Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Alentuneesti syyntakainen= vakava mielenterveyden häiriö

Vierailija
19.11.2015 |

Seinäjoen surmaajalla vakava mielenterveyden häiriö, asianajaja vaatii levempää rangaistusta "riippumatta siitä, mikä lopputulos on" . Todennäköisesti pakkohoito odottaa.

Kommentit (53)

Vierailija
41/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seinäjoen surmaajalla vakava mielenterveyden häiriö, asianajaja vaatii levempää rangaistusta "riippumatta siitä, mikä lopputulos on" . Todennäköisesti pakkohoito odottaa.

Hyvä! Ehdottomasti pakkohoitoon (koska joutuu olee siellä paaaaaaaljon kauemmin kuin vankilassa). Ja siellä se saa oikeaa hoitoakin. Vankilassa olis hoitamatta ja palais hullumpana parin vuoden kuluttua ihmisten pariin. Juu ei.

Tai jos kuntoutuu hoidossa nopeasti niin pääsee nopeammin vapauteen kuin vankeustuomiota istuessaan pääsisi. Ja hyvä niin, mitäs sitä tervettä ihmistä lukkojen takana pitämään sairaana tehdystä teosta.

Vierailija
42/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yritti tosiaan myrkyttää samana päivänä ja kun se ei onnistunutkaan, vaihtoi plan B:hen eli puukotukseen.

 

Syyttäjän mukaan tyttö rupesi suunnittelemaan henkirikosta huhtikuun alkupuolella. Yhtenä syyttäjän todisteena on WhatsApp-viestittely, jossa syyttäjän mukaan syytetty on kertonut usealle keskustelijalle hyväksyvästä suhtautumisesta uhriin kohdistuvasta väkivallasta.

– WhatsApp-keskusteluissa puhutaan väkivallan käytöstä, mutta nuoret sanovat, että se on vain puhetta, Lampinen sanoo.

– Se, mitä nuoriso yleensä WhatsAppissa viestittelee tänä päivänä, siellä on varmasti aikamoista kielenkäyttöä joka suuntaan. Ja sinänsä ketään on turha syyllistää siitä, etteikö tästä viestittelystä olisi voinut jotain päätellä. Siellä on käytetty sanoja tirvaista, vetää turpaan, vetää liipaisimesta. Tämmöisiä nimikkeitä on käytetty, kun tämmöisessä ringissä on keskusteltu, Gummerus toteaa.

Hänen mukaansa suoranaisesta surmaamisesta ei kuitenkaan puhuttu.

 

Yritti myrkyttää

Syyttäjän mukaan tyttö päätti henkirikoksen tekemisestä viimeistään muutamia päiviä ennen varsinaista tekoa. Syyttäjän mukaan tyttö houkutteli uhrin koulusta kotiinsa.

– Minun mielestäni kyse ei ole ollut sellaisesta houkuttelusta. Asiat ovat vyöryneet sitten eteenpäin omalla painollaan. Määrättyjä ajatuksia on ollut mielessä ja niitä on toteutettu, syytetyn asianajaja Gummerus kertoo.

Tyttö kuljetti uhrinsa mopoautollaan kotitalolleen. Siellä tyttö tarjosi uhrille mehua, johon hän sekoitti tuulinlasinpesunestettä. Tytön tarkoituksena oli myrkyttää uhrinsa. Gummeruksen mukaan tyttö ei ollut ottanut etukäteen selville, kuinka myrkyllistä tuulinlasipesuneste oli.

– Hän on todennut, että sitä (ainetta) vaan oli autotallissa. Sen vaarallisuudesta ja muusta hän ei ole tehnyt selvityksiä sen enempää, Gummerus totesi.

Kun uhri joi mehua, hän havaitsi siinä sivumakua ja jätti juomisen kesken. Silloin 15-tyttö pyysi uhrin istumaan lattialle, sitoi silmät ja sai uhrin selälleen makuulle kuuntelemaan musiikkia ja rentoutumaan.

Sillä välin 15-vuotias haki syyttäjän mukaan keittiöstä keittiöveitsen ja löi sillä uhria rintaan. Uhri yritti paeta kontaten ja hän pyysi apua, mutta iskut jatkuivat. Kaikkiaan lyöntejä oli kuusitoista.

Syyttäjän mukaan teon aikahaarukka oli noin 19 minuuttia.

Uhri menehtyi saamiinsa vammoihin ennen kuin pelastushenkilökunta saapui paikalle.

Tapauksen käsittely alkoi Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa keskiviikkona. Tapausta puidaan suljettujen ovien takana. Oikeuskäsittelyyn on varattu myös torstai.

Syytetylle tehdyn mielentilatutkimuksen tulosta ei ole vielä kerrottu julkisuuteen.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1447761048413.html

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsuutta varjosti narsisti ja siitä jäi selvä kuva narsistisesta petsoonallisuushäiriöstä, ja sen tärkein piirre on grandiositeetti. Se eroaa ihan selvästi jostain umpimielisestä antisosiaalisesta vaikka. Molemmilla voi kuitenkin olla psykopatian piirteitä. Ja narsistilla antisosiaslisia piirteitä ja päinvastoin. Että kun Panttila on saanut diagnoosin narsku niin veikkaan että tuli ihan syystä eikä se ole mikään psykopatian sijaisdiagnoosi.

Ehkä diagnoosi tosiaan osui oikeaan, sillä Pantila surmasi itsensä lopulta. Narsistinen kriisi johtaa ilmeisesti usein itsetuhoisuuteen. Psykopaateilla itsetuhoisuutta ei luulisi esiintyvän, koska heidän omatuntonsa on puhdas, he nukkuvat hyvin ja pitävät itsestään eivätkä arvioi itseään muiden silmin.

Näin just. Kun grandiositeetti romahtaa, narsisti ei taivu vaan taittuu.

Vierailija
44/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teoriassa on mahdollista, että henkilö todetaan olleen syyntakeeton vain rikosta tehdessään , joten tuomiota ei anneta, mutta ei passiteta hoitoonkaan.

Käytännössä noin ei mene oikeastaan koskaan. Korkeintaan jos voidaan osoittaa että aggressiivisuus/psykoosi on johtunut jostain väliaikaisesta fyysisestä tekijästä(esim. aivokasvain, joka sittemmin poistettu)

Miksi valehtelet, kun on olemassa paljon julkisuutta saanut juttu, joka todistaa sinun puhuvan paskaa? Ior Bockin surmannut on erinomainen esimerkki. Ei aivokasvainta, vaan vakava mielenhäiriö, joka aiheutti syyntakeettomuuden, mutta oikeudenkäynnissä oli terve. Ei tuomiota, mutta karkotettiin maasta.

Taitaa olla ainoa tapaus Suomen rikoshistoriassa kautta aikojen. Sen sijaan muutamia voi olla niitä, ketkä on päässeet vankimielisairaalasta nopeasti pois kun pää on saatu kuntoon.

Vierailija
45/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Faktat kuntoon.. Syyntakeettomat voidaan määrätä psykiatriseen pakkohoitoon valtion mielisairaalaan. Alentuneesti syyntakeettomat eivät saa automaattisesti mitään lievempää tuomiota, mutta alentunut syyntakeisuus voidaan tapauskohtaisesti huomioida rangaistuksen mittaamisessa. Heidät voidaan tuomita siis vankilaan, ja heidän tilaansa voidaan hoitaa vankimielisairaalassa (tavallinen vankila, missä hoidetaan heidän tilaansa). Esim. Niuvanniemi on valtion mielisairaala, jossa hoidetaan kriminaalipotilaita, joita ei ole tuomittu vankeuteen. Vangit hoidetaan vankiloissa. Vankimielisairaala ja valtion mielisairaala ovat eri asioita. Toisessa vangit, jotka tarvitsevat hoitoa (esim. Alentuneesti syyntakeiset), toisessa syyntakeettomat.

Vierailija
46/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla  ja nuorilla on tosiaan löysemmät kriteerit "hulluuden" suhteen ja mielenterveyden häiriöllä joutuu sutjakkaasti tahdonvastaiseen hoitoon, oli se sitten niinkin triviaalia kuin adhd, asperger, keski-vaikea masennus tai vaikka syömishäiriö. Mitään psykoosia (skitsofrenia, muut psykoosit, myös päihde sellaiset, bipo) ei tarvita niinkuin aikuisten kohdalla koppihoitoa saadakseen.

Adhd ja asperger eivät ole sairauksia eivätkä mielenterveyden häiriöitä. Todella yleinen harhaluulo tuo. Tässä tapauksessa oli vieläpä mainittu "vakava mielenterveyden häiriö".

 

Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:

Skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt F2

Skitsofrenia F20

Paranoidinen skitsofrenia F20.0

Hebefreeninen skitsofrenia F20.1

Katatoninen skitsofrenia F20.2

Erilaistumaton skitsofrenia F20.3

Skitsofrenian jälkeinen masennus F20.4

Jäännös - residuaali - skitsofrenia F20.5

"Skitsotyyppinen häiriö" F21

Harhaluuloisuushäiriö - paranoia F22

Skitsoaffektiiviset häiriöt F25

Affektipsykoosit - esimerkiksi mania F30

Orgaaniset eli elimellisistä syistä johtuvat psykoosit

Kemialliset psykoosit esimerkiksi alkoholin liikakäytöstä F10 johtuva Delirium Tremens F10.4

Mielialahäiriöt- Mielialahäiriöt eli affektiiviset häiriöt F3

Masennus - Depressio

Mania F30

Kaksisuuntainen mielialahäiriö F31

Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi I, maanis-depressiivinen sairaus F31.(0-7 eri vaiheissa sykliä)

Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi II, F31.8

Ahdistuneisuushäiriöt F4

Yksittäinen pelko - esimerkiksi ahtaiden paikkojen kammo

Julkisten paikkojen pelko F40.0

Sosiaalisten tilanteiden pelko F40.1

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, yleistynyt tuskaisuus F41.1

Pakko-oireinen häiriö F42

Pakkoajatuspainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.0

Pakkotoimintopainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.1

Pakkoajatuksina ja pakkotoimintoina ilmenevä pakko-oireinen häiriö F42.2

Reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt F43

Traumaperäinen stressireaktio F43.1

Dissosiaatiohäiriö (konversiohäiriö)t F44

Dissosiatiivinen muistinmenetys F44.0

Sivupersoonahäiriö F44.81

Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät käyttäytymisoireyhtymät F5

Syömishäiriöt F50

Syömishäiriö, laihuushäiriö, anoreksiat F50.0

Syömishäiriö, ahmimishäiriö, bulimiat F50.2

Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt F6

Persoonallisuushäiriöt F60

Epäluuloinen persoonallisuus F60.0

Eristäytyvä (skitsoidi) persoonallisuus F60.1

Epäsosiaalinen persoonallisuus F60.2

Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus F60.3

Impulsiivinen häiriötyyppi F60.30

Rajatilatyyppi F60.31

Huomionhakuinen persoonallisuus F60.4

Vaativa persoonallisuus F60.5

Estynyt persoonallisuus F60.6

Riippuvainen persoonallisuus F60.7

Määrittämätön persoonallisuushäiriö F60.9

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

45 jatkaa: psykopatia ei ole virallinen diagnoosi. Psykopatiasta kärsivällä henkilöllä on usein narsistisen persoonallisuushäiriön (empatiakyvyttömyys, muiden henkilöiden hyväksikäyttö, syyllisyyden tunteen puuttuminen) ja epäsosiaalisen käyttätymisen piirteitä (esim. holtiton elämäntapa). Naispsykopaateilta puuttuu usein tuo "antisocial behaviour", mikä vaikeuttaa naispsykopaattien tunnistamista. Psykopatiaa voidaan hoitaa esimerkiksi opettamalla henkilöä tietoisesti muuttamaan käyttäytymistään ja tunnistamaan hankalat tilanteet, vaikka tunteet eivät olisikaan tässä prosessissa mukana.

Vierailija
48/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla  ja nuorilla on tosiaan löysemmät kriteerit "hulluuden" suhteen ja mielenterveyden häiriöllä joutuu sutjakkaasti tahdonvastaiseen hoitoon, oli se sitten niinkin triviaalia kuin adhd, asperger, keski-vaikea masennus tai vaikka syömishäiriö. Mitään psykoosia (skitsofrenia, muut psykoosit, myös päihde sellaiset, bipo) ei tarvita niinkuin aikuisten kohdalla koppihoitoa saadakseen.

Adhd ja asperger eivät ole sairauksia eivätkä mielenterveyden häiriöitä. Todella yleinen harhaluulo tuo. Tässä tapauksessa oli vieläpä mainittu "vakava mielenterveyden häiriö".

 

Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:

Skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt F2

Skitsofrenia F20

Paranoidinen skitsofrenia F20.0

Hebefreeninen skitsofrenia F20.1

Katatoninen skitsofrenia F20.2

Erilaistumaton skitsofrenia F20.3

Skitsofrenian jälkeinen masennus F20.4

Jäännös - residuaali - skitsofrenia F20.5

"Skitsotyyppinen häiriö" F21

Harhaluuloisuushäiriö - paranoia F22

Skitsoaffektiiviset häiriöt F25

Affektipsykoosit - esimerkiksi mania F30

Orgaaniset eli elimellisistä syistä johtuvat psykoosit

Kemialliset psykoosit esimerkiksi alkoholin liikakäytöstä F10 johtuva Delirium Tremens F10.4

Mielialahäiriöt- Mielialahäiriöt eli affektiiviset häiriöt F3

Masennus - Depressio

Mania F30

Kaksisuuntainen mielialahäiriö F31

Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi I, maanis-depressiivinen sairaus F31.(0-7 eri vaiheissa sykliä)

Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi II, F31.8

Ahdistuneisuushäiriöt F4

Yksittäinen pelko - esimerkiksi ahtaiden paikkojen kammo

Julkisten paikkojen pelko F40.0

Sosiaalisten tilanteiden pelko F40.1

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, yleistynyt tuskaisuus F41.1

Pakko-oireinen häiriö F42

Pakkoajatuspainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.0

Pakkotoimintopainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.1

Pakkoajatuksina ja pakkotoimintoina ilmenevä pakko-oireinen häiriö F42.2

Reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt F43

Traumaperäinen stressireaktio F43.1

Dissosiaatiohäiriö (konversiohäiriö)t F44

Dissosiatiivinen muistinmenetys F44.0

Sivupersoonahäiriö F44.81

Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät käyttäytymisoireyhtymät F5

Syömishäiriöt F50

Syömishäiriö, laihuushäiriö, anoreksiat F50.0

Syömishäiriö, ahmimishäiriö, bulimiat F50.2

Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt F6

Persoonallisuushäiriöt F60

Epäluuloinen persoonallisuus F60.0

Eristäytyvä (skitsoidi) persoonallisuus F60.1

Epäsosiaalinen persoonallisuus F60.2

Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus F60.3

Impulsiivinen häiriötyyppi F60.30

Rajatilatyyppi F60.31

Huomionhakuinen persoonallisuus F60.4

Vaativa persoonallisuus F60.5

Estynyt persoonallisuus F60.6

Riippuvainen persoonallisuus F60.7

Määrittämätön persoonallisuushäiriö F60.9

 

 

No kummastippa ne adhd ja aspergerit viedään psykiatrille ja "hoidetaan" psykiatrisella osatolla :D Nuorten kohdalla jopa "käytöshäiriöllä" (F91.2) saa pakkohoitoa 3 kuukautta, ja heti kun 18-v tulee täyteen, pitää potilaalla olla psykoosi koppihoitoa saadakseen (minulla oli F29 huumeiden takia). Omakohtaista kokemusta itsellä näistä molemmista ja myöskin näiden "hoidosta". Persoonallisuushäiriön takia tuskin kukaan on alentuneesti syyntakeeton.

-persoonallisuushäiriöinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla  ja nuorilla on tosiaan löysemmät kriteerit "hulluuden" suhteen ja mielenterveyden häiriöllä joutuu sutjakkaasti tahdonvastaiseen hoitoon, oli se sitten niinkin triviaalia kuin adhd, asperger, keski-vaikea masennus tai vaikka syömishäiriö. Mitään psykoosia (skitsofrenia, muut psykoosit, myös päihde sellaiset, bipo) ei tarvita niinkuin aikuisten kohdalla koppihoitoa saadakseen.

Adhd ja asperger eivät ole sairauksia eivätkä mielenterveyden häiriöitä. Todella yleinen harhaluulo tuo. Tässä tapauksessa oli vieläpä mainittu "vakava mielenterveyden häiriö".

 

Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:

Skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt F2

Skitsofrenia F20

Paranoidinen skitsofrenia F20.0

Hebefreeninen skitsofrenia F20.1

Katatoninen skitsofrenia F20.2

Erilaistumaton skitsofrenia F20.3

Skitsofrenian jälkeinen masennus F20.4

Jäännös - residuaali - skitsofrenia F20.5

"Skitsotyyppinen häiriö" F21

Harhaluuloisuushäiriö - paranoia F22

Skitsoaffektiiviset häiriöt F25

Affektipsykoosit - esimerkiksi mania F30

Orgaaniset eli elimellisistä syistä johtuvat psykoosit

Kemialliset psykoosit esimerkiksi alkoholin liikakäytöstä F10 johtuva Delirium Tremens F10.4

Mielialahäiriöt- Mielialahäiriöt eli affektiiviset häiriöt F3

Masennus - Depressio

Mania F30

Kaksisuuntainen mielialahäiriö F31

Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi I, maanis-depressiivinen sairaus F31.(0-7 eri vaiheissa sykliä)

Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi II, F31.8

Ahdistuneisuushäiriöt F4

Yksittäinen pelko - esimerkiksi ahtaiden paikkojen kammo

Julkisten paikkojen pelko F40.0

Sosiaalisten tilanteiden pelko F40.1

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, yleistynyt tuskaisuus F41.1

Pakko-oireinen häiriö F42

Pakkoajatuspainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.0

Pakkotoimintopainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.1

Pakkoajatuksina ja pakkotoimintoina ilmenevä pakko-oireinen häiriö F42.2

Reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt F43

Traumaperäinen stressireaktio F43.1

Dissosiaatiohäiriö (konversiohäiriö)t F44

Dissosiatiivinen muistinmenetys F44.0

Sivupersoonahäiriö F44.81

Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät käyttäytymisoireyhtymät F5

Syömishäiriöt F50

Syömishäiriö, laihuushäiriö, anoreksiat F50.0

Syömishäiriö, ahmimishäiriö, bulimiat F50.2

Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt F6

Persoonallisuushäiriöt F60

Epäluuloinen persoonallisuus F60.0

Eristäytyvä (skitsoidi) persoonallisuus F60.1

Epäsosiaalinen persoonallisuus F60.2

Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus F60.3

Impulsiivinen häiriötyyppi F60.30

Rajatilatyyppi F60.31

Huomionhakuinen persoonallisuus F60.4

Vaativa persoonallisuus F60.5

Estynyt persoonallisuus F60.6

Riippuvainen persoonallisuus F60.7

Määrittämätön persoonallisuushäiriö F60.9

 

 

No kummastippa ne adhd ja aspergerit viedään psykiatrille ja "hoidetaan" psykiatrisella osatolla :D Nuorten kohdalla jopa "käytöshäiriöllä" (F91.2) saa pakkohoitoa 3 kuukautta, ja heti kun 18-v tulee täyteen, pitää potilaalla olla psykoosi koppihoitoa saadakseen (minulla oli F29 huumeiden takia). Omakohtaista kokemusta itsellä näistä molemmista ja myöskin näiden "hoidosta". Persoonallisuushäiriön takia tuskin kukaan on alentuneesti syyntakeeton.

-persoonallisuushäiriöinen

Onko sulla nyt aavistustakaan, mistä puhut. Teidän nenttien kanssa keskustelu on joskus tosi turhauttavaa. Hyvin pieni osa autismin kirjolaisista kaipaa psykiatrista apua. Silloin hoidetaan lähinnä masennusta. Joka voi puhjeta yhtä lailla asseille ja nenteille. Jos maailmassa olisi enemmän ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta, säästyttäisiin paljolta. Pitää jatkaa valistustyötä.

Vierailija
50/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla  ja nuorilla on tosiaan löysemmät kriteerit "hulluuden" suhteen ja mielenterveyden häiriöllä joutuu sutjakkaasti tahdonvastaiseen hoitoon, oli se sitten niinkin triviaalia kuin adhd, asperger, keski-vaikea masennus tai vaikka syömishäiriö. Mitään psykoosia (skitsofrenia, muut psykoosit, myös päihde sellaiset, bipo) ei tarvita niinkuin aikuisten kohdalla koppihoitoa saadakseen.

Adhd ja asperger eivät ole sairauksia eivätkä mielenterveyden häiriöitä. Todella yleinen harhaluulo tuo. Tässä tapauksessa oli vieläpä mainittu "vakava mielenterveyden häiriö".

 

Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:

Skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt F2

Skitsofrenia F20

Paranoidinen skitsofrenia F20.0

Hebefreeninen skitsofrenia F20.1

Katatoninen skitsofrenia F20.2

Erilaistumaton skitsofrenia F20.3

Skitsofrenian jälkeinen masennus F20.4

Jäännös - residuaali - skitsofrenia F20.5

"Skitsotyyppinen häiriö" F21

Harhaluuloisuushäiriö - paranoia F22

Skitsoaffektiiviset häiriöt F25

Affektipsykoosit - esimerkiksi mania F30

Orgaaniset eli elimellisistä syistä johtuvat psykoosit

Kemialliset psykoosit esimerkiksi alkoholin liikakäytöstä F10 johtuva Delirium Tremens F10.4

Mielialahäiriöt- Mielialahäiriöt eli affektiiviset häiriöt F3

Masennus - Depressio

Mania F30

Kaksisuuntainen mielialahäiriö F31

Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi I, maanis-depressiivinen sairaus F31.(0-7 eri vaiheissa sykliä)

Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi II, F31.8

Ahdistuneisuushäiriöt F4

Yksittäinen pelko - esimerkiksi ahtaiden paikkojen kammo

Julkisten paikkojen pelko F40.0

Sosiaalisten tilanteiden pelko F40.1

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, yleistynyt tuskaisuus F41.1

Pakko-oireinen häiriö F42

Pakkoajatuspainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.0

Pakkotoimintopainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.1

Pakkoajatuksina ja pakkotoimintoina ilmenevä pakko-oireinen häiriö F42.2

Reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt F43

Traumaperäinen stressireaktio F43.1

Dissosiaatiohäiriö (konversiohäiriö)t F44

Dissosiatiivinen muistinmenetys F44.0

Sivupersoonahäiriö F44.81

Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät käyttäytymisoireyhtymät F5

Syömishäiriöt F50

Syömishäiriö, laihuushäiriö, anoreksiat F50.0

Syömishäiriö, ahmimishäiriö, bulimiat F50.2

Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt F6

Persoonallisuushäiriöt F60

Epäluuloinen persoonallisuus F60.0

Eristäytyvä (skitsoidi) persoonallisuus F60.1

Epäsosiaalinen persoonallisuus F60.2

Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus F60.3

Impulsiivinen häiriötyyppi F60.30

Rajatilatyyppi F60.31

Huomionhakuinen persoonallisuus F60.4

Vaativa persoonallisuus F60.5

Estynyt persoonallisuus F60.6

Riippuvainen persoonallisuus F60.7

Määrittämätön persoonallisuushäiriö F60.9

 

 

No kummastippa ne adhd ja aspergerit viedään psykiatrille ja "hoidetaan" psykiatrisella osatolla :D Nuorten kohdalla jopa "käytöshäiriöllä" (F91.2) saa pakkohoitoa 3 kuukautta, ja heti kun 18-v tulee täyteen, pitää potilaalla olla psykoosi koppihoitoa saadakseen (minulla oli F29 huumeiden takia). Omakohtaista kokemusta itsellä näistä molemmista ja myöskin näiden "hoidosta". Persoonallisuushäiriön takia tuskin kukaan on alentuneesti syyntakeeton.

-persoonallisuushäiriöinen

Onko sulla nyt aavistustakaan, mistä puhut. Teidän nenttien kanssa keskustelu on joskus tosi turhauttavaa. Hyvin pieni osa autismin kirjolaisista kaipaa psykiatrista apua. Silloin hoidetaan lähinnä masennusta. Joka voi puhjeta yhtä lailla asseille ja nenteille. Jos maailmassa olisi enemmän ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta, säästyttäisiin paljolta. Pitää jatkaa valistustyötä.

Onhan mulla hyvin paljon aavistusta, mutta onko sulla? Missään vaiheessa EN väittänyt, että assit tai muutkaan neurologisesti poikkeavat kuuluvat psykiatriselle osastolle puoskaroitavaksi. Sinne ne vaan ensimmäisenä laitetaan, ikävä kyllä. Tai ainakin laitettiin silloin kun itse olin hoidossa. Minulle on ihan turha ruveta nyt vänkäämään asseista tai autisteista noin yleisesti. Tiedän tasan tarkkaan mitä niihin oireyhtymiin kuuluu.

Ps. minullakin diagnosoitiin lapsena autismi. Olin vain TODELLA ujo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

 

Onhan mulla hyvin paljon aavistusta, mutta onko sulla? Missään vaiheessa EN väittänyt, että assit tai muutkaan neurologisesti poikkeavat kuuluvat psykiatriselle osastolle puoskaroitavaksi. Sinne ne vaan ensimmäisenä laitetaan, ikävä kyllä. Tai ainakin laitettiin silloin kun itse olin hoidossa. Minulle on ihan turha ruveta nyt vänkäämään asseista tai autisteista noin yleisesti. Tiedän tasan tarkkaan mitä niihin oireyhtymiin kuuluu.

Ps. minullakin diagnosoitiin lapsena autismi. Olin vain TODELLA ujo.[/quote]

 

Onhan mulla, itseltä ja lähipiiristä vaikka kuinka paljon. Pointtini oli se, että autismin kirjolla olevilla ei ole vakava mielenterveydellinen häiriö. Ja siitä tässä ketjussa oli kyse. Ja tuo "ne adhdt ja aspergerit laitetaan psykiatriseen hoitoon" särähti korvaan, koska sanamuoto viittaa siihen, että kaikki laitettaisiin/kuuluvat sinne, kun näin ei suinkaan ole. Jos osaa, niin se ei ole ne. Sori, mutta assina otan asiat kirjaimellisesti. Pieni osa ei ole sama kuin kaikki. ;) 

Vierailija
52/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/ylilaakari-teinisurmasta-syytetyn-mielentilatutkimuksesta-kaikkein-huonoin-lopputulos/5567156

 

"

Alentunut syyntakeisuus tarkoittaa sitä, että syytetyllä arvioidaan olleen tekohetkellä jokin psyykkinen häiriö, jonka vuoksi hän ei ole kyennyt täysin ymmärtämään tekojensa seurauksia tai säätelemään käyttäytymistään.

Kyseeseen tulee esimerkiksi neurologinen sairaus, vaikea persoonallisuushäiriö tai kehityksen häiriö.

– Psyykkinen häiriö, joka alentaa ihmisen kykyä säädellä käyttäytymistään. On oltava selkeät löydökset.

Vielä 2000-luvun alussa alentuneesti syyntakeiseksi todettiin huomattavasti nykyistä useammin. Nykyisin päädytään useammin toteamaan kokonaan syyntakeettomaksi.

– Tässä on tuomion kannalta todella suuresta asiasta kysymys. Aikuisilla puhutaan joko elinkautisesta tai määräaikaisesta rangaistuksesta, jossa istuttavaa tulee ensikertaiselle vain puolet.

Alaikäisen kohdalla mielentilatutkimukset ylipäätään ovat harvinaisia. Jos myös oikeus toteaa tytön alentuneesti syyntakeiseksi, se johtaa suurella todennäköisyydellä vielä lyhyempään vankeustuomioon, jota alaikäisyys jo lähtökohtaisesti alentaa. 

– Se on täysin epälooginen ratkaisu. Ihmisellä todetaan psyykkinen häiriö, mutta ei ole mitään hoitovelvoitetta."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/53 |
19.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukemani mukaan "jackpot" tekijälleen tällainen alentuneesti syyntakeettomaksi toteaminen. Monissa Euroopan maissa tuomitaan joko tai.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä seitsemän