Kuinka nykyään voi olla ihmisiä, jotka eivät osaa kymmensormijärjestelmää?
Minä olen 40 ja jo meille se oli koulussa pakollisena. Sitä ei tosin opeteltu tietokoneella vaan mekaanisilla kirjoituskoneilla.
Hämmästyttää nähdä, että yllättävän monet minua nuoremmat eivät osaa sitä vieläkään. Onko tämäkin koululaitoksen rappioitumisen syy? Eikö siellä vaadita enää mitään?
Kommentit (70)
Olen 30v ja kyllä sitä jollain atk-tunnilla kokeiltiin yläasteella, mutta kun mun huipulla kolmisormijärjestelmällä kirjoitti paaaaaljon nopeammin ja virheettömämmin niin motivaatio opetella oli aika onneton. Toisen ja kolmannen asteen opinnoissa olin kuitenkin aina ryhmäprojekteissa se nopein naputtelija, joten päädyin kirjoittajan pallille. En muista osasiko ne muut kymmensormijärjestelmää, mutta minä olen pärjännyt ainakin tähän päivään ilman. Asioita voi tehdä monella tavalla ja liekö tuolla metodilla niin väliä jos lopputulos on sitä mitä halutaan?
Vierailija kirjoitti:
Olen it-alalla ja tosiaan, monet nuoremmat ei osaa. Olen samanikäinen kuin sinä, ja sehän oli sitä vanhaa aikaa, kun konekirjoitusta opeteltiin erityisillä kirjoituskoneilla, ja siellä Konekirjoitus-nimisellä oppitunnilla oikein erityisesti kymmensormijärjestelmää.
Ei nykyään tuollaiseen aikaa tuhlata, koska mitään erillisiä kirjoituskoneita ei edes ole, ja jokainen oppii käyttämään tietokoneita ja muita digilaitteita ihan itsestään. Kymmensormijärjestelmän voi opetella jos tarvitsee tai haluaa esim. opetusohjelmien avulla helposti. Mutta useimmat eivät tarvitse sitä koskaan, riittää oikein hyvin sellainen järjestelmä jonka on itse kehittänyt vaistomaisesti. Vain ne, joiden työ vaatii paljon ja nopeaa kirjoittamista, tarvivat kymmensormijärjestelmää. Esim. koodari ei välttämättä sillä mitään tee, koska työ vaatii niin paljon ajattelua että nopeutta rajoittaa ajattelu- ja ongelmanratkaisunopeus, ei kirjoitusnopeus.
Olen hieman alle nelikymppinen eikä koulussani ollut edes mahdollisuutta valita konekirjoitusta tai opetella kymmensormijärjestelmää.
Kävin peruskoulun lama-aikana eikä atk-tunneilla edes riittänyt tietokoneita kaikille saati sitten opetettu mitään kymmensormijärjestelmiä.
Konekirjoitus oli valinnainen aine. Itse valitsin sen ja opin kymmensormijärjestelmänkin. En juurikaan käytä sitä, sillä oma "kuusisormijärjestelmäni" on yhtä nopea ja vähentää tekemieni lyöntivirheiden määrää. Mieheni ei koskaan ole opetellut kymmensormijärjestelmää, mutta kirjoittaa koneella nopeammin ja näppärämmin kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On huomattu, että se on turhaa. Kukin kirjoittaa omalla tyylillään. Tosin nykyään vois opettaa "Yksi peukalo-järjestelmää" Tosi moni aikuinen kirjoittaa kahdella peukalolla tai sitten etusormella, joka on törkeen hiasta pienellä näytöllä xD
Mulla ei riitä yksi peukku, jos kirjoitan niin, että näyttö on poikittain, siitä kaksipeukalojärjestelmä. Muutenkin isompi puhelin on niin iso, että ei vain yletä. Ei ole hidasta. :) Et ole sitten tullut miettineeksi, että pienempikätisillä voi olla juuri tuon vuoksi ongelmia kirjoittaa yhdellä peukulla. :D
Ei ole tullut mieleenkään, että toisen käden etusormella kirjoittamisessa olisi joku ongelma. En pysty mitenkään käyttämään puhelinta peukalolla. Tai pystyn toki, mutta luuri tippuu lattialle heti kun ei ole siitä otetta enää silloin. -55
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen syntynyt -75, eli täytin tänä vuonna 40, ja meillä oli valinnaisena konekirjoitus. Mulla oli, monella muulla ei ollut. Varmaan aika turha taito nykyisin, kun paljon kirjoitetaan mobiilivekottimilla
Samaa vuosimallia ja jo 10-sormijärjestelmän osaaminen on helpottanut huomattavasti opiskeluja, lisäksi selkäytimeen taotut asiakirjakaavat ovat useasti helpottaneet elämää.
Nykyisenä aikana luulisi kirjoittamisen osaamisen olevan jo pakollista tulevia opiskeluja varten.
Mihin tarjoilija, kokki, siivooja tai edes opettaja tarvitsee 10-sormijärjestelmää? Tai laivahitsari? Aika paljonkin aloja joissa kyseistä taitoa ei tarvita. Ei edes esimiestasolla.
Siksi kyseinen taito ei ole pakollinen koulussa, koska se ei ratkaisevasti vaikuta mihinkään.
Lähes kaikki tarvitsee tietokonetta jatkuvasti, ei ihan kaikki vielä töissä, mutta lähes kaikki kotona.
En mä sitä kysynyt. Kysyin mihin 10-sormijärjestelmää tarvitsee? Nykyään kun koneen käyttö opitaan jo nuorena, niin monille kehittyy oma tapansa käsitellä näppäimistöä. Mun mielestä 10-sormijärjestelmän pakko-opettaminen on kuin opettaisi vasenkätistä oikeakätiseksi. Kyseinen näpytystapa on todettu olevan hyvä, mutta ei niin hyvä, että kaikkien kannattaa se opetella.
Sitä paitsi ulkomailla matkustaessani olen huomannut, että eipä sillä järjestelmällä enää mitään tee, kun kirjaimet on eri paikoissa näppäimistössä.
Kirjoittaminen on paljon nopeampaa pelkillä etusormilla.
Eipä sillä nykyisillä tableteilla mitään tee.
Itse olen 53, meille kymmensormijärjestelmän opettelu ei ollut pakollista. Ja vaikka olisi ollut, en varmaan silti osaisi, kuten en kaikkea muutakaan, mitä koulussa yritettiin opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli valinnaisena konekirjoitus. Otin sen siskoni perässä ja nykyään on suhteellisen helppoa naputella pitkiäkin esseitä koulussa..ja ikää on 47 vuotta..
Pitkien esseiden kirjoittamisessa se sisällön ajattelu ja jäsentäminen on kyllä ainakin minulle ollut paljon isompi työ kuin mekaaninen kirjoittaminen.
En osaa mitään "virallista" kymmensormijärjestelmää, mutta naputtelen jonkinlaisella omakeksimälläni.
Isoin ongelma kirjoittamisessa taas on se, että näppäimistön ergonomia on ihan syvältä, ja nyt, päältä viisikymppisenä ja puolet elämäänsä tietokonetta uutterasti käyttäneenä, sen alkaa ranteissaan ja kyynärvarsissaan huomata. Pelaajille on tarjolla kaikenlaista erikoisnäppäimistöä, miksi meille konttoriduunareille ei ole, vaan näppäimistö on edelleen suunniteltu mekaanisen kirjoituskoneen tapaiseksi latuskaksi?
Välillä minun on käsiä lepuuttaakseni pakko vaihtaa itse kehittämästäni kymmensormijärjestelmästä kahteen sormeen. Kädet ei muuten kestä.
Lähes kaikki tarvitsee tietokonetta jatkuvasti, ei ihan kaikki vielä töissä, mutta lähes kaikki kotona.