Mikä on nyky-Suomessa kaikkein turhin tutkinto/linja?

Tippainssi eli diplomi-insinööri kyllä sellanen tutkinto, josta useimmiten tulee vaan mieleen että työnkuvaan kuuluu kehuskella käyneensä kyseisen koulutuksen.

Pari tuttuani on käynyt artesaanikoulun ilman, että heillä tietääkseni oli mitään erityisiä lahjoja taidealalle. Ilmeisesti sinne sitten pääsee aika lailla kuka vaan? Kumpikaan ei työllistynyt artesaanina, molemmat hommasivat aika saman tien uuden tutkinnon. Näin ollen artesaaneja varmasti kannattaisi kouluttaa vähemmän, mutta toki muutaman voi kouluttaa. Jo pääsykoevaiheessa kannattaisi kysyä, miten ajatteli työllistää itsensä.

Förevör aloun kirjoitti:

Niin, yliopistoissa on toki paljon näitä vähemmän yhteiskunnan talouskasvua edistäviä tutkintolinjoja, mutta en sanoisi mitään niistä turhiksi. Kaikenlainen tieto ja tietämys on arvokasta.

Juuri näin! Esimerkiksi jos etsit tietoa, nyt vaikka netistä. jostain asiasta, joka on tullut mieleen tai muuten elämässä vastaan, sanotaan vaikka montako luuta on hyttysen nilkassa tai oliko antiikin roomalaisilla hautakivissä kaiverruksia, niin nämäkin tiedot on joku tutkinut ja julkaissut. Ja yleensä juuri se akateeminen "turhaa opiskellut" tyyppi, jota kiinnosti klassinen arkeologia, entomologia tai 1600-luvun taidehistoria. Kaikelle on paikkansa tässä maailmassa.

Niinkuin Turun yliopiston seinällä lukee: Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle. Mikään tieto ei ole koskaan turhaa. Eikä sen opiskelu.

tuet pois humpuukilta kirjoitti:

alotus v-15 mutta vieläkin pitää paikkansa mikään ei ole muuttunut. savi kikkeleitä muotoillaan ja ns. tauluja töherrellään näyttelemistä opetellaan sössön sössön suomella. näillekkin humpuuki koulutuksille maksetaa vieläpä tukea

Olen samaa mieltä, vielä kun voisi poistaa viinan, tupakan, autoilun, persuilun, vihapuheen, trollauksen, sodat, elämämkoululaiset ja mämmin, niin kaikki olisi hyvin.

MOT kirjoitti:

Vauva forumin asiantuntija, näihin kuuluvat alanimikkeillä mm.

-sohvapoliitikon tutkinto

-räkänokkatrollauksen esikurssi

-elämänkatkeruuden tilittäjä, suoritetaan kursseilla valittamalla läpi elämän

-alaviihteellisten sarjojen filosofian maisterin tutkinto

-viinan juonnin informaatio assistanssin ja tohtorin tutkinto, jonka saa, kun viinatoleranssi on 6.5 promillea ja pääsee vielä IKEAn pyöröovista läpi.

-ala-ja yläpeukuttajan ammattinimike, kurssimuotoisesti käydään läpi erilaisia motorisia haasteita ja loppututkinnossa lasketaan pisteet osumista kuvakkeeseen.

-samean ajatteluntaidon opinnot, näistä valmistuessaan pääsee nopeasti sairaseläkkeelle.

-uskonnollisfilosofinen ateismi gnostikon onnenpyörä keskustelunprofessuuri, tämän tittelin on ansainnut, kun on jaksanut jauhaa asiasta, mistä ei tiedä mitään, niin kauan ettei ketään enää kiinnosta.

Tämä oli hyvä! :D

Vierailija kirjoitti:

Tippainssi eli diplomi-insinööri kyllä sellanen tutkinto, josta useimmiten tulee vaan mieleen että työnkuvaan kuuluu kehuskella käyneensä kyseisen koulutuksen.

No ainakin työnantajien mielestä se on halutuinta "materiaalia". Yleensä heitetään kovimpiin paikkoihin ja vaativimpiin tehtäviin. Suuri osa Suomen yritysten toimareista on dippainsseja.

Vierailija kirjoitti:

se mitä halla aho luki en muista nimeä

Eikös se opiskellut slaavilaisia kieliä? Ja lyhyenä sivuaineena käsitervehdyksiä...

ennen oli koti teollisuus koulut jotka antoivat eväät yrittäjyyteen erittäin monesta tulikin yrittäjä. koulut muutettiin huu haa artesaanien askartelu oleskelu pajoiksi joista ei  tuettunakaan valmistu kuin yhteis kunnan loisia

Vierailija kirjoitti:

Laitoshuoltajan tutkinto. Oppii ne hommat helpommallakin

Niiden pesuaineet on sellaisia myrkkyjä, että laminetamiseen ja käyttöön hyvä olla koulutusta, samoin eri pesulaitteet ja niiden käyttö. Onneksi on koulutetut siistijät työpaikoilla!

Sairaanhoitaja

Kaikki humanistisen tiedekunnan tutkinnot.

Vierailija kirjoitti:

Olen melko varma, että yhteiskuntamme pyörisi ilman filosofejakin. Ei sillä, etteivätkö he kivoja heppuja voisi olla.

Joo pyöriihän ne. Niitä maita kutsutaan mm. Neuvostoliitoksi ja Brutopiaksi.

Vierailija kirjoitti:

Media-alan tutkinnot pitävät sisällään mm peligrafiikkaa, 3d mallintamista ja pelituotantoa nykyisin. Vieläkö kuulostaa turhalta? Datanomissa voi opiskella peliohjelmoijaksi.

Täysin turhaa koulutusta itse työn kannalta. Nuo opinnot lähinnä esittelevät noita asioita. Noiden avulla joku voi innostua opiskelemaan alaa tai saa ymmärrystä mitä muut tekevät. Itse pitää opiskella ja hankkia osaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki nää sosiologiat, sosiaaliantropologiat, sukupuolentutkimukset jne. Höttöä, mikä ei työllistä.

Vähän samaa ajattelen sosiaalipolitiikasta, vaikka olenkin sitä opiskellut itse pääaineena.

En itse usko sosiaalipolitiikan opiskelusta olevan kovin paljoa iloa työllistymistä ajatellen. Monessa kohdin opiskelemme samoja asioita kuin esim.sosialityön opiskelijat.

Saa toki kertoa, jos on kokenut aivan eri tavalla sosiaalipolitiikan hyödyn työllistymisessä.

Epilogi

Diplomi-insinööreille ei ole koulutusta vastaavia töitä, mutta harva on työttömänä. Insinöörit vastustavat DI-koulutuspaikkonen lisäämistä, koska DI:t ja insinöörit joutuvat kilpailemaan samoista töistä. Insinöörien koulutusmäärät voisi pudottaa esim. neljäsosaan ja kouluttaa diplomi-insinöörejä. DI:lle riittää pari kurssia korvaamaan insinöörinopinnoissa esille tullutta tietoa, jos ei itse viitsi opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Pari tuttuani on käynyt artesaanikoulun ilman, että heillä tietääkseni oli mitään erityisiä lahjoja taidealalle. Ilmeisesti sinne sitten pääsee aika lailla kuka vaan? Kumpikaan ei työllistynyt artesaanina, molemmat hommasivat aika saman tien uuden tutkinnon. Näin ollen artesaaneja varmasti kannattaisi kouluttaa vähemmän, mutta toki muutaman voi kouluttaa. Jo pääsykoevaiheessa kannattaisi kysyä, miten ajatteli työllistää itsensä.

Kävin kyseisen koulun kauan aikaa sitten. Muutama jatkoi alalla ja on tehnyt alan töitäkin. Itse vaihdoin lennosta muihin opintoihin. Sittemmin koulutuspaikkoja on käsittääkseni vähennetty. Käsillä tekemistä pitäisi mielestäni opettaa ylipäätään enemmän, ehkei ammatiksi asti, mutta valinnaisina aineina tai jotain. On niin paljon katoavin taitoja. Toivottavasti jotkut tahot ylläpitävät niitä. 

Mauri Peltokangas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari tuttuani on käynyt artesaanikoulun ilman, että heillä tietääkseni oli mitään erityisiä lahjoja taidealalle. Ilmeisesti sinne sitten pääsee aika lailla kuka vaan? Kumpikaan ei työllistynyt artesaanina, molemmat hommasivat aika saman tien uuden tutkinnon. Näin ollen artesaaneja varmasti kannattaisi kouluttaa vähemmän, mutta toki muutaman voi kouluttaa. Jo pääsykoevaiheessa kannattaisi kysyä, miten ajatteli työllistää itsensä.

Kävin kyseisen koulun kauan aikaa sitten. Muutama jatkoi alalla ja on tehnyt alan töitäkin. Itse vaihdoin lennosta muihin opintoihin. Sittemmin koulutuspaikkoja on käsittääkseni vähennetty. Käsillä tekemistä pitäisi mielestäni opettaa ylipäätään enemmän, ehkei ammatiksi asti, mutta valinnaisina aineina tai jotain. On niin paljon katoavin taitoja. Toivottavasti jotkut tahot ylläpitävät niitä. 

Artesaanityöt ovat erittäin haluttuja, mutta käsityöhön on vain rikkailla vara.

Käsillä tekemisen tekniikat kehittävät paitsi upeita esineitä, myös tekijän aivoja.

Siksi käsityöalojen vähättelijä ei koskaan ole älykäs, historiastaan tietoinen tai sivistynyt.

filosofia ja sukupuolitutkimus sekä feministi-kirjallisuustutkimus ja kaikki taidepaskatutkimus

mutta myös moni muu humanistinen ala, folkloristiikka, uskontotiede, jne

historianopettajillekaan ei riitä töitä heitä on ylikoulutettu hirveesti, jo 1990-luvun lopulla hain sijaisuutta jostaijn peräkylästä historian opeksi ja mulla ei ole edes opettajan pätevyyttä eli auskultointia, siellä oli 80 pätevää hakijaa jonossa

ja kun olin ala asteella töissä 5.- luokan sijaisena siellä oli 2 muutakin historian lukijaa ja valmista opettajaa töissä ala-asteen opena, ei ole muita töitä kuin ala-asteen sijaisuudet!