Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vihaan marraskuuta ja vihaan viikonloppujen loputonta siivoamista

Vierailija

En tajua miten meidän kämppä on siinä kunnossa että koko ajan pitää siivota/ on siivottavaa mutta niin se vaan on. Yksi tekee voileivän ja keittiö pitää siivota perässä vaikka tarvikkeet olisikin laitettu paikoilleen niin niitä muruja on jäänyt pöydälle. Postinläjityspöytä (sen alla lymyää ruokapöytä) pursuaa ja tursuaa ja vaikka lajittelee keskeneräiset erikseen, niin silti siinä on menossa ja tulossa tavaraa&paperia. Kaikki nettikirppiksellä myynnissä olevat on läjässä yhdessä nurkassa (raivoisa yritys päästä tavarasta eroon mutta niitäkin on aina odottomassa hakijaa/ ilmoitusta yms.) Eteinen on järkyttävä; on pihakenkiä, työkenkiä, saappaita, lenkkareita. Pipoja ja hanskoja kuivumassa ja villasukkia odottamassa paria ja koiran ulkoilutusremmit siinä vieressä. Eteisen kaappi on täynnä kasseja ja pusseja. Takkahuoneessa on puita ja takkapuiden läheisyydessä on aina roskaa. Terassilla on kauden vaihto eli viimeiset kukat odottaa kuolemantuomiota vaikka lyhdyt alkaa olla paikoillaan. Siivottavaa ja siistittävää lisää. Yksi matto odottamassa pesua, joka odottaa sitä että saunassa kuivumassa oleva matto saadaan myytyä tai vietyä kierrätykseen jne. jne. jne

Mitään ei saa tehtyä rauhassa loppuun kun pitää viedä tai hakea joku harrastuksesta. Tai laittaa ruokaa että saa taas siivota keittiön. Mies siivoaa pihaa ja autotallia talvikuntoon, pesee pihakalusteita ja silppuaa lehtiä.

Kaikki supermammat on aamulla käyneet vetämässä pitkän lenkin, sitten laittaneet herkullisen, terveellisen ja upean isänpäiväaterian koko suvulle ja loppujen lopuksi istuvat sohvassa lukemassa sivistävää kirjaa. Upeat ja lahjakkaat lapset hoitaa harrastuksensa itsenäisesti samoin kuin koulunsa ja supermamma kiitää urallaan voitosta voittoon. Koti esiteltiin Glorian Kodissa vuosi sitten ja siellä on aina hiljaisen rauhallista eikä mitään turhaa missään. ARGH! meidän arkikaaos ei voisi olla kauempana. Mitään ei saa valmiiksi ja taas mennään minuuuttiaikataululla. Ja siinä välissä tarttis taas imuroida, laittaa pyykit kuivumaan/ lajitella kunkin pesukoriin ja ulkoiluttaa koirat.

Sivut

Kommentit (70)

Vierailija

Mietin tänään ihan samaa. Vaikka kuinka siivoaa, niin ikinä ei ole siistiä. Viikonlopusta toinen päivä menee aina siivoamiseen ja pyykkäämiseen. Arkena ei vaan ehdi millään kun on harrastuksia, joita tosin on viikonloppuisinkin.

Vierailija

Vie kierrätyskeskukseen kaikki ylimääräinen, älä myy. Miten postin lajittelu voi olla noin vaikeaa, luetut lehtikeräykseen ja laskut yhteen nippuun. Ja jos et ehdi lukea, lopeta tilaus.

Vierailija

Marraskuun voi ottaa levonkin kannalta, tämä pimeys jopa kehottaa luontaisesti siihen siinä kohdin missä mahdollista. Mun mielestä on mukavaa kellua tämän pimeyden läpi, tämä on oikeastaan ihanaa. Silti joka kevät huomaan että niin tämä auringonvalohan tuntuikin oikeastaan aika ihanalta. Nuorempana suoranaisesti masennuin tästä pimeästä ajanjaksosta, mutta enää sitä ei tapahdu. Jännä juttu. Katso vaikka kulkiessasi miten kauniita valoja jotkut laittelee talven tullen parvekkeille ja pihoihin, no osa ei sitä taitoa niin hallitse mutta jotkut hallitsee... Muutenkin kun ei ole läpitunkevan kirkasta valoa, kaikki saa hieman enemmän anteeksikin. :)

Vierailija

Huhu huh! Kuulostaa ihan kamalalta! Miksi on pakko sotkea noin paljon? Itse siivoan kerran viikossa perusteellisesti ja käyn töissä ja salillakin viitenä päivänä viikossa. Pyykkiä pesen kerran viikossa pesutuvassa. Kaikki tavarat on aina järjestyksessä. Ei ole muita sotkemassa. On ihanaa palata töistä illalla kotiin kun asunto on tiptop-järjestyksessä. Vaikka milloin tulisi vieraita, ei haittaisi ainakaan järjestksen puolesta. Sotkuinen asunto on kauhistus.

Miespuolinen

Vierailija

Sama täällä. Ikinä ei ole siistiä, vaikkei meillä ole lapsia tai mitään sotkemassa. Jos imuroisin "vaan" kerran viikossa, me varmaan kahlattaisiin jossain paskassa.

Vierailija

Kun tahtoo paljon, saa paljon. Esimerkiksi lapsia, tavaraa, tilaa (jota siivota), täytettä elämään, kaikin puolin.

Kyllä sitä tässä keski-iässä kieltämättä ihmeissään katsoo, kun nuoret ne tahtoo toisensa, asuntolainan, koiran, lapsia, ison talon ja uran ja kaks (vähintään kaks) autoa, ison pihan, mieluiten vielä kesämökin ja ulkomaanmatkoja. Sitten ne ihmettelee miten väsyneitä he on... Vaan eipä siinä juuri auta mitään sanoa, että älä nyt viitsi niin montaa asiaa tahtoa ja niin paljon. Heidän ne on arjet ja päätökset.

Itse en kyl enää tahdo paljon muuta kuin olla mieluiten rauhassa.

Vierailija

Hanki apua. Siivouksen voi ulkoistaa ja vähentää verotuksessa.

"Kotitalousvähennyksen määrä on enintään 2 400 euroa."

(vero.fi)

Vierailija

Tavaraa teillä on varmasti liikaa niin kuin muillakin. Ja työt teet varmasti sinä yksin, muut eivät auta. Nyt vaan rankasti karsimaan tavaraa, jokainen perheenjäsen karsii omansa. Sitten ei mihinkään väliaikaisvarastoon vaan suoraan lahjotukseen ja roskiin. Kaikki sellainen, mikä vie ylimääräistä aikaa siivouksessa rankasti pois: pienet koristetilpehöörit ym. pois, pois. Sen verran vaatteita vaan, että kaikki mahtuu kerralla kaappiin, korkeintaan urheiluvarusteet ja talvitakit erilliseen säilytykseen. Lapse huolehtimaan omista vastuualueistaan oli se sitten huone tai nurkkaus. Sitten perhe pöydän ääreen ja siivousvastuiden ja pyykkihuollon jako. 

Vierailija

Ei marraskuuta ole tarkoitettu makoiluun ja uinumiseen. Ei mitään kuukautta ole. Siksi ne naapurin supermammat kiitää lenkillä ja syö terveellisesti.

Liikunnasta saa energiaa ja pää tuulettuu. Kun on kroppa ja mieli on kunnossa, ei jaksa stressata turhista asioista kuten leivänmuruista pöydällä. 

Kaikkein helpoin tapa pitää koti siistin näköisenä on: vähän tavaraa, vähän huonekaluja. Kaikelle oma paikkansa, ei tursumista ja pursumista. Luopukaa. Pölyt, koirankarvat ja murut on helppo siivota silloin tällöin kun lattiat on tyhjät.

Laita keittiön pöydän viereen iso kori tai laatikko ja sinne esim. paperikassi, ja nakkaa lehdet aina pois pöydältä.

Elämää hankaloittavia asioita on mm. matot, koriste-esineet ja pöytäliinat. Vältä niitä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kun tahtoo paljon, saa paljon. Esimerkiksi lapsia, tavaraa, tilaa (jota siivota), täytettä elämään, kaikin puolin.

Kyllä sitä tässä keski-iässä kieltämättä ihmeissään katsoo, kun nuoret ne tahtoo toisensa, asuntolainan, koiran, lapsia, ison talon ja uran ja kaks (vähintään kaks) autoa, ison pihan, mieluiten vielä kesämökin ja ulkomaanmatkoja. Sitten ne ihmettelee miten väsyneitä he on... Vaan eipä siinä juuri auta mitään sanoa, että älä nyt viitsi niin montaa asiaa tahtoa ja niin paljon. Heidän ne on arjet ja päätökset.

Itse en kyl enää tahdo paljon muuta kuin olla mieluiten rauhassa.

No niinpä. Paitsi että sitä keski-ikäänsä ei saa olla rauhassa koska ne elämänsä sotkeneet kakarat ei anna olla rauhassa. Ne tarttee hoitopaikkoja koiralle, lapsenvahtia lapsille, talonhoitajaa reissujensa ajaksi ja jotkut jopa rahallista apua (kuulemma, omat ei onneksi niin pahasti ole asioitaan sössineet...).

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kun tahtoo paljon, saa paljon. Esimerkiksi lapsia, tavaraa, tilaa (jota siivota), täytettä elämään, kaikin puolin.

Kyllä sitä tässä keski-iässä kieltämättä ihmeissään katsoo, kun nuoret ne tahtoo toisensa, asuntolainan, koiran, lapsia, ison talon ja uran ja kaks (vähintään kaks) autoa, ison pihan, mieluiten vielä kesämökin ja ulkomaanmatkoja. Sitten ne ihmettelee miten väsyneitä he on... Vaan eipä siinä juuri auta mitään sanoa, että älä nyt viitsi niin montaa asiaa tahtoa ja niin paljon. Heidän ne on arjet ja päätökset.

Itse en kyl enää tahdo paljon muuta kuin olla mieluiten rauhassa.

Näin on, on tehtävä valintoja, ne on niitä valintoja... En nyt ihan keski-ikäinen vielä itse ole, mutta olen elämässäni onnellinen ainakin siitä että valtavaa määrää huollettavaa ja hallittavaa ei ole, en ole tahtonut. Olen lapsettomuusvalinnastakin oikein onnellinen. Oikein unelma-asuntoni olisi kohtalaisen tilava kaupunkiasunto keskeisellä paikalla ja mökkihaaveet sitten tulee ja menee, useimmiten menee. Matkailu voi korvata sen. En nyt mikään minimalistikaan ole, mutta mietin todella tarkoin mitä ostan ja mitä säilytän, koska tarvitsen tilaa ja tiettyä selkeyttä mikä toteutuu jo nykyiselläänkin aika hyvin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei marraskuuta ole tarkoitettu makoiluun ja uinumiseen. Ei mitään kuukautta ole. Siksi ne naapurin supermammat kiitää lenkillä ja syö terveellisesti.

Liikunnasta saa energiaa ja pää tuulettuu. Kun on kroppa ja mieli on kunnossa, ei jaksa stressata turhista asioista kuten leivänmuruista pöydällä. 

Kaikkein helpoin tapa pitää koti siistin näköisenä on: vähän tavaraa, vähän huonekaluja. Kaikelle oma paikkansa, ei tursumista ja pursumista. Luopukaa. Pölyt, koirankarvat ja murut on helppo siivota silloin tällöin kun lattiat on tyhjät.

Laita keittiön pöydän viereen iso kori tai laatikko ja sinne esim. paperikassi, ja nakkaa lehdet aina pois pöydältä.

Elämää hankaloittavia asioita on mm. matot, koriste-esineet ja pöytäliinat. Vältä niitä.

Marraskuukin on itse kullekin tarkoitettu juuri sellaiseksi, kuin itse kukin ottaa omalta sisimmältään ohjeen vastaan. En ainakaan itse ole kovinkaan ulkoaohjautuva, joten pidän vitsinä tuota tekstisi ekaa osaa. Jos luonto olisi tahtonut meidät kaikki tekaistavan samasta muotista, luonto olisi sen niin tehnyt. Vaan eipä tehnyt, sen sijaan teki meistä niin erilaisia ja moneen lähtöön löytyviä, että sehän se eräs elämän mauste onkin. :) Mä veisin ovelle liikasuorittajat mun kodistani, tämä ei ole mikään suorittamo! Siis siinä tapauksessa jos yrittäisi liikaa tuputtaa omaa tapaansa minulle.

Vierailija

Luin juuri kirjan: Marie Kondo:KonMari. Siivouksen elämänmullistava taika ja täytyy sanoa, että huomasinkin jo soittain ttoteuttaneeni hänen oppejaan. Olen sama kuin nro 10/11. Minulla oli jumalottamsti tavaraa, piti hankkia koko ajan lisätilaa eikä kellarikaan riittänyt. Kun muutin, muutin kaiken. Heitin pois kaikki vanhat lehdet, lahjoitin puolet kirjoista, valitsin vain muutam koriste-esineen, luovuin epäkäytännöllisistä säilytysmateriaaleista ym. ym. Tyhjensin myös kellarin lähestulkoon. Hankin vain sellaisia säilytystuotteita, joihin voin laittaa helposti asian. Kosmetiikkaa on vain se, mitä todella käytän. Ja kas elämä helpottui huomattavasti, myös siivous. Konmari-kirjassa näitä samantyyppisä näkemyksiä toteutetaan oikein urakalla: kaikki, mikä ei tuota iloa, heitetään pois, mitään ei hankita säilöön. Lisäksi kaikelle on paikkansa ja vain yksi paikka. Tavaroita karsitaan niin, että kaikki yhden lajin tavarat heitetään lattialle ja sitten yksi kerrallaan punnitaan niitä kädestä pitäen, halutaanko säilyttää? Itse karsin tavaraa sykleissä. Aina ajoittain päätän vain pistää tavaraa menemään. Enkä raaskinut kerralla luopua kaikista koriste-esineistä, siirsin ne pahvilaatikkoon.KonMarin näkemys on juuri se, että jokaisen pitää karsia omat tavaransa ja huolehtia omasta nurkastaan!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat