Alentuneesti syyntakainen= vakava mielenterveyden häiriö

Vierailija kirjoitti:

Psykopatia ei ole mikään virallinen luokitus Suomessa. Katariina Pantilakin sai narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin, vaikka sopivampi määritelmä olisi ollut psykopaatti. Sitä ei vaan ole listassa.

Wot. Ei vaan sai diagnoosin narsistinen persoonallisuushäiriö psykopatian piirteillä.

Tuon ikäisillähän on persoonan kehitys vielä kesken. Voiko hänelle diagnosoida jotain häiriötä edes. Ehkä nuoruuden sekopäisyys ja rajattomuus kotona jolloin ei ymmärrä yhtään mitä seurauksia ihmisen tappamisella on. Tai hetkinen.... On siinä pakko olla aivan ulkona realiteeteista jos pystyy tappamaan ihmisen. Paha sanoa sittenkään mitään.

Kirjoitin eiliseen ketjuun viestin, jossa pohdin tekijän mielenterveyttä. Kirjoitin, että teon poikkeuksellisuus (teini-ikäisen tytön pitkäaikaista harkintaa osoittava teko) tuo ainakin minulle mieleen mielenterveydellisen ongelman, joko psykoottisen oireilun (mutta mitäs se Lauerma sanoikaan psykoottisista tappajista? Oliko niin, että psykoottiset tappajat eivät suunnittele tekoaan etukäteen, ainakaan noin pitkälle - en muista, älkää tukeutuko tähän!), masennuslääkkeet (teini-ikäisillä tappajilla on usein ollut masennuslääkitys) tai persoonallisuushäiriön. Mutta nyt tuli mieleeni, että onko teini-ikäisen persoonallisuus vielä niin kehittynyt, että voidaan puhua persoonallisuushäiriöstä?

-

Mun mielestä on jotenkin kauheaa olla kiinnostunut tästä tapauksesta, koska se on niin traaginen, mutta tuon tekijän psyyke kiinnostaa ihan oikeasti. Niin poikkeuksellinen teko on. Mutta yksityiskohdat, tekoon tai henkilöihin liittyvät, eivät mua tässä kiinnosta.

Lapsilla  ja nuorilla on tosiaan löysemmät kriteerit "hulluuden" suhteen ja mielenterveyden häiriöllä joutuu sutjakkaasti tahdonvastaiseen hoitoon, oli se sitten niinkin triviaalia kuin adhd, asperger, keski-vaikea masennus tai vaikka syömishäiriö. Mitään psykoosia (skitsofrenia, muut psykoosit, myös päihde sellaiset, bipo) ei tarvita niinkuin aikuisten kohdalla koppihoitoa saadakseen.

#22 olikin mun kanssa samoilla linjoilla! Sitten tuli muuten mieleen, että kait sarjamurhaajilla on psykoottista oireilua (esim. jotkut kuulevat ääniä, jotka käskevät heidän tappaa), ja he suunnittelevat tekonsa varsin pitkälle.

#23

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mä sanoin, alentuneesti syyntakeinen. Että se siitä psyykkisesti terveestä superälykkäästä psykopaattitappajasta taas kerran.

Eikö psykopatia ole mielenterveyden häiriö.

Ei psykopaatti ole mieleltään terve vaikka olisi superälykäs menestyjä.

Joo, mutta psaykopatia ei myöskään sinällään ole alentunutta syyntakeisuutta, koska psykopaatti ymmärtää, mitä tekee, (sitä ei vaan kiinnosta seuraukset). Syyntakeisuus alenee käytännösasä psykoosissa, psykoottisessa masennuksessa tms missä todellisuudentaju hämärtyy tai sitten se on pysyvästi alhaalla edim kehitysvamman takia.

 

Eli kyseisessä tapauksessako ei olisi psykopatiaa vaan lähinnä jotain psykoosia? Miten sitä ei kukaan olisi huomannut?

Minä en tästä mistään muustakaan "tapauksesta" tiedä yhtään mitään. Tiedän vain sen, että psykopatia (tai narsidtinen persoonallisuushäiriö) ei sinänsä alenna ihmisen kykyä TIETÄÄ mitä hänen teoistaa seuraa sekä hänelle itselleen että muille. Hän voi olla "umpihullu", mutta ei alentuneesti syyntakeinen, tai syyntakeeton, koska nämä vaatisivat, että ei tiedä eikä tajua tappavansa tai tappavansa ihmistä tai että tämä tappaminen on lopullista ja tuottaa surua ja menetystä jollekulle. Psykopaatti tietää ja tajuaa kyllä, hän ei vain välitä.

Psykoosia ei useinkaan huomata, koska se ei välttämättä näy ulospäin ennen kuin tilanne on aika pitkällä. Se johtuu siitä, että hajoaminen tapahtuu ihamisen pään sisällä, eikä näy ulospäin. Psykoottinen ihminen usein teeskentelee olevansa kunnossa ja tekee sen hyvin niin kauan kuin joku ripe todellisuudentajusta on jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

Oliko niin, että psykoottiset tappajat eivät suunnittele tekoaan etukäteen, ainakaan noin pitkälle

Kun tässä ei nimenomaan ole oikeasti suunniteltu yhtään mitään "pitkälle'. On sekavassa mielentilassa saatu päähän että nyt jotain myrkkyä mehun seassa. Ei ole suunniteltu etukäteen oikeasti että mitä ja millaisia määriä, hetihän siitä olisi tolkuissaan oleva ymmärtänyt että ei tuollaista järkyttävää lasolin makuista "mehua" tule kukaan juomaan. Tämä just on päästään sekaisin olevan ihmisen joko suunnittelemattomia tekosia tai vaihtoehtoisesti "suunnittelu" ei ole ollut millään tavalla realiteeteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teoriassa on mahdollista, että henkilö todetaan olleen syyntakeeton vain rikosta tehdessään , joten tuomiota ei anneta, mutta ei passiteta hoitoonkaan.

Käytännössä noin ei mene oikeastaan koskaan. Korkeintaan jos voidaan osoittaa että aggressiivisuus/psykoosi on johtunut jostain väliaikaisesta fyysisestä tekijästä(esim. aivokasvain, joka sittemmin poistettu)

Miksi valehtelet, kun on olemassa paljon julkisuutta saanut juttu, joka todistaa sinun puhuvan paskaa? Ior Bockin surmannut on erinomainen esimerkki. Ei aivokasvainta, vaan vakava mielenhäiriö, joka aiheutti syyntakeettomuuden, mutta oikeudenkäynnissä oli terve. Ei tuomiota, mutta karkotettiin maasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko niin, että psykoottiset tappajat eivät suunnittele tekoaan etukäteen, ainakaan noin pitkälle

Kun tässä ei nimenomaan ole oikeasti suunniteltu yhtään mitään "pitkälle'. On sekavassa mielentilassa saatu päähän että nyt jotain myrkkyä mehun seassa. Ei ole suunniteltu etukäteen oikeasti että mitä ja millaisia määriä, hetihän siitä olisi tolkuissaan oleva ymmärtänyt että ei tuollaista järkyttävää lasolin makuista "mehua" tule kukaan juomaan. Tämä just on päästään sekaisin olevan ihmisen joko suunnittelemattomia tekosia tai vaihtoehtoisesti "suunnittelu" ei ole ollut millään tavalla realiteeteissa.

Tuota noin. Mun mielestä se on juuri sitä suunnittelua, että tekijä on vielä sen ensimmäisen teon jälkeen yrittänyt toisenkin kerran, ja sillä kertaa onnistunut. Mitä noiden tekojen välillä oli aikaa, kuukausi? Se osoittaa vakaata harkintaa ja suunnittelua. Tietenkään teini-ikäinen ei osaa miettiä niin pitkälle, että teko olisi kovin hienovarainen - eihän hän näköjään ollut miettinyt juuri lainkaan sitä, mitä teon jälkeen tapahtuu (ruumiin hävittäminen ym.). Pikaistuksissa tehty teko on jotain aivan muuta, sitä ei suunnitella ja yritetä uudelleen.

-

Mutta jos nyt yhtään luit viestiäni, niin en minä sanonut, että mielestäni tekijällä ei olisi mielenterveydellisiä ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen on vakava mielenterveyden häiriö joka ei esim näy arjessa? Käy koulua kaiketi normaalisti jne?

...

Uskoisin että kyseessä on vakava persoonallisuushäiriö, joko psykopaatti tai väkivaltainen narsisti.Jälkimmäisen diagnoosin puolesta voisi puhua se, että hänellä on ollut ns. kavereita, jotka murhan jälkeenkin vielä " hännystelevät" , eli ihailevia ja puolustelevia viestelä sos.mediassa. Persoonallisuushäiriöinen ei välttämättä syyllisty kosjaan väkivaltaan, mutta muuten käytös voi olla tuhoisaa esim. Työympäristössä, he manipuloivat ja kiusaavat säälittä, eivätkä tunne syyllisyyttä.

Tulee mieleen, kuinkahan tämän tytön kaveriporukalle on järjestetty keskusteluapua? Luulen että hekin hyötyisivät terapiasta.

Persoonallisuushäiriötä ei oteta huomioon tuomiossa, muuten hyvä. Eikä se ole edes mielenhäiriö vaan oma erillinen diagnoosinsa.

Niin, ja onhan se paitsi mun mielestä suunnittelua, myös juridisessa mielessä suunnittelua, koska tapausta alettiin melko pian tutkia murhana, ei tappona.

Eikös tarjonnut mehua samana päivänä eikä kuukautta aiemmin.

"Tuota noin. Mun mielestä se on juuri sitä suunnittelua, että tekijä on vielä sen ensimmäisen teon jälkeen yrittänyt toisenkin kerran, ja sillä kertaa onnistunut. Mitä noiden tekojen välillä oli aikaa, kuukausi?"

Yritti tosiaan myrkyttää samana päivänä ja kun se ei onnistunutkaan, vaihtoi plan B:hen eli puukotukseen.

Vierailija kirjoitti:

Eikös tarjonnut mehua samana päivänä eikä kuukautta aiemmin.

 

"Tuota noin. Mun mielestä se on juuri sitä suunnittelua, että tekijä on vielä sen ensimmäisen teon jälkeen yrittänyt toisenkin kerran, ja sillä kertaa onnistunut. Mitä noiden tekojen välillä oli aikaa, kuukausi?"

No sitten se oli niin, että oli suunnitellut tekoa kuukauden. Joka tapauksessa kaksi yritystä ei ole vain mun mielestä osoitus vakaasta harkinnasta, vaan se on sitä myös juridisessa mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja onhan se paitsi mun mielestä suunnittelua, myös juridisessa mielessä suunnittelua, koska tapausta alettiin melko pian tutkia murhana, ei tappona.

Suunnittelu (lakimielessä harkinta) on vähän hankala usein määritellä. Ymmärtääkseni todisteena on hakuhistoriaa, joka saattaa sisältää tiedon etsimistä myrkyistä. Tämä voisi viitata harkintaan, mutta riippuu tuomareista, missä he katsovat harkinnan tättyneen. Toisaalta 16 puukoniskua voi olla raaka teko (paitsi, jos taju/ henki meni ekasta, tästä on KKOn päätöksiä).

Tässä esimerkkejä rajanvedosta (lähde: http://www.heikniemi.fi/kirj/jur/rikos/tappomurha.html)

Vakaa harkinta oikeuskäytännössä

KKO 1980-II-59: "A oli laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman B:n surmaamiseksi tiettynä päivänä sekä hankkinut tekoa varten erinäisiä välineitä. Vaikka A toteutti tekonsa ennen sanottua päivää suunnitelmastaan poikkeavalla tavalla, katsottiin surmaaminen vakaasta harkinnasta tehdyksi ja tällä perusteella murhaksi."

KKO 1981-II-32: A oli rakentanut kirjepommin, joka oli räjähdettyään välittömästi surmannut B:n. Koska pommin teko oli vaatinut huolellisuutta ja A oli nähnyt merkittävästi vaivaa teon eteen, A tuomittiin murhasta.

KKO 1984-II-96: A oli pyytänyt päästä B:n luo yöksi, mihin B oli suostunut. B:n käytyä nukkumaan A oli surmannut hänet ja vienyt asunnosta mm. stereolaitteiston. Koska A oli mm. seuraavana päivänä käyttäytynyt kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja koska hänen katsottiin myös yrittäneen peittää tekonsa jälkiä, katsottiin teon tapahtuneen vakaasta harkinnasta ja A tuomittiin murhasta. KKO:n vähemmistö ei pitänyt mm. näyttöä vakaasta harkinnasta riittävänä, ja tuomitsi A:n taposta.

KKO 1984-II-142: A oli pahoinpidellyt ja raiskannut B:n. Raiskauksen päätteeksi A vielä kuristi B:n kuoliaaksi. Koska tilanne oli "kehittynyt odottamattomasti", ei A:n katsottu vakaasti harkinneen tekoaan ja siten syyllistyneen murhaan. Vrt. kuitenkin KKO 1988:73, jossa tilanteen odottamaton kehityskin sivuutettiin, kun tekijällä oli kuitenkin ollut useampi tunti aikaa miettiä tapahtumien kulkua.

KKO 1985-II-112: Vahtimestari B oli poistanut A:n ravintolasta, mistä hermostuneena A oli ajanut kilometrin päähän kotiinsa, ottanut pistoolin ja palannut ravintolan edustalle ampumaan B:n. Pelkästään sitä, että A oli käynyt välillä kotonaan hakemassa aseen, ei katsottu osoittavan vakaata harkintaa. A tuomittiin taposta.

KKO 1988:42: Tyypillinen taksimurhaskenaario. A ja B olivat päättäneet ryöstää taksin, ja suunnitelleet surman toteuttamisen mm. tapahtumapaikan osalta ennalta. Molemmat tuomittiin murhasta.

KKO 1995:119: A ja B olivat suostuneet palkkiota vastaan surmaamaan X:n. He olivat ennakkovalmisteluina käyneet mm. tutustumassa X:n asuinpaikkaan sekä valmistelleet surmavälineet. Teko katsottiin tehdyn vakaata harkintaa käyttäen, ja molemmat tuomittiin murhasta.

KKO 2004:57 ("Oulun taksisurma"): A oli suunnitellut ryöstävänsä taksin, mutta taksinkuljettaja B:n yllättävän vahvan vastustuksen vuoksi päätyi ampumaan tämän. KKO ei katsonut A:n toimineen vakaasta harkinnasta, ja tuomitsi A:n taposta. KKO argumentoi: "Vaikka myös voidaan katsoa, ettei Keijo N:n vastustelu ole voinut tulla Markku M:lle yllätyksenä, voidaan kuitenkin näyttöä kokonaisuutena arvioiden päätyä siihen, ettei kysymys alunperin ole ollut Keijo N:n tarkoituksellisesta ja häikäilemättömästä tappamisesta, vaan pikemminkin siitä, että tilanne oli Markku M:n käsityksen mukaan ajautunut sellaiseen tilaan, jossa hänen ainoa keinonsa oli ampua Keijo N." Vähemmistö ja alemmat oikeusasteet olivat eri mieltä, ja katsoivat A:n syyllistyneen murhaan. Ko. ratkaisussa on käsitelty vakaan harkinnan perusteluita huolellisesti ja laveasti muutenkin; suosittelen sen lukemista.

KKO 2004:63 (Eveliina Lappalaisen tapaus): 15-vuotias A oli kohdannut 14-vuotiaan B:n, pahoinpidellyt tämän ja kuristanut B:tä seisoen tämän päällä. A:n ei katsottu päättäneen etukäteen surmaamisesta, eikä vakaan harkinnan olemassaoloa todettu. Tapauksen pääpiirteet ovat (vakaan harkinnan näytön osalta) samantapaiset kuin aiemmin viitatussa ratkaisussa KKO 1984-II-142.

Raakuus ja julmuus oikeuskäytännössä

KKO 1974-II-15: A oli surmannut kaksi henkilöä hakkaamalla heitä useita kertoja kirveellä päähän. Se, että uhrit mahdollisesti kuolivat jo ensimmäisiin iskuihin, ei estänyt katsomasta tekoa erityisen raa'aksi.

KKO 1981-II-32: Välittömästi uhrin surmanneen kirjepommin lähettämistä ei pidetty erityisen raakana tai julmana menettelynä.

KKO 1984-II-96: Pyyhkeeseen käärityllä kukkaruukulla useita kertoja lyöminen sekä sähköjohdolla kuristaminen katsottiin erityisen raa'aksi ja julmaksi. Asiaan varsin mahdollisesti vaikutti se, että tekoa jatkettiin uhrin aneltua armoa.

KKO 1995:102: "B:n maatessa asuntonsa vuoteessa A oli tahallaan surmannut B:n lyömällä tätä lukuisia kertoja päähän kirveen terällä ja hamaralla sekä vasaralla ja rautaputkella. B oli kuollut iskuista aiheutuneisiin kallonmurtumaan ja aivoruhjeisiin. Hän oli saattanut menettää tajuntansa jo ensimmäisestä iskusta eivätkä iskut siten olleet välttämättä aiheuttaneet hänelle erityisen suurta tuskaa. Kun kuitenkin otettiin huomioon A:n sitkeä surmaamispyrkimys sekä surmaamisvälineet ja niiden käyttötapa, surmaamisen katsottiin tapahtuneen erityistä raakuutta osoittaen. [...] A tuomittiin rangaistukseen murhasta."

KKO 2000:3: A oli puukottanut vaimoaan ja kolmea lastaan yhteensä 94 kertaa. Tekojen katsottiin osoittavan erityistä raakuutta ja julmuutta, vaikka uhrit sinänsä saattoivatkin kuolla jo ensimmäisistä iskuista. Asiassa jäi epäselväksi, onko A palannut myöhemmin varmistamaan uhrien kuoleman, mutta tekojen törkeys jo itsessään riitti murhatuomioon.

KKO 2000:29: A oli uhannut B:tä tämän 6-vuotiaan lapsen C:n nähden puukolla. B:n paettua A oli tappanut C:n viiltämällä tältä kaulan auki. Tapon katsottiin tapahtuneen erityisen raa'alla ja julmalla tavalla.

Kuristaminen menetelmänä on ollut esillä useissa tapauksissa. Itsessään sitä ei ole viime aikoina KKO:ssa pidetty raakana ja julmana tappamisen tapana, vaikka toisenlaisiakin tuomioita on annettu. Näiltä osin ks. KKO 1984-II-142, KKO 1988:73, KKO 1989:141 ja KKO 2004:63.

Noh, tämä mielentilaselvityksen tulos ainakin selittää miksi aikaisemmissa uutisoinnissa on mainittu tekijän terveydentilasta useampaan otteeseen. Ja tulipa selväksi myös se miksi tekijällä on edunvalvoja, sellaista ei nimittäin ihan terve ihminen tuosta vain saa/tarvitse. Persoonallisuushäiriöitä ei tosiaan diagnosoida (tai EI PITÄISI) ennen täysi-ikäisyyttä.

-persoonallisuushäiriöinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykopatia ei ole mikään virallinen luokitus Suomessa. Katariina Pantilakin sai narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin, vaikka sopivampi määritelmä olisi ollut psykopaatti. Sitä ei vaan ole listassa.

Wot. Ei vaan sai diagnoosin narsistinen persoonallisuushäiriö psykopatian piirteillä.

En tuota tiennytkään, mutta osuvammalta tuo jo kuulostaa maallikon korviin. Ongelma on tietysti siinä, että jo narsistinen persoonallisuushäiriö muistuttaa paljon psykopatiaa, yhteisiä piirteitä on enemmän kuin erottavia.

Ilmaisu "psykopatian piirteillä" on epätarkka, varsinkin jos/kun se ei ole Suomessa virallinen luokitus. Ensin täytyisi linjata, millä tavalla psykopatia ehdottomasti eroaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, jotta tuo "psykopatian piirteillä" toisi lisävalaistusta diagnoosiin (varmaan niin lausunnossa on tehtykin). Lisäksi täytyisi vielä perustella, kuinka Pantila sitten on (oli) kuitenkin enemmän narsistisesti persoonallisuushäiriöinen eikä psykopaatti, vaikka psykopaattisia piirteitä kuitenkin oli. Vai johtuuko persoonallisuushäiriödiagnoosi ainostaan siitä, että jokin virallinen diagnoosi on annettava, eikä psykopatia sellainen ole?

Suomessa kuitenkin tutkitaan psykopatiaa ja näköjään lausutaankin siitä virallisesti, joten on kumma, ettei kuitenkaan saada aikaan virallista luokitusta.

Mun lapsuutta varjosti narsisti ja siitä jäi selvä kuva narsistisesta petsoonallisuushäiriöstä, ja sen tärkein piirre on grandiositeetti. Se eroaa ihan selvästi jostain umpimielisestä antisosiaalisesta vaikka. Molemmilla voi kuitenkin olla psykopatian piirteitä. Ja narsistilla antisosiaslisia piirteitä ja päinvastoin. Että kun Panttila on saanut diagnoosin narsku niin veikkaan että tuli ihan syystä eikä se ole mikään psykopatian sijaisdiagnoosi.

Vierailija kirjoitti:

Seinäjoen surmaajalla vakava mielenterveyden häiriö, asianajaja vaatii levempää rangaistusta "riippumatta siitä, mikä lopputulos on" . Todennäköisesti pakkohoito odottaa.

Hyvä! Ehdottomasti pakkohoitoon (koska joutuu olee siellä paaaaaaaljon kauemmin kuin vankilassa). Ja siellä se saa oikeaa hoitoakin. Vankilassa olis hoitamatta ja palais hullumpana parin vuoden kuluttua ihmisten pariin. Juu ei.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsuutta varjosti narsisti ja siitä jäi selvä kuva narsistisesta petsoonallisuushäiriöstä, ja sen tärkein piirre on grandiositeetti. Se eroaa ihan selvästi jostain umpimielisestä antisosiaalisesta vaikka. Molemmilla voi kuitenkin olla psykopatian piirteitä. Ja narsistilla antisosiaslisia piirteitä ja päinvastoin. Että kun Panttila on saanut diagnoosin narsku niin veikkaan että tuli ihan syystä eikä se ole mikään psykopatian sijaisdiagnoosi.

Ehkä diagnoosi tosiaan osui oikeaan, sillä Pantila surmasi itsensä lopulta. Narsistinen kriisi johtaa ilmeisesti usein itsetuhoisuuteen. Psykopaateilla itsetuhoisuutta ei luulisi esiintyvän, koska heidän omatuntonsa on puhdas, he nukkuvat hyvin ja pitävät itsestään eivätkä arvioi itseään muiden silmin.