Nuorten naisten syrjiminen työelämässä
Akateemisten naisten kohtelu on sanoinkuvaamattoman törkeää työelämässä. Olen ollut nyt neljä vuotta määräaikaisessa työsuhteessa samalle työnantajalle. Se mikä tekee tilanteen törkeäksi on työsopimusten pituus. Saamme aina työtoverini (myös nuori alle 30-v nainen) kanssa vain puolen vuoden sopimuksia. Näin työnantaja varmistaa ettemme pääse koskaan äitiyslomalle. Pomoni on myös kysellyt olenko raskaana kun lihoin 3 kg. Eikö tämä ole jo laitonta?? Pitäisikö minun hakea jotain toista työtä vain saadakseni paremman työsopimuksen?
En vain ymmärrä miten tilanne oikeasti voi olla näin p#ska kuitenkin hyvinvointivaltioiksi kutsutussa maassamme. Älkää nuoret opiskelko maisteriksi jos joskus haluatte perustaa perheen! Nim. FM joka harkitsee alanvaihtoa siivoojaksi
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Aina,kun Arkadianmäeltä edes ehdotetaan, että perhevapaat jaettaisiin lakia muuttamalla tasan vanhempien kesken, alkaa hirveä valitus. Erityisesti naisten suosimilla keskustelupalstoilla ulistaan, että lasten hoitojärjestelyt on perheen sisäinen asia eikä siihen saa valtiovalta puuttua. Noh, perhevapaat on jo nyt voinut puolittaa, mutta kuinka monessa perheessä tehdään niin? Eli ihan itsehän me naiset aiheutamme sen, että työnantajan on järkevämpää palkata mies kuin nainen. Vasta sitten, kun miehet todellakin käyttävät puolet tai edes lähes puolet perhevapaista, muuttuu naisten asema myös työelämässä. Pitämällä itse perhevapaat vain aiheutamme sen, ettei tilanne muutu.
Olisi tietysti ihannetilanne, että isät "ohjautuvat" omasta halustaan jakamaan perhevapaat.
Muttei perhevapaiden kustannusten jakaminen ole nykyään konsti eikä mikään, koska saajat, saajien työnantajat ja määrät tiedetään täsmälleen.
Paljon on oikeuksia ka vähän velvollisuuksia. Nyt on tultu siihen, että nämä oikeudet kalahtivat omaan nilkkaan.
Oikeus olla kertomatta raskaudesta
Oikeus jäädä hoitovapaalle ilmoittamalla siitä viime tipassa
Oikeus tulla takaisin töihn ilmoittamalla siitä vime tipassa
Kolme lasta putkeen, poissa töistä 9 vuotta ja työpaikka säilytettävä
Miettikääs työnantajan kannalta, tai sen sijaisen jolla ei ole minkäänlaista hajua siitä kuinka kauan sijaisuus kestää.
Mun tuttu jopa valitti siitä kun ylennyksen sai joku mies, ja hän itse oli ollut pari vuotta poissa työpaikalta.
Sitä saa mitä tilaa, nyt on tilattu ja saatu, tässä ollaan. Meille ei palkata nuoria naisia, koska meillä ei ole siihen varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes lähde väittelemään tiedän kanssanne, tässä linkki teidän sorsimisestanne.
http://yle.fi/uutiset/arvostettu_talouslehti_suomi_paras_paikka_tyossak…
Lisää valheitanne kumoaisin mielellänne, mutta olen tehnyt sen jo tuhanteen kertaan palstalla.
Muumilaulut ja sormivärit ei riitä toimitusjohtajan pallille, se nyt on vain faktaa.
Elämä on valintoja.
Kuules nyt lesbo huuhkaja, se ei ole kenenkään muun vika ettei voi saada penskoja. Hyvä niin, koska Suomessa on jo ihan tarpeeksi kusipäitä. Tuollaiselta vajaamieliseltä kun ei voi odottaa kuin lisää juustoaivoja. Toivon oikein inhottavaa loppuelämää sinulle.
Menikö aivot istukan mukana vai putosiko paskavaippaan?
Hei kynitty broileritukka, olen mies. Tiedän että itket itsesi uneen joka ilta koska elämääsi ei kuulu muuta kun trollata katkerasti tällä palstalla. Tuntuuko hyvältä kun voit vastata palautteeseen? Töissäsi palautteesi on; "kyllä, teen sen ensi kerralla paremmin". Ajattelin kirjoittaa että hanki papukaija jotta saat elämääsi jonkun jonka kanssa keskustella livenä mutta olisi turhaa masentaa eläin joka kuitenkin pystyisi monipuolisempaan ulosantiin kuin sinä.
Älkää syöttäkö trollia enää, turha kommentoida sen juttuja. Se vielä luulee että jotain kiinostaa sen jutut. Tietoisku: ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes lähde väittelemään tiedän kanssanne, tässä linkki teidän sorsimisestanne.
http://yle.fi/uutiset/arvostettu_talouslehti_suomi_paras_paikka_tyossak…
Lisää valheitanne kumoaisin mielellänne, mutta olen tehnyt sen jo tuhanteen kertaan palstalla.
Muumilaulut ja sormivärit ei riitä toimitusjohtajan pallille, se nyt on vain faktaa.
Elämä on valintoja.
Kuules nyt lesbo huuhkaja, se ei ole kenenkään muun vika ettei voi saada penskoja. Hyvä niin, koska Suomessa on jo ihan tarpeeksi kusipäitä. Tuollaiselta vajaamieliseltä kun ei voi odottaa kuin lisää juustoaivoja. Toivon oikein inhottavaa loppuelämää sinulle.
Menikö aivot istukan mukana vai putosiko paskavaippaan?
Hei kynitty broileritukka, olen mies. Tiedän että itket itsesi uneen joka ilta koska elämääsi ei kuulu muuta kun trollata katkerasti tällä palstalla. Tuntuuko hyvältä kun voit vastata palautteeseen? Töissäsi palautteesi on; "kyllä, teen sen ensi kerralla paremmin". Ajattelin kirjoittaa että hanki papukaija jotta saat elämääsi jonkun jonka kanssa keskustella livenä mutta olisi turhaa masentaa eläin joka kuitenkin pystyisi monipuolisempaan ulosantiin kuin sinä.
Älkää syöttäkö trollia enää, turha kommentoida sen juttuja. Se vielä luulee että jotain kiinostaa sen jutut. Tietoisku: ei kiinnosta.
Puhut siis itsellesi? Ei ruokita enää, ei.
Ap on oikeassa, onhan tästä tutkimustakin liittojen tekemänä kuinka juuri määräaikaisten sopimusten käyttö iskee naisiin.
Olen itse muuten ollut tilanteessa, jossa olin samalla työpaikalla määräaikaisella työsopimuksella, jonne myös palkattiin mies määräaikaisena. Oma työni oli vakituisluontoinen, mies palkattiin lyhyeen projektiin. Olin itse siis nainen ja iäkkäämpi, oli enemmän osaamista ja työkokemusta, myös ulkomailla olin työskennellyt. Mies oli nuori, vailla suurempaa työkokemusta ja juuri valmistunut yliopistosta. Lopputulos oli se, että miehen tehtäviä muunneltiin niin että sai vakituisen työn, minua vedätettiin 6 eri määräaikaisella sopmimuksella ja kun rupesin kyseenalaistamaan asiaa, minut savustettiin ulos.
Vein liittoni avulla työnantajan oikeuteen ja voitin. Työtehtäväni olivat alusta saakka olleet laittomasti määräaikaisia, koska työtehtävän luonne ja vastuut olivat sellaiset, joiden olisi pitänyt olla vakituisia.
En kuitenkaan oikeusjutun aikaan tajunnut verrata asemaani tuohon miespuoliseen kollegaan, ymmärsin vasta myöhemmin kun kuulin että hänet oli vakinaistettu, että kovin erilaisen kohtelun sain.
Työnantaja yritti oikeusjutun aikana vielä mustamaalata minua, torpata työtehtävien vaativuus ja lytätä osaamiseni -- pystyin kuitenkin todistamaan oikeudelle työnantajan omilla asiakirjoilla, kuinka he olivat päinvastoin perustelleet valintaani 5 kertaa samoihin tehtäviini juuri pätevyyteni takia. Lisäksi minut oli myös valittu siksi perehdyttämään tuo uusi kokematon miestyöntekijä ja toimin myös muissa vastuutehtävissä tiimissä.
Tämä siis esimerkki elävästä elämästä, jossa naiseen ja mieheen suhtauduttiin aivan eri tavalla saman työpaikan tiimissä, oudoksi tapauksen tekee vielä se, ettemme olleet edes yhtä päteviä, vaan mies oli tässä tapauksessa selkeästi kokemattomampi.
Eli millään muulla kuin sukupuolisyrjinnällä ei pysty helposti tilannetta selittämään.
Juujuu, toisinpäinhän noita syrjimisiä ei tapahdu vai niinkö luulet?
Väikkäreistä puheenollen, naisilla ne usein liittyvät varhaiskasvatukseen ja päiväkotijuttuihin ja sellaisiin eikä niinkään syövän hoitokeinoihin.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisten naisten kohtelu on sanoinkuvaamattoman törkeää työelämässä. Olen ollut nyt neljä vuotta määräaikaisessa työsuhteessa samalle työnantajalle. Se mikä tekee tilanteen törkeäksi on työsopimusten pituus. Saamme aina työtoverini (myös nuori alle 30-v nainen) kanssa vain puolen vuoden sopimuksia. Näin työnantaja varmistaa ettemme pääse koskaan äitiyslomalle. Pomoni on myös kysellyt olenko raskaana kun lihoin 3 kg. Eikö tämä ole jo laitonta?? Pitäisikö minun hakea jotain toista työtä vain saadakseni paremman työsopimuksen?
Kolmannen määräaikaisen jälkeen on mielestäni pakko antaa vakipaikka. Korjatkaa jos olen väärässä.
Mutta naisethan ovat ihan itse tämän saaneet aikaiseksi. Lukemattomia kertoja tapahtuu se, että sillä sekunnilla kun saa vakipaikan, hankitaan se muksu. Ja tämä käy kalliiksi työnantajalle.
Tämä koko systeemi pitäisi uusia jollain tavalla, jotta olisi taloudellisesti turvallisempaa palkata nuori nainen vakityösuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ap on oikeassa, onhan tästä tutkimustakin liittojen tekemänä kuinka juuri määräaikaisten sopimusten käyttö iskee naisiin.
Olen itse muuten ollut tilanteessa, jossa olin samalla työpaikalla määräaikaisella työsopimuksella, jonne myös palkattiin mies määräaikaisena. Oma työni oli vakituisluontoinen, mies palkattiin lyhyeen projektiin. Olin itse siis nainen ja iäkkäämpi, oli enemmän osaamista ja työkokemusta, myös ulkomailla olin työskennellyt. Mies oli nuori, vailla suurempaa työkokemusta ja juuri valmistunut yliopistosta. Lopputulos oli se, että miehen tehtäviä muunneltiin niin että sai vakituisen työn, minua vedätettiin 6 eri määräaikaisella sopmimuksella ja kun rupesin kyseenalaistamaan asiaa, minut savustettiin ulos.
Vein liittoni avulla työnantajan oikeuteen ja voitin. Työtehtäväni olivat alusta saakka olleet laittomasti määräaikaisia, koska työtehtävän luonne ja vastuut olivat sellaiset, joiden olisi pitänyt olla vakituisia.
En kuitenkaan oikeusjutun aikaan tajunnut verrata asemaani tuohon miespuoliseen kollegaan, ymmärsin vasta myöhemmin kun kuulin että hänet oli vakinaistettu, että kovin erilaisen kohtelun sain.
Työnantaja yritti oikeusjutun aikana vielä mustamaalata minua, torpata työtehtävien vaativuus ja lytätä osaamiseni -- pystyin kuitenkin todistamaan oikeudelle työnantajan omilla asiakirjoilla, kuinka he olivat päinvastoin perustelleet valintaani 5 kertaa samoihin tehtäviini juuri pätevyyteni takia. Lisäksi minut oli myös valittu siksi perehdyttämään tuo uusi kokematon miestyöntekijä ja toimin myös muissa vastuutehtävissä tiimissä.
Tämä siis esimerkki elävästä elämästä, jossa naiseen ja mieheen suhtauduttiin aivan eri tavalla saman työpaikan tiimissä, oudoksi tapauksen tekee vielä se, ettemme olleet edes yhtä päteviä, vaan mies oli tässä tapauksessa selkeästi kokemattomampi.
Eli millään muulla kuin sukupuolisyrjinnällä ei pysty helposti tilannetta selittämään.
Kiitos kun kerroit kokemuksestasi. Hienoa, että veit asian eteenpäin ja jaksoit taistella oikeuksistasi!
Meillä miehet todellakin saavat jopa neljän vuoden määräaikaisuuksia, mitä me naiset emme koskaan saa. Ja todellakin aivan sama koulutus on, ja heillä osalla vielä lyhyempi työkokemus. Ongelma on se, etten tiedä jaksanko ruveta tappelemaan työnantajan kanssa. Lopputuloksestakaan kun ei voi tietää. Voi olla helpompi etsiä vain uusi työ. En edes halua jäädä näin sovinistiseen työpaikkaan loppuelämäkseni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemisten naisten kohtelu on sanoinkuvaamattoman törkeää työelämässä. Olen ollut nyt neljä vuotta määräaikaisessa työsuhteessa samalle työnantajalle. Se mikä tekee tilanteen törkeäksi on työsopimusten pituus. Saamme aina työtoverini (myös nuori alle 30-v nainen) kanssa vain puolen vuoden sopimuksia. Näin työnantaja varmistaa ettemme pääse koskaan äitiyslomalle. Pomoni on myös kysellyt olenko raskaana kun lihoin 3 kg. Eikö tämä ole jo laitonta?? Pitäisikö minun hakea jotain toista työtä vain saadakseni paremman työsopimuksen?
Kolmannen määräaikaisen jälkeen on mielestäni pakko antaa vakipaikka. Korjatkaa jos olen väärässä.
Mutta naisethan ovat ihan itse tämän saaneet aikaiseksi. Lukemattomia kertoja tapahtuu se, että sillä sekunnilla kun saa vakipaikan, hankitaan se muksu. Ja tämä käy kalliiksi työnantajalle.
Tämä koko systeemi pitäisi uusia jollain tavalla, jotta olisi taloudellisesti turvallisempaa palkata nuori nainen vakityösuhteeseen.
Ei nykyään ole enää mitään vakipaikkoja.
Kaikki, jotka täällä haukkuvat naisia siitä, että haluavat sekä uran että lapsia.
KUNPA TEIDÄN ÄITINNE OLISI VALINNUT URAN JA JÄTTÄNYT TUOLLAISEN SIAN SYNNYTTÄMÄTTÄ.
Pro tip: ongelmanne eivät johdu sukupuolestanne.
Hajottaa miehenä kun naiskolleegojen onnistumiset johtuvat aina heistä itsestään ja epäonnistuminen sukupuolesta. Mukava defenssi.
Käytäntö jossa nuoret naiset hakevat vakituista paikkaa vain saadakseen paremman taloudellisen korvauksen lastenteosta ja sitten työnantajan täytyy se maksaa, on aivan sairas.
On täysin mielipuolista sälyttää lisääntymiskustannukset työnantajille ja vielä sairaampi on ajatusmaailma että siitä pitäisi saada ansioon perustuva korvaus.
Koska 80% naisista saa jälkikasvua, tarkoittaa se että nykyisellä systeemillä nuoren naisen palkkaaminen on yksinkertaisesti taloudellinen emämoka. Ei ole mitään järkeä ottaa vapaaehtoisesti kontolle lähes täysin varmaan suurta kustannusta ja sijaisjärjestelyjä.
Vau. Eli Suomesta on tultava maailman ainoa valtio jossa ei lisäännytä sillä se on itsekästä ja pitää valita kotiäitiys tai ura eikä saa valittaa, sillä tunnetusti toimitusjohtajilla ei ole lapsia.