta ymmärretään paremmin, mitä hoidetaan ja miksi. Sanoin vain, että kun koulu ei säästösyistä kustanna meille enää pätevää luennoitsijaa niin olisi kiva kuitenkin käydä aihealueen luennoilla.
Ja jos viittaa yleisesti: niin en tietenkään ole lääketiedettä yliopistossa opiskellut, vaan tyystin toista alaa ja mun mielestä amk on hyvin suurpiirteinen ja ei orientoitunut tieteeseen vaan käytäntöön, joten en oikein usko, että millään alalla yhdistäminen toimisi.
Tietenkin amk on aivan erilainen kuin yliopisto. Sairaanhoitajan koulutuksessa 3,5 vuodessa opetetaan hirveä määrä asioita, ja paljon jää opettamatta tai Ypinnallisemmalle käymiselle, koska kaikkea ei ehdi. Sairaanhoitajat sijoittuvat niin miljoonaan erilaiseen paikkaan, että tarkka läpikäyminen ei olisi mielekästä.
Käytäntöön suuntaaminen on monessa mielessä erinomaista. Se tarkoitti esim. meillä sitä, että teimme koulutehtäviä- ja projekteja yhdessä yritysten ja sairaaloiden kanssa. Opinnäytetyö tehtiin täysin työelämän tilaustyönä.
Kaikki opettajamme olivat tohtoreita, maisterit eivät pääse sairaanhoitajia kuin harvinaisissa tapauksissa opettamaan. Suomessa koulutetaan terveystieteiden maistereita pääaineena hoitotyö viidessä yliopistossa. Sinne pääsyvaatimuksena on hoitoalan amk-tutkinto, joka kattaa 95 % kandin opinnoista ja näin opiskelijat siirtyvät maisterivaiheeseen. Opetus ammattikorkeassa oli laadukasta, ja monet opettajat olivat opettaneet hoitotiedettä yliopistossa. Itse en pysty tekemään suurta eroa amk- ja yliopisto-opetuksen välille. Yliopistossa meillä on suuria massaluentoja, joista läpipäästäkseen ei tarvitse kummoista osata. Tietenkin paremmat arvosanat vaativat molemmissa opinahjoissa työtä. (Opiskelen siis muuta alaa kuin hoitotiedettä yliopistossa.)
Ei ehkä varsinaisesti yhdistää mutta avata niiden välistä yhteistyötä niin, että opiskelijalla olisi enemmän vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia syventää opintoja. Itse olen opiskellut sosiaalityötä samaa alaa molemmissa ja ovat olleet yhtä tärkeitä mutta keskenään hyvin erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän on kaikkialla muualla.
No ei todellakaan ole kaikkialla muualla.
Kerro missä ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että toimisi. On kokemusta sekä yliopisto- että amk-opinnoista ja olen huomannut, että katsontatapa on tyystin eri. Sh-opiskelijana musta olis kuitenkin kiva päästä seuraamaan lääkiksen luentoja, koska meiltä on poistettu paljon lääketieteellistä opetusta säästösyistä ja nyt joudumme opiskelemaan itsenäisesti.
SH ja lääkäri ovat alusta alkaen eri ammatteja. Mutta Insinöörit ja DI:t sekä tradenomit ja KTM:t tekevät varsinkin uran alkupuolella ihan samoja töitä.
Tiedän tämän! En ole väittänyt, että näin on, mutta sh-opintoihin kuuluu hyvin pieniä määriä lääketieteen opintoja, jotta ymmärretään paremmin, mitä hoidetaan ja miksi. Sanoin vain, että kun koulu ei säästösyistä kustanna meille enää pätevää luennoitsijaa niin olisi kiva kuitenkin käydä aihealueen luennoilla.
Ja jos viittaa yleisesti: niin en tietenkään ole lääketiedettä yliopistossa opiskellut, vaan tyystin toista alaa ja mun mielestä amk on hyvin suurpiirteinen ja ei orientoitunut tieteeseen vaan käytäntöön, joten en oikein usko, että millään alalla yhdistäminen toimisi.
Tietenkin amk on aivan erilainen kuin yliopisto. Sairaanhoitajan koulutuksessa 3,5 vuodessa opetetaan hirveä määrä asioita, ja paljon jää opettamatta tai Ypinnallisemmalle käymiselle, koska kaikkea ei ehdi. Sairaanhoitajat sijoittuvat niin miljoonaan erilaiseen paikkaan, että tarkka läpikäyminen ei olisi mielekästä.
Käytäntöön suuntaaminen on monessa mielessä erinomaista. Se tarkoitti esim. meillä sitä, että teimme koulutehtäviä- ja projekteja yhdessä yritysten ja sairaaloiden kanssa. Opinnäytetyö tehtiin täysin työelämän tilaustyönä.
Kaikki opettajamme olivat tohtoreita, maisterit eivät pääse sairaanhoitajia kuin harvinaisissa tapauksissa opettamaan. Suomessa koulutetaan terveystieteiden maistereita pääaineena hoitotyö viidessä yliopistossa. Sinne pääsyvaatimuksena on hoitoalan amk-tutkinto, joka kattaa 95 % kandin opinnoista ja näin opiskelijat siirtyvät maisterivaiheeseen. Opetus ammattikorkeassa oli laadukasta, ja monet opettajat olivat opettaneet hoitotiedettä yliopistossa. Itse en pysty tekemään suurta eroa amk- ja yliopisto-opetuksen välille. Yliopistossa meillä on suuria massaluentoja, joista läpipäästäkseen ei tarvitse kummoista osata. Tietenkin paremmat arvosanat vaativat molemmissa opinahjoissa työtä. (Opiskelen siis muuta alaa kuin hoitotiedettä yliopistossa.)
Meillä on ihan täysin eri kokemukset en voisi ikimaailmassa sanoa, että opetus AMK:ssa on laadukasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että toimisi. On kokemusta sekä yliopisto- että amk-opinnoista ja olen huomannut, että katsontatapa on tyystin eri. Sh-opiskelijana musta olis kuitenkin kiva päästä seuraamaan lääkiksen luentoja, koska meiltä on poistettu paljon lääketieteellistä opetusta säästösyistä ja nyt joudumme opiskelemaan itsenäisesti.
SH ja lääkäri ovat alusta alkaen eri ammatteja. Mutta Insinöörit ja DI:t sekä tradenomit ja KTM:t tekevät varsinkin uran alkupuolella ihan samoja töitä.
Tiedän tämän! En ole väittänyt, että näin on, mutta sh-opintoihin kuuluu hyvin pieniä määriä lääketieteen opintoja, jotta ymmärretään paremmin, mitä hoidetaan ja miksi. Sanoin vain, että kun koulu ei säästösyistä kustanna meille enää pätevää luennoitsijaa niin olisi kiva kuitenkin käydä aihealueen luennoilla.
Ja jos viittaa yleisesti: niin en tietenkään ole lääketiedettä yliopistossa opiskellut, vaan tyystin toista alaa ja mun mielestä amk on hyvin suurpiirteinen ja ei orientoitunut tieteeseen vaan käytäntöön, joten en oikein usko, että millään alalla yhdistäminen toimisi.
Tietenkin amk on aivan erilainen kuin yliopisto. Sairaanhoitajan koulutuksessa 3,5 vuodessa opetetaan hirveä määrä asioita, ja paljon jää opettamatta tai Ypinnallisemmalle käymiselle, koska kaikkea ei ehdi. Sairaanhoitajat sijoittuvat niin miljoonaan erilaiseen paikkaan, että tarkka läpikäyminen ei olisi mielekästä.
Käytäntöön suuntaaminen on monessa mielessä erinomaista. Se tarkoitti esim. meillä sitä, että teimme koulutehtäviä- ja projekteja yhdessä yritysten ja sairaaloiden kanssa. Opinnäytetyö tehtiin täysin työelämän tilaustyönä.
Kaikki opettajamme olivat tohtoreita, maisterit eivät pääse sairaanhoitajia kuin harvinaisissa tapauksissa opettamaan. Suomessa koulutetaan terveystieteiden maistereita pääaineena hoitotyö viidessä yliopistossa. Sinne pääsyvaatimuksena on hoitoalan amk-tutkinto, joka kattaa 95 % kandin opinnoista ja näin opiskelijat siirtyvät maisterivaiheeseen. Opetus ammattikorkeassa oli laadukasta, ja monet opettajat olivat opettaneet hoitotiedettä yliopistossa. Itse en pysty tekemään suurta eroa amk- ja yliopisto-opetuksen välille. Yliopistossa meillä on suuria massaluentoja, joista läpipäästäkseen ei tarvitse kummoista osata. Tietenkin paremmat arvosanat vaativat molemmissa opinahjoissa työtä. (Opiskelen siis muuta alaa kuin hoitotiedettä yliopistossa.)
Meillä on ihan täysin eri kokemukset en voisi ikimaailmassa sanoa, että opetus AMK:ssa on laadukasta.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on suuria eroja. Esim. Lapin yliopiston ja Vaasan yliopiston opetusta tuskin voi verrata Helsingin yliopistoon ja Aaltoon, joissa alan huippuosaajat opettavat. Samoi jossain pienemmän paikkakunnan amk:ssa ei ole samanlaisia resursseja kuin suuremmissa kaupungeissa, eikä se ole vetovoimainen. Pääosin uskaltaisin kuitenkin väittää, että hoitotieteen opetus ammattikorkeakouluissa on laadukasta, koska se perustuu EU- ja ETA-maissa laadittuihin sairaanhoitaja-tutkinnon standardeihin. Kai tiesit, että sairaanhoitajan tutkinto on näillä alueilla prikuulleen sama? Monen EU-maan yliopistoissa opetetaan samaa sairaanhoitajan tutkintoa kuin meillä amk:ssa. Sairaanhoidon opettajat ovat korkeasti koulutettuja (tohtoreita tai vähintään lisensiaatteja), joten heillä on kyllä kyky korkealaatuiseen opetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi yhdistää mutta se voitaisiin tehdä että kaikki halukkaat pääsisivät yliopistoon ilman pääsykokeita ja sitten jatkossa karsiutuisivat pois ne jotka eivät menesty opinnoissa. Näinhän on kaikkialla muualla.
Saattaa olla vähän vaikeaa järjestää sitä opetusta, kun lääkiksen vuosikurssilla on 1600 henkeä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että toimisi. On kokemusta sekä yliopisto- että amk-opinnoista ja olen huomannut, että katsontatapa on tyystin eri. Sh-opiskelijana musta olis kuitenkin kiva päästä seuraamaan lääkiksen luentoja, koska meiltä on poistettu paljon lääketieteellistä opetusta säästösyistä ja nyt joudumme opiskelemaan itsenäisesti.
SH ja lääkäri ovat alusta alkaen eri ammatteja. Mutta Insinöörit ja DI:t sekä tradenomit ja KTM:t tekevät varsinkin uran alkupuolella ihan samoja töitä.
Tiedän tämän! En ole väittänyt, että näin on, mutta sh-opintoihin kuuluu hyvin pieniä määriä lääketieteen opintoja, jotta ymmärretään paremmin, mitä hoidetaan ja miksi. Sanoin vain, että kun koulu ei säästösyistä kustanna meille enää pätevää luennoitsijaa niin olisi kiva kuitenkin käydä aihealueen luennoilla.
Ja jos viittaa yleisesti: niin en tietenkään ole lääketiedettä yliopistossa opiskellut, vaan tyystin toista alaa ja mun mielestä amk on hyvin suurpiirteinen ja ei orientoitunut tieteeseen vaan käytäntöön, joten en oikein usko, että millään alalla yhdistäminen toimisi.
Tietenkin amk on aivan erilainen kuin yliopisto. Sairaanhoitajan koulutuksessa 3,5 vuodessa opetetaan hirveä määrä asioita, ja paljon jää opettamatta tai Ypinnallisemmalle käymiselle, koska kaikkea ei ehdi. Sairaanhoitajat sijoittuvat niin miljoonaan erilaiseen paikkaan, että tarkka läpikäyminen ei olisi mielekästä.
Käytäntöön suuntaaminen on monessa mielessä erinomaista. Se tarkoitti esim. meillä sitä, että teimme koulutehtäviä- ja projekteja yhdessä yritysten ja sairaaloiden kanssa. Opinnäytetyö tehtiin täysin työelämän tilaustyönä.
Kaikki opettajamme olivat tohtoreita, maisterit eivät pääse sairaanhoitajia kuin harvinaisissa tapauksissa opettamaan. Suomessa koulutetaan terveystieteiden maistereita pääaineena hoitotyö viidessä yliopistossa. Sinne pääsyvaatimuksena on hoitoalan amk-tutkinto, joka kattaa 95 % kandin opinnoista ja näin opiskelijat siirtyvät maisterivaiheeseen. Opetus ammattikorkeassa oli laadukasta, ja monet opettajat olivat opettaneet hoitotiedettä yliopistossa. Itse en pysty tekemään suurta eroa amk- ja yliopisto-opetuksen välille. Yliopistossa meillä on suuria massaluentoja, joista läpipäästäkseen ei tarvitse kummoista osata. Tietenkin paremmat arvosanat vaativat molemmissa opinahjoissa työtä. (Opiskelen siis muuta alaa kuin hoitotiedettä yliopistossa.)
Meillä on ihan täysin eri kokemukset en voisi ikimaailmassa sanoa, että opetus AMK:ssa on laadukasta.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on suuria eroja. Esim. Lapin yliopiston ja Vaasan yliopiston opetusta tuskin voi verrata Helsingin yliopistoon ja Aaltoon, joissa alan huippuosaajat opettavat. Samoi jossain pienemmän paikkakunnan amk:ssa ei ole samanlaisia resursseja kuin suuremmissa kaupungeissa, eikä se ole vetovoimainen. Pääosin uskaltaisin kuitenkin väittää, että hoitotieteen opetus ammattikorkeakouluissa on laadukasta, koska se perustuu EU- ja ETA-maissa laadittuihin sairaanhoitaja-tutkinnon standardeihin. Kai tiesit, että sairaanhoitajan tutkinto on näillä alueilla prikuulleen sama? Monen EU-maan yliopistoissa opetetaan samaa sairaanhoitajan tutkintoa kuin meillä amk:ssa. Sairaanhoidon opettajat ovat korkeasti koulutettuja (tohtoreita tai vähintään lisensiaatteja), joten heillä on kyllä kyky korkealaatuiseen opetukseen.
Amk:ssa lehtoreilla tulee lisäksi olla opettajan pedagogiset opinnot. Yliopistossa taas kukaan ei ole opettaja, vaan tutkija. Tämä tekee tietenkin jonkinlaista eroa, ja näkyy mielestäni myös yliopistossa siinä, että monet eivät osaa opettaa ja koko luento on vanhanaikaista "luennointia" eikä uuden oppimistyylin mukaista vuorovaikutteista opeusta.
Siis ekonomin koulutukseen lisättäisiin pohjaksi kauppaopiston merkonomikoulutus? Ja lääkäreiden olisi ensin käytävä sairaanhoitajiksi? Ja dippainssin pitäisi käydä alle se koulu, jossa ei oikeasti tarvitse osata laskea?