Lue keskustelun säännöt.
Mikä on nyky-Suomessa kaikkein turhin tutkinto/linja?
14.11.2015 |
Kysymys otsikossa. Ja ennen kuin joku valittaa niin joo, mikään ammatti ei ole täysin turha. Mutta haluaisin tietää muiden mielipiteitä siitä, mikä tutkinto saa ekana miettimään että "mitä tuollakin muka tekee".
Kommentit (406)
Tosi söpöä :)
Kaikki estenomi, restonomi ja sosionominaiset täällä kilvan puolustelevat tutkintojaan. Kaikki ovat ihan sitä samaa mössöä, joilla esim. kielet ja matemaattiset taidot onnettomat. Tämän kaiken hömpän opettelemiseen heiltä tosiaan kuluu 3,5 vuotta.
Ja. Nämä kaikki työt on ennen tehty ja osattu jo ilman noita jonninjoutavia tutkintoja.
Höpöhöpöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ei ole vielä auennut mitä maisemantutkija tekee. Ehkä joku muu osaa kertoa minulle?
Olen melko varma, että yhteiskuntamme pyörisi ilman filosofejakin. Ei sillä, etteivätkö he kivoja heppuja voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Naistutkimus on k a i k k e i n turhinta!
Kuule, tiivistä mulle muutamalla lauseella että mistä sun mielestä naistutkimuksessa on kysymys? Mitä siinä tehdään, mihin pyritään?
Sosiaali- ja terveysala on tärkeä. Harmi vaan, että siellä monelle alalle hakee ihan vääränlaisia ihmisiä. n44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mietitään työllistymistä, niin yliopiston pienillä kielillä (venäjä, viro, latina, unkari ja mitä näitä nyt on) ei kuulemma mene hyvin
Venäjä = pieni kieli ???
Yliopistossa venäjä on pieni kieli, ei oteta hirveästi opiskelijoita sisään. En tietenkään puhu venäjän kielen koosta maailmassa, hölmö.
Kuvaa hyvin Suomen kielipolitiikan järjettömyyttä. Ruotsia (joka on oikeasti pieni ja tarpeeton kieli) opetetaan melkein joka yliopistossa ja isolla sisäänotolla. Ja venäjää kohdellaan pienenä kielenä.
Ei se ruotsin sisäänotto nyt niin suurta ole, mutta kielten suhteutus on kyllä jotenkin päin honkia. Esimerkki Turun yliopiston aloituspaikoista kielissä:
englanti 60
espanja 16
italia 10
klassilliset kielet 8
pohjoismaiset kielet 18
ranska 32
saksa 28
venäjä 8Romanian, viron ja unkarin kieltä saa vain sivuaineena. Ymmärtääkseni nuo ranskan ja saksan paikat eivät tule edes kokonaan täyteen, kun tarpeeksi ihmisiä ei saa vähimmäispisteitä (korjatkaa jos olen väärässä). Lisäksi noissa aineissa moni vaihtaa alaa vuoden tai parin kuluessa, kun ei ole ollut se ensimmäinen hakukohde. Miksei sieltä voi laittaa vähän paikkoja vaikka venäjään?
Samaa mieltä, venäjälle enemmän arvoa ja espanjaankin voisi lisätä paikkoja. Kyseinen kieli on koko ajan lisäämässä suosiotaan Suomessakin, ja olisiko ollut maailman jopa toiseksi puhutuin kieli, ennen noita ranskoja ja saksoja. Yliopistomaailma ei muutu maailman mukana tarpeeksi nopeasti, vaan edelleen suositaan liikaa ranskaa ja saksaa, jotka olivat joskus aikoinaan tieteen ja taiteen tärkeimpiä kieliä.
EI KOULUTUKSEN IDEA OLE SIINÄ MITÄ SE OPETTAA VAAN LAITTAA IHMISET JOHONKIN JÄRJESTYKSEEN, JOTTA TYÖNANTAJAN ON HELPOMPI VALITA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu vähän siitä, mitä pitää turhana. Omalta näkökannalta sanoisin, että koko Kauppaopiston voisi lopettaa, pelkkää sielutonta voiton maksimointia. Sen sijaan henkisesti ja älyllisesti kasvattavat tahot kuten naistutkimus, antropologia tai folkloristiikka saavat minulta isot peukut. Varmaan moni pitää niitä turhina siksi, että niillä ei tuoteta rahaa. Mutta aika harvoin mitään merkityksellistä syntyy vain siksi, että on ajateltu vain rahallista hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
EI KOULUTUKSEN IDEA OLE SIINÄ MITÄ SE OPETTAA VAAN LAITTAA IHMISET JOHONKIN JÄRJESTYKSEEN, JOTTA TYÖNANTAJAN ON HELPOMPI VALITA.
Kyllä koulutuksen sisällölläkin on merkitystä, myös saman alan sisällä. Paikassa A hyvää opetusta saanut on paljon vahvemmilla kuin paikassa B opiskellut, joka on saanut huonoa opetusta ja lähinnä pyöritellyt peukaloitaan (ellei sitten ole opiskellut itsenäisesti). Suomessa oppilaitokset eivät ole niin räikeästi leimaantuneita, mutta kyllähän esimerkiksi jenkkilässä sillä on huomattava ero, onko paperissasi Harvardin leima vai vaan joku community college.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistotutkinnoista turhuuksien turhuuksia löytävät kirjoittajat eivät ehkä tule ajatelleeksi, että yliopiston tehtävä on kehittää tiedettä ja sivistystä uutta tutkimustietoa tuottaen, ei palvella elinkeinoelämän näkemyksiä. Yliopistosta valmistuu paljon generalistitutkinnon suorittaneita ja onkin mielestäni kapeakatseista väittää, että lähinnä suoraan työhön valmistavat tutkinnot, kuten lääkäri tai erityisopettaja, olisivat järkeviä. Naistutkimuksen (nykyään yleisesti sukupuolentutkimus) pääaineesta valmistunut saattaa olla kerryttänyt sivuainepalettiaan vaikkapa viestinnällä, markkinoinnilla ja kielillä työllistyen esimerkiksi järjestön projektivastaavaksi tai opintosuunnittelijaksi.
Kaikesta huolimatta yhteiskunnallinen tarve saada pätevää väkeä tiettyihin tehtäviin vaikuttaa eri alojen sisäänottomääriin: joskus tarvitaan lisää hammaslääkäreitä, toiste taas vaikkapa yhteiskuntatieteet saavat lisää aloituspaikkoja. Nykyään alat, jotka eivät tuota koneistonsa uumenista suoraan rahallista voittoa joutuvat entistä enemmän puolustelemaan olemassaoloaan. On sääli, mikäli yliopiston vapaan sivistyksellinen tehtävä kilpistyy yritysmaailman etujen kapeakatseiseen palvelemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsikritiikissä olisi hyvä muistaa myös tuo, pakkoruotsinopettajien koulutus vie yliopistosta täysin kohtuutomasti resursseja suhteessa muihin kieliin.
Ei ne kaikki ole pakkoruotsiopettajia. Itse asiassa suurin osa tuntemistani pohjoismaisten kielten opiskelijoista haluaa kääntäjiksi, tutkijoiksi tai vastaaviksi kieliasiantuntijoiksi. Ja oletko miettinyt, että joku voi oikeasti haluta opettaa ruotsia, eikä pidä sitä pakkona? Kokemukseni mukaan ei siellä ole kuin ne muutamat sivuaineopiskelijat, jotka kokevat ruotsin vain pakkona.
Tarkoitin, että kun pakkoruotsia opetetaan jokaiselle pakolla ala-asteelta yliopistoon saakka, niin näitä opettajia tarvitaan valtava määrä ja näiden opettajien koulutukseen menee mielettömästi resursseja yliopistoissa.
Mua ei pakotettu. Asuin Pohjois-Savossa ja tykkäsin opiskella kieltä ja olen siinä ihan hyväkin. Ruotsin kieli on kieliopillisesti varmaan maailman helpoimpia kieliä. Ruotsi muutenkin maana on tosi jees.
Mulla ihan sama! Ei kaikki vihaa Ruotsia tai sen kielen opiskelua, vaikka ollaankin jääkiekossa ja monessa muussakin paskempia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mietitään työllistymistä, niin yliopiston pienillä kielillä (venäjä, viro, latina, unkari ja mitä näitä nyt on) ei kuulemma mene hyvin. Itse opiskelen enkkua ja tunnen kielitieteen laitokselta näitä muidenkin kielten edustajia, ja heiltä on kuulunut tämmöstä juttua. Siten kyllä kummallista, kun etenkin venäjän kielen osaamisen tärkeyttä koko ajan hehkutetaan.
Tämä ei varmaankaan ole pk-seudulta? Helsingin yliopistossa kun ei ainakaan ole mitään "kielitieteen laitosta", jossa vielä niputettaisiin eri sukua olevat kielet yhteen. Latinaa, viroa ja unkaria ei varmaan voi edes lukea pääaineena missään? Vaan esim. sukukielten tutkimusta ja latinaa klassillisessa filologiassa, historiassa tai teologiassa? En muutenkaan tunnista näitä vaikutelmiasi.
Itse olen venäjän maisteri ja kaikille opiskelututuille on töitä riittänyt hyvin opettajina, kääntäjinä tai käännösyrittäjinä, tutkijoina, elinkeinoelämässä, lähetystöissä... Työllistymistä edistää kieli- ja kulttuuriasiantuntijuuden lisäksi myös esim. jonkinlainen kaupan alan ymmärrys (tai mikä tahansa muu erikoistuminen johonkin alaan).
En muutenkaan ymmärrä humanististen tieteiden dissausta. Toki helppo on vähätellä, jos ei ymmärrä tai asiasta ei ole mitään kokemusta. Viimeisimmässä yliopistorankingissa maailmanlaajuisesti paras suomalais"laitos" oli kuitenkin Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Humanistien jälkeen tuli lääketiede. Muilla (tekniikka, luonnontieteet, oikis) meni paljon huonommin - vaikkakin globaalilla tasolla toki hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh, haluaisin opiskella samassa rakennuksessa estonomien kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mietitään työllistymistä, niin yliopiston pienillä kielillä (venäjä, viro, latina, unkari ja mitä näitä nyt on) ei kuulemma mene hyvin. Itse opiskelen enkkua ja tunnen kielitieteen laitokselta näitä muidenkin kielten edustajia, ja heiltä on kuulunut tämmöstä juttua. Siten kyllä kummallista, kun etenkin venäjän kielen osaamisen tärkeyttä koko ajan hehkutetaan.
Tämä ei varmaankaan ole pk-seudulta? Helsingin yliopistossa kun ei ainakaan ole mitään "kielitieteen laitosta", jossa vielä niputettaisiin eri sukua olevat kielet yhteen. Latinaa, viroa ja unkaria ei varmaan voi edes lukea pääaineena missään? Vaan esim. sukukielten tutkimusta ja latinaa klassillisessa filologiassa, historiassa tai teologiassa? En muutenkaan tunnista näitä vaikutelmiasi.
Itse olen venäjän maisteri ja kaikille opiskelututuille on töitä riittänyt hyvin opettajina, kääntäjinä tai käännösyrittäjinä, tutkijoina, elinkeinoelämässä, lähetystöissä... Työllistymistä edistää kieli- ja kulttuuriasiantuntijuuden lisäksi myös esim. jonkinlainen kaupan alan ymmärrys (tai mikä tahansa muu erikoistuminen johonkin alaan).
En muutenkaan ymmärrä humanististen tieteiden dissausta. Toki helppo on vähätellä, jos ei ymmärrä tai asiasta ei ole mitään kokemusta. Viimeisimmässä yliopistorankingissa maailmanlaajuisesti paras suomalais"laitos" oli kuitenkin Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Humanistien jälkeen tuli lääketiede. Muilla (tekniikka, luonnontieteet, oikis) meni paljon huonommin - vaikkakin globaalilla tasolla toki hyvin.
Olen Turusta. Oikea termi on kieli- ja käännöstieteiden laitos, mutta käytän nyt lyhennettyä termiä. Kaikkia noista ei voi opiskella pääaineena, totta, mutta en jaksanut ruveta tähän koko opetussuunnitelmaa kirjoittamaan. :D Meinasin että esim. jos on suomen kieli/viro tai suomen kieli/unkari yhdistelmä, niin töitä voi olla vaikeahko saada muuta kuin tutkijana.
Helsingistä valmistuneilla on varmaan sitten eri meininki, tai sitten vain tunnen sellaisia joilla ei ole käynyt tuuri työmarkkinoilla.
Tarkoitukseni ei ollut dissata humanisteja, kun olen itsekin ollut sellainen viimeiset viisi vuotta. Voi olla, että vain näkemykseni työllistymisestä on liian skeptinen, kun sitä "kielten maisterit ei saa töitä" juttua on itsekin kuullut joka tuutista. Toivottavasti kävis munkki, kun piakkoin valmistuu.
Ekonomi. Tai itseasiassa tradenomi, yliopistotutkinnon suorittaneet saavat jotain vielä jotain suojatyöpaikkoja. Mutta uskokaa tai älkää, lähitulevaisuudessa suurin osa ekonomeista tulee loppupeleissä työskentelemään jossain kaupankassalla.
Taloustieteilijät. Eivät osaa ratkaista mitään näistä talouden ongelmista, vain viisastella jälkeen päin miten OLISI pitänyt tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei ole vielä auennut mitä maisemantutkija tekee. Ehkä joku muu osaa kertoa minulle?
Maisemantutkija maalailee tissejä ja perseitä eri maisemissa. Sama kuin Amk:n muotoiluakatemialaiset valaa savesta kyrpiä :DD
Koristeveistäjä - ei vaan elätä, vaikka taitoa suuresti arvostankin.