Olen pettynyt lähihoitaja koulutukseen
Vaihdoin siis alaa puolitoista vuotta sitten. Opiskelen aikuispuolella näyttötutkintoa. Ryhmässäni keski-ikä on n.38 vuotta. Monella on takana korkeakoulututkinto ja ura muilla aloilla. Opetuksen taso on ihan naurettavaa aliarvioimista ja suurilta osin itseselvyyksien toistoa. Hoitotyön tunnit ja harjoittelut ovat ainoita kokonaisuuksia joissa olen oikeasti oppinut jotain uutta. Asioita käsitellään hyvin pinnallisesti ja kaikki analyyttinen ja tieteellinen näkökulma sekä asioiden syvällisempi pohdinta puuttuu. Psykologiaa raapaistaan hyvin yleisluontoisesti. Opettajilla on usein sairaanhoitajan, fysioterapeutin tai sosiaalityöntekijän koulutus. Olenko väärällä alalla kun koen koulutuksen yksinkertaistavana rimanalituksena.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Haloo... Valoja päälle nyt. Lähihoitaja on toisen asteen koulutus. Sen kuuluukin olla palikka. Eihän ne peruskoulun seiskan papereilla päättäneet muuten sitä läpäise eikä siihen työnkuvaan muutenkaan mikään järjenjättiläinen tarvitse olla. Kunhan osaa perseitä pestä ja laksuja vaihtaa.
Mikä tuo "laksu" on?
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulututkinto löytyy, mutta et osaa yhdyssanoja ("lähihoitajakoulutus" heti otsikossa pieleen) etkä pilkuttaa lauseitasi (pilkku tulee vaikkapa ennen "joka, että, jonka" -lauseita). Lähäri taitaa olla sulle just ihan passeli urahaave.
Eihän ap ole missään kohtaa kirjoittanut, että hänellä itsellään olisi korkeakoulututkinto!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo... Valoja päälle nyt. Lähihoitaja on toisen asteen koulutus. Sen kuuluukin olla palikka. Eihän ne peruskoulun seiskan papereilla päättäneet muuten sitä läpäise eikä siihen työnkuvaan muutenkaan mikään järjenjättiläinen tarvitse olla. Kunhan osaa perseitä pestä ja laksuja vaihtaa.
Voi kuules kun itse asiassa aika harvassa työpaikassa työhön kuuluu perseiden pesu. Missään työpaikassa ei kuulu pelkästään se työnkuvaan. Sinulle ei näytä olevan lähihoitajan työstä mitään käsitystä. Minulle hyvin arvosanoin ylioppilaaksi valmistuneelle ja kaksi ammattia jo hankkineelle lähihoitajakoulutus oli vaativa. Se vei kaiken ajan, kaiket päivät, illat ja viikonloput. Se ei ollut palikka. Jossain toisessa oppilaitoksessa olisi luultavasti päässyt helpommallakin, mutta meillä vaadittiin paljon.
Onhan se apukoulukin joillekin vaativa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo... Valoja päälle nyt. Lähihoitaja on toisen asteen koulutus. Sen kuuluukin olla palikka. Eihän ne peruskoulun seiskan papereilla päättäneet muuten sitä läpäise eikä siihen työnkuvaan muutenkaan mikään järjenjättiläinen tarvitse olla. Kunhan osaa perseitä pestä ja laksuja vaihtaa.
Mikä tuo "laksu" on?
Lakana. Se ryhmätehtävä oli täysin simppeli, samoin oli psykologiset testit, haastattelu ja meillä vielä palikkatesti. Läpäisin kirkkaasti ja todettiin hyvin soveltuvaksi alalle. Noh, en sitten ollutkaan. En kyennyt katselemaan sitä pelleilyä ja "opiskelemaan" itsestäänselvyyksiä. Kaikki tentit suoritin vähintään 4 arvosanalla vastaten korkeintasn 30 minuuttia. Yleensä kahden virkkeen vastauksia. Suoritin tutkinnon ja siirryin suoraan tekniikkaan.
Terveisin ylläoleva kirjoittaja sh(amk) sekä DI
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nyt vuoden opiskellut lähihoitajaksi ja todennut että ei hoitotyö ehkä sittenkään ole se juttu vaikka niin ajattelin. Lapset ei kiinnosta, mutta vielä vähemmän vanhukset. Siis ihania ihmisiähän vanhukset ovat, mutta ei niiden hoito kyllä ollut oma juttu ollenkaan, kyllä se tuli siinä muutaman viikon harjottelujaksolla selväksi. Olen ajatellut suuntautua suun terveydenhoitoon eli hammashoitajaksi. Eipä sekään kyllä tunnu sellaiselta mitä haluaisin tulla lopun ikää tekemään. Olen miettinyt mihin voisi jatkaa tämän jälkeen, amk, yliopisto..? Hoitotieteitä tietenkin voisi yliopistossa opiskella, sitä ehkä pitänee harkita... Mitä muut lähärit ovat jatko-opiskelleet?
Hoitotiedettä ei voj opiskella lähäripohjalta. Sisäänpääsyvaatimuksena hoitoalan amk-tutkinto, joka korvaa kandidaatin tutkinnon ja opiskelijat siirtyvät suoraan maisterivaiheeseen. Ei sinne pääse minkään muun alan kandikaan.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulututkinto löytyy, mutta et osaa yhdyssanoja ("lähihoitajakoulutus" heti otsikossa pieleen) etkä pilkuttaa lauseitasi (pilkku tulee vaikkapa ennen "joka, että, jonka" -lauseita). Lähäri taitaa olla sulle just ihan passeli urahaave.
Heh, teknis-kaupallisella alalla työskentelevänä humanistina on tähän pakko huomauttaa, että arviolta joka toinen DI ei todellakaan hallitse äidinkielensä oikeinkirjoitusta! Kummasti vaan porskuttavat asiantuntijatyössään, eikä kukaan ole lähihoitajaksi patistamassa :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas mielestäni oli liiankin teoreettista. Oppilaitoksissa on tosiaan suuria eroja jopa samalla paikkakunnalla. Toisen oppilaitoksen näyttösuunnitelmissa oli lauseella selvitetty mitä aikovat tehdä. Meillä piti olla laaja sepustus joka kohtaan teorioineen. Koin opiskelun raskaaksi juuri noiden mielestäni osittain turhien kirjallisten töiden takia. Olisi enemmän saanut panostaa käytäntöön. Olen myös aikuisena lähihoitajaksi opiskellut.
Herää pahvi! Sekoitat nyt teoreettisuuden kyökkipsykologiaan ja korpifilosofointiin. Olen todellakin nähnyt, kun niitä sontanäyttösuunnitelmia täytettiin pitkillä sepustuksilla asiakkaiden voimavarojen löytämisistä ja eettisistä valinnoista yms. liirumlaarumista. Miten ihmiset voivat valehdella toisille ja itselleen noin paljon?
Ihan luotettavista lähteistä se teoria piti etsiä ja siinä piti näkyä mistä tieto on peräisin. Lisäksi lukemattomat esseet ja tutkielmat, joissa piti kaiken olla täsmälleen kohdallaan. Väärä riviväli tai jotain puuttuvaa kirjallisten ohjeiden mukaan ja eikun uusiksi koko homma.
Arrggghhhh! Aivoon sattuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haloo... Valoja päälle nyt. Lähihoitaja on toisen asteen koulutus. Sen kuuluukin olla palikka. Eihän ne peruskoulun seiskan papereilla päättäneet muuten sitä läpäise eikä siihen työnkuvaan muutenkaan mikään järjenjättiläinen tarvitse olla. Kunhan osaa perseitä pestä ja laksuja vaihtaa.
Mikä tuo "laksu" on?
Lakana. Se ryhmätehtävä oli täysin simppeli, samoin oli psykologiset testit, haastattelu ja meillä vielä palikkatesti. Läpäisin kirkkaasti ja todettiin hyvin soveltuvaksi alalle. Noh, en sitten ollutkaan. En kyennyt katselemaan sitä pelleilyä ja "opiskelemaan" itsestäänselvyyksiä. Kaikki tentit suoritin vähintään 4 arvosanalla vastaten korkeintasn 30 minuuttia. Yleensä kahden virkkeen vastauksia. Suoritin tutkinnon ja siirryin suoraan tekniikkaan.
Terveisin ylläoleva kirjoittaja sh(amk) sekä DI
Kiitos! En olisi tiennyt. Luulin, että se on jokin kumma sana katetrille tai vastaavaa.
Toivottavasti olette kritisoineet perusteluineen opetuksen huonosta laadusta ihan päättäville elimille asti. Vastaavanlainen julkinen urputus ei aja asiaa mitenkään eteenpäin, vaan kannustaa yleiseen morkkaukseen alaa ja ihmisiä kohtaan. Jos se olikin tarkoituksesi, eikä alan metodien kehittäminen, osuit oikeaan foorumiin. Toivottavasti olin väärässä ja vilpittömästi haluat kehittää opetusmetodeja, ainakin luulisin, että älyllisesti olisit siihen pätevän oloinen. Jään odottamaan. Paljon onnea matkallasi.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nyt vuoden opiskellut lähihoitajaksi ja todennut että ei hoitotyö ehkä sittenkään ole se juttu vaikka niin ajattelin. Lapset ei kiinnosta, mutta vielä vähemmän vanhukset. Siis ihania ihmisiähän vanhukset ovat, mutta ei niiden hoito kyllä ollut oma juttu ollenkaan, kyllä se tuli siinä muutaman viikon harjottelujaksolla selväksi. Olen ajatellut suuntautua suun terveydenhoitoon eli hammashoitajaksi. Eipä sekään kyllä tunnu sellaiselta mitä haluaisin tulla lopun ikää tekemään. Olen miettinyt mihin voisi jatkaa tämän jälkeen, amk, yliopisto..? Hoitotieteitä tietenkin voisi yliopistossa opiskella, sitä ehkä pitänee harkita... Mitä muut lähärit ovat jatko-opiskelleet?
Hoitotiedettä ei voi hakea opiskelemaan ellei ole suorittanut terveysalan AMK-tutkintoa (sh, th, klö, ft jne.) tai vastaavaa aiempaa opistotasoista tutkintoa. Lähihoitajan tutkinto ei riitä.
T. sh, TtT
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nyt vuoden opiskellut lähihoitajaksi ja todennut että ei hoitotyö ehkä sittenkään ole se juttu vaikka niin ajattelin. Lapset ei kiinnosta, mutta vielä vähemmän vanhukset. Siis ihania ihmisiähän vanhukset ovat, mutta ei niiden hoito kyllä ollut oma juttu ollenkaan, kyllä se tuli siinä muutaman viikon harjottelujaksolla selväksi. Olen ajatellut suuntautua suun terveydenhoitoon eli hammashoitajaksi. Eipä sekään kyllä tunnu sellaiselta mitä haluaisin tulla lopun ikää tekemään. Olen miettinyt mihin voisi jatkaa tämän jälkeen, amk, yliopisto..? Hoitotieteitä tietenkin voisi yliopistossa opiskella, sitä ehkä pitänee harkita... Mitä muut lähärit ovat jatko-opiskelleet?
Hoitotiedettä ei voj opiskella lähäripohjalta. Sisäänpääsyvaatimuksena hoitoalan amk-tutkinto, joka korvaa kandidaatin tutkinnon ja opiskelijat siirtyvät suoraan maisterivaiheeseen. Ei sinne pääse minkään muun alan kandikaan.
Muuten oikein, mutta AMK-tutkinto ei korvaa kandidaatin tutkintoa vaan siitä saa yliopistosta riippuen hyväksiluettua ad. 100 op. Kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180op eli sen suorittamiseen menee yleensä 1-1,5v.
T. sh, TtT
Pakko tulla vielä kommentoimaan että kyllä olen antanut palautetta. Olen kertonut suoraan opettajille tosin hieman diplomaattisemmin sanankääntein, mutta kuitenkin ihan selkeästi ja sain vastauksen että he toteuttavat opetussuunnitelmaa mikä totta onkin. Lisäksi koulutuspäällikölle olen asiasta sähköpostia kirjoittanut plus koulun kyselyihin olen vastannut. Ehkä vika ei sinänsä ole opetuksessa vaan itsessäni. Ala ei ole mua varten ja nyt on tämänkin keskustelun valaisemana varmistunut että aion vielä jatkokouluttautua. Eri asia on vaan että mihin. Ap
Opiskelen lähisukuista alaa ja tässä omat ajatukseni:
Koulussa lässytetään kuin lapselle ja välillä suorastaan vittuillaan sillä tavalla sopivan sulavasti, että siitä ei voi kuitenkaan jäädä helposti kiinni. Useampikin tunti päivästä on samaa monotonista ilmaistyötä, joka ei edistä oppimista juuri mitenkään.
Jotkut opettajat ovat sellaisia, että heille pitää tehdä tiliä jopa hymystä ja selittää mikä se oikein hymyilytti, kun tilin tekeminen tuollaisista asioista on ilmeisesti tarpeellista ettei paljon vanhempi opettaja loukkaannu. Ahdistaa aina helvetisti kun joutuu samaan tilaan tuollaisten ihmisten kanssa.
Toisaalta tässä on jo aika pitkään tarvottu ja tuntuisi häpeälliseltä lopettaa, vaikka muutakin tekemistä ja suunnitelmia olisi. Olen yrittänyt ajatella että työelämässä saa sitten ehkä olla yksin asiakkaiden kanssa ja kannattaisi nyt sen takia jaksaa, vaikka matalapalkkaisessa työssä työn hyöty voi olla plus miinus nolla tasoa johonkin muuhun järjestelyyn verrattuna.
Näiden ja muiden asioiden takia olen ottanut vähän 'saikkua' koulusta eli tämmöisen pienen aikalisän, jotta jaksaisin taas jatkaa ja miettiä itselleni jotain valoa tunnelin päähän.
Sanon nyt kuitenkin pehmennyksenä että varmasti se on oikea paikka toisenlaisille ihmisille ja itsessäkin on ollut vikaa, kun on usein tullut pyrittyä "vääriin" paikkoihin, mutta niin on aina tehty jonkinlaisesta sosiaalisesta paineesta ja tilanteen näyttäessä toivottomalta. On vaikeaa olla yksin ajatusten kanssa ja pitää pakkaa kasassa.
-Mies 29v + 1v-
Tuohan käy testistä, soveltuuko alalle. Siellä meno varmaan jatkuu vain pahempana ja vastaavat "älyköt" toimivat pomottajinasi. Voithan yrittää kahvipöydässä sitten jotain syvällisempää ammatillista keskustelua ;D.
Siinä trollilla taas huutonauruotsikko.
Itse olen miettinyt miten sitä voisi jatkokouluttautua... sosionomia ajatellut mutta monet sanovat ettei kannata, ei kuitenkaan niiin paljoa poikkea lähihoitajasta että kannattaisi 3,5v opiskella..
Itse olen nyt vuoden opiskellut lähäriksi ja ei kyllä tunnu omalta jutulta eikä mikään osaamisala kiinnosta. Ajattelin nyt kuitenkin käydä koulun loppuun ja katsoa jos sitten lähtis vaikka amk, tai jos vaikka ihan yliopistoon pääsisi. Kunhan keksisi mitä sitä sitten kiinnostaisi opiskella kun suoraan sanottuna ei oikeen mikään nappaa.
Kasvun tukeminen jakso oli kyllä niin hohhoijaa kun vaan voi olla. Semmosta itsestäänselvyyttä ja joillakin tunneilla oli leikkimistä ja pelejä: oli se jotenkin huvittavaa kun aikuiset ihmiset leikki pienessä luokkahuoneessa piirileikkejä ja kuka pelkää mustaa miestä. Hoito ja huolenpidon jakso oli myös aika tylsä , ja noh seuraaavaksi sitten se kuntoutuksen tukeminen, tuskin sekään yllättää...
Nykyäänhän lopputodistukseen tulee näkyviin ainoastaan tutkintotilaisuuksien arvosanat, eli yhteensä 5 arvosanaa? Eli jos haen amiksen jälkeen vielä ammattikorkeaan niin siellä katsotaan vain ne viisi arvosanaa mitä saanut näytöistä? Onkohan amistokarilla vaikeampi päästä ammattikorkeaan kuin lukion todistuksella?
Vierailija kirjoitti:
Käypä hoito suositusten pohjalta tietysti käsitellään sairauksia ja niiden hoitoa, mutta erilaisia tieteellisiä tutkimuksia asioista ei käydä sen enempää läpi, niistä ei keskustella. Mistään ei keskustella. Kuunnellaan vaan yksipuolista luentoa aiheista jotka osaa lukea itsekin vaikka sieltä käypä hoito suosituksista. Opiskelu ei tarjoa mitään haastetta.
Ehkä sun pitäisi opiskella äidinkieltä ja oikeinkirjoitusta.
Ihan luotettavista lähteistä se teoria piti etsiä ja siinä piti näkyä mistä tieto on peräisin. Lisäksi lukemattomat esseet ja tutkielmat, joissa piti kaiken olla täsmälleen kohdallaan. Väärä riviväli tai jotain puuttuvaa kirjallisten ohjeiden mukaan ja eikun uusiksi koko homma.