Mikä on nyky-Suomessa kaikkein turhin tutkinto/linja?

Vierailija kirjoitti:

Siis yliopistossa Mantsa ja Historia. Valmistuvat geologeiksi ja historioitsijoiksi. Mihin historioitsijaa tarvitsee jos ei halua opettamaan? Museoon töihin?

Maantieteen ja geologian koulutusohjelmat ovat erilliset. Lisäksi geologeilla on ihan hyvä työllisyystilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku mainitsi restonomin? Etkö itse matkustele, yövy hotelleissa, syö ulkona, harrasta aktiviteetteja (laskettelu, sukellus, erilaiset tapahtumat, festarit) yms. Toki koulutetaan liikaa, mut ei nyt ihan turhimmasta päästä sekään linja ole. 

 

"nauraa kyykyssä" :D :D

 

Hotellin respaan ja tapahtumia järjestämään tarvitaan monen vuoden tutkinto?

 

Olet täsmälleen oikeassa.

Asiakaspalvelutaitoja, sosiaalisia taitoja ja kieliä siinä sivussa on hyvä opiskella. Niitä ei tässä maassa todella moni hallitse. Lisäksi respassa tulee tuntea varausjärjestelmiä, hotellin sisäistä ilmapiiriä ja päivien kiertokulkua. Restot toimivat yleensä tapahtumissa  yhtenä sidososana. Toki voivat järjestää niitä itsekin. Tapahtumatuotanto vaatii markkinointitaitoja, yrityselämän ja lain tuntemista ja restot opiskelee noitakin koulussaan. Periaatteessa restot on sama ku tradenomit mut perehtyneet matkailu, majoitus- ja ravintola-alaan.

Siis ihan pilipalitutkinto. Paljon fiksumpaa kouluttautua tradenomiksi ja erikoistua ravintola-alaan. Voi jopa oppia jotain hyödyllistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosionomi ehkä turhin kaikista ja tutkinto ei minkään arvoinen verrattuna yliopiston sosiaalialan tutkintoon. Ja ylipäätään amk-koulutukset turhia ja valtion rahoja vieviä. Minusta riittää, että olisi amis ja yliopisto ja ne kenen älykkyys ei riitä yliopistoon saisivat tyytyä amikseen ammattikorkeakoulututkinnon sijaan

Me sosionomit tehdään nykyään sosiaalityöntekijöiden hommia enenevissä määrin. Siinä mielessä olisi hyvä saada korkeampi koulutus meillekin.

Sosionomin tutkinto ei ole turha. AMK:ssa on paljon työharjoitteluja, joissa oppii hyvin esim. käytännön sosiaaliohjausta ja esimiestyötä ja näkee käytännössä työelämän epäkohtia. Ja meillä oli AMK:ssa kehittämishankkeita, joita tehtiin yhteistyössä työelämän kanssa.

Mielelläni kyllä itse jatkaisin joskus yliopistolla korkeamman tasoisessa koulutuksessa opiskelua, sillä äo:ni riittää siihen. Silti sosionomin tutkinto on hyvä ja antoi hyvät edellytykset ihmisten kohtaamiseen ja käytännön kehittämistyöhön jne.

Huutonaurua tälle. Ihanko tosi??? Työelämässä ehtii olla valmistumisen jälkeen, siihen on todella surullista perustaa omaa osaamistaan. Ei ihme että sossunomit ovat kujalla kun ei ole minkäänlaista tieteellistä näkökulmaa vaan pelkkää työn kautta opittua "tietämystä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku mainitsi restonomin? Etkö itse matkustele, yövy hotelleissa, syö ulkona, harrasta aktiviteetteja (laskettelu, sukellus, erilaiset tapahtumat, festarit) yms. Toki koulutetaan liikaa, mut ei nyt ihan turhimmasta päästä sekään linja ole. 

 

"nauraa kyykyssä" :D :D

 

Hotellin respaan ja tapahtumia järjestämään tarvitaan monen vuoden tutkinto?

 

Olet täsmälleen oikeassa.

Asiakaspalvelutaitoja, sosiaalisia taitoja ja kieliä siinä sivussa on hyvä opiskella. Niitä ei tässä maassa todella moni hallitse. Lisäksi respassa tulee tuntea varausjärjestelmiä, hotellin sisäistä ilmapiiriä ja päivien kiertokulkua. Restot toimivat yleensä tapahtumissa  yhtenä sidososana. Toki voivat järjestää niitä itsekin. Tapahtumatuotanto vaatii markkinointitaitoja, yrityselämän ja lain tuntemista ja restot opiskelee noitakin koulussaan. Periaatteessa restot on sama ku tradenomit mut perehtyneet matkailu, majoitus- ja ravintola-alaan.

Ainakin pelkästään hotellivirkailijan koulutuksia järjestetään aikuiskoulutuksena koko maassa, samoin tapahtumanjärjestäjän koulutuksia jne. Eli ei se nyt niin vaikeaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Jos mietitään työllistymistä, niin yliopiston pienillä kielillä (venäjä, viro, latina, unkari ja mitä näitä nyt on) ei kuulemma mene hyvin

Venäjä = pieni kieli ???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mietitään työllistymistä, niin yliopiston pienillä kielillä (venäjä, viro, latina, unkari ja mitä näitä nyt on) ei kuulemma mene hyvin

Venäjä = pieni kieli ???

Yliopistossa venäjä on pieni kieli, ei oteta hirveästi opiskelijoita sisään. En tietenkään puhu venäjän kielen koosta maailmassa, hölmö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosionomi ehkä turhin kaikista ja tutkinto ei minkään arvoinen verrattuna yliopiston sosiaalialan tutkintoon. Ja ylipäätään amk-koulutukset turhia ja valtion rahoja vieviä. Minusta riittää, että olisi amis ja yliopisto ja ne kenen älykkyys ei riitä yliopistoon saisivat tyytyä amikseen ammattikorkeakoulututkinnon sijaan

Me sosionomit tehdään nykyään sosiaalityöntekijöiden hommia enenevissä määrin. Siinä mielessä olisi hyvä saada korkeampi koulutus meillekin.

Sosionomin tutkinto ei ole turha. AMK:ssa on paljon työharjoitteluja, joissa oppii hyvin esim. käytännön sosiaaliohjausta ja esimiestyötä ja näkee käytännössä työelämän epäkohtia. Ja meillä oli AMK:ssa kehittämishankkeita, joita tehtiin yhteistyössä työelämän kanssa.

Mielelläni kyllä itse jatkaisin joskus yliopistolla korkeamman tasoisessa koulutuksessa opiskelua, sillä äo:ni riittää siihen. Silti sosionomin tutkinto on hyvä ja antoi hyvät edellytykset ihmisten kohtaamiseen ja käytännön kehittämistyöhön jne.

Huutonaurua tälle. Ihanko tosi??? Työelämässä ehtii olla valmistumisen jälkeen, siihen on todella surullista perustaa omaa osaamistaan. Ei ihme että sossunomit ovat kujalla kun ei ole minkäänlaista tieteellistä näkökulmaa vaan pelkkää työn kautta opittua "tietämystä".

On meillä sitä tieteellistäkin näkökulmaa, joskaan ei niin vahvasti kuin yliopistosta valmistuneilla. Työelämässä sosionomien osaamista arvostetaan.

Ja usko pois, sosiaalialan työssä on ihan liikaa ihmisiä, joilla on "hyvä koulutus", mutta käytännön osaamista ei ole. Maisterius tai mikään titteli ei takaa mitään oikeaa osaamista. Joskus ihmisiä jopa autetaan paremmin ilman koulutusta ja maalaisjärjellä kuin hienoilla titteleillä. (Uskon kuitenkin, että yleensä korkeampi koulutustaso lisää osaamista. Mutta ei se koulutus ole tae osaamisesta!)

Esimerkiksi sosiaalityöntekijä tai psykologikin voi toisinaan olla uskomattoman osaamaton ihmissuhdealan työssä, vaikka on korkea koulutus. Joskus "vain" AMK-tasoisen koulutuksen käynyt saattaa tuntea vaikkapa lastensuojeluun liittyvää lainsäädäntöä paremmin.

En vetäisi suoria johtopäätöksiä työntekijän taidoista tai osaamisesta sen perusteella, onko koulutus akateeminen vai AMK-tasoa tai esim. ammattikoulutasoa. Mutta jokainen tietenkin saa arvostaa vapaasti mitä haluaa. Itse arvostan ihan kaikenlaisen koulutuksen käyneitä, jos he hoitavat työnsä asianmukaisesti ja osaavasti. Monenlaisia osaajia tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti turhin on latinan viisivuotinen maisterinkoulutus yliopistossa. Nimimerkillä kyseinen tutkintopaperi kädessä leipäjonossa.

 

Hyvä hyvä amisveljeni! Hieman teit virheitä näissä yliopistoasioissa, niinhän me kaikki... Mutta positiivista, että sait kuitenkin mollattua akateemisia!

Mitä helvettiä, jos haluat niin voin lähettää kuvan graduni kannesta ja vaikka tutkintotodistuksestakin jos sen löydän jostain :D Ei tämä nyt niin harvinainen ala ole etteikö vauvapalstalla löytyisi useampikin alan ammattilainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mietitään työllistymistä, niin yliopiston pienillä kielillä (venäjä, viro, latina, unkari ja mitä näitä nyt on) ei kuulemma mene hyvin

Venäjä = pieni kieli ???

Yliopistossa venäjä on pieni kieli, ei oteta hirveästi opiskelijoita sisään. En tietenkään puhu venäjän kielen koosta maailmassa, hölmö.

Kuvaa hyvin Suomen kielipolitiikan järjettömyyttä. Ruotsia (joka on oikeasti pieni ja tarpeeton kieli) opetetaan melkein joka yliopistossa ja isolla sisäänotolla. Ja venäjää kohdellaan pienenä kielenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku mainitsi restonomin? Etkö itse matkustele, yövy hotelleissa, syö ulkona, harrasta aktiviteetteja (laskettelu, sukellus, erilaiset tapahtumat, festarit) yms. Toki koulutetaan liikaa, mut ei nyt ihan turhimmasta päästä sekään linja ole. 

 

"nauraa kyykyssä" :D :D

 

Hotellin respaan ja tapahtumia järjestämään tarvitaan monen vuoden tutkinto?

 

Olet täsmälleen oikeassa.

Asiakaspalvelutaitoja, sosiaalisia taitoja ja kieliä siinä sivussa on hyvä opiskella. Niitä ei tässä maassa todella moni hallitse. Lisäksi respassa tulee tuntea varausjärjestelmiä, hotellin sisäistä ilmapiiriä ja päivien kiertokulkua. Restot toimivat yleensä tapahtumissa  yhtenä sidososana. Toki voivat järjestää niitä itsekin. Tapahtumatuotanto vaatii markkinointitaitoja, yrityselämän ja lain tuntemista ja restot opiskelee noitakin koulussaan. Periaatteessa restot on sama ku tradenomit mut perehtyneet matkailu, majoitus- ja ravintola-alaan.

Siis ihan pilipalitutkinto. Paljon fiksumpaa kouluttautua tradenomiksi ja erikoistua ravintola-alaan. Voi jopa oppia jotain hyödyllistä.

Jep, mut onneksi itse valmistuin restoksi ja työllistyin siistiin sisähommaan :) m25

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mietitään työllistymistä, niin yliopiston pienillä kielillä (venäjä, viro, latina, unkari ja mitä näitä nyt on) ei kuulemma mene hyvin

Venäjä = pieni kieli ???

Yliopistossa venäjä on pieni kieli, ei oteta hirveästi opiskelijoita sisään. En tietenkään puhu venäjän kielen koosta maailmassa, hölmö.

Kuvaa hyvin Suomen kielipolitiikan järjettömyyttä. Ruotsia (joka on oikeasti pieni ja tarpeeton kieli) opetetaan melkein joka yliopistossa ja isolla sisäänotolla. Ja venäjää kohdellaan pienenä kielenä.

Ei se ruotsin sisäänotto nyt niin suurta ole, mutta kielten suhteutus on kyllä jotenkin päin honkia. Esimerkki Turun yliopiston aloituspaikoista kielissä:

englanti 60

espanja 16

italia 10

klassilliset kielet 8

pohjoismaiset kielet 18

ranska 32

saksa 28

venäjä 8

Romanian, viron ja unkarin kieltä saa vain sivuaineena. Ymmärtääkseni nuo ranskan ja saksan paikat eivät tule edes kokonaan täyteen, kun tarpeeksi ihmisiä ei saa vähimmäispisteitä (korjatkaa jos olen väärässä). Lisäksi noissa aineissa moni vaihtaa alaa vuoden tai parin kuluessa, kun ei ole ollut se ensimmäinen hakukohde. Miksei sieltä voi laittaa vähän paikkoja vaikka venäjään?

Pakkoruotsikritiikissä olisi hyvä muistaa myös tuo, pakkoruotsinopettajien koulutus vie yliopistosta täysin kohtuutomasti resursseja suhteessa muihin kieliin.

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsikritiikissä olisi hyvä muistaa myös tuo, pakkoruotsinopettajien koulutus vie yliopistosta täysin kohtuutomasti resursseja suhteessa muihin kieliin.

Ei ne kaikki ole pakkoruotsiopettajia. Itse asiassa suurin osa tuntemistani pohjoismaisten kielten opiskelijoista haluaa kääntäjiksi, tutkijoiksi tai vastaaviksi kieliasiantuntijoiksi. Ja oletko miettinyt, että joku voi oikeasti haluta opettaa ruotsia, eikä pidä sitä pakkona? Kokemukseni mukaan ei siellä ole kuin ne muutamat sivuaineopiskelijat, jotka kokevat ruotsin vain pakkona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsikritiikissä olisi hyvä muistaa myös tuo, pakkoruotsinopettajien koulutus vie yliopistosta täysin kohtuutomasti resursseja suhteessa muihin kieliin.

Ei ne kaikki ole pakkoruotsiopettajia. Itse asiassa suurin osa tuntemistani pohjoismaisten kielten opiskelijoista haluaa kääntäjiksi, tutkijoiksi tai vastaaviksi kieliasiantuntijoiksi. Ja oletko miettinyt, että joku voi oikeasti haluta opettaa ruotsia, eikä pidä sitä pakkona? Kokemukseni mukaan ei siellä ole kuin ne muutamat sivuaineopiskelijat, jotka kokevat ruotsin vain pakkona.

Tarkoitin, että kun pakkoruotsia opetetaan jokaiselle pakolla ala-asteelta yliopistoon saakka, niin näitä opettajia tarvitaan valtava määrä ja näiden opettajien koulutukseen menee mielettömästi resursseja yliopistoissa.

Kaiken maailman mediapellet voisi laittaa mieluummin vaikka sukankudontakurssille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti turhin on latinan viisivuotinen maisterinkoulutus yliopistossa. Nimimerkillä kyseinen tutkintopaperi kädessä leipäjonossa.

 

Hyvä hyvä amisveljeni! Hieman teit virheitä näissä yliopistoasioissa, niinhän me kaikki... Mutta positiivista, että sait kuitenkin mollattua akateemisia!

Mitä helvettiä, jos haluat niin voin lähettää kuvan graduni kannesta ja vaikka tutkintotodistuksestakin jos sen löydän jostain :D Ei tämä nyt niin harvinainen ala ole etteikö vauvapalstalla löytyisi useampikin alan ammattilainen

Kyllä muutkin huomaa hölmöilysi. "Latina" ei ole mikään linja yliopistossa, etenkään maisterilinja. Yliopistoissa ei ole mitään aikaa opinnoille. Tutkintoon menee se aika, minkä opiskelija siihen käyttää.

teologia

Medianomi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsikritiikissä olisi hyvä muistaa myös tuo, pakkoruotsinopettajien koulutus vie yliopistosta täysin kohtuutomasti resursseja suhteessa muihin kieliin.

Ei ne kaikki ole pakkoruotsiopettajia. Itse asiassa suurin osa tuntemistani pohjoismaisten kielten opiskelijoista haluaa kääntäjiksi, tutkijoiksi tai vastaaviksi kieliasiantuntijoiksi. Ja oletko miettinyt, että joku voi oikeasti haluta opettaa ruotsia, eikä pidä sitä pakkona? Kokemukseni mukaan ei siellä ole kuin ne muutamat sivuaineopiskelijat, jotka kokevat ruotsin vain pakkona.

Tarkoitin, että kun pakkoruotsia opetetaan jokaiselle pakolla ala-asteelta yliopistoon saakka, niin näitä opettajia tarvitaan valtava määrä ja näiden opettajien koulutukseen menee mielettömästi resursseja yliopistoissa.

Mua ei pakotettu. Asuin Pohjois-Savossa ja tykkäsin opiskella kieltä ja olen siinä ihan hyväkin. Ruotsin kieli on kieliopillisesti varmaan maailman helpoimpia kieliä. Ruotsi muutenkin maana on tosi jees.

Muinaistekniikan artesaani.